Ison kennon paras puoli

On totta että pienen kennon kuvaa pitää suurentaa enemmän. Siksi syväterävyys pienellä kennolla onkin pienempi, jos polttoväli pysyy samana. Näinhän voi olla esimerkiksi, jos samaa objektiivia käytetään kinokennoisessa ja kroppikennoisessa kamerassa. Polttovälin vaikutus on kuitenkin neliöllinen, joten jos polttovälin sijaan kuvakulma (ns. kinovastaavuus) on sama, on pienellä kennolla suurempi polttoväli.

Taustan epäterävyydelle on yllättävän yksinkertainen kaava: polttoväli / aukkoluku. Tämä kuvaa äärettömässä (siis hyvin kaukana) olevan taustan epäterävyyden kohteen tasossa. Sillä, mikä kuvausetäisyys, kennokoko tms. on ei ole mitään merkitystä tässä kaavassa. Vain todellinen polttoväli ja aukkoluku ratkaisevat.

Älä käytä suomenkielistä Wikipediaa lähteenä. Englanninkielisessä tämä on selostettu paremmin. Asiaa voi myös itse laskeskella DOFMasterilla:

http://www.dofmaster.com/dofjs.html

50 mm. f/1,8, tarkennus kolmeen metriin:

EOS 1000D syväterävyys 2,88 - 3,12 m
EOS 5D syväterävyys 2,82 - 3,20 m

Syy on siinä, että pienemällä kennolla vaaditaan suurempi tarkkuus, että kuva voidaan katsoa vielä tarkaksi. Suurin virheympyrä on 1/1200 kennon leveydestä.

Eli jos on kroppikennoisessa järjestelmässä objektiivi, jossa on syväterävyysmerkinnät, tulee katsoa runsaan aukon pienempää merkintää kuin mitä käyttää. Esimerkiksi aukolla 10 kuvatessa, pitää katsoa aukon 16 merkintää (ol, kroppikerron 1,6). Saama toki pätee, jos täyskenosta kroppa ta suurentaa. Syväterävyys ei ole kyllä/ei juttu.

"Many small-format digital SLR camera systems allow using many of the same lenses on both full-frame and “cropped format” cameras. .... If pictures are taken from the same distance using the same f-number, same focal length, and the final images are the same size, the smaller format has less DOF."

http://en.wikipedia.org/wiki/Depth_of_field

okaro kirjoitti:

Älä käytä suomenkielistä Wikipediaa lähteenä. Englanninkielisessä tämä on selostettu paremmin. Asiaa voi myös itse laskeskella DOFMasterilla:

http://www.dofmaster.com/dofjs.html

50 mm. f/1,8, tarkennus kolmeen metriin:

EOS 1000D syväterävyys 2,88 - 3,12 m
EOS 5D syväterävyys 2,82 - 3,20 m

Syy on siinä, että pienemällä kennolla vaaditaan suurempi tarkkuus, että kuva voidaan katsoa vielä tarkaksi. Suurin virheympyrä on 1/1200 kennon leveydestä.

Eli jos on kroppikennoisessa järjestelmässä objektiivi, jossa on syväterävyysmerkinnät, tulee katsoa runsaan aukon pienempää merkintää kuin mitä käyttää. Esimerkiksi aukolla 10 kuvatessa, pitää katsoa aukon 16 merkintää (ol, kroppikerron 1,6). Saama toki pätee, jos täyskenosta kroppa ta suurentaa. Syväterävyys ei ole kyllä/ei juttu.

"Many small-format digital SLR camera systems allow using many of the same lenses on both full-frame and “cropped format” cameras. .... If pictures are taken from the same distance using the same f-number, same focal length, and the final images are the same size, the smaller format has less DOF."

http://en.wikipedia.org/wiki/Depth_of_field

Lue lisää

Ja taas esimerkkinä f/1.8

Väitätkö tosiaan, että f/1.8 on se markkinoiden valovoimaisin lasi? taisit jäädä -50 luvulle - nykyään markkinoilla on useampi valovoiman f/0.95 lasi... miksi ostaa pimeämpää?

f/0.95 löytyy kirjoitti:

Ja taas esimerkkinä f/1.8

Väitätkö tosiaan, että f/1.8 on se markkinoiden valovoimaisin lasi? taisit jäädä -50 luvulle - nykyään markkinoilla on useampi valovoiman f/0.95 lasi... miksi ostaa pimeämpää?

Lue lisää

Sillä, mikä on esimerkkinä käytetty aukko ei ole tasan mitään merkitystä itse asian kannalta. En mitenkään väittänyt, että f/1,8 olisi valovoimaisin objektiivi.

Vai valmistetaan vain peilittömille.

Tuollaiset "valovallin" rikkovat objektiivit on viimevuosituhannen keksintö.
Niistä kuitenkin on aina luovuttu, kun niitä ei voi käyttää mihinkään täydellä aukolla.
Eipä ole Canonillakaan enää f 0,95 , eikä edes f 1,0 valovoimaista normaalia, kuten oli ennen.

http://www.ebay.com/ctg/Canon-50-mm-F-0-95-Lens-/101701759

kjfwehgbfhe kirjoitti:

Vai valmistetaan vain peilittömille.

Tuollaiset "valovallin" rikkovat objektiivit on viimevuosituhannen keksintö.
Niistä kuitenkin on aina luovuttu, kun niitä ei voi käyttää mihinkään täydellä aukolla.
Eipä ole Canonillakaan enää f 0,95 , eikä edes f 1,0 valovoimaista normaalia, kuten oli ennen.

http://www.ebay.com/ctg/Canon-50-mm-F-0-95-Lens-/101701759

Lue lisää

nyt sä sotket asioita - toi sun linkkaama linssi on Canonin mittaetsinkameraan, ELI PEILITTÖMÄÄN

täällä muutkin jossain vaiheessa muisteli niitä "vanhoja hyviä aikoja"

silloin niistä kameroista puhuttiin vaan eri nimellä - niitä sanottiin mittaetsinkameroiksi, mutta yhtälailla nekin olivat PEILITTÖMIÄ

http://www.photozone.de/slr-vs-rangefinder

"Syväterävyyteen vaikuttaa ainoastaan objektiivin polttoväli, himmentimen aukko ja kuvausetäisyys."

Kun kuvataan aukko "wide open", eli täysin auki, vaikuttaa syväterävyyteen objektiivin polttoväli, objektiivin valovoima ja kuvausetäisyys.

Huom. Objektiiveja löytyy hyvinkin eri valovoimalla. Yleensä zoomit on max f/2.8, peiliheijastuskameraan löytyy hyvin f/1.4 kiinteitä, kun taas peilittömissä tuo f/0.95 on se tämän hetken nopein.

http://mxcamera.com/mitakon/en/mitakon50mm095.html

Sulanto väärässä kirjoitti:

"Syväterävyyteen vaikuttaa ainoastaan objektiivin polttoväli, himmentimen aukko ja kuvausetäisyys."

Kun kuvataan aukko "wide open", eli täysin auki, vaikuttaa syväterävyyteen objektiivin polttoväli, objektiivin valovoima ja kuvausetäisyys.

Huom. Objektiiveja löytyy hyvinkin eri valovoimalla. Yleensä zoomit on max f/2.8, peiliheijastuskameraan löytyy hyvin f/1.4 kiinteitä, kun taas peilittömissä tuo f/0.95 on se tämän hetken nopein.

http://mxcamera.com/mitakon/en/mitakon50mm095.html

Lue lisää

En ihmetellyt yhtään, että tästä tällainen "keskustelu" saadaan vielä aikaiseksi. Kertaan vielä asian:

Syväterävyysalueeseen todellakin vaikuttaa vain polttoväli, himmennys sekä kohteen etäisyys, ok.

Esimerkiksi 50 mm objektiivi aukolla f/2.8 piirtää saman kuvan kaikkiin kennoihin. Suurempi kenno kuitenkin ottaa suuremman kuva-alan, jolloin kuvakulma on laajempi kuin pienemmän kennon kameran kuvassa. Koska syväterävyys on kuitenkin sama, on suurempikennoisen kameran kuva näennäisesti kapeampi syväterävyydeltään. Esimerkiksi 1,6 kroppikoon kamerat vaativat samaan kuvakulmaan noin 30 mm:n polttovälin, mikä taas vaatii jo aukon f/1.7 ollakseen syväterävyydeltään sama. Toivon mukaan tämä esimerkki paljastaa ajatukseni.

36 x 24 mm kirjoitti:

En ihmetellyt yhtään, että tästä tällainen "keskustelu" saadaan vielä aikaiseksi. Kertaan vielä asian:

Syväterävyysalueeseen todellakin vaikuttaa vain polttoväli, himmennys sekä kohteen etäisyys, ok.

Esimerkiksi 50 mm objektiivi aukolla f/2.8 piirtää saman kuvan kaikkiin kennoihin. Suurempi kenno kuitenkin ottaa suuremman kuva-alan, jolloin kuvakulma on laajempi kuin pienemmän kennon kameran kuvassa. Koska syväterävyys on kuitenkin sama, on suurempikennoisen kameran kuva näennäisesti kapeampi syväterävyydeltään. Esimerkiksi 1,6 kroppikoon kamerat vaativat samaan kuvakulmaan noin 30 mm:n polttovälin, mikä taas vaatii jo aukon f/1.7 ollakseen syväterävyydeltään sama. Toivon mukaan tämä esimerkki paljastaa ajatukseni.

Lue lisää

ei sun ajatuksissa oo mitään järkee.. miks sä puhut aukoista f/2.8 ja f/1.7, jos haluat lyhyen terävyysalueen?

f/0.95 silloin, kun terävyysalue halutaan lyhyeksi!!!

Kuvattu Mitakon SpeedMaster Series FE 50mm f/0.95 lla:
https://farm3.staticflickr.com/2903/13900514457_78b4132872_h.jpg

36 x 24 mm kirjoitti:

En ihmetellyt yhtään, että tästä tällainen "keskustelu" saadaan vielä aikaiseksi. Kertaan vielä asian:

Syväterävyysalueeseen todellakin vaikuttaa vain polttoväli, himmennys sekä kohteen etäisyys, ok.

Esimerkiksi 50 mm objektiivi aukolla f/2.8 piirtää saman kuvan kaikkiin kennoihin. Suurempi kenno kuitenkin ottaa suuremman kuva-alan, jolloin kuvakulma on laajempi kuin pienemmän kennon kameran kuvassa. Koska syväterävyys on kuitenkin sama, on suurempikennoisen kameran kuva näennäisesti kapeampi syväterävyydeltään. Esimerkiksi 1,6 kroppikoon kamerat vaativat samaan kuvakulmaan noin 30 mm:n polttovälin, mikä taas vaatii jo aukon f/1.7 ollakseen syväterävyydeltään sama. Toivon mukaan tämä esimerkki paljastaa ajatukseni.

Lue lisää

Syväterävyyden voi laskea likimain kaavasta:

DOF = (2*N*c*f^2*s^2) / (f^4 - N^2*c^2*s^2)

[Wikipedia]

N on aukkoluku, s etäisyys, ja f polttoväli. Siis se riippuu niistä, mutta se riippuu myös c:stä eli hyväksyttävästä epäterävyysympyrästä ja tämä riippuu kennokoosta. Se on 1/1200 kennon leveydestä.

okaro kirjoitti:

Syväterävyyden voi laskea likimain kaavasta:

DOF = (2*N*c*f^2*s^2) / (f^4 - N^2*c^2*s^2)

[Wikipedia]

N on aukkoluku, s etäisyys, ja f polttoväli. Siis se riippuu niistä, mutta se riippuu myös c:stä eli hyväksyttävästä epäterävyysympyrästä ja tämä riippuu kennokoosta. Se on 1/1200 kennon leveydestä.

Lue lisää

juu jos kirjain kirjaimelta luetaan aloitusta, niin varmaan jotain tollasta blaa blaa...

Et kuitenkaan huomannut, mitä sielä rivien välissä luki.. sielä kovaan ääneen toitotettiin, että oltiin ostettu FULL FRAME DSLR kamera

tuohon asiaan puutuin... jos haluaa oikeesti lyhyttä syväterävyysaluetta ja tuo asia on erityisen tärkeä, ei valinta ole koskaan DSLR juurikin siitä yksinkertaisesta syystä, ettei sen keulille saa lähellekään niin valovoimaisia linssejä kuin PEILITTÖMÄÄN

36 x 24 mm kirjoitti:

En ihmetellyt yhtään, että tästä tällainen "keskustelu" saadaan vielä aikaiseksi. Kertaan vielä asian:

Syväterävyysalueeseen todellakin vaikuttaa vain polttoväli, himmennys sekä kohteen etäisyys, ok.

Esimerkiksi 50 mm objektiivi aukolla f/2.8 piirtää saman kuvan kaikkiin kennoihin. Suurempi kenno kuitenkin ottaa suuremman kuva-alan, jolloin kuvakulma on laajempi kuin pienemmän kennon kameran kuvassa. Koska syväterävyys on kuitenkin sama, on suurempikennoisen kameran kuva näennäisesti kapeampi syväterävyydeltään. Esimerkiksi 1,6 kroppikoon kamerat vaativat samaan kuvakulmaan noin 30 mm:n polttovälin, mikä taas vaatii jo aukon f/1.7 ollakseen syväterävyydeltään sama. Toivon mukaan tämä esimerkki paljastaa ajatukseni.

Lue lisää

”Syväterävyysalueeseen todellakin vaikuttaa vain polttoväli, himmennys sekä kohteen etäisyys, ok.”

Satuilette. Kohteen etäisyydellä ei ole välitöntä vaikutusta.

Sensijaan tarkennusetäisyys on ratkaiseva riippumatta siitä onko kohde tarkennusetäisyydellä (kokonaan, osittain taI ei ollenkaan). Tarkennus (zoomaa) vaikuttaa myös objektiivin todelliseen polttoväliin.

"viilataan pilkkua" kirjoitti:

juu jos kirjain kirjaimelta luetaan aloitusta, niin varmaan jotain tollasta blaa blaa...

Et kuitenkaan huomannut, mitä sielä rivien välissä luki.. sielä kovaan ääneen toitotettiin, että oltiin ostettu FULL FRAME DSLR kamera

tuohon asiaan puutuin... jos haluaa oikeesti lyhyttä syväterävyysaluetta ja tuo asia on erityisen tärkeä, ei valinta ole koskaan DSLR juurikin siitä yksinkertaisesta syystä, ettei sen keulille saa lähellekään niin valovoimaisia linssejä kuin PEILITTÖMÄÄN

Lue lisää

Missä noin sanottiin? Aloituksessa puhuttiin vain kennokoosta. No tunnen tyyppisi. Sinulla on missio päällä, ja siksi sitä pitää tuoda joka keskusteluun.

okaro kirjoitti:

Missä noin sanottiin? Aloituksessa puhuttiin vain kennokoosta. No tunnen tyyppisi. Sinulla on missio päällä, ja siksi sitä pitää tuoda joka keskusteluun.

Aamen...

okaro kirjoitti:

Missä noin sanottiin? Aloituksessa puhuttiin vain kennokoosta. No tunnen tyyppisi. Sinulla on missio päällä, ja siksi sitä pitää tuoda joka keskusteluun.

"Missä noin sanottiin?"

kyllä se siinä sanottiin, sehän on selvää, eikä sitä aloittaja missään vaiheessa kiistänyt.. näit asioit vaan pitää funtsii, ni sit näit alkaa ymmärtään, ja sit ne on täysin selvää

Jotenkin vaan en jaksa uskoa tuohon.. ne kalleimmat linssit ovat esim. 400mm f/2.8. Juu tuolla saa varmasti kapean syväterävyyden, mutta ei se ole syy objektiivin valovoimaan.. valovoimalla haetaan ensisijaisesti lyhyttä valotusaikaa. Lyhyt valotusaika on tärkeää esim. urheilukuvauksessa.

onkohan noinkaan kirjoitti:

Jotenkin vaan en jaksa uskoa tuohon.. ne kalleimmat linssit ovat esim. 400mm f/2.8. Juu tuolla saa varmasti kapean syväterävyyden, mutta ei se ole syy objektiivin valovoimaan.. valovoimalla haetaan ensisijaisesti lyhyttä valotusaikaa. Lyhyt valotusaika on tärkeää esim. urheilukuvauksessa.

Lue lisää

”valovoimalla haetaan ensisijaisesti lyhyttä valotusaikaa. Lyhyt valotusaika on tärkeää esim. urheilukuvauksessa.”
—tuo lienee typerin väite mitä valovoimasta on esitetty.

Tässä lisää
– valovoimalla haetaan ensisijaisesti huonoa piirtoa kuvan reunoilla
– valovoimalla haetaan ensisijaisesti pientä ISO-arvoa/hyvää dynamiikkaa
– valovoimalla haetaan ensisijaisesti rehvastelun aihetta
– valovoimalla haetaan ensisijaisesti arkoja tipuja hämärässä
– valovoimalla haetaan ensisijaisesti automaattitarkennusta vähäisessä valossa
– valovoimalla haetaan ensisijaisesti kirkasta etsinkuvaa

Syväterävyyttä ja taustan sumeutta on kovin helppo säätää kuvankäsittelyssä joten ei sen takia kannata maksaa turhasta valovoimasta ja huonosta piirrosta kuvan reunoilla.

”Kinokoon suurin etu on, että se tallentaa samalta paikalta, samalla polttovälillä kuvattuna laajemmalla kuvakulmalla kuin aps-c kennoinen.”
—tämä onkin valtava etu kun aina on pakko kuvata samalla polttovälillä.

”Kinokoon suurin vika on, että se tallentaa samalta paikalta, samalla polttovälillä kuvattuna laajemmalla kuvakulmalla kuin aps-c kennoinen.” Kapeampi kuvakulma on paljon kalliimpaa isompikennoisilla.

Kinokoko on surkea kompromissi pienen ja keskikoon välillä. siinä on kummankin huonot puolet, mutta ei kummankaan hyviä puolia.

kumpi formaatti kirjoitti:

”Kinokoon suurin etu on, että se tallentaa samalta paikalta, samalla polttovälillä kuvattuna laajemmalla kuvakulmalla kuin aps-c kennoinen.”
—tämä onkin valtava etu kun aina on pakko kuvata samalla polttovälillä.

”Kinokoon suurin vika on, että se tallentaa samalta paikalta, samalla polttovälillä kuvattuna laajemmalla kuvakulmalla kuin aps-c kennoinen.” Kapeampi kuvakulma on paljon kalliimpaa isompikennoisilla.

Kinokoko on surkea kompromissi pienen ja keskikoon välillä. siinä on kummankin huonot puolet, mutta ei kummankaan hyviä puolia.

Lue lisää

Miksi joka asiata pitää saada sota? Suuren kennon kuvata voi aina kropata, etenkin, jos pikseleitä on tarpeeksi. Olennaisin etu on kuitenkin nimenomaan hämärässä. Suuremmalle kennolle tulee enemmän valoa.

okaro kirjoitti:

Miksi joka asiata pitää saada sota? Suuren kennon kuvata voi aina kropata, etenkin, jos pikseleitä on tarpeeksi. Olennaisin etu on kuitenkin nimenomaan hämärässä. Suuremmalle kennolle tulee enemmän valoa.

Lue lisää

”Suuremmalle kennolle tulee enemmän valoa.”
Tämä on olennaisin. Juuri siksi kinokokoiset on surkeita rääpäleitä keskikokoon verrattuna.

Esim Phase One 645DF, 80 megapikseliä. Juuri sopivasti valoa ja riittävästi varaa kropata.

Hassua miten monilla on sellainen harhaluulo, että kinokokoisessa on suuri kenno.

Väittäisin että tuo ei ole aito kuva vaan kuvankäsittelyn tulos.

ota koneeles ja tutki, on paljon outoa.

kuva:
http://www.kenrockwell.com/leica/images/m9/examples-from-leica/M9_PoP_4.jpg

Toisaalta Ken-setä kertoilee myös tällaisia (Canon 50mm f/1.0 L:n arvostelussaan).

The fastest commercially available lens in 35mm photography is the Canon 50mm f/0.95, introduced in 1961.
Even if it was practical, f/0.95 isn't faster than f/1.0; it's only a sixth of a stop and done for marketing purposes since 0.95 seems like a big step from 1.0, like crossing a sound barrier or something — but it's a bit less significant than going from from f/5.6 to f/5.3!
Leica copied 1961's Canon 50mm f/0.95 lens back in 2008.

Medumformaatissa ei tarvitse tuollaista. Jos kennokoko on 1,5 kertaa kinokenno, saa saman tuloksen 75 mm f/1,4 objektiivilla.

okaro kirjoitti:

Medumformaatissa ei tarvitse tuollaista. Jos kennokoko on 1,5 kertaa kinokenno, saa saman tuloksen 75 mm f/1,4 objektiivilla.

sellaista ei ole - Esim. Phase Onella valovoimaisin objektiivi on aukolla f/2.8

http://www.phaseone.com/en/Camera-Systems/Leaf-Shutter-Lenses/LS-Specifications.aspx


Hasselbladin valovoimaisin on HC 2.2/100

http://www.hasselblad.com/products/h-system/lenses/hc-22100.aspx

Ei todellakaan ole helppoa himmentää taustaa, jos haluaa hyvää ja aidon näköistä tulosta.

okaro kirjoitti:

Ei todellakaan ole helppoa himmentää taustaa, jos haluaa hyvää ja aidon näköistä tulosta.

Taustaa ei voi milloinkaan himmentää objektiivilla. Himmentäminen (himmennin) vaikuttaa koko kuvaan. Kuvankäsittelyohjelmassa taustan himmentäminen on yksinkertainen toimenpide.
Himmennetty tausta i milloinkaan ole aidon näköistä, eikä ole tarkoituskaan.

Pelkän taustan sumentaminen avaamalla himmennnintä ei ole mahdollista vaan sumentumista tapahtuu aina etualalla paljon enemmän kuin taustalla. Jos kohde on kaukana ja lähellä taustaa ei taustan sumentaminen onnistu himmennintä avaamalla.

Kuvankäsittelyssä sumentamisen voi kohdistaa pelkästään taustaan. Silloin voidaan vapaasti valita halutunlainen ”bokeh”. Ja kuvausetäisyydellä ei ole rajoittavaa vaikutusta taustan sumeuteen.

Himmennetyllä aukolla kuvaamisessa on myös se etu, että voidaan kuvata parhaiten piirtävällä aukolla ja hallita syväterävyyttä (varsinkin etualalla)

haluaa hyvää kirjoitti:

Taustaa ei voi milloinkaan himmentää objektiivilla. Himmentäminen (himmennin) vaikuttaa koko kuvaan. Kuvankäsittelyohjelmassa taustan himmentäminen on yksinkertainen toimenpide.
Himmennetty tausta i milloinkaan ole aidon näköistä, eikä ole tarkoituskaan.

Pelkän taustan sumentaminen avaamalla himmennnintä ei ole mahdollista vaan sumentumista tapahtuu aina etualalla paljon enemmän kuin taustalla. Jos kohde on kaukana ja lähellä taustaa ei taustan sumentaminen onnistu himmennintä avaamalla.

Kuvankäsittelyssä sumentamisen voi kohdistaa pelkästään taustaan. Silloin voidaan vapaasti valita halutunlainen ”bokeh”. Ja kuvausetäisyydellä ei ole rajoittavaa vaikutusta taustan sumeuteen.

Himmennetyllä aukolla kuvaamisessa on myös se etu, että voidaan kuvata parhaiten piirtävällä aukolla ja hallita syväterävyyttä (varsinkin etualalla)

Lue lisää

Yhdestä sanasta kirjoitit noin paljon. Tarkoitin toki sumentamista. Nämä kuvankäsittelyllä tehdyt sumentamiset helposti näkee, kun katsoo kohteen ja taustan rajaa.

okaro kirjoitti:

Yhdestä sanasta kirjoitit noin paljon. Tarkoitin toki sumentamista. Nämä kuvankäsittelyllä tehdyt sumentamiset helposti näkee, kun katsoo kohteen ja taustan rajaa.

Olemme samaa mieltä. Sinun tekemistäsi ”himmentämisen helposti näkee, kun katsoo kohteen ja taustan rajaa.”

Sinä myös uskot, että kinokokoinen on suuri kenno joka kerää päljon valoa.
Jokainen saa tietenkin uskoa ja himmentää ihan niinkuin osaa ja haluaa.

Himmensit tai sumensit taustaa miten tahansa, se ei millonkaan ole aidon näköinen, eikä se ole tarkoituskaan. Olet ymmärtänyt koko sumentamisen ideankin ihan väärin.
Sumentaminen, vinjetointi ja muut sellaiset ilmaisukeinot ovat kuvailmaisun keinoja, ei kepulikonsteja jolla tehdään aidosta taustasta aidon näköistä kuvaa.

Sinulla taitaa iso kenno himmentää jotain ihan muuta kuin kuvaa. Tarkoitin toki ajatuksen sumentamista

haluaa hyvää kirjoitti:

Olemme samaa mieltä. Sinun tekemistäsi ”himmentämisen helposti näkee, kun katsoo kohteen ja taustan rajaa.”

Sinä myös uskot, että kinokokoinen on suuri kenno joka kerää päljon valoa.
Jokainen saa tietenkin uskoa ja himmentää ihan niinkuin osaa ja haluaa.

Himmensit tai sumensit taustaa miten tahansa, se ei millonkaan ole aidon näköinen, eikä se ole tarkoituskaan. Olet ymmärtänyt koko sumentamisen ideankin ihan väärin.
Sumentaminen, vinjetointi ja muut sellaiset ilmaisukeinot ovat kuvailmaisun keinoja, ei kepulikonsteja jolla tehdään aidosta taustasta aidon näköistä kuvaa.

Sinulla taitaa iso kenno himmentää jotain ihan muuta kuin kuvaa. Tarkoitin toki ajatuksen sumentamista

Lue lisää

Siis myönnät ettei jälkikäteen tehty sumentaminen korvaa pientä syväterävyyttä.

okaro kirjoitti:

Siis myönnät ettei jälkikäteen tehty sumentaminen korvaa pientä syväterävyyttä.

Siis myönnän, että voi korvata tai olla korvaamatta. Ero on siinä, että kuvankäsittelyssä sumeuden määrää ja muotoa (bokeh) voidaan säätää (esim himmentimen lehtien lukumäärää). Jälkikäteen voidaan halutessa saada myös pienempi syväterävyys kuin suurella himmenninaukolla.
Kuvankäsittelyssä kuvan kulmat ei himmene eikä sumene väistämättä niinkuin suurella aukolla kuvatessa tapahtuu.

Kuvassa mikään ei milloinkaan korvaa mitään. Eikä se tule aidommaksi sillä, että kohteen taustaa sumennetaan.
”Jälkikäteen” tety sumentamine ataa mahdollisuuden valita mitä sumennetaan. Yleensä etualaa ei sumennenta kuvankäsittelyssä, mutta suurella aukolla kuvatessa myös etuala sumenee aina.
Kumpikaan sumentamistapa ei ole toista aidompi tehokeino. Vaan kummallakin on tarkoitus ”huijata” kuvan katsojaa.

”Aitoutta” olisi ehkä silmän valovoiman (himmentimen) matkiminen valokuvassa.
– kirkkaassa valossa silmän aukko on n. 2mm eli valovoima on noin f/8,3
– pimeässä silmän aukko on n. 8mm eli valovoima on noin f/2,1
Jos näitä ei käytetä kuvatessa niin kuvan syväterävyys on aina epäaito (taiteilijan näkemys).

haluaa hyvä kirjoitti:

Siis myönnän, että voi korvata tai olla korvaamatta. Ero on siinä, että kuvankäsittelyssä sumeuden määrää ja muotoa (bokeh) voidaan säätää (esim himmentimen lehtien lukumäärää). Jälkikäteen voidaan halutessa saada myös pienempi syväterävyys kuin suurella himmenninaukolla.
Kuvankäsittelyssä kuvan kulmat ei himmene eikä sumene väistämättä niinkuin suurella aukolla kuvatessa tapahtuu.

Kuvassa mikään ei milloinkaan korvaa mitään. Eikä se tule aidommaksi sillä, että kohteen taustaa sumennetaan.
”Jälkikäteen” tety sumentamine ataa mahdollisuuden valita mitä sumennetaan. Yleensä etualaa ei sumennenta kuvankäsittelyssä, mutta suurella aukolla kuvatessa myös etuala sumenee aina.
Kumpikaan sumentamistapa ei ole toista aidompi tehokeino. Vaan kummallakin on tarkoitus ”huijata” kuvan katsojaa.

”Aitoutta” olisi ehkä silmän valovoiman (himmentimen) matkiminen valokuvassa.
– kirkkaassa valossa silmän aukko on n. 2mm eli valovoima on noin f/8,3
– pimeässä silmän aukko on n. 8mm eli valovoima on noin f/2,1
Jos näitä ei käytetä kuvatessa niin kuvan syväterävyys on aina epäaito (taiteilijan näkemys).

Lue lisää

Silmä toimii täysin eri lailla kuin kamera. Silmä näkee tarkkana vain pienen osan näkökentästä, mutta tämä osa liikkuu huomaamatta.

okaro kirjoitti:

Silmä toimii täysin eri lailla kuin kamera. Silmä näkee tarkkana vain pienen osan näkökentästä, mutta tämä osa liikkuu huomaamatta.

Muuttuuko objektiivinkin syväterävyys jos sitä liikuttaa kameraa huomaamatta?
Tuleeko kuvaan aitoutta jos liikuttaa kameraa huomaamatta?

"Ison kennon (pikseleiden suuremman koon) paras puoli on kohinan vähäisyys verrattuna pienempiin kennoihin (pienempiin pikseleihin)."

Signaali-kohinasuhde on paras, kun poistetaan RGB suodin kennon edestä, jolloin puhutaan mustavalkokamerasta. Värikameran signaalikohinasuhde on heikompi.

"Syväterävyysalue saadaan isolla (full frame) kennolla kapeammaksi kuin mitä pienemmillä kennoilla saadaan. "

Syväteräryysalue on edelleenkin vain objektiivin ominaisuus. Valovoimaisimmat objektiivit valmistetaan PEILITTÖMIIN

”Ison kennon (pikseleiden suuremman koon)”

Miksi tuota typerää valhetta edelleeen täällä kierrätetään. Kun sillä vain osoittaa ettei ymmärrä mitään po asiasta.
Asia voi olla juuri päinvastoin.

Esim.
– Nikon D800, kennon koko 24 x 35.9 mm, kennon pikselien koko 4,8 µm
– Nikon D2H kennon koko 16 x 24 mm, kennon pikselien koko 9,5 µm
Yli puolet pienemmässä kennossa pikselien koko on noin kaksinkertainen

– Fujifilm FinePix S5, kennon koko 16 x 23 mm, kennon pikselien koko 7,6 µm

Yritäppä selittää miksi paljon pienemmissä kennoissa on paljon suuremmat pikselit?
Mikä em kennoista kohisee vähiten, miksi?

Missä totuus? kirjoitti:

”Ison kennon (pikseleiden suuremman koon)”

Miksi tuota typerää valhetta edelleeen täällä kierrätetään. Kun sillä vain osoittaa ettei ymmärrä mitään po asiasta.
Asia voi olla juuri päinvastoin.

Esim.
– Nikon D800, kennon koko 24 x 35.9 mm, kennon pikselien koko 4,8 µm
– Nikon D2H kennon koko 16 x 24 mm, kennon pikselien koko 9,5 µm
Yli puolet pienemmässä kennossa pikselien koko on noin kaksinkertainen

– Fujifilm FinePix S5, kennon koko 16 x 23 mm, kennon pikselien koko 7,6 µm

Yritäppä selittää miksi paljon pienemmissä kennoissa on paljon suuremmat pikselit?
Mikä em kennoista kohisee vähiten, miksi?

Lue lisää

Imatralta?

sä oiot molemmissa kirjoitti:

"Ison kennon (pikseleiden suuremman koon) paras puoli on kohinan vähäisyys verrattuna pienempiin kennoihin (pienempiin pikseleihin)."

Signaali-kohinasuhde on paras, kun poistetaan RGB suodin kennon edestä, jolloin puhutaan mustavalkokamerasta. Värikameran signaalikohinasuhde on heikompi.

"Syväterävyysalue saadaan isolla (full frame) kennolla kapeammaksi kuin mitä pienemmillä kennoilla saadaan. "

Syväteräryysalue on edelleenkin vain objektiivin ominaisuus. Valovoimaisimmat objektiivit valmistetaan PEILITTÖMIIN

Lue lisää

"When an APS-C-format camera is used to record the same composition as a full-frame model, the images from the smaller-format camera have greater depth of field at any given aperture. The properties of the lens and aperture in use don't magically change, but getting the same composition with an APS-C-format camera means that it must either be moved further away from the subject than the full-frame model, or a shorter focal length optic must be used. Both of these factors result in greater depth of field."

Lähde: http://www.amateurphotographer.co.uk/round-ups/530133/depth-of-field-comparison


"As expected, the D600 has much smaller depth-of-field at the same aperture with a lens with the same angle-of-view. This is because focal length has a huge effect of depth of field, much more than does aperture or enlargement ratio. "

Lähde: http://kenrockwell.com/nikon/comparisons/2013-04-09-dslrs/index.htm

Missä totuus? kirjoitti:

”Ison kennon (pikseleiden suuremman koon)”

Miksi tuota typerää valhetta edelleeen täällä kierrätetään. Kun sillä vain osoittaa ettei ymmärrä mitään po asiasta.
Asia voi olla juuri päinvastoin.

Esim.
– Nikon D800, kennon koko 24 x 35.9 mm, kennon pikselien koko 4,8 µm
– Nikon D2H kennon koko 16 x 24 mm, kennon pikselien koko 9,5 µm
Yli puolet pienemmässä kennossa pikselien koko on noin kaksinkertainen

– Fujifilm FinePix S5, kennon koko 16 x 23 mm, kennon pikselien koko 7,6 µm

Yritäppä selittää miksi paljon pienemmissä kennoissa on paljon suuremmat pikselit?
Mikä em kennoista kohisee vähiten, miksi?

Lue lisää

Myös pikseleiden määrä pitää ottaa huomioon ja suhteuttaa kennon kokoon.

Jos APS-C kennolle "ängetään" sama määrä pikseleitä kuin Full Frame kennolle niin niiden koko on fyysisesti pienempi. Kohina lisääntyy tällöin kun signaalia pitää vahvistaa ISO arvon kasvaessa. Sekä "pikselin koko" että "singaalin vahvistaminen" vaikuttaa kohinaan.

Tietenkin lopputulokseen vaikuttaa myös muut asiat kuten miten hyvä signaalin käsittelykyly kameran muilla komponenteilla ja sen sisällä olevalla ohjelmistolla ja prosessorilla on.

Digital Cameras: Does Pixel Size Matter?
http://www.clarkvision.com/articles/does.pixel.size.matter/

Missä totuus? kirjoitti:

”Ison kennon (pikseleiden suuremman koon)”

Miksi tuota typerää valhetta edelleeen täällä kierrätetään. Kun sillä vain osoittaa ettei ymmärrä mitään po asiasta.
Asia voi olla juuri päinvastoin.

Esim.
– Nikon D800, kennon koko 24 x 35.9 mm, kennon pikselien koko 4,8 µm
– Nikon D2H kennon koko 16 x 24 mm, kennon pikselien koko 9,5 µm
Yli puolet pienemmässä kennossa pikselien koko on noin kaksinkertainen

– Fujifilm FinePix S5, kennon koko 16 x 23 mm, kennon pikselien koko 7,6 µm

Yritäppä selittää miksi paljon pienemmissä kennoissa on paljon suuremmat pikselit?
Mikä em kennoista kohisee vähiten, miksi?

Lue lisää

Sinä ottaa hyvin eri ikäisiä kameroita valikoiden, jotta voisit esittää käänteistä. Valitsemalla autoja 1920 ja 2010-luvuilta voisi samoin osoittaa, että suuri moottori ei ole tehokkaampi. Tällaiset säännöt lähes aina ovat tilastollisia tai sitten väitteet perustuvat tyypillisiin esimerkkeihin tai jonohohkin oletukseen, kuten samaan pikselilukuun. Otetaan esimerkiksi kolme nykykameraa;

Canon PowerShot S110: pikselikoko: 1,54 µM
Canon EOS 700D: pikselikoko 4,3 µM
Canon EOS 5D Mk III: pikselikoko 6,25 µM

Vaikka tässä suuremmassa kennossa on suurempi pikselimäärä, on pikselikoko silti suurempi.

Syyti muita valehtelusta, mutta itse syyllistyit siihen, ottamalla esimerkeiksi jopa 10 vuotta vanja kameroita mainitsematta asiasta mitään.

sä oiot molemmissa kirjoitti:

"Ison kennon (pikseleiden suuremman koon) paras puoli on kohinan vähäisyys verrattuna pienempiin kennoihin (pienempiin pikseleihin)."

Signaali-kohinasuhde on paras, kun poistetaan RGB suodin kennon edestä, jolloin puhutaan mustavalkokamerasta. Värikameran signaalikohinasuhde on heikompi.

"Syväterävyysalue saadaan isolla (full frame) kennolla kapeammaksi kuin mitä pienemmillä kennoilla saadaan. "

Syväteräryysalue on edelleenkin vain objektiivin ominaisuus. Valovoimaisimmat objektiivit valmistetaan PEILITTÖMIIN

Lue lisää

Tämä on ollut esillä muuallakin mutta laitetaan nyt vielä kerran tähänkin. Vertailussa APS-C sekä Full Frame kennolliset rungot. Kohinasta on asiaa 7:05 jälkeen.

http://www.youtube.com/watch?v=HR1oZsqhrX0

Hmmm... kirjoitti:

"When an APS-C-format camera is used to record the same composition as a full-frame model, the images from the smaller-format camera have greater depth of field at any given aperture. The properties of the lens and aperture in use don't magically change, but getting the same composition with an APS-C-format camera means that it must either be moved further away from the subject than the full-frame model, or a shorter focal length optic must be used. Both of these factors result in greater depth of field."

Lähde: http://www.amateurphotographer.co.uk/round-ups/530133/depth-of-field-comparison


"As expected, the D600 has much smaller depth-of-field at the same aperture with a lens with the same angle-of-view. This is because focal length has a huge effect of depth of field, much more than does aperture or enlargement ratio. "

Lähde: http://kenrockwell.com/nikon/comparisons/2013-04-09-dslrs/index.htm

Lue lisää

outoa - halutaan kapeaa syväterävyyttä ja aletaan sitten vertailemaan kahta eri kennokoon DSLR kameraa

eli kiivetään perse edellä puuhun.. terävyysaluekeskustelussa kannattaa muistaa, että valovoimaisimmat lasit tehdään aina PEILITTÖMÄÄN

Kannattaisi mieluummin verrata laseja Mitakon 35mm f/0.95 versus SpeedMaster Series FE 50mm f/0.95

http://mxcamera.com/mitakon/en/mitakon35mm095.html
http://mxcamera.com/mitakon/en/mitakon50mm095.html

ja unohtaa ne ihmeelliset DSLR höpinät

okaro kirjoitti:

Sinä ottaa hyvin eri ikäisiä kameroita valikoiden, jotta voisit esittää käänteistä. Valitsemalla autoja 1920 ja 2010-luvuilta voisi samoin osoittaa, että suuri moottori ei ole tehokkaampi. Tällaiset säännöt lähes aina ovat tilastollisia tai sitten väitteet perustuvat tyypillisiin esimerkkeihin tai jonohohkin oletukseen, kuten samaan pikselilukuun. Otetaan esimerkiksi kolme nykykameraa;

Canon PowerShot S110: pikselikoko: 1,54 µM
Canon EOS 700D: pikselikoko 4,3 µM
Canon EOS 5D Mk III: pikselikoko 6,25 µM

Vaikka tässä suuremmassa kennossa on suurempi pikselimäärä, on pikselikoko silti suurempi.

Syyti muita valehtelusta, mutta itse syyllistyit siihen, ottamalla esimerkeiksi jopa 10 vuotta vanja kameroita mainitsematta asiasta mitään.

Lue lisää

Keksit sitten uuden hätävalheen.
Kohina ja pikselien koko ei riipukkaan kennon koosta, eikä pikselien koosta vaan kameran iästä ja vanhan auton suuresta moottorista. Mitä vanhempi kamera sitä suuremmat pikselit?

esim. ”eri ikäisiä” nykykameroita?
– Canon 6D, julk 2012-09-17, kenno 24 x 36mm, 6.5 µm
– Sony A7R, hulk 2013-10-16, kenno 24 x 35.9mm, 4.9 µm
– Nikon Df, julk 2013-11-05 ,kenno 23.9 x 36mm, 7.2 µm
– Sony A7S, julk 2014-04-06, kenno 23.8 x 35.6mm, 8.4 µm

– johtuvatko huomattavat erot pikselien koossa siitä, että kamerat ovat eri ikäisiä?
– johtuvatko huomattavat erot pikselien koossa siitä, että kennot ovat eri kokoisia?
– johtuvatko huomattavat erot kohinan määrästä siitä, että kennot ovat eri kokoisia vai eri ikäisiä ”tai jonohohkin oletukseen”?

Seuraavaksi sinun kannattaa väittää, että kohinan määrä riippuu omistajan mielikuvituksesta.

Missä totuus? kirjoitti:

Keksit sitten uuden hätävalheen.
Kohina ja pikselien koko ei riipukkaan kennon koosta, eikä pikselien koosta vaan kameran iästä ja vanhan auton suuresta moottorista. Mitä vanhempi kamera sitä suuremmat pikselit?

esim. ”eri ikäisiä” nykykameroita?
– Canon 6D, julk 2012-09-17, kenno 24 x 36mm, 6.5 µm
– Sony A7R, hulk 2013-10-16, kenno 24 x 35.9mm, 4.9 µm
– Nikon Df, julk 2013-11-05 ,kenno 23.9 x 36mm, 7.2 µm
– Sony A7S, julk 2014-04-06, kenno 23.8 x 35.6mm, 8.4 µm

– johtuvatko huomattavat erot pikselien koossa siitä, että kamerat ovat eri ikäisiä?
– johtuvatko huomattavat erot pikselien koossa siitä, että kennot ovat eri kokoisia?
– johtuvatko huomattavat erot kohinan määrästä siitä, että kennot ovat eri kokoisia vai eri ikäisiä ”tai jonohohkin oletukseen”?

Seuraavaksi sinun kannattaa väittää, että kohinan määrä riippuu omistajan mielikuvituksesta.

Lue lisää

Lue viestini uudestaan. ja En mitenkään puhunut mitään kohinasta. En ymmärrä mitä ajat takaa noilla esimerkeillä. Jokainen niistä on pikselikooltaan suurempi kuin EOS 700D. Toki saman kokoisia keinoja on eri pikselimäärillä.

okaro kirjoitti:

Lue viestini uudestaan. ja En mitenkään puhunut mitään kohinasta. En ymmärrä mitä ajat takaa noilla esimerkeillä. Jokainen niistä on pikselikooltaan suurempi kuin EOS 700D. Toki saman kokoisia keinoja on eri pikselimäärillä.

Lue lisää

”Olennaisin etu on kuitenkin nimenomaan hämärässä.”
—mitähän tuo etu mahtaa tarkoittaa hämärässä?

Tuossa edellä suurin kenno on Canon 6D:ssa.
– mikä on sen olennaisin etu kaikkiin pienempiin kennoihin?
– johtuuko olennaisin etu siitä, että kamerat ovat eri ikäisiä?
– johtuuko olennaisin etu siitä, että kennot ovat eri kokoisia?
– johtuuko olennaisin etu siitä, että pikselit ovat eri kokoisia?

”Toki saman kokoisia keinoja on”.
”Keinoja” on monelaisi sanoi entinen akka kun kissalla pöytää pyyhki.

”keinoja on eri” kirjoitti:

”Olennaisin etu on kuitenkin nimenomaan hämärässä.”
—mitähän tuo etu mahtaa tarkoittaa hämärässä?

Tuossa edellä suurin kenno on Canon 6D:ssa.
– mikä on sen olennaisin etu kaikkiin pienempiin kennoihin?
– johtuuko olennaisin etu siitä, että kamerat ovat eri ikäisiä?
– johtuuko olennaisin etu siitä, että kennot ovat eri kokoisia?
– johtuuko olennaisin etu siitä, että pikselit ovat eri kokoisia?

”Toki saman kokoisia keinoja on”.
”Keinoja” on monelaisi sanoi entinen akka kun kissalla pöytää pyyhki.

Lue lisää

Kaivelet jotain kommentteja aivan muista viesteistä ja sitten lasket millin kymmenysosia. Lopeta tuo trollaaminen. Isompi kenno antaa potentiaalin pienempään kohinaan ja suurempaan tarkkuuteen. On valmistajan asia päättää, miten hän tämän edun hyödyntää.

okaro kirjoitti:

Kaivelet jotain kommentteja aivan muista viesteistä ja sitten lasket millin kymmenysosia. Lopeta tuo trollaaminen. Isompi kenno antaa potentiaalin pienempään kohinaan ja suurempaan tarkkuuteen. On valmistajan asia päättää, miten hän tämän edun hyödyntää.

Lue lisää

"Isompi kenno antaa potentiaalin pienempään kohinaan ja suurempaan tarkkuuteen."

varmasti noin, mutta ei tässä ketjussa ollut alunperin tarkoituskaan keskustella moisista asioista, vaan aiheena oli:

syväterävyyden hallinta

Syväterävyys on kuitenkin täysin vain objektiivin ominaisuus eikä riipu kennokoosta - KANNATTAA MUISTAA, ETTÄ PEILITTÖMIIN SAA NE TÄMÄN HETKEN VALOVOIMAISIMMAT:

[35mm F/0.95]
http://mxcamera.com/mitakon/en/mitakon35mm095.html

[50mm F/0.95]
http://mxcamera.com/mitakon/en/mitakon50mm095.html

Ultra Fast Lens* kirjoitti:

"Isompi kenno antaa potentiaalin pienempään kohinaan ja suurempaan tarkkuuteen."

varmasti noin, mutta ei tässä ketjussa ollut alunperin tarkoituskaan keskustella moisista asioista, vaan aiheena oli:

syväterävyyden hallinta

Syväterävyys on kuitenkin täysin vain objektiivin ominaisuus eikä riipu kennokoosta - KANNATTAA MUISTAA, ETTÄ PEILITTÖMIIN SAA NE TÄMÄN HETKEN VALOVOIMAISIMMAT:

[35mm F/0.95]
http://mxcamera.com/mitakon/en/mitakon35mm095.html

[50mm F/0.95]
http://mxcamera.com/mitakon/en/mitakon50mm095.html

Lue lisää

Syväterävyys riippuu kennokoosta. Pienemällä kennolla edellytetään pienempää epäterävyysympyrää ja siksi pienellä kennolla syväterävyys on pienempi, jos polttoväli on sama. Todellisissa kuvatilanteissa tosin yleensä polttoväli on pienempi, jolloin syväterävyys on suurempi.

Mainostaminen on kielletty tällä palstalla.

Kennojen hinnassa eniten ratkaissee tuotannon määrä.
Kamerassa kennon koko ja kameran tyyppi vaikuttaa eniten objektiivien hintaan.
Objektiivi saattaa maksaa esim kymmenkertaisesti kameran hinnan.

”Polttoväliä ei siis voi mitenkään sotkea nyt tähän keskusteluun - ei lopulta liity asiaan mitenkään.”

Näinhän se menee erikoislaajakulmalla ja kalansimäobjektiiveilla on hienoa hallita syväterävyyttä, taustan sumennusta tms?

—kennon kokoa ei siis voi mitenkään sotkea nyt tähän keskusteluun - ei lopulta liity asiaan mitenkään.
—pikselien kokoa ei siis voi mitenkään sotkea nyt tähän keskusteluun - ei lopulta liity asiaan mitenkään.
—kuvan kokoa ei siis voi mitenkään sotkea nyt tähän keskusteluun - ei lopulta liity asiaan mitenkään.
—objektiivin huonoa piirtokykyä (varsinkin kuvan kulmissa) ei siis voi mitenkään sotkea nyt tähän keskusteluun - ei lopulta liity asiaan mitenkään.
—peilinheilutinta kokoa ei siis voi mitenkään sotkea nyt tähän keskusteluun - ei lopulta liity asiaan mitenkään.
—peilitöntä kokoa ei siis voi mitenkään sotkea nyt tähän keskusteluun - ei lopulta liity asiaan mitenkään.
—kuvankäsittelyä kokoa ei siis voi mitenkään sotkea nyt tähän keskusteluun - ei lopulta liity asiaan mitenkään.
—taustan himmentämistä kokoa ei siis voi mitenkään sotkea nyt tähän keskusteluun - ei lopulta liity asiaan mitenkään.
—kameran ikää ei siis voi mitenkään sotkea nyt tähän keskusteluun - ei lopulta liity asiaan mitenkään.
—objektiivin polttoväli muuttuu aina kun tarkennetaan, tarkennusta ei siis voi mitenkään sotkea nyt tähän keskusteluun - ei lopulta liity asiaan mitenkään.

—tyhmyyttä ei siis voi mitenkään sotkea nyt tähän keskusteluun - ei lopulta liity asiaan mitenkään.

”Kun kuvaa suunnitellaan etukäteen, halutaan tietty perspektiivi, kuvakulma ja rajaus.”

Näinkin on muni surkimus joutuu rajaamaan kuvan jo kuvausvaiheessa.
Siinä ikävä kyllä joutuu tyytymään kameran valitsemaan kuvan sivusuhteeseen (esim 3:2).
Hyvästi kultainen leikkaus ja muut senkaltaiset sommittelukeinot.

Yleensä näissä jokamiehen kamerakeskusteluissa kinokoko on se iso kenno ja kropit sekä pienemmän pokkari ja puhelinkamerakennot ovat niitä aina vaan pienempiä.

Onhan niitä suuriakin mutta harvalla meistä tavallisista kuvaajista on mitään 20 x 25 cm kennoja kameroissamme. Vanhoja filmi kameroita tuskin kannattaa enää vetää esiin koska niiden käyttäminen on kovasti harvinaista.

Ottaakohan tuo Gregory Crewdson tuota kameraansa patikkaretkelleen tai synttärikutsuille? Entäs kun hän lähtee turistiksi vaikka Bangok nimiseen paikkaan. Veikkaan sen olevan hankala kaulassa kannettavaksi!

Entäs tulostus, useimmilla meistä on A4 tulostin ja muutamalla A3 tai A3 kokoon. Jos hyvä tuuri käy niin saattaahan tämän lukea 1 tai 2 A2 tulostimen omistajaa mutta 150 cm x 180 cm tulostimia en usko olevan koko Suomessa monellakaan kotonaan.

Eiköhän kannata pysyä ihan tavallisissa asioissa pyrkimättä näyttämään muita fiksummalta vaikka olisikin tullut luettua kuukelia muita ahkerammin.

Työeläkeläinen kirjoitti:

Yleensä näissä jokamiehen kamerakeskusteluissa kinokoko on se iso kenno ja kropit sekä pienemmän pokkari ja puhelinkamerakennot ovat niitä aina vaan pienempiä.

Onhan niitä suuriakin mutta harvalla meistä tavallisista kuvaajista on mitään 20 x 25 cm kennoja kameroissamme. Vanhoja filmi kameroita tuskin kannattaa enää vetää esiin koska niiden käyttäminen on kovasti harvinaista.

Ottaakohan tuo Gregory Crewdson tuota kameraansa patikkaretkelleen tai synttärikutsuille? Entäs kun hän lähtee turistiksi vaikka Bangok nimiseen paikkaan. Veikkaan sen olevan hankala kaulassa kannettavaksi!

Entäs tulostus, useimmilla meistä on A4 tulostin ja muutamalla A3 tai A3 kokoon. Jos hyvä tuuri käy niin saattaahan tämän lukea 1 tai 2 A2 tulostimen omistajaa mutta 150 cm x 180 cm tulostimia en usko olevan koko Suomessa monellakaan kotonaan.

Eiköhän kannata pysyä ihan tavallisissa asioissa pyrkimättä näyttämään muita fiksummalta vaikka olisikin tullut luettua kuukelia muita ahkerammin.

Lue lisää

Yleensä jokamiehen kamerassa ei ole kinokenno. APS-kennoista suurempaa harrastelija ei tarvitse kuin rehvasteluun. Eikös siinä pikkukennoisessa peilinheiluttimessa olekin valtavan paljon parempi syväterävyysalueen hallinta kuin pokkarissa.

Voiko kinokokoinen järjestelmäkamera aiheuttaa omistajassa tunteen, että omistaa jotakin suurta.

”tuskin kannattaa enää vetää esiin koska niiden käyttäminen on kovasti harvinaista.”
—eihän harrastajan tietenkään kannata harrastaa mitään harvinaista. Kannattaa tietenkin omistaa halvin marketti-Canon. Se lienee vähiten harvinaista.

Pookarin omistajalle aps-kennoinen järkkäri on iso kamera.
Eiköhän kannata pysyä ihan tavallisissa asioissa pyrkimättä näyttämään muita fiksummalta.

kennokoon vuoksi kirjoitti:

Yleensä jokamiehen kamerassa ei ole kinokenno. APS-kennoista suurempaa harrastelija ei tarvitse kuin rehvasteluun. Eikös siinä pikkukennoisessa peilinheiluttimessa olekin valtavan paljon parempi syväterävyysalueen hallinta kuin pokkarissa.

Voiko kinokokoinen järjestelmäkamera aiheuttaa omistajassa tunteen, että omistaa jotakin suurta.

”tuskin kannattaa enää vetää esiin koska niiden käyttäminen on kovasti harvinaista.”
—eihän harrastajan tietenkään kannata harrastaa mitään harvinaista. Kannattaa tietenkin omistaa halvin marketti-Canon. Se lienee vähiten harvinaista.

Pookarin omistajalle aps-kennoinen järkkäri on iso kamera.
Eiköhän kannata pysyä ihan tavallisissa asioissa pyrkimättä näyttämään muita fiksummalta.

Lue lisää

"Yleensä jokamiehen kamerassa ei ole kinokenno. APS-kennoista suurempaa harrastelija ei tarvitse kuin rehvasteluun. Eikös siinä pikkukennoisessa peilinheiluttimessa olekin valtavan paljon parempi syväterävyysalueen hallinta kuin pokkarissa. "

Kyllä se menee APS-C kennoisissakin niin päin, että VALOVOIMAISIMMAT LASIT tehdään PEILITTÖMÄÄN

esim. vertaa näitä:

AF-S DX NIKKOR 35mm f/1.8G
http://nikon.fi/fi_FI/product/nikkor-lenses/auto-focus-lenses/dx/single-focal-length/af-s-dx-nikkor-35mm-f-1-8g

Camera Lens Mitakon 35mm f/0.95
http://mxcamera.com/mitakon/en/mitakon35mm095.html

HUOMAA! Peilittömän objektiivin valovoima on 1,844 aukkoa enemmän kuin peilinheiluttimen objektiivin valovoima.

f/0.95 jyrää kirjoitti:

"Yleensä jokamiehen kamerassa ei ole kinokenno. APS-kennoista suurempaa harrastelija ei tarvitse kuin rehvasteluun. Eikös siinä pikkukennoisessa peilinheiluttimessa olekin valtavan paljon parempi syväterävyysalueen hallinta kuin pokkarissa. "

Kyllä se menee APS-C kennoisissakin niin päin, että VALOVOIMAISIMMAT LASIT tehdään PEILITTÖMÄÄN

esim. vertaa näitä:

AF-S DX NIKKOR 35mm f/1.8G
http://nikon.fi/fi_FI/product/nikkor-lenses/auto-focus-lenses/dx/single-focal-length/af-s-dx-nikkor-35mm-f-1-8g

Camera Lens Mitakon 35mm f/0.95
http://mxcamera.com/mitakon/en/mitakon35mm095.html

HUOMAA! Peilittömän objektiivin valovoima on 1,844 aukkoa enemmän kuin peilinheiluttimen objektiivin valovoima.

Lue lisää

Peilitön on monessa suhteessa parempi kamera kuin peilinheilutin, Mutta näyttöarvoltaan peilinheilutin on vielä jonkin aikaa parempi. Peilinheiluttimella on pian samanlainen asema kuin filmikameralla nykyään.
Monille peistä paras kamera on se jota haluamme näyttää. Minä kuvaan nyt mieluiten ns. minijärkkäri rungolla ja Leican lasilla.

f/0.95 jyrää kirjoitti:

"Yleensä jokamiehen kamerassa ei ole kinokenno. APS-kennoista suurempaa harrastelija ei tarvitse kuin rehvasteluun. Eikös siinä pikkukennoisessa peilinheiluttimessa olekin valtavan paljon parempi syväterävyysalueen hallinta kuin pokkarissa. "

Kyllä se menee APS-C kennoisissakin niin päin, että VALOVOIMAISIMMAT LASIT tehdään PEILITTÖMÄÄN

esim. vertaa näitä:

AF-S DX NIKKOR 35mm f/1.8G
http://nikon.fi/fi_FI/product/nikkor-lenses/auto-focus-lenses/dx/single-focal-length/af-s-dx-nikkor-35mm-f-1-8g

Camera Lens Mitakon 35mm f/0.95
http://mxcamera.com/mitakon/en/mitakon35mm095.html

HUOMAA! Peilittömän objektiivin valovoima on 1,844 aukkoa enemmän kuin peilinheiluttimen objektiivin valovoima.

Lue lisää

0,95 on päihitetty jo aikaisemmin, kun ei peilittömiä "järkkäreitä" edes ollut.
Arvoa näillä on useimmiten painonsa verran.

Testin, kun haet maita mullistavasta mitakonista, niin päästään asiaan.

HUOMASIN paskanpuhumisen... VALOVOIMAISELLA objektiivilla on ainakin paikka verkonpainona, jos se ei ole muuta kuin valovoimainen, kun sentään painava se on.

PEILITÖN on vain kamera vailla osia ja sä maksat siitä enemmän.

en alle jää kirjoitti:

0,95 on päihitetty jo aikaisemmin, kun ei peilittömiä "järkkäreitä" edes ollut.
Arvoa näillä on useimmiten painonsa verran.

Testin, kun haet maita mullistavasta mitakonista, niin päästään asiaan.

HUOMASIN paskanpuhumisen... VALOVOIMAISELLA objektiivilla on ainakin paikka verkonpainona, jos se ei ole muuta kuin valovoimainen, kun sentään painava se on.

PEILITÖN on vain kamera vailla osia ja sä maksat siitä enemmän.

Lue lisää

Minusta peilinheiluttajat panikoivat ihan turhaa. Eihän peilinheilutin siitä huonone, että moni pitää peilitöntä parempana.

Nykyinen peiliön on vielä pahasti vaiheessa, mutta kehittyy huimaa vauhtia. En muista minkään kameramallin koskaan kehittyneen näin nopeasti.

Muutamat uudet peilittömien ominaisuudet näyttävät vähitellen siirtyvän myös peilinheiluttimiin. Toivottavasti joku keksii keinon näyttää histogrammi peilinheiluttimen etsimessä.

kuin valovoimainen kirjoitti:

Minusta peilinheiluttajat panikoivat ihan turhaa. Eihän peilinheilutin siitä huonone, että moni pitää peilitöntä parempana.

Nykyinen peiliön on vielä pahasti vaiheessa, mutta kehittyy huimaa vauhtia. En muista minkään kameramallin koskaan kehittyneen näin nopeasti.

Muutamat uudet peilittömien ominaisuudet näyttävät vähitellen siirtyvän myös peilinheiluttimiin. Toivottavasti joku keksii keinon näyttää histogrammi peilinheiluttimen etsimessä.

Lue lisää

Se ei ole edes vaikeaa näkyyhän mittarilukemat nykyaikasen hävittäjä koneenkin akkunaklasissa..ja joissain autoissa,,pian ne kulkee ja kuvaa itekseen..
Mutta leikki(tavarat) sikseen kamerasta on joka tapauksessa saatava kunnollinen tukeva
kuvausote oli se millanen hyvänsä.,muuten voi tärähtää pahemman kerran..
Kameran valmistajat ei vaan halua tehdä sellasia täydellisiä kameroita koska se tulisi
liika kalliiksi heille koska he saa enempi rahhoo ku tekevät jotain vähän sinne päin.
Ovelinta aikoinaan oli keksiä käyttää omia erimoisiajengoja eri valmistajien objektiiveissaan.
Kuvitelkaas jos kaikki opiskat ois samoilla kierteillä ja kävis kaikkiin merkkeihin
vailla sovituskappaleita?

Se on bisnes kirjoitti:

Se ei ole edes vaikeaa näkyyhän mittarilukemat nykyaikasen hävittäjä koneenkin akkunaklasissa..ja joissain autoissa,,pian ne kulkee ja kuvaa itekseen..
Mutta leikki(tavarat) sikseen kamerasta on joka tapauksessa saatava kunnollinen tukeva
kuvausote oli se millanen hyvänsä.,muuten voi tärähtää pahemman kerran..
Kameran valmistajat ei vaan halua tehdä sellasia täydellisiä kameroita koska se tulisi
liika kalliiksi heille koska he saa enempi rahhoo ku tekevät jotain vähän sinne päin.
Ovelinta aikoinaan oli keksiä käyttää omia erimoisiajengoja eri valmistajien objektiiveissaan.
Kuvitelkaas jos kaikki opiskat ois samoilla kierteillä ja kävis kaikkiin merkkeihin
vailla sovituskappaleita?

Lue lisää

”kamerasta on joka tapauksessa saatava kunnollinen tukeva kuvausote”

Ai jaa tarkoitat kai oteperää jota tuolla toisaalla sävelsit?

kennokoon vuoksi kirjoitti:

Yleensä jokamiehen kamerassa ei ole kinokenno. APS-kennoista suurempaa harrastelija ei tarvitse kuin rehvasteluun. Eikös siinä pikkukennoisessa peilinheiluttimessa olekin valtavan paljon parempi syväterävyysalueen hallinta kuin pokkarissa.

Voiko kinokokoinen järjestelmäkamera aiheuttaa omistajassa tunteen, että omistaa jotakin suurta.

”tuskin kannattaa enää vetää esiin koska niiden käyttäminen on kovasti harvinaista.”
—eihän harrastajan tietenkään kannata harrastaa mitään harvinaista. Kannattaa tietenkin omistaa halvin marketti-Canon. Se lienee vähiten harvinaista.

Pookarin omistajalle aps-kennoinen järkkäri on iso kamera.
Eiköhän kannata pysyä ihan tavallisissa asioissa pyrkimättä näyttämään muita fiksummalta.

Lue lisää

Ota koko lause kun lainaat arvoisa "kennokoon vuoksi", merkitys saattaa muuttua kun käyttää vain osa-ajatusta oleellisesti.

En todellakaan pidä vaihtoehtoina jotain vanhaa 25 x 20 cm negaa käyttävää ja marketti Canonia. Siksi arvelin tuon ison laakafilmin käyttäjän olevan turhaa vetää esille tässä ajassa jossa Fx kenno on iso, iso kun vertaa Dx kennoisiin tai Micro Four Thirds laitteisiin kännykameroita unohtamatta.

Mun kamerassa on peilinheilutin joka heilauttaa peilin ylös ja alas aina kuvatessa.
Vain videota kuvatessa peili ei heilu edestakaisin vaan on yläasennossa kaiken aikaa.

Ihan turhaan tuollaisesta panikoit ja alat nimitellä kuin murrosikäinen kakara.

Mun peilittömässä ei ole heilutinta, mutta toisessa kamerassani peili heiluu ihan hulluna sarjakuvauksessa niin, että tärinä tuntuu käsissä. Haluaisin omistaa kiinteäpeilisen, mutta budjetti ei salli.

ei heilu, heiluu kirjoitti:

Mun peilittömässä ei ole heilutinta, mutta toisessa kamerassani peili heiluu ihan hulluna sarjakuvauksessa niin, että tärinä tuntuu käsissä. Haluaisin omistaa kiinteäpeilisen, mutta budjetti ei salli.

Lue lisää

"........joka tapauksessa saatava kunnollinen tukeva..........."

en ole useisiin vuosiin pitänyt kamerasta kiinni, kun on käsikahva, siitä saa yhdellä kädellä tukevan otteen ja sen voi liittää nopeasti jalustaan. On myös sen verran pieni kiinnityskohta että akun kansi aukeaa kahvan ollessa kiinni.

kun pitää kahvasta kiinni, saa toisen käden sormilla käytettyä kaikkia pikavalikosta.

ostin heti 3, voi laittaa vaikka 115 gramman pokkariin

Kiina osaa kirjoitti:

"........joka tapauksessa saatava kunnollinen tukeva..........."

en ole useisiin vuosiin pitänyt kamerasta kiinni, kun on käsikahva, siitä saa yhdellä kädellä tukevan otteen ja sen voi liittää nopeasti jalustaan. On myös sen verran pieni kiinnityskohta että akun kansi aukeaa kahvan ollessa kiinni.

kun pitää kahvasta kiinni, saa toisen käden sormilla käytettyä kaikkia pikavalikosta.

ostin heti 3, voi laittaa vaikka 115 gramman pokkariin

Lue lisää

Minä ostin heti kolme oteperää, onko paha?

Vanhat filmiajan objektiivit eivät välttämättä toimi kunnolla uusissa digikameroissa.

Ison kennon hyvä puoli on nimenomaan syväterävyyden hallinnassa, joskin on tilanteita jossa syväterävyyttä voisi olla hieman enemmän.

Omassa käytössä on kinokoon kamera juuri studiokuvaamisen syväterävyyden hallinnan takia hyvä, miljäähommissa pärjäisi pikkukennollakin.

920 kirjoitti:

Vanhat filmiajan objektiivit eivät välttämättä toimi kunnolla uusissa digikameroissa.

Ison kennon hyvä puoli on nimenomaan syväterävyyden hallinnassa, joskin on tilanteita jossa syväterävyyttä voisi olla hieman enemmän.

Omassa käytössä on kinokoon kamera juuri studiokuvaamisen syväterävyyden hallinnan takia hyvä, miljäähommissa pärjäisi pikkukennollakin.

Lue lisää

Filmiajan objektiiveihin löytyy eniten sovitteita pikkukennoisiin

En ole vielä koskaan nähnyt kuvaa jossa on liikaa syväterävyyttä. Enkä ole koskaan omistanut kameraa joka tekee kuvista liian syväteräviä.

Päinvastaiseen tilanteeseen olen törmännyt usein, varsinkin filmiaikana kun nykyisiä herkkyyksiä ei ollut käytettävissä ja valotusta oli pakko säätää aukolla.

Nykyisin sväterävyyttä on helppo saada lisää nostamalla ISO-arvoa jolloin voi himmentää enemmän. Siinäkin on omat ongelmansa kun samalla menetetään suuri osa kennon dynamiikasta.

syvältä kirjoitti:

Filmiajan objektiiveihin löytyy eniten sovitteita pikkukennoisiin

En ole vielä koskaan nähnyt kuvaa jossa on liikaa syväterävyyttä. Enkä ole koskaan omistanut kameraa joka tekee kuvista liian syväteräviä.

Päinvastaiseen tilanteeseen olen törmännyt usein, varsinkin filmiaikana kun nykyisiä herkkyyksiä ei ollut käytettävissä ja valotusta oli pakko säätää aukolla.

Nykyisin sväterävyyttä on helppo saada lisää nostamalla ISO-arvoa jolloin voi himmentää enemmän. Siinäkin on omat ongelmansa kun samalla menetetään suuri osa kennon dynamiikasta.

Lue lisää

Minä oon nähnyt monta kuvaa jossa on liian suuri syväterävyys, oon muotokuvaaja.

920 kirjoitti:

Minä oon nähnyt monta kuvaa jossa on liian suuri syväterävyys, oon muotokuvaaja.

Jos muotokuvaajalla on niin huonot taustat, että niitä pitää sumentaa rajoittamalla kuvan syväterävyyttä niin ymmärtääkseni onkysymys mielikuvituskuvaajasta. Tunnen monta muotokuvaajaa, mutta en yhtään jolla on niin huonot taustat kuin sinulla

Sitäpaitsi muotokuvaajat ei esiinny tällaisilla harrastelijapalstoilla.

oon nähnyt? kirjoitti:

Jos muotokuvaajalla on niin huonot taustat, että niitä pitää sumentaa rajoittamalla kuvan syväterävyyttä niin ymmärtääkseni onkysymys mielikuvituskuvaajasta. Tunnen monta muotokuvaajaa, mutta en yhtään jolla on niin huonot taustat kuin sinulla

Sitäpaitsi muotokuvaajat ei esiinny tällaisilla harrastelijapalstoilla.

Lue lisää

No, näköjään et sitten ymmärrä mitään. Taustan pehmennysastetta säätämällä saa taustasta tilanteeseen sopivan taustan. vaihtelus kuviin.

Sinä et tiedä mun etkä muidenkaan tosimuotokuvaajien taustoista mitään.

VAT, VEAT

920 kirjoitti:

No, näköjään et sitten ymmärrä mitään. Taustan pehmennysastetta säätämällä saa taustasta tilanteeseen sopivan taustan. vaihtelus kuviin.

Sinä et tiedä mun etkä muidenkaan tosimuotokuvaajien taustoista mitään.

VAT, VEAT

Lue lisää

vaihtelus kuviin

En ole muotokuvaaja ja omistan vain valkoisen ja yhden ”kuvallisen” taustakankaan (Lastolite). Kuviini ei tule mikään ”vaihtelus” joka riippuu himmentimen aukosta.

Oikeilla muotokuvaajilla on monta taustakangasrullaa ja ”vaihtelus” kuuviin saadaan taustaa vaihtamalla.

oon nähnyt? kirjoitti:

vaihtelus kuviin

En ole muotokuvaaja ja omistan vain valkoisen ja yhden ”kuvallisen” taustakankaan (Lastolite). Kuviini ei tule mikään ”vaihtelus” joka riippuu himmentimen aukosta.

Oikeilla muotokuvaajilla on monta taustakangasrullaa ja ”vaihtelus” kuuviin saadaan taustaa vaihtamalla.

Lue lisää

Saahan sitä kuvata minkämoisella taustalla haluaa. Kuvalliset taustat alkavat olemaan menneen talven keksintöjä.

Mulla on hieno Stifondon käsinmaalattu taustakangas, joka on ihan kivan näköinen, Lastoliten kangas jota ei juuri viitsi käyttää ja Maisun Ilmaisun maisematausta jonka laitoin varastoon kun ei oikein enää miellytä.

Eniten käytän vaaleaa tapetoitua seinän nurkkaa, harmaata itse maalattua seinää ja koristemaalattua sinistä seinää harmaan kanssa kulmassa. Lisäksi valkoinen, harmaa, musta ja punainen kartonkirulla.

Taustan kuvion sijaan taustaan saadaan elävöitettyä valaisemalla se oikein, käytän usein kahta salamaa taustan valaisemiseen.

Näiden lisäksi taustan luonnetta saadaan muutettua suurella aukolla pehmentämällä.

920 kirjoitti:

Saahan sitä kuvata minkämoisella taustalla haluaa. Kuvalliset taustat alkavat olemaan menneen talven keksintöjä.

Mulla on hieno Stifondon käsinmaalattu taustakangas, joka on ihan kivan näköinen, Lastoliten kangas jota ei juuri viitsi käyttää ja Maisun Ilmaisun maisematausta jonka laitoin varastoon kun ei oikein enää miellytä.

Eniten käytän vaaleaa tapetoitua seinän nurkkaa, harmaata itse maalattua seinää ja koristemaalattua sinistä seinää harmaan kanssa kulmassa. Lisäksi valkoinen, harmaa, musta ja punainen kartonkirulla.

Taustan kuvion sijaan taustaan saadaan elävöitettyä valaisemalla se oikein, käytän usein kahta salamaa taustan valaisemiseen.

Näiden lisäksi taustan luonnetta saadaan muutettua suurella aukolla pehmentämällä.

Lue lisää

Taidat olla mielikuvitusmuotokuvaaja suurella vaihtelus aukolla pehmentämällä.

alkavat olemaan kirjoitti:

Taidat olla mielikuvitusmuotokuvaaja suurella vaihtelus aukolla pehmentämällä.

Vaikka tuo oikeinkirjoitus välillä kännykälläkin näpytellessä vähän heittää......niin kyllä minä olen muotokuvaaja, ja tunnen monia muotokuvaajia ympäri Suomen.

920 kirjoitti:

Vaikka tuo oikeinkirjoitus välillä kännykälläkin näpytellessä vähän heittää......niin kyllä minä olen muotokuvaaja, ja tunnen monia muotokuvaajia ympäri Suomen.

Joo minäkin olen muotokuvaaja kännykkää näpytellessä ja minullakin on taustoja jotka ei oikein miellytä ja kartonkirulla.
Jos minulta pääsee hätävalhe niin se johtuu kännykästä jota näpytellessä tulee virheitä.

Kuvankäsittelyllä saa kuvaan aina kauniimman taustan kuin ”aukolla pehmentämällä”.
Miksi kuvassa pitää olla luonnoton tausta joka ei vastaa sitä minkä näemme omilla silmillämme?

Mitä tarkoittaa muotokuvaaja?

”ja tunnen monia muotokuvaajia ympäri Suomen”
Mainitseppa nimeltä edes yksikin muotokuvaaja jonka tunnet ja jolla on niin huono tausta, että sitä pitää sumentaa kuvaamalla suurella aukolla?
Lupaan käydä nänen luonaan kuvattavana.

ympäri Suomen kirjoitti:

Joo minäkin olen muotokuvaaja kännykkää näpytellessä ja minullakin on taustoja jotka ei oikein miellytä ja kartonkirulla.
Jos minulta pääsee hätävalhe niin se johtuu kännykästä jota näpytellessä tulee virheitä.

Kuvankäsittelyllä saa kuvaan aina kauniimman taustan kuin ”aukolla pehmentämällä”.
Miksi kuvassa pitää olla luonnoton tausta joka ei vastaa sitä minkä näemme omilla silmillämme?

Mitä tarkoittaa muotokuvaaja?

”ja tunnen monia muotokuvaajia ympäri Suomen”
Mainitseppa nimeltä edes yksikin muotokuvaaja jonka tunnet ja jolla on niin huono tausta, että sitä pitää sumentaa kuvaamalla suurella aukolla?
Lupaan käydä nänen luonaan kuvattavana.

Lue lisää

Oot näitä Suomi24-vänkääjiä joka vain väittää vastaan vaikka ei asioista mitään ymmärtäisikkään.

Sulle on turha selittää mitään, et ymmärrä.

Et edes tiedä mitä tarkoittaa sana muotokuvaaja.

Eikä taustan tarvitse olla huono, että kuvaaja tahtoo sen näkymään kuvassa epäterävänä.

920 kirjoitti:

Oot näitä Suomi24-vänkääjiä joka vain väittää vastaan vaikka ei asioista mitään ymmärtäisikkään.

Sulle on turha selittää mitään, et ymmärrä.

Et edes tiedä mitä tarkoittaa sana muotokuvaaja.

Eikä taustan tarvitse olla huono, että kuvaaja tahtoo sen näkymään kuvassa epäterävänä.

Lue lisää

Unohdit kertoa sellaisen tuntemasi muotokuvaajan nimen joka ”pehmentää” taustaa aukolla.
Kerro nimi niin käyn asiakkaana. Tai lopeta valehteleminen.

ympäri Suomen kirjoitti:

Unohdit kertoa sellaisen tuntemasi muotokuvaajan nimen joka ”pehmentää” taustaa aukolla.
Kerro nimi niin käyn asiakkaana. Tai lopeta valehteleminen.

En unohtanut, mutta sulle on turha kertoa, vänkäisit kumminkin.

920 kirjoitti:

En unohtanut, mutta sulle on turha kertoa, vänkäisit kumminkin.

Et siis vieläkään ymmärtänyt. En vänkää mitään vaan käyn asiakkaana, todetakseni olinko väärässä.

”on turha kertoa” lienee uusi hätävalhe kun et pysty myöntämään olleesi väärässä.

Väärin kuvattu.
Taustan voi sumentaa vai FF-kennoisella ja tunnen monia muotokuvaajia ympäri Suomen..

MFT kirjoitti:

Väärin kuvattu.
Taustan voi sumentaa vai FF-kennoisella ja tunnen monia muotokuvaajia ympäri Suomen..

50 mm f/0,95 antaa saaman kuvan micro 4:3:ssa kuin 100 mm f/1,9 kinossa, kun kuvasuhteen ero jätetään huomiotta. Canon 100 mm f/2,0 maksaa n. 500. Tuo Leica maksaa lähes kymppitonnin.

okaro kirjoitti:

50 mm f/0,95 antaa saaman kuvan micro 4:3:ssa kuin 100 mm f/1,9 kinossa, kun kuvasuhteen ero jätetään huomiotta. Canon 100 mm f/2,0 maksaa n. 500. Tuo Leica maksaa lähes kymppitonnin.

Lue lisää

Eikö kennon koko enää vaikutakaan syväterävyyteen jos se antaa saman kuvan (syväterävyyden) kuvakulmaa vastaavalla lyhyemmällä polttovälillä?

ero jätetään kirjoitti:

Eikö kennon koko enää vaikutakaan syväterävyyteen jos se antaa saman kuvan (syväterävyyden) kuvakulmaa vastaavalla lyhyemmällä polttovälillä?

Kun kuvakulma ja aukon koko (polttoväli / aukkoluku) ovat samat, on syväterävyyskin sama.

okaro kirjoitti:

Kun kuvakulma ja aukon koko (polttoväli / aukkoluku) ovat samat, on syväterävyyskin sama.

Eikö kuvasuhteen ero vaikutakkaan niinkuin aiemmin väitit?

ovat samat kirjoitti:

Eikö kuvasuhteen ero vaikutakkaan niinkuin aiemmin väitit?

Trolli. Eri asiat vaikuttavat, mutta ne voivat kompensoida toisensa. Tässä tapauksessa muuttuu kolme asiaa: kennokoko, polttoväli ja aukko niin, että ne kompensoivat toisensa.

Äärettömyydessä olevan pisteen virhe tarkennustasossa on yksinkertaisesti polttoväli jaettuna aukkoluvulla. Mitä, jos ensin tutkisit hieman asiaa. Lue wikipedia artikkeli asiasta,tee laskelmia asiasta niin kynällä ja paperilla kuin netin syväterävyyslaskureilla. Sitten, jos sinulla on jotain todellista kysyttävä, niin kysy.

Objektiivin polttoväli pysyy samana vaikka sen laittaa pokkariin tai isoon palkkikameraan, vain kuvakulma muuttuu.
Kuvakulman muutoksen takia croppikameralla saman rajauksen saamiseksi joutuu kasvattamaan kuvausetäisyyttä jolloin aiheen syväterävyys kasvaa.
Jos ei välitä kuvan rajauksesta mitään, niin objektiivin tuottama syväterävyys on ihan sama isolla ja pienellä kennolla/filmillä.

Polttoväli ei suurene mihinkään. Kroppikerrroin toki tuottaa pienemmän syväterävyyden samalla polttovälillä ja aukolla, koska kuvaa suurennetaan enemmän ja epäterävyys tulee paremmin esiin. Kuitenkin tämä on vain abstraktina mittana. Kyseiset kamarat tuottavat eri kuvakulman, joten tietyissä kuvaustilanteessa ei valintaa voi tehdä noin, vaan silloin korppikertoimisen kameran polttoväliä on lyhennettävä ja tämän takia sen syväterävyys kasvaa suuremmaksi kuin täyskenolla.

On huomattava, että sama sääntö koskee toki, jos kinokuvaa kropataan jälkikäteen. Syväterävyys ei ole absoluuttinen asia vaan riippuu kuvakoosta ja katseluetäisyydestä sekä myös katsojan näön tarkkuudesta.

920 kirjoitti:

Objektiivin polttoväli pysyy samana vaikka sen laittaa pokkariin tai isoon palkkikameraan, vain kuvakulma muuttuu.
Kuvakulman muutoksen takia croppikameralla saman rajauksen saamiseksi joutuu kasvattamaan kuvausetäisyyttä jolloin aiheen syväterävyys kasvaa.
Jos ei välitä kuvan rajauksesta mitään, niin objektiivin tuottama syväterävyys on ihan sama isolla ja pienellä kennolla/filmillä.

Lue lisää

Tuossa jälkimmäisessä olet väärässä, koska pienemmällä kennolla edellytetään pienempää epäterävyysympyrää. Se on 1/1200 kennon leveydestä. Kinokennolle 0,03 mm ja kropille n. 0,019 mm.

okaro kirjoitti:

Polttoväli ei suurene mihinkään. Kroppikerrroin toki tuottaa pienemmän syväterävyyden samalla polttovälillä ja aukolla, koska kuvaa suurennetaan enemmän ja epäterävyys tulee paremmin esiin. Kuitenkin tämä on vain abstraktina mittana. Kyseiset kamarat tuottavat eri kuvakulman, joten tietyissä kuvaustilanteessa ei valintaa voi tehdä noin, vaan silloin korppikertoimisen kameran polttoväliä on lyhennettävä ja tämän takia sen syväterävyys kasvaa suuremmaksi kuin täyskenolla.

On huomattava, että sama sääntö koskee toki, jos kinokuvaa kropataan jälkikäteen. Syväterävyys ei ole absoluuttinen asia vaan riippuu kuvakoosta ja katseluetäisyydestä sekä myös katsojan näön tarkkuudesta.

Lue lisää

Eihän kroppikennoisen polttoväliä ole lyhennettävä vaan isokennoisen kuvaa on rajattava.

Entä jos kuvataan samalla kroppikennoisen objektiivilla kummassakin vaihtoehdossa?

paremmin esiin. kirjoitti:

Eihän kroppikennoisen polttoväliä ole lyhennettävä vaan isokennoisen kuvaa on rajattava.

Entä jos kuvataan samalla kroppikennoisen objektiivilla kummassakin vaihtoehdossa?

Lue lisää

Kuten sanoin ei ole merkitystä kropataanko kamerassa vai jälkikäteen. Kroppaus (osasuurennos) pienentää syväterävyyttä.

okaro kirjoitti:

Kuten sanoin ei ole merkitystä kropataanko kamerassa vai jälkikäteen. Kroppaus (osasuurennos) pienentää syväterävyyttä.

Oikeesti sillä on aina merkitystä jos kuvaa tarvii jotenkin "jälkikäsitellä".
En ees viitti miettii paljonko siinä aikaa menee.

okaro kirjoitti:

Kuten sanoin ei ole merkitystä kropataanko kamerassa vai jälkikäteen. Kroppaus (osasuurennos) pienentää syväterävyyttä.

Mikä siinä on kroppausta jos pikkukennoisen objektiivilla otetaan kuva myös isokennoisessa.
Jos leikitään ihan aikuisten oikeasti niin koko satuilusi kennon koon vaikutuksesta on pelkästään typerää.

Jos pikkunennoisen objektiivia käytetään isokennoisessa niin eihän siinä mitään kropata eikä kennon koko vaikuta mitenkään kuvan syväterävyyteen.

Miksi nämä yksinkertaiset asiat on joillekin mahdottomia ymmärtää?

okaroilua? kirjoitti:

Mikä siinä on kroppausta jos pikkukennoisen objektiivilla otetaan kuva myös isokennoisessa.
Jos leikitään ihan aikuisten oikeasti niin koko satuilusi kennon koon vaikutuksesta on pelkästään typerää.

Jos pikkunennoisen objektiivia käytetään isokennoisessa niin eihän siinä mitään kropata eikä kennon koko vaikuta mitenkään kuvan syväterävyyteen.

Miksi nämä yksinkertaiset asiat on joillekin mahdottomia ymmärtää?

Lue lisää

Pienikennoiselle tarkoitetun objektiivin piirtoympyrä ei yleensä kata kinokennoa jos objektiivi edes siihen käykään. Kennokoko sinänsä ei vaikuta vaan se, miten paljon kuvaa suurennetaan.

okaro kirjoitti:

Pienikennoiselle tarkoitetun objektiivin piirtoympyrä ei yleensä kata kinokennoa jos objektiivi edes siihen käykään. Kennokoko sinänsä ei vaikuta vaan se, miten paljon kuvaa suurennetaan.

Lue lisää

Eli kennon koolla ei ole mitään tekemistä syväterävyysalueen kanssa.
Ratkaisevaa on:
kuvaustumissuhde
– kuvausetäisyys
– kuvan koko

objektiivi
– polttoväli
– himmenninaukkoaukko

Esim jos kuvaan kaksi maisemapanoraaman
– pikkukennoisella ja isokennoisella
– samalla objektiivilla ja samoilla asetuskilla

Jos kummassakin on sama kuvakulma niin niissä on myös sama syväterävyysalue täysin riippumatta siitä minkä kokoinen kenno on kamerassa.

”… jos objektiivi edes siihen käykään.”

Yleensä kai saman valmistajan kameroihin käy samat objektiivit kennon koosta riippumattau. Usein myös eri valmistajien kameroihin adapterin avulla.
”Kaikkiruokaisin” lienee peilitön 4:3 joihin käy lähes kaikkien valmistajien objektiivit.

Mikä olikaan aloittajan kysymä isokennoisen paras puoli?
– sairaalloisen heikon itsetunnon jatke?

kroppaamatta kirjoitti:

Eli kennon koolla ei ole mitään tekemistä syväterävyysalueen kanssa.
Ratkaisevaa on:
kuvaustumissuhde
– kuvausetäisyys
– kuvan koko

objektiivi
– polttoväli
– himmenninaukkoaukko

Esim jos kuvaan kaksi maisemapanoraaman
– pikkukennoisella ja isokennoisella
– samalla objektiivilla ja samoilla asetuskilla

Jos kummassakin on sama kuvakulma niin niissä on myös sama syväterävyysalue täysin riippumatta siitä minkä kokoinen kenno on kamerassa.

”… jos objektiivi edes siihen käykään.”

Yleensä kai saman valmistajan kameroihin käy samat objektiivit kennon koosta riippumattau. Usein myös eri valmistajien kameroihin adapterin avulla.
”Kaikkiruokaisin” lienee peilitön 4:3 joihin käy lähes kaikkien valmistajien objektiivit.

Mikä olikaan aloittajan kysymä isokennoisen paras puoli?
– sairaalloisen heikon itsetunnon jatke?

Lue lisää

Nyt sitten rupeat puhumaan panoraamoista. Ne eivät kuulu tähän ollenkaan. Kyllä se nyt vain niin on, että pienellä kennolla edellytetään pienempää CoC:tä.

Yleensä yhteensopivuus nimenomaan on niin päin, että pienemmälle kennolle sopii suuremman objektiivit. Esimerkiksi Canonilla EF-S ei edes käy kinokennoiseen runkoon. Nikonilla sensijaan DX objektiivi käy FX runkoon, mutta silloin kroppaa kuvasta vain DX-kokoisen alueen. Runko tavallaan muuttuu kroppirungoksi. Tällöin sitä laskelmissa toki pitää sellaisena kohdella.