ILO 169-sopimus ja karjalan kieli

Heimokansa

Itsenäisten maiden alkuperäis- ja heimokansoja koskeva yleissopimus eli ILO 169-sopimus on Suomen osalta vielä ratifioimatta, mutta asia on ollut tapetilla hallituksessa viime viikolla. Sopimuksen mukaan Suomessa eläväksi alkuperäiskansaksi lasketaan saamelaiset. Hallituksen esityksessä on kuitenkin ehdotettu mahdollisuutta, että myös Suomen romanit voisivat halutessaan päästä ILO-sopimuksen alaisuuteen. Karjalaiset ovat kiistämättä kotoperäinen kansa ja karjalan kieli kotoperäinen kieli. Eikö myös Suomen karjalankielisillä kuuluisi olla oikeus päästä tämän sopimuksen alaisuuteen?

Karjalankielizet karjalazet mugah ILO 169 –alguperäzien kanzojen sobimukseh?

Suomen halličus on andanuh täl nedälil eskiizan ezityksekse, kudamal neče YK:n alguperäzien kanzojen oigevuksii koskija sobimus sovitettas Suomen zakonanluajindah. Selvy on se, ku dielo pidäs suaha jälgimäi kundoh 25 vuvven jahkuandan jälgeh. Ezitykses on mieldykiinnittäi kohtu, kuduas ezitetäh sežo se mahtollizus, ku čiganat voidas ku tahtottaneh piästä ILO-sobimuksen piirih. Tämän ehtonnu on, gu sobimuksen kriteeriet täytytäh da čiganat miäritetäh iččiedäh sobimuksen tarkoittamakse heimokanzakse. Ciganat ollah oldu Suomes vaste nenga 500 vuottu. Karjalazet omas puoles ollah kiistämättäh Suomes kodoperäine kanzu da karjalan kieli kodoperäine kieli. Nenga ollen halličuksen ezitys avuau karjalazile hyvii mahtollizuksii kohendua omassah stuatussua sežo alguperäzenny rahvahannu da ILO:n sobimuksen suojas.
http://verkolehti.karjal.fi/uudizet/

kts. myös:
http://yle.fi/uutiset/hallituksen_ilo-paperi_ratifiointi_toteutuu_mutta_mitaan_ei_tarvitse_sen_vuoksi_muuttaa/7253516

30

284

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Eteläpohojalaanen

      Tällaisilla sopimuksilla, joista useimmat maat eivät oikeasti välitä paljoakaan, pyritään antamaan alkuperäiskansoiksi määritellyille populaatioille erioikeuksia eli privilegioita. Käytännössä kyllä lähinnä pumpataan valtiolta rahaa porukoille, jotka esiintyvät kyseisten kansojen edustajiksi itsensä nimenneinä, mutta lisäksi nämä porukat voivat sitten kyseisten kansojen edun nimissä häiritä lainsäädäntöä, talouselämää ym.

      ”Karjalan kieli” on poliittinen käsite ja lisäksi hajoamassa. Kotuksen mukaan ”Nykyään kehitetään karjalan eri murteiden pohjalta seuraavia kirjakieliä: vienankarjala, livvinkarjala, tverinkarjala ja varsinaiskarjala.” http://www.kotus.fi/index.phtml?s=174

      Minkä karjalan puhujille pitäisi antaa erioikeuksia Suomessa? Kaikkienko? Mistä heitä löytyy?

      Suomen nykyisellä valtioalueella tuskin voidaan sanoa elävän mitään alkuperäiskansaa, joka puhuisi jotain karjalan kieltä. Pohjois-Karjalassa saattaa olla pieni määrä ihmisiä, joiden puhumasta kielestä tutkijat voivat kiistellä: onko se suomen itä- ja kaakkoismurteiden erikoinen muoto, jonkinlainen ”suomen” ja ”karjalan” sekoitus vai jotain muuta. Kyseessä on vain puhuttu kielimuoto, sillä kaikki kirjoitetut ”karjalan” versiot ovat eri pohjilta rakenneltuja kirjakieliä. Sellaiset kirjakielet ovat puhuttujen kielimuotojen suurin uhka, koska ne tasoittavat kielimuotojen eroja ja niitä markkinoidaan ”omana kielenä”, vaikka ne juuri työntävät oman kielen tieltään.

      Kokonaan eri asia on, onko kielimuotojen moninaisuus erityisen säilytettävää ja tärkeää. Se on enemmänkin uskonnon alaan kuuluva asia, kuten myös biodiversiteetin palvonta. (Biodiversiteettiähän on muun muassa se, että ihmiselle vahingollisista loisista, tuhoeläimistä ym. on mahdollisimman monta geneettisesti erilaista kantaa, mm. antibioottiresistenttejä bakteerikantoja.)

      Jos nyt kuitenkin ”karjalan kielen” puhujat saavat erioikeuksia, vaadin myös eteläpohjanmaan puhujille alkuperäiskansan asemaa ja oikeuksia. He ovat alueen vanhinta tunnettua väestöä. Jos joku muuta väittää, todisteet pöytään!

      • 6+16

        "Minkä karjalan puhujille pitäisi antaa erioikeuksia Suomessa? Kaikkienko?"
        "Kyseessä on vain puhuttu kielimuoto, sillä kaikki kirjoitetut ”karjalan” versiot ovat eri pohjilta rakenneltuja kirjakieliä. Sellaiset kirjakielet ovat puhuttujen kielimuotojen suurin uhka, koska ne tasoittavat kielimuotojen eroja ja niitä markkinoidaan ”omana kielenä”, vaikka ne juuri työntävät oman kielen tieltään."

        Äidinkielenään karjalaa puhuva Martti Penttonen sivuaa mainiossa artikkelissaan "Oigevuot da vellallizuot" myös näitä kysymyksiä:

        http://verkolehti.karjal.fi/naegoekannat/oigevuot-da-vellallizuot/


      • Foo bar
        6+16 kirjoitti:

        "Minkä karjalan puhujille pitäisi antaa erioikeuksia Suomessa? Kaikkienko?"
        "Kyseessä on vain puhuttu kielimuoto, sillä kaikki kirjoitetut ”karjalan” versiot ovat eri pohjilta rakenneltuja kirjakieliä. Sellaiset kirjakielet ovat puhuttujen kielimuotojen suurin uhka, koska ne tasoittavat kielimuotojen eroja ja niitä markkinoidaan ”omana kielenä”, vaikka ne juuri työntävät oman kielen tieltään."

        Äidinkielenään karjalaa puhuva Martti Penttonen sivuaa mainiossa artikkelissaan "Oigevuot da vellallizuot" myös näitä kysymyksiä:

        http://verkolehti.karjal.fi/naegoekannat/oigevuot-da-vellallizuot/

        Jos et osaa tiivistää muutamalla sanalla, mitä linkittämälläsi sivulla sanotaan, niin se ei todennäköisesti ole lukemisen arvoinen. Et taida itsekään ymmärtää "karjalaa", jota sivulla käytetään.


      • 6+16
        Foo bar kirjoitti:

        Jos et osaa tiivistää muutamalla sanalla, mitä linkittämälläsi sivulla sanotaan, niin se ei todennäköisesti ole lukemisen arvoinen. Et taida itsekään ymmärtää "karjalaa", jota sivulla käytetään.

        Ihan tarbehekse putilleh ellendän tuadu kirjutustu.

        Laitoin kyseisen linkin ilman omia "tiivistelmiäni", koska ajattelin halukkaiden ihmisten lukevan sen ilman niitäkin ja muodostavan sen jälkeen (mikäli ovat tekstin ymmärtäneet) omat näkökantansa.

        Mutta menköön nyt tämän kerran:

        Artikkelin kirjoittaja muistuttaa, että oikeus omaan kieleen on selkeästi määritelty YK:n ihmisoikeuksien julistuksessa. Oman kielen säilyttäminen vaatii käytännössä paljon, mutta kuitenkin vähemmän kuin kielen kertakaikkinen menettäminen, koska silloin aina menetetään arvokasta kulttuuriperintöä. Yksikielistä kansallisvaltiota haikaileville tahoille pienen vähemmistökielen kuolema on tietysti mitä mieleisin uutinen. Useiden eri kirjakielien tekeminen ei ole hyväksi: "Minun mieles oli haireh ruveta kehittämäh monii karjalan murdehii kirjukielikse. Mih se johtau? Vallanpidäjäspäi kaččojen se on erinomaine hajoita-da-haldivoiče tilandeh. Anna toratah, ei tarviče oigevuksii da resursua andua. Hajanazus käytändös estäy karjalan kielen yhteiskunnallizen käytön."

        Ei suomen kielestäkään olisi kaiketi milloinkaan tullut virallista ja uskottavaa kirjoitettua kieltä, ellei aikoinaan olisi päästy sopimukseen yhdestä ja yhteisestä kirjakielistä, useiden suomen murteiden olemassaolosta huolimatta ("Mittuine olis suomelazen kul'tuuran tila, ku školakirjat, kirjallizus, valdovollizet dokumentat i m.i. pidäs kirjuttua kymmenenel suomen murdehel - valdivollistu stuatussua vikse vouse ei olis, suomi olis vaiku školua käymättömän rahvahan paginkieli.").

        Dmitri Bubrih (1890-1949) ja Edvard Ahtia (1867-1953) kehittivät jo 30-luvulla toisistaan riippumatta yhteistä karjalan kirjakieltä. Näiltä pohjilta voisi vieläkin jatkaa työtä.

        Pahoittelut kun tuli tekstiä enemmän kuin muutama sana.


      • Niinpä niin
        6+16 kirjoitti:

        Ihan tarbehekse putilleh ellendän tuadu kirjutustu.

        Laitoin kyseisen linkin ilman omia "tiivistelmiäni", koska ajattelin halukkaiden ihmisten lukevan sen ilman niitäkin ja muodostavan sen jälkeen (mikäli ovat tekstin ymmärtäneet) omat näkökantansa.

        Mutta menköön nyt tämän kerran:

        Artikkelin kirjoittaja muistuttaa, että oikeus omaan kieleen on selkeästi määritelty YK:n ihmisoikeuksien julistuksessa. Oman kielen säilyttäminen vaatii käytännössä paljon, mutta kuitenkin vähemmän kuin kielen kertakaikkinen menettäminen, koska silloin aina menetetään arvokasta kulttuuriperintöä. Yksikielistä kansallisvaltiota haikaileville tahoille pienen vähemmistökielen kuolema on tietysti mitä mieleisin uutinen. Useiden eri kirjakielien tekeminen ei ole hyväksi: "Minun mieles oli haireh ruveta kehittämäh monii karjalan murdehii kirjukielikse. Mih se johtau? Vallanpidäjäspäi kaččojen se on erinomaine hajoita-da-haldivoiče tilandeh. Anna toratah, ei tarviče oigevuksii da resursua andua. Hajanazus käytändös estäy karjalan kielen yhteiskunnallizen käytön."

        Ei suomen kielestäkään olisi kaiketi milloinkaan tullut virallista ja uskottavaa kirjoitettua kieltä, ellei aikoinaan olisi päästy sopimukseen yhdestä ja yhteisestä kirjakielistä, useiden suomen murteiden olemassaolosta huolimatta ("Mittuine olis suomelazen kul'tuuran tila, ku školakirjat, kirjallizus, valdovollizet dokumentat i m.i. pidäs kirjuttua kymmenenel suomen murdehel - valdivollistu stuatussua vikse vouse ei olis, suomi olis vaiku školua käymättömän rahvahan paginkieli.").

        Dmitri Bubrih (1890-1949) ja Edvard Ahtia (1867-1953) kehittivät jo 30-luvulla toisistaan riippumatta yhteistä karjalan kirjakieltä. Näiltä pohjilta voisi vieläkin jatkaa työtä.

        Pahoittelut kun tuli tekstiä enemmän kuin muutama sana.

        Sitähän minäkin, että asiaa ei jutussa ollut, vain liirumlaarumia ja maailmojensyleilyä.

        Mutta jos tuollaiseen uskot, niin varmaan kannatat eteläpohjanmaan puhujille alkuperäiskansan asemaa ja oikeuksia, vai kuinka?

        Varaudu sitten siihen, että lakeuden kansa vaatii oikeuksiaan laajemminkin. Kuulemma tullaan vaatimaan alavurenkiälen puhujille äidinkielistä opetusta, julkisia palveluja äidinkielellä, tukea äidinkielisen kirjallisuuden ja elokuvien tuottamiseen jne,


      • Spektikko
        Niinpä niin kirjoitti:

        Sitähän minäkin, että asiaa ei jutussa ollut, vain liirumlaarumia ja maailmojensyleilyä.

        Mutta jos tuollaiseen uskot, niin varmaan kannatat eteläpohjanmaan puhujille alkuperäiskansan asemaa ja oikeuksia, vai kuinka?

        Varaudu sitten siihen, että lakeuden kansa vaatii oikeuksiaan laajemminkin. Kuulemma tullaan vaatimaan alavurenkiälen puhujille äidinkielistä opetusta, julkisia palveluja äidinkielellä, tukea äidinkielisen kirjallisuuden ja elokuvien tuottamiseen jne,

        Eikös se ollutkaan niin, että kieli on murre, jolla on armeija ja laivasto? (Nykyisin määritelmään ehkä luetaan myös ilmavoimat.)

        Kaikenmaailman meänkielten, savonkielten ja ties minkä syrjäkylän karjalan julistaminen kieleksi on silkkaa nurkkakuntaista politiikkaa, jota tuskin kannattaa edes merkittävä osa kyseisten ”kielten” puhujista.


      • Karjalajainen
        Spektikko kirjoitti:

        Eikös se ollutkaan niin, että kieli on murre, jolla on armeija ja laivasto? (Nykyisin määritelmään ehkä luetaan myös ilmavoimat.)

        Kaikenmaailman meänkielten, savonkielten ja ties minkä syrjäkylän karjalan julistaminen kieleksi on silkkaa nurkkakuntaista politiikkaa, jota tuskin kannattaa edes merkittävä osa kyseisten ”kielten” puhujista.

        Et selvästikään tiedä, mitä eroa on karjalan kielellä ja Karjalan murteella. Käypä lukaisemassa Wikipediasta seuraavat artikkelit, ja tule sitten sivistyneenpänä jatkamaan keskustelua:

        http://fi.wikipedia.org/wiki/Kaakkoismurteet

        http://fi.wikipedia.org/wiki/Karjalan_kieli


      • Karjaton
        Karjalajainen kirjoitti:

        Et selvästikään tiedä, mitä eroa on karjalan kielellä ja Karjalan murteella. Käypä lukaisemassa Wikipediasta seuraavat artikkelit, ja tule sitten sivistyneenpänä jatkamaan keskustelua:

        http://fi.wikipedia.org/wiki/Kaakkoismurteet

        http://fi.wikipedia.org/wiki/Karjalan_kieli

        Pitikö taas päästä pätemään selittämällä yhdentekevää faktoidia? Kukaan ei ole sekoittanut ”karjalan kieltä” ja suomen karjalaismurteita toisiinsa. Ja jos sinun käsityksesi sivistyksestä on Wikipedia, niin en ihmettele, että kirjoitat ”sivistyneenpänä”, Lue hei joskus kirja.

        ”Karjalan kielen” eri muodot eivät ole kielellisesti sen kummempia kuin muutkaan itämerensuomalaiset kielimuodot. Kielellisessä todellisuudessa ei ole ”kieliä” eikä ”murteita”, vaan ne ovat kuvauksia ja usein harhaanjohtavia ja tarkoitushakuisia. Kielimuotoja on lukematon määrä, ja tyypillisesti ne vielä ovat muodostaneet jatkumoita, joissa yhden pitäjän kielimuoto vaihtuu toiseksi ilman selvää raja.

        Jos nyt joitakin muotoja ruvetaan nostamaan esiin ja antamaan niille erioikeuksia, niin miksi ei ensimmäisenä sellaisia kielimuotoja, joilla on juuret vahvasti nykyisen Suomen valtioalueella? Siis miksi ei ensin anneta erityisiä oikeuksia vaikkapa Etelä-Pohjanmaan ”murteen” puhujille ja vasta sitten mietitä tverinkarjalaa?


      • Pirkanmaalainen
        Karjaton kirjoitti:

        Pitikö taas päästä pätemään selittämällä yhdentekevää faktoidia? Kukaan ei ole sekoittanut ”karjalan kieltä” ja suomen karjalaismurteita toisiinsa. Ja jos sinun käsityksesi sivistyksestä on Wikipedia, niin en ihmettele, että kirjoitat ”sivistyneenpänä”, Lue hei joskus kirja.

        ”Karjalan kielen” eri muodot eivät ole kielellisesti sen kummempia kuin muutkaan itämerensuomalaiset kielimuodot. Kielellisessä todellisuudessa ei ole ”kieliä” eikä ”murteita”, vaan ne ovat kuvauksia ja usein harhaanjohtavia ja tarkoitushakuisia. Kielimuotoja on lukematon määrä, ja tyypillisesti ne vielä ovat muodostaneet jatkumoita, joissa yhden pitäjän kielimuoto vaihtuu toiseksi ilman selvää raja.

        Jos nyt joitakin muotoja ruvetaan nostamaan esiin ja antamaan niille erioikeuksia, niin miksi ei ensimmäisenä sellaisia kielimuotoja, joilla on juuret vahvasti nykyisen Suomen valtioalueella? Siis miksi ei ensin anneta erityisiä oikeuksia vaikkapa Etelä-Pohjanmaan ”murteen” puhujille ja vasta sitten mietitä tverinkarjalaa?

        "Siis miksi ei ensin anneta erityisiä oikeuksia vaikkapa Etelä-Pohjanmaan ”murteen” puhujille ja vasta sitten mietitä tverinkarjalaa?"

        Öö, johtuiskohan siitä että Etelä-Pohjanmaan puheenparsi on SUOMEN MURRETTA ja ulkopaikkakuntalaisellekin suomenkieliselle täysin ymmärrettävää, kun taas Karjalan tasavallassa ja Tverissä puhutaan KARJALAN KIELEN murteita, joita suomea puhuva ei kunnolla ymmärrä.

        Vai lasketko vepsän ja vironkin vain suomen murteiksi?


      • Karjalajainen
        Karjaton kirjoitti:

        Pitikö taas päästä pätemään selittämällä yhdentekevää faktoidia? Kukaan ei ole sekoittanut ”karjalan kieltä” ja suomen karjalaismurteita toisiinsa. Ja jos sinun käsityksesi sivistyksestä on Wikipedia, niin en ihmettele, että kirjoitat ”sivistyneenpänä”, Lue hei joskus kirja.

        ”Karjalan kielen” eri muodot eivät ole kielellisesti sen kummempia kuin muutkaan itämerensuomalaiset kielimuodot. Kielellisessä todellisuudessa ei ole ”kieliä” eikä ”murteita”, vaan ne ovat kuvauksia ja usein harhaanjohtavia ja tarkoitushakuisia. Kielimuotoja on lukematon määrä, ja tyypillisesti ne vielä ovat muodostaneet jatkumoita, joissa yhden pitäjän kielimuoto vaihtuu toiseksi ilman selvää raja.

        Jos nyt joitakin muotoja ruvetaan nostamaan esiin ja antamaan niille erioikeuksia, niin miksi ei ensimmäisenä sellaisia kielimuotoja, joilla on juuret vahvasti nykyisen Suomen valtioalueella? Siis miksi ei ensin anneta erityisiä oikeuksia vaikkapa Etelä-Pohjanmaan ”murteen” puhujille ja vasta sitten mietitä tverinkarjalaa?

        Olet yksinkertaisesti väärässä. Haepa vaikka netistä karjalankielistä kuunneltavaa, ei siis Karjalan murteellista, joka on yksi suomen murteista, niin huomaat kyllä, että karjala ja suomi ovat kaksi eri kieltä. Karjalaa ei ymmärrä suomalainen sen enenpää kuin viroakaan. Vai onko virokin yksi suomen murteista? Entä onko ruotsi saksan murre? On totta tosiaan nurkkakuntalaista politiikkaa, etteivät pienemmät kansat halua kuulua suurempiinsa. :)


      • Jussipussi42
        Karjalajainen kirjoitti:

        Olet yksinkertaisesti väärässä. Haepa vaikka netistä karjalankielistä kuunneltavaa, ei siis Karjalan murteellista, joka on yksi suomen murteista, niin huomaat kyllä, että karjala ja suomi ovat kaksi eri kieltä. Karjalaa ei ymmärrä suomalainen sen enenpää kuin viroakaan. Vai onko virokin yksi suomen murteista? Entä onko ruotsi saksan murre? On totta tosiaan nurkkakuntalaista politiikkaa, etteivät pienemmät kansat halua kuulua suurempiinsa. :)

        Haepa sinä kuule vanha raumalainen ja vie hänet Savon sydänmaille tapaamaan aidon savon puhuja ja katsele sitten, miten hyvin he tulevat toimeen, jos kumpikin puhuu äidinkieltään. Kyllä siinä savolainen toteaisi, että karjalasta saa sentään jotain selvää, verrattuna raumalaisen puheisiin.

        Luepa ajatuksella, mitä täällä on todettu: ”kieli” ja ”murre” ovat ihmisten antamia nimityksiä, joilla on poliittinen luonne.


      • ddddd dddd
        Pirkanmaalainen kirjoitti:

        "Siis miksi ei ensin anneta erityisiä oikeuksia vaikkapa Etelä-Pohjanmaan ”murteen” puhujille ja vasta sitten mietitä tverinkarjalaa?"

        Öö, johtuiskohan siitä että Etelä-Pohjanmaan puheenparsi on SUOMEN MURRETTA ja ulkopaikkakuntalaisellekin suomenkieliselle täysin ymmärrettävää, kun taas Karjalan tasavallassa ja Tverissä puhutaan KARJALAN KIELEN murteita, joita suomea puhuva ei kunnolla ymmärrä.

        Vai lasketko vepsän ja vironkin vain suomen murteiksi?

        Missä päin Etelä-Pohjanmaata olet kuljeskellut? Mitenkähän hyvin esimerkiksi Stadin kundi ymmärtäisi aitoa Etelä-Pohjanmaan puheenpartta? Siis aitoa, vastakohtana esimerkiksi Helsinkiin muuttaneelle nuorelle vaasalaiselle, jonka puheesta vielä voi juuri ja juuri kuulla jonkin eteläpohjalaisuuden.

        Ja jos sillä perusteella ruvetaan antamaan kielille ja ”kielille” etuoikeuksia Suomessa, että niitä ei suomenkielinen kunnolla ymmärrä, niin tokihan on ensimmäiseksi aloitettava Uuden-Guinean sadoista kielistä, joista useimpia eivät lainkaan ymmärrä muut kuin Uuden-Guinean yhden laakson asukkaat ja ehkä pari tutkijaa.

        Jos taas perusteena on, että Suomessa on kyseistä kieltä äidinkielenään puihuvia paljon, niin nyt kipin kapin antamaan ensin erioikeuksia venäjän, viron, somalin, englannin ja arabian puhujille – ja monille muille, karjala tulee sitten todella kaukana jäljessä.


      • Pussijussi86
        Jussipussi42 kirjoitti:

        Haepa sinä kuule vanha raumalainen ja vie hänet Savon sydänmaille tapaamaan aidon savon puhuja ja katsele sitten, miten hyvin he tulevat toimeen, jos kumpikin puhuu äidinkieltään. Kyllä siinä savolainen toteaisi, että karjalasta saa sentään jotain selvää, verrattuna raumalaisen puheisiin.

        Luepa ajatuksella, mitä täällä on todettu: ”kieli” ja ”murre” ovat ihmisten antamia nimityksiä, joilla on poliittinen luonne.

        Karjalan murteen savolainen tuntee varmasti enempi tutuksi kuin Rauman murteen, siinä olet oikeassa. Mutta jos tämä pesunkestävä savolainen viedään vaikka Nekkula-Riipuskalaan tai Kotkatjärvelle tai Vitelen kyliin (missä puhutaan siis karjalan kieltä), niin johan alkaa Rauman murrekin tuntua ihan tutulta ja täysin ymmärrettävältä...

        Ja muuten: toinen vaarini oli raumalainen, siis "vanha raumalainen", ja voin vakuuttaa että puheet Rauman murteen vaikeudesta/omituisuudesta ovat aikamoista legendaa. Kukaan raumalainen ei puhu jotain Hj Nortamon väsäämää jaaritusten "rauman giältä", ei ole koskaan puhunut.


    • Waka wanha

      Neuvostoliitossa ehditiin ennen Stalinin tekemiä karjalaisten ja suomalaisten likvitointeja tehdä karjalan kirjakielen standartisoimiseksi merkittävää työtä. Ihmettelen, mihin tämä on unohtunut. Siinä olisi hyvä pohja sen sijaan, että haaveillaan kolmesta eri kielestä.

      • Arhippa

        Oikeassa olet.
        Sinänsä on ironista, että Neuvostoliitossa 1930-luvulla pahimman stalinistisen terrorin aikaan oli samalla lyhyt karjalan kielen kultakausi. Tverin Karjalassa painettiin paikalliseen murteeseen perustuvat koulukirjat latinalaisilla aakkosilla. 30-luvun lopulla Karjalan tasavallassa Dmitri Bubrih sai työkseen kehittää uuden version karjalan kirjakielestä, jota piti kirjoittaa kyrillisin kirjaimin. Tätä "Bubrihin karjalaa" on usein kritisoitu vaikeaselkoiseksi tekokieleksi, lähinnä suuren venäläispohjaisen sanaston myötä.
        Toisaalta unohdetaan helposti, että kaikki kirjakielet ovat nimenomaan tekokieliä; en minäkään omassa arjessani ja puheessani käytä tällaista suomea mitä tässä kirjoitan. Vaikka Bubrihin kehittämällä karjalan kirjakielellä oli ja on omat vajavaisuutensa, on se kuitenkin tyhjää parempi ja luulisi kelpaavan jonkinlaiseksi pohjaksi nykyiselle kielen kehittämiselle ja parantelulle.


      • Juakko Miihkali
        Arhippa kirjoitti:

        Oikeassa olet.
        Sinänsä on ironista, että Neuvostoliitossa 1930-luvulla pahimman stalinistisen terrorin aikaan oli samalla lyhyt karjalan kielen kultakausi. Tverin Karjalassa painettiin paikalliseen murteeseen perustuvat koulukirjat latinalaisilla aakkosilla. 30-luvun lopulla Karjalan tasavallassa Dmitri Bubrih sai työkseen kehittää uuden version karjalan kirjakielestä, jota piti kirjoittaa kyrillisin kirjaimin. Tätä "Bubrihin karjalaa" on usein kritisoitu vaikeaselkoiseksi tekokieleksi, lähinnä suuren venäläispohjaisen sanaston myötä.
        Toisaalta unohdetaan helposti, että kaikki kirjakielet ovat nimenomaan tekokieliä; en minäkään omassa arjessani ja puheessani käytä tällaista suomea mitä tässä kirjoitan. Vaikka Bubrihin kehittämällä karjalan kirjakielellä oli ja on omat vajavaisuutensa, on se kuitenkin tyhjää parempi ja luulisi kelpaavan jonkinlaiseksi pohjaksi nykyiselle kielen kehittämiselle ja parantelulle.

        http://opastajat.net/luvekkua/luvekkua.html#kiannetyt


    • 6+16

      Karjalan kielen olemassaolo fakta. Akateemista tutkimustakin on siitä tehty aika lailla ja jo ennen Pertti Virtarantaa. Eteläpohjanmaan murretta ei ole tietääkseni kukaan pitänyt koskaan omana kielenään, ei kansanmies eikä yliopistoväki.

      • Faktisti

        Jos jokin on oikeasti fakta, se voidaan osoittaa todeksi viittaamalla kiistattomiin havaintoihin. Ei tarvitse väittää jotain faktaksi, jos sen voi osoittaa faktaksi. Jos ei voi osoittaa, niin sitten intetään fakta fakta fakta.

        Se, että jokin on kieli, ei edes voi olla fakta, sen enempää kuin voi olla fakta se, että joku on kaunis.

        Ja jos vaikkapa minä sanon, että Etelä-Pohjanmaalla (jonka nimen minä osaan kirjoittaa oikein) puhutaan omaa kieltään, niin mikä sinä olet väittämään, ettei kukaan pidä sitä omana kielenään?

        Ja siitä nyt ei ollut kyse, onko jokin kieli vai ei, vaan siitä, pitääkö ruveta antamaan Suomessa erioikeuksia Venäjällä puhutulle kielimuodoille pikemminkin kuin Suomessa satoja, jopa tuhansia vuosia puhutulle kielimuodolle? Miksi juuri ”karjalan kielelle”, miksi sitten mordvalle ja vepsälle?


      • adsöäoebvz
        Faktisti kirjoitti:

        Jos jokin on oikeasti fakta, se voidaan osoittaa todeksi viittaamalla kiistattomiin havaintoihin. Ei tarvitse väittää jotain faktaksi, jos sen voi osoittaa faktaksi. Jos ei voi osoittaa, niin sitten intetään fakta fakta fakta.

        Se, että jokin on kieli, ei edes voi olla fakta, sen enempää kuin voi olla fakta se, että joku on kaunis.

        Ja jos vaikkapa minä sanon, että Etelä-Pohjanmaalla (jonka nimen minä osaan kirjoittaa oikein) puhutaan omaa kieltään, niin mikä sinä olet väittämään, ettei kukaan pidä sitä omana kielenään?

        Ja siitä nyt ei ollut kyse, onko jokin kieli vai ei, vaan siitä, pitääkö ruveta antamaan Suomessa erioikeuksia Venäjällä puhutulle kielimuodoille pikemminkin kuin Suomessa satoja, jopa tuhansia vuosia puhutulle kielimuodolle? Miksi juuri ”karjalan kielelle”, miksi sitten mordvalle ja vepsälle?

        Voi veikkonen, eihän karjalan kieltä puhuta pelkästään Venäjällä.


      • 6+16
        Faktisti kirjoitti:

        Jos jokin on oikeasti fakta, se voidaan osoittaa todeksi viittaamalla kiistattomiin havaintoihin. Ei tarvitse väittää jotain faktaksi, jos sen voi osoittaa faktaksi. Jos ei voi osoittaa, niin sitten intetään fakta fakta fakta.

        Se, että jokin on kieli, ei edes voi olla fakta, sen enempää kuin voi olla fakta se, että joku on kaunis.

        Ja jos vaikkapa minä sanon, että Etelä-Pohjanmaalla (jonka nimen minä osaan kirjoittaa oikein) puhutaan omaa kieltään, niin mikä sinä olet väittämään, ettei kukaan pidä sitä omana kielenään?

        Ja siitä nyt ei ollut kyse, onko jokin kieli vai ei, vaan siitä, pitääkö ruveta antamaan Suomessa erioikeuksia Venäjällä puhutulle kielimuodoille pikemminkin kuin Suomessa satoja, jopa tuhansia vuosia puhutulle kielimuodolle? Miksi juuri ”karjalan kielelle”, miksi sitten mordvalle ja vepsälle?

        No, eipä ole vastaani tullut vielä ainuttakaan ihmistä, joka esim. Antti Tuurin romaaneja lukiessaan olisi tarvinnut tulkkausapua. Ehkä sinä tiedät jonkun.

        Pekka Parikan Pohjanmaa-elokuvan olen nähnyt muutamaan otteeseen (tavattoman hyvä leffa muuten) enkä tarvinnut siihen suomalaista tekstitystä. Klamydian Veskun pari haastattelua olen myös katsonut ja ymmärsin häntä ihan hyvin.

        Karjalan kieltä on puhuttu satoja, jopa tuhansia vuosia Suomessa(kin), yhtä kauan kuin suomea. Puhujia on edelleen myös meillä, toki paljon vähemmän mitä menneinä vuosina.

        Voi olla, että Suomessa jokunen vepsän tai jopa mordvan puhujakin elää, mutta pääsääntöisesti heitä asuu vain Venäjällä, joten ehkäpä siksi ei ole kovin perusteltua antaa heille "erioikeuksia"(?) täällä Suomessa.


      • Pohoja laanen
        6+16 kirjoitti:

        No, eipä ole vastaani tullut vielä ainuttakaan ihmistä, joka esim. Antti Tuurin romaaneja lukiessaan olisi tarvinnut tulkkausapua. Ehkä sinä tiedät jonkun.

        Pekka Parikan Pohjanmaa-elokuvan olen nähnyt muutamaan otteeseen (tavattoman hyvä leffa muuten) enkä tarvinnut siihen suomalaista tekstitystä. Klamydian Veskun pari haastattelua olen myös katsonut ja ymmärsin häntä ihan hyvin.

        Karjalan kieltä on puhuttu satoja, jopa tuhansia vuosia Suomessa(kin), yhtä kauan kuin suomea. Puhujia on edelleen myös meillä, toki paljon vähemmän mitä menneinä vuosina.

        Voi olla, että Suomessa jokunen vepsän tai jopa mordvan puhujakin elää, mutta pääsääntöisesti heitä asuu vain Venäjällä, joten ehkäpä siksi ei ole kovin perusteltua antaa heille "erioikeuksia"(?) täällä Suomessa.

        Luuletko todella, että Tuurin romaanien tai niiden filmatisointien kieli on eteläpohjanmaata? Jos niin luulet, luulet varmaan myös Tuntematonta sotilasta murrekokoelmaksi.

        Murrekirjallisuus on oma lukunsa (eikä välttämättä aitoa murretta sekään). Tavallisessa kaunokirjallisuudessa käytetään yleiskieltä niin, että repliikkeihin pannaan hiukan savon, hämeen, eteläpohjanmaan tms. piirteitä, usein vain pari sananmuotoa, nekin usein yleiskielen suuntaan muunnettuina. Repliikki saadaan näyttämään esimerkiksi turulta hyvinkin vähäisin keinoin – jopa yksi ”kyl määki” riittää usein.

        Suomen kieli on tunkenut tieltään monia kielimuotoja, kuten juuri eteläpohjanmaan ja turun. Ja savot, mutta niistä nyt ei niin väliä. :-) Siis samanlainen ilmiö kuin esimerkiksi Italiassa, jossa keinotekoinen ”italia” (toscanasta kehitetty kirjakieli) on tunkenut muun muassa napolin, venetsian, sardin ja provensaalin pelkiksi rahvaankieliksi, joita ei juuri ole kirjoitettu. Tästä on ruvettu vähitellen heräämään. Milloin Suomessa?

        Ei kai vähään aikaan, jos suurta huolta kannetaan vieraan maan kielistä, joita puhutaan Suomessa hyvin vähän mutta joiden puhujille, tai puhujien edustajina esiintyville, tyrkytetään etuoikeuksia-


    • 7+17

      Karjalaine algau jullata karjalankielizii palstoi

      Ruado algau Iivananpäivännedälil. Sarjan algau arhijepiskoppu Leo. Kirjuttajikse on pakittu monii karjalan kielen aktivistoi da tutkijoi. Läs kaksi kerdua kuus jullattavat palstat piästäh ilmah paberilehten lizäkse sežo Karjalazen verkosivuloil. Tekstat jullatah karjalakse da suomekse, gu mahtolliziman monet voidas nygöi tuttavuo karjalankielizien nygypäiväh, projektoih da tulevazuon nägymih.

      http://verkolehti.karjal.fi/uudizet/

    • pahaccu

      Siitä lienee turha vakavissaan edes väitellä onko karjala kieli vai murre. Suomessa on karjalan kielen professuuri olemassa, joten tarpeeksi vakuuttavaa akateemista näkemystä lienee siitä on, että kyse on kielestä.

      Karjalankieliset eivät (en ainakaan itse) ole kovasti alkuperäiskansan statusta kaivanneet, mutta mielenkiintoine ajatushan se on... Olennaista varmaan olisi, että kieli saisi sille kuuluvan aseman, jolle hyvänä alkuna voidaan pitää vasta 2009 annettua virallista vähemmistökielen asemaa. Valitettavasti asia on jäänyt tähän.

      Eikä ole kyse mistään pienestä vähemmistöstä. Arvioiden mukaan kielen puhujia on maassa n. 5000 ja kieltä jollain tasolla osaavia 12 000 - 25 000. Kielen puhujia oli maassa 1939 n. 35 000. Kieltä hyvin puhuvien keski-ikä on hyvin korkea, koska kieli ei ole voinut välittyä normaalisti seuraaville polville.

      Kotus ei valitettavasti edusta kielen puhujien eikä kaikkien tutkijoidenkaan käsitystä karjalankielestä. Kotus puhuu "karjalan kielistä" vaikka on kyse saman kielen murteista.

      Kielen murteilla on hieman erilaisella kehitysasteella olevia kirjakieliä, mutta se ei estä yhteisen kirjakielen kehittämistä, joka auttaisi karjalan kielisiä niin Suomessa, Karjalan tasavallassa kuin Tverissäkin.

      Muga, muga... gu ruoččiloil on piäs duuma, što myö suomekse pagizemmo voimmo karjalakse kirjuttua da hyö ellendetäh ;) Kaikenjyttyzii trolliloi...

      Pahačču

      • 7+13

        Yhteisen kirjakielen suurin ongelma lienee vienankarjalan ja aunuksenkarjalan välillä. Ne poikkeavat toisistaan melko lailla (edellinen on ainakin minun mielestäni melkein murteellista suomea) ja kummankin muodon puhujat haluaisivat oman murteensa kirjakielen pohjaksi. Itse kyllä päädyn enempi aunuksenkarjalan suuntaan, sitä puhuttiin Salmissa ennen sotia ja muissa Raja-Karjalan pitäjissä käytetty varsinaiskarjalan eteläinen murre on lähempänä nimenomaan livviä kuin mitä vienaa.


      • Kieli ja murre

        Tunnetun viisauden mukaan kieli on murre, jolla on armeija ja laivasto. Eipä ole karjalalla kumpaakaan, eikä ole koskaan ollut.

        Poliittisessa retoriikassa saatetaan kieleksi julistaa vaikka yhden mökin puheenparsi, mutta sillä ei ole muita käytännön seurauksia kuin ehkä muutaman virkamiehen työllistäminen. Virkamiesten ja ehkä tutkijoiden työllisyydestä tässäkin on kyse.


      • völnajfie
        Kieli ja murre kirjoitti:

        Tunnetun viisauden mukaan kieli on murre, jolla on armeija ja laivasto. Eipä ole karjalalla kumpaakaan, eikä ole koskaan ollut.

        Poliittisessa retoriikassa saatetaan kieleksi julistaa vaikka yhden mökin puheenparsi, mutta sillä ei ole muita käytännön seurauksia kuin ehkä muutaman virkamiehen työllistäminen. Virkamiesten ja ehkä tutkijoiden työllisyydestä tässäkin on kyse.

        Karjalan kieli on ollut ja on yhä olemassa, tahdoit sitä tai et.
        Sinä varmaan olisit valmis laskemaan vaikka inarinsaamen pelkäksi suomen murteeksi...


      • Hui hai!
        völnajfie kirjoitti:

        Karjalan kieli on ollut ja on yhä olemassa, tahdoit sitä tai et.
        Sinä varmaan olisit valmis laskemaan vaikka inarinsaamen pelkäksi suomen murteeksi...

        Ketä kiinnostaa joku inarinsaame (vanhalla hyvällä suomen kielellä: Inarin lappi)? Puhujia pari sataa. Kohta on varmaan enemmän virkamiehiä, jotka saavat leipänsä siitä, että ”tukevat” ja ”suojelevat” moista kielensirpaletta.

        Kielentutkijat saavat mitata, miten kaukana se on muista kielimuodoista. Tieteen ulkopuolella ei moisella asialla pitäisi olla merkitystä.

        Millään ”saamen kielellä” ei ole oikeasti merkitystä sen enempää kuin Stadin slangilla, Rätvälän Mähkäkylän murteella tai puunjalostusinsinöörien jargonilla. Eli ne voivat olla kiinnostavia tutkimuskohteita ja tiettyjen populaatioiden ”omia” kielimuotoja, mutta olisi naurettavaa vaatia joillekin niistä jotain erityisesti suojellun ”kielen” asemaa.

        Lappalaiset ovat aina joutuneet asioimaan milloin Novgorodin, milloin Ruotsin, milloin EU:n herrojen kanssa näiden kielellä. Sellainen maailma on. Ei raumalaisenkaan pidä olettaa, että raumlaissi jaarituksi voi kirjoittaa veroilmoitukseen, haasteeseen tai kauppakirjaan.

        On silkkaa kusetusta, jossa kustaan lähinnä lappalaisia silmään, selittää jotain saamen kielten hienosta virallisesta asemasta Suomessa. On jokseenkin yhdentekevää, voiko lappalainen asioida Inarin viranomaisten kanssa jollakin saamen kielellä, kun valtion viranomaisten ja suomalaisten yritysten kanssa pitää kuitenkin käyttää suomea – ja EU:hun päin on sitten on omat kielensä, jopa suomi ainakin teoriassa, mutta ei todellakaan saame.


      • hymähtävä humoristi
        Kieli ja murre kirjoitti:

        Tunnetun viisauden mukaan kieli on murre, jolla on armeija ja laivasto. Eipä ole karjalalla kumpaakaan, eikä ole koskaan ollut.

        Poliittisessa retoriikassa saatetaan kieleksi julistaa vaikka yhden mökin puheenparsi, mutta sillä ei ole muita käytännön seurauksia kuin ehkä muutaman virkamiehen työllistäminen. Virkamiesten ja ehkä tutkijoiden työllisyydestä tässäkin on kyse.

        Ei vissiin tämä suomikaan ole kuin murteellista englantia tai parhaimmillaan pelkkä saksan murre... tolla samalla logiikalla.


    • 1+1=2
    • Ülo Aivar

      On virheellistä informaatiota, kun Suomen tasavallan virallisiksi kieliksi ilmoitetaan suomi ja ruotsi. "Suomen kieli" on pelkkä viron murre eikä ansaitse virallisen kielen asemaa.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Baaritappelu

      Hurjaksi käynyt meno Laffassa. Jotain jätkää kuristettu ja joutunu teholle...
      Kokkola
      48
      4964
    2. Tappo Kokkolassa

      Päivitetty tänään Iltalehti 17.04.2024 Klo: 15:23..Mikähän tämä tapaus nyt sitten taas on.? Henkirikos Kokkolassa on tap
      Kokkola
      23
      3257
    3. Poliisit vaikenee ja paikallinen lehti

      Poliisit vaikenee ja paikallinen lehti ei kerro taposta taaskaan mitään. Mitä hyötyä on koko paikallislehdestä kun ei
      Kokkola
      27
      1395
    4. Miksi tytöt feikkavat saaneensa orgasmin, vaikka eivät ole saaneet?

      Eräs ideologia itsepintaisesti väittää, että miehet haluavat työntää kikkelinsä vaikka oksanreikään, mutta tämä väite ei
      Sinkut
      181
      1235
    5. Mitä ihmettä

      Kaipaat hänessä
      Ikävä
      71
      929
    6. MAKEN REMPAT

      Tietääkö kukaan missä tämmöisen firman pyörittäjä majailee? Jäi pojalla hommat pahasti kesken ja rahat muisti ottaa enna
      Suomussalmi
      24
      878
    7. Kuntoutus osasto Ähtärin tk vuode osasto suljetaan

      5 viikkoa ja mihin työntekijät, mihin potilaat. Mikon sairaalan lopetukset saivat nyt jatkoa. Alavudelle Liisalle tulee
      Ähtäri
      49
      857
    8. Itämaisesta filosofiasta kiinnostuneille

      Itämaisesta filosofiasta kiinnostuneille. Nämä linkit voivat auttaa pääsemään niin sanotusti alkuun. https://keskustel
      Hindulaisuus
      215
      731
    9. Mulla on kyllä

      Järkyttävä ikävä sua. Enkä yhtään tykkää tästä olotilastani. Levoton olo. Ja vähän pelottaa..
      Ikävä
      35
      728
    10. Uskoontulo julistetun evankeliumin kautta

      Ja kun oli paljon väitelty, nousi Pietari ja sanoi heille: "Miehet, veljet, te tiedätte, että Jumala jo kauan aikaa sitt
      Raamattu
      482
      697
    Aihe