Jumala on ajatusharha, joka on syntynyt ihmisen tyhjyyden ja kuoleman peloista. Aivan samasta pelosta ovat syntyneet uskomukset kuolemanjälkeisestä elämästä, taivaasta, jälleensyntymästä jne. Vain tuo pelko on todellista. Ihmisen on vaikea kohdata eksistentiaalista tyhjyydentunnetta ilman pakoa kuvitelmiin.
Jumala ei ole suuri
Bafomet
34
167
Vastaukset
- ajatus on
Jos kuoleman jälkeen ei ole mitään, niin silloin ei ole edes tyhjyydentunnetta. Miksi siis sitä pitäisi pelätä? Jos kuitenkin elämä jatkuu toisella olemisen tasolla, niin voidaan ainakin olettaa, että elämällä olisi joku korkeampi tarkoitus kuin vain poikkoilla täällä muutama vuosikymmen ehkä jättäen jonkun jälkeläisen jatkamaan tätä samaa skeidaa.
- tä???
Kuoleman ollessa tyhjyyttä, niin mitään tunnetta ei ole, ei koskaan edes tiedä olleensa elossa,,mitä pelättävää siinä on?
Pelothan pitäisi liittyä siihen että onkin jotain tämän helvetin jälkeen, jotain samankaltaista pitkäveteistä, tai kenties vielä pahempaa paskaa. - +++
Ei suuret sanat suuta halkaise ;)
- totta 1
Ei Jumala ole suuri Jumala on suurempi kuin suuri valitettavasti ihmisillä ei ole sellaista sanaa jolla Jumalan suuruutta voisi parhaiten kuvata.
- Allahu akbar
Jumala on suuri.
ALLAH on suuri ja Muhammed hänen profeettansa. - 1213
"Jumala on ajatusharha, joka on syntynyt ihmisen tyhjyyden ja kuoleman peloista. "
Millä perusteella sinä tiedät yhtään mitään?- ---
Tietämättömyys ei olekaan hyvä peruste keksiä jumala. Se on huono peruste. Ei ole vaikeata myöntää ettei tiedä.
Käsittelet pelkoa ihan kuin se olisi jotain kevyttä juttua.
”Ihmisen on vaikea kohdata eksistentiaalista tyhjyydentunnetta…”
Kannattaa ensin kysyä, kuinka itse olet ratkaissut tyhjyyden tunteen. Jos elämällä ei ole tarkoitusta eikä mieltä, miksi siis elää? Jos et ole olemassa mitään varten, miksi ylipäätään miettiä mitään tai tehdä mitään?
Harva meistä kestää täydellistä tyhjyyttä. Jokainen luo jonkin laisen merkityksen. Merkitykset voivat olla ulkoisia tai välivaiheita, joita esim. nuoremmat ihmiset käyttävät turvaköyttään. Sitten kun ikää tulee tai elämä ei sujukaan mukavasti, pudotaan oikeasti tyhjyyteen. Mieli ymmärtää että kaikki ”syyt” mitä siihen saakka on käyttänyt, ovat olleet juuri tuota harhaa. Ei ole mitään.
Suurin aikamme ongelma on, etteivät ihmiset enää koe elämäänsä merkitykselliseksi ja todellakin vajoavat tuohon tyhjyyden tunteeseen. Sitä lääkitään ja terapoidaan hikihatussa. Ellei käytetä kemiallisia ahdistuksen tukahduttajia, tyhjyyttä täytetään hetkellisillä tuntemuksilla. Eletään hetki kerrallaan ja hetken mielijohteiden varassa, ettei tyhjyys ja merkityksettömyys nouse pintaa. Niitä voivat olla pintapuoliset ihmissuhteet, seksiseikkailut, huumeet, alkoholi, rajut harrastukset. Niihin voi lukea myös ääriliikkeiden nousut, jotka tarjoavat jotain ”kokonaisvaltaista” pakopaikkaa.
Joten, se joka valitsee uskon, saa uskoa elämään ja se tarkoitukseen, toivoa siitä että kuolema on vain siirtymä, ja näin ollen kykenee myös rakkauteen – jolla en tarkoita parisuhderakkautta pelkästään.
Joten, miksi pitää valita tyhjyys on tarjolla on parempaa?- adf
Valheita paremmasta ne uskonnot tarjoavat. On näitä tullut tutkailtua ja aina löytynyt jotain niin vastenmielistä pinnan alta että mihinkään uskontoon voisi kääntyä.
adf kirjoitti:
Valheita paremmasta ne uskonnot tarjoavat. On näitä tullut tutkailtua ja aina löytynyt jotain niin vastenmielistä pinnan alta että mihinkään uskontoon voisi kääntyä.
Joten mieluummin elät ahdistuksessa ja tyhjyydessä?
- adf
mummomuori kirjoitti:
Joten mieluummin elät ahdistuksessa ja tyhjyydessä?
Jos olisin ahdistunut tai minusta tuntuisi että jotain puuttuu niin en silti ryhtyisi minkään tuntemani uskonnon kannattajaksi. Ne ovat kaikki pienen tutkimuksen jälkeen osoittautuneet läpimädiksi.
adf kirjoitti:
Jos olisin ahdistunut tai minusta tuntuisi että jotain puuttuu niin en silti ryhtyisi minkään tuntemani uskonnon kannattajaksi. Ne ovat kaikki pienen tutkimuksen jälkeen osoittautuneet läpimädiksi.
"Kannattaa ensin kysyä, kuinka itse olet ratkaissut tyhjyyden tunteen. Jos elämällä ei ole tarkoitusta eikä mieltä, miksi siis elää? Jos et ole olemassa mitään varten, miksi ylipäätään miettiä mitään tai tehdä mitään?"
Miksi ei pitäisi elää? Miksi kaikella pitäisi olla tarkoitus? Elän, koska kuolema on mitä luultavimmin lopullinen. Elän, koska nautin elämästäni. Elän, koska olen elossa vain kerran.
"Joten, se joka valitsee uskon, saa uskoa elämään ja se tarkoitukseen, toivoa siitä että kuolema on vain siirtymä, ja näin ollen kykenee myös rakkauteen – jolla en tarkoita parisuhderakkautta pelkästään."
Hassua, että kirjoitat rakkaudesta aivan kuin se ei koskisi ateisteja. Empatia ja toisista huolehtiminen eivät nimittäin vaadi uskoa tai uskontoja. Lisäksi vaikuttaa enemmänkin siltä, että usko ja uskonnot tuottavat enemmän vihaa ja väkivaltaa kuin rakkautta ja rauhaa.
"Joten, miksi pitää valita tyhjyys on tarjolla on parempaa?"
Usko ja epäusko eivät ole pohjimmiltaan valintakysymyksiä. En voi pakottaa itseäni uskomaan jumaliin, enkä voi pakottaa ketään olemaan uskomatta. Se mikä on sinun mielestäsi parempaa ei välttämättä ole sitä jollekin toiselle, kuten vaikkapa minulle.- HP4
atheos kirjoitti:
"Kannattaa ensin kysyä, kuinka itse olet ratkaissut tyhjyyden tunteen. Jos elämällä ei ole tarkoitusta eikä mieltä, miksi siis elää? Jos et ole olemassa mitään varten, miksi ylipäätään miettiä mitään tai tehdä mitään?"
Miksi ei pitäisi elää? Miksi kaikella pitäisi olla tarkoitus? Elän, koska kuolema on mitä luultavimmin lopullinen. Elän, koska nautin elämästäni. Elän, koska olen elossa vain kerran.
"Joten, se joka valitsee uskon, saa uskoa elämään ja se tarkoitukseen, toivoa siitä että kuolema on vain siirtymä, ja näin ollen kykenee myös rakkauteen – jolla en tarkoita parisuhderakkautta pelkästään."
Hassua, että kirjoitat rakkaudesta aivan kuin se ei koskisi ateisteja. Empatia ja toisista huolehtiminen eivät nimittäin vaadi uskoa tai uskontoja. Lisäksi vaikuttaa enemmänkin siltä, että usko ja uskonnot tuottavat enemmän vihaa ja väkivaltaa kuin rakkautta ja rauhaa.
"Joten, miksi pitää valita tyhjyys on tarjolla on parempaa?"
Usko ja epäusko eivät ole pohjimmiltaan valintakysymyksiä. En voi pakottaa itseäni uskomaan jumaliin, enkä voi pakottaa ketään olemaan uskomatta. Se mikä on sinun mielestäsi parempaa ei välttämättä ole sitä jollekin toiselle, kuten vaikkapa minulle."It is the unknown we fear when we look upon death and darkness. Nothing more."
- Albus Dumbledore atheos kirjoitti:
"Kannattaa ensin kysyä, kuinka itse olet ratkaissut tyhjyyden tunteen. Jos elämällä ei ole tarkoitusta eikä mieltä, miksi siis elää? Jos et ole olemassa mitään varten, miksi ylipäätään miettiä mitään tai tehdä mitään?"
Miksi ei pitäisi elää? Miksi kaikella pitäisi olla tarkoitus? Elän, koska kuolema on mitä luultavimmin lopullinen. Elän, koska nautin elämästäni. Elän, koska olen elossa vain kerran.
"Joten, se joka valitsee uskon, saa uskoa elämään ja se tarkoitukseen, toivoa siitä että kuolema on vain siirtymä, ja näin ollen kykenee myös rakkauteen – jolla en tarkoita parisuhderakkautta pelkästään."
Hassua, että kirjoitat rakkaudesta aivan kuin se ei koskisi ateisteja. Empatia ja toisista huolehtiminen eivät nimittäin vaadi uskoa tai uskontoja. Lisäksi vaikuttaa enemmänkin siltä, että usko ja uskonnot tuottavat enemmän vihaa ja väkivaltaa kuin rakkautta ja rauhaa.
"Joten, miksi pitää valita tyhjyys on tarjolla on parempaa?"
Usko ja epäusko eivät ole pohjimmiltaan valintakysymyksiä. En voi pakottaa itseäni uskomaan jumaliin, enkä voi pakottaa ketään olemaan uskomatta. Se mikä on sinun mielestäsi parempaa ei välttämättä ole sitä jollekin toiselle, kuten vaikkapa minulle.”Elän, koska nautin elämästäni.”
Siinäpä se, niin kauan kun saat nautintoa, jaksat elää. Entä kun sitä ei ole? Oletko lainkaan ajatellut kuinka moni ei nauti?
Kyllä minäkin niin ajattelen että tämä ihmiselämä on annettu lahjaksi vain kerran. Siksi se tulee käyttää, mutta se ei ole tarkoitukseton.
Toki ateistikin kykenee rakkauteen, sitä en kiistä. Toisaalta rakkaus pitää sisällään enemmän kuin pelkän tarkoituksettomuuden. Ellei tarkoitusta ole, ei rakkaudessa ole mitään mieltä. Se mikä tuottaa rakkaudettomuutta on vallan toinen kysymys. Miksi sitä edes miettiä, kun mitään tarkoitusta sillä ei ole?
Et voi pakottaa uskomaan, siinä ole vallan oikeassa. Mutta et voi pakottaa ketään elämään tyhjyydessäkään! Onko siis ohjeesi niille ihmisille, jotka eivät kestä tyhjyyttä ja tarkoituksettomuutta että kuole pois? Vai ota lääkkeitä jotta jaksat muiden mieliksi?mummomuori kirjoitti:
”Elän, koska nautin elämästäni.”
Siinäpä se, niin kauan kun saat nautintoa, jaksat elää. Entä kun sitä ei ole? Oletko lainkaan ajatellut kuinka moni ei nauti?
Kyllä minäkin niin ajattelen että tämä ihmiselämä on annettu lahjaksi vain kerran. Siksi se tulee käyttää, mutta se ei ole tarkoitukseton.
Toki ateistikin kykenee rakkauteen, sitä en kiistä. Toisaalta rakkaus pitää sisällään enemmän kuin pelkän tarkoituksettomuuden. Ellei tarkoitusta ole, ei rakkaudessa ole mitään mieltä. Se mikä tuottaa rakkaudettomuutta on vallan toinen kysymys. Miksi sitä edes miettiä, kun mitään tarkoitusta sillä ei ole?
Et voi pakottaa uskomaan, siinä ole vallan oikeassa. Mutta et voi pakottaa ketään elämään tyhjyydessäkään! Onko siis ohjeesi niille ihmisille, jotka eivät kestä tyhjyyttä ja tarkoituksettomuutta että kuole pois? Vai ota lääkkeitä jotta jaksat muiden mieliksi?"Siinäpä se, niin kauan kun saat nautintoa, jaksat elää. Entä kun sitä ei ole? Oletko lainkaan ajatellut kuinka moni ei nauti?"
Toki, joskin elämänhalun menetys johtuu useimmiten toisista ihmisistä, huonoista elinolosuhteista tai sairauksista, ei siitä, että kuolema on välttämätön tai siitä, että elämällä ei ole mitään erityistä tarkoitusta. Totesit itse tässä keskustelussa, että ihmiset kehittävät itse jonkin laisia merkityksiä, joskin esitit asian lähinnä negatiivisena.
"Toki ateistikin kykenee rakkauteen, sitä en kiistä. Toisaalta rakkaus pitää sisällään enemmän kuin pelkän tarkoituksettomuuden. Ellei tarkoitusta ole, ei rakkaudessa ole mitään mieltä."
Rakkaus on sosiaalisilla eläimillä esiintyvä tunne, joka vahvistaa yksilöiden välistä kiintymystä, mikä lisää yhteisöllisyyttä ja yksilöiden psyykkistä hyvinvointia, mikä edesauttaa yksilöiden selviytymistä.
"Et voi pakottaa uskomaan, siinä ole vallan oikeassa. Mutta et voi pakottaa ketään elämään tyhjyydessäkään!"
En edelleenkään aio tai pysty pakottamaan ketään uskomaan tai olemaan uskomatta. Tyhjyys on ihan omaa kuvitelmaasi, minä en tarvitse sen suurempia syitä elää kuin elämä itsessään, eikä se minua masenna.
"Onko siis ohjeesi niille ihmisille, jotka eivät kestä tyhjyyttä ja tarkoituksettomuutta että kuole pois? Vai ota lääkkeitä jotta jaksat muiden mieliksi?"
Ei, eikä ohjeeni olisi myöskään " Keksi itsellesi suuremman voiman antama merkitys ja teeskentele, että tiedät eläväsi ikuisesti paratiisissa." En voi myöskään käskeä tai pakottaa ketään elämään. Se, mitä sanoisin riippuu siitä, mistä syystä tämä henkilö ei halua elää. Minkä niistä haluaisit kuulla?- adf
mummomuori kirjoitti:
”Elän, koska nautin elämästäni.”
Siinäpä se, niin kauan kun saat nautintoa, jaksat elää. Entä kun sitä ei ole? Oletko lainkaan ajatellut kuinka moni ei nauti?
Kyllä minäkin niin ajattelen että tämä ihmiselämä on annettu lahjaksi vain kerran. Siksi se tulee käyttää, mutta se ei ole tarkoitukseton.
Toki ateistikin kykenee rakkauteen, sitä en kiistä. Toisaalta rakkaus pitää sisällään enemmän kuin pelkän tarkoituksettomuuden. Ellei tarkoitusta ole, ei rakkaudessa ole mitään mieltä. Se mikä tuottaa rakkaudettomuutta on vallan toinen kysymys. Miksi sitä edes miettiä, kun mitään tarkoitusta sillä ei ole?
Et voi pakottaa uskomaan, siinä ole vallan oikeassa. Mutta et voi pakottaa ketään elämään tyhjyydessäkään! Onko siis ohjeesi niille ihmisille, jotka eivät kestä tyhjyyttä ja tarkoituksettomuutta että kuole pois? Vai ota lääkkeitä jotta jaksat muiden mieliksi?"Siinäpä se, niin kauan kun saat nautintoa, jaksat elää. Entä kun sitä ei ole? Oletko lainkaan ajatellut kuinka moni ei nauti?"
Sitä voi aina pahassa paikassa elää muiden ihmisten takia. Hyvinä aikoina elää sitten toisella tavalla.
"Ellei tarkoitusta ole, ei rakkaudessa ole mitään mieltä."
Ei rakkaudessa pidä ollakaan mitään mieltä. Se tulee automaattisesti, jos se on pakotettua niin se ei ole oikeaa rakkautta vaan uskontoa.
"Et voi pakottaa uskomaan, siinä ole vallan oikeassa."
Et sinäkään uskoisi jos meidän esi-isiä ei olisi ruotsalaiset miekkalähetyksellä pakkokäännyttäneet kristinuskoon. atheos kirjoitti:
"Siinäpä se, niin kauan kun saat nautintoa, jaksat elää. Entä kun sitä ei ole? Oletko lainkaan ajatellut kuinka moni ei nauti?"
Toki, joskin elämänhalun menetys johtuu useimmiten toisista ihmisistä, huonoista elinolosuhteista tai sairauksista, ei siitä, että kuolema on välttämätön tai siitä, että elämällä ei ole mitään erityistä tarkoitusta. Totesit itse tässä keskustelussa, että ihmiset kehittävät itse jonkin laisia merkityksiä, joskin esitit asian lähinnä negatiivisena.
"Toki ateistikin kykenee rakkauteen, sitä en kiistä. Toisaalta rakkaus pitää sisällään enemmän kuin pelkän tarkoituksettomuuden. Ellei tarkoitusta ole, ei rakkaudessa ole mitään mieltä."
Rakkaus on sosiaalisilla eläimillä esiintyvä tunne, joka vahvistaa yksilöiden välistä kiintymystä, mikä lisää yhteisöllisyyttä ja yksilöiden psyykkistä hyvinvointia, mikä edesauttaa yksilöiden selviytymistä.
"Et voi pakottaa uskomaan, siinä ole vallan oikeassa. Mutta et voi pakottaa ketään elämään tyhjyydessäkään!"
En edelleenkään aio tai pysty pakottamaan ketään uskomaan tai olemaan uskomatta. Tyhjyys on ihan omaa kuvitelmaasi, minä en tarvitse sen suurempia syitä elää kuin elämä itsessään, eikä se minua masenna.
"Onko siis ohjeesi niille ihmisille, jotka eivät kestä tyhjyyttä ja tarkoituksettomuutta että kuole pois? Vai ota lääkkeitä jotta jaksat muiden mieliksi?"
Ei, eikä ohjeeni olisi myöskään " Keksi itsellesi suuremman voiman antama merkitys ja teeskentele, että tiedät eläväsi ikuisesti paratiisissa." En voi myöskään käskeä tai pakottaa ketään elämään. Se, mitä sanoisin riippuu siitä, mistä syystä tämä henkilö ei halua elää. Minkä niistä haluaisit kuulla?Niin, moni menettää elämänhalunsa sen vuoksi, ettei koe olevan elämällä mitään merkitystä. Mitä sinulla on antaa? Ei mitään.
”…minä en tarvitse sen suurempia syitä elää…”
Kun elämän saa täyttymään jollain toissijaisella, sitä jaksaa vain niin kauan, kun kaikki on hyvin. Pienenkin vastoinkäymisen jälkeen seuraa romahdus. Kun kaikki olikin vain silmänlumetta. Oikeasti ei juuri kukaan jaksa elää ilman merkityksiä. Merkitysten paino punnitaan koettelemusten kautta.
Todellinen merkitys ja tarkoitus kun pysyvät koko ajan, silloinkin kun sitä koetellaan. Ei tarvitse enää keksiä jatkuvalla syötöllä ”merkityksiä” jotka katoavat ja muuttuvat alinomaa.
”Keksi itsellesi suuremman voiman antama merkitys ja teeskentele, että tiedät eläväsi ikuisesti paratiisissa.”
Tässä kuvaat nyt oikeastaan juuri sitä, mitä itse tarjoat. ”Keksi merkityksiä ja teeskentele ettei tyhjyyttä ole”. Ei minun tarvitse keksiä, vain uskoa. Enkä tiedä pääsenkö taivaaseen vai en, mutta luotan Jumalan armoon tässä asiassa.mummomuori kirjoitti:
Niin, moni menettää elämänhalunsa sen vuoksi, ettei koe olevan elämällä mitään merkitystä. Mitä sinulla on antaa? Ei mitään.
”…minä en tarvitse sen suurempia syitä elää…”
Kun elämän saa täyttymään jollain toissijaisella, sitä jaksaa vain niin kauan, kun kaikki on hyvin. Pienenkin vastoinkäymisen jälkeen seuraa romahdus. Kun kaikki olikin vain silmänlumetta. Oikeasti ei juuri kukaan jaksa elää ilman merkityksiä. Merkitysten paino punnitaan koettelemusten kautta.
Todellinen merkitys ja tarkoitus kun pysyvät koko ajan, silloinkin kun sitä koetellaan. Ei tarvitse enää keksiä jatkuvalla syötöllä ”merkityksiä” jotka katoavat ja muuttuvat alinomaa.
”Keksi itsellesi suuremman voiman antama merkitys ja teeskentele, että tiedät eläväsi ikuisesti paratiisissa.”
Tässä kuvaat nyt oikeastaan juuri sitä, mitä itse tarjoat. ”Keksi merkityksiä ja teeskentele ettei tyhjyyttä ole”. Ei minun tarvitse keksiä, vain uskoa. Enkä tiedä pääsenkö taivaaseen vai en, mutta luotan Jumalan armoon tässä asiassa."Niin, moni menettää elämänhalunsa sen vuoksi, ettei koe olevan elämällä mitään merkitystä. Mitä sinulla on antaa? Ei mitään."
Anteeksi nyt vaan, mutta onko sinulle itsellesi tai lähipiirissäsi oleville henkilöille tapahtunut joskus jotain, minkä vuoksi elämänhalu on mennyt, ja vedätkö siitä johtopäätöksen näistä "monista" elämänhaluttomista henkilöistä, vai vedätkö nyt ihan hatusta? Vai päätitkö ihan yksinäsi, että jokainen, joka tällä hetkellä on menettänyt elämänhalunsa, on menettänyt sen, koska he eivät kestä elämän "tyhjyyttä"?
Mitä minulla on antaa? Ollaanpa nyt realistisia. Minä olen vain yksi ihminen. Yhtenä ihmisenä minä voin tehdä vain rajallisen määrän asioita. Minulla ei ole velvollisuutta eikä kykyä leikkiä maailmansankaria ja taikasauvaa heilauttamalla palauttaa kaikkien niiden ihmisten elämänhalu, jotka tuntevat elämän olevan tyhjää ja merkityksetöntä.
Minä en myöskään aio valehdella tällaisille henkilöille. Minä en usko jumalaasi, enkä muihinkaan jumaliin, enkä voi väittää toisille ihmisille päinvastaista. Usko on sellainen asia, mitä kehenkään ei voi periaatteessa pakottaa ja mitä ei voi keneltäkään pakottaa pois. Minä voin tarjota apua arjessa, voin kuunnella ja lohduttaa, voin auttaa etsimään elämän mielekkäitä asioita, mutta se on tästä ihmisestä itsestään kiinni, mitä hän päättää tehdä elämällään.
"Kun elämän saa täyttymään jollain toissijaisella, sitä jaksaa vain niin kauan, kun kaikki on hyvin. Pienenkin vastoinkäymisen jälkeen seuraa romahdus. Kun kaikki olikin vain silmänlumetta. Oikeasti ei juuri kukaan jaksa elää ilman merkityksiä. Merkitysten paino punnitaan koettelemusten kautta."
Se mitä sinä tunnet, ei välttämättä ole sitä, mitä muut tuntevat. Jos luulet, ettei minun elämässäni ole ollut aikoja, olet väärässä. Pienet vastoinkäymiset ravistelevat, mutta eivät kaada minua. Toisin kuin sinun taivas leikkisi, tämä maailma on todellinen, ja tämä elämä on ainutkertainen kokemus, mikä päättyy biologiseen kuolemaan. Mitä tapahtuu seuraavaksi? Sitä ei kukaan voi tietää, mutta mitä todennäköisimmin tietoisuutemme lakkaa vain olemasta. Silmälumetta on keksiä oma ikuinen satumaailma ja kuvitella olevansa ikuinen.
"Tässä kuvaat nyt oikeastaan juuri sitä, mitä itse tarjoat. ”Keksi merkityksiä ja teeskentele ettei tyhjyyttä ole”. Ei minun tarvitse keksiä, vain uskoa. Enkä tiedä pääsenkö taivaaseen vai en, mutta luotan Jumalan armoon tässä asiassa."
Me synnymme, elämme, kuolemme ja lakkaamme olemasta, ihan niin kuin kaikki muukin biologinen elämä tällä planeetalla. Se on fakta, jota emme voi paeta. Minä olen kyennyt hyväksymään sen, että jonakin päivänä minä en enää ole. Siksi minä elän.
"Ei minun tarvitse keksiä, vain uskoa. Enkä tiedä pääsenkö taivaaseen vai en, mutta luotan Jumalan armoon tässä asiassa."
Tiedätkö mitä? Usko satuihin ikuisesta elämästä ja suuremmasta merkityksestä, jos se tekee sinut onnelliseksi. Minä en oikeastaan välitä, mitä yksilönä haluat tehdä, kunhan se ei ole vahingollista muille.atheos kirjoitti:
"Niin, moni menettää elämänhalunsa sen vuoksi, ettei koe olevan elämällä mitään merkitystä. Mitä sinulla on antaa? Ei mitään."
Anteeksi nyt vaan, mutta onko sinulle itsellesi tai lähipiirissäsi oleville henkilöille tapahtunut joskus jotain, minkä vuoksi elämänhalu on mennyt, ja vedätkö siitä johtopäätöksen näistä "monista" elämänhaluttomista henkilöistä, vai vedätkö nyt ihan hatusta? Vai päätitkö ihan yksinäsi, että jokainen, joka tällä hetkellä on menettänyt elämänhalunsa, on menettänyt sen, koska he eivät kestä elämän "tyhjyyttä"?
Mitä minulla on antaa? Ollaanpa nyt realistisia. Minä olen vain yksi ihminen. Yhtenä ihmisenä minä voin tehdä vain rajallisen määrän asioita. Minulla ei ole velvollisuutta eikä kykyä leikkiä maailmansankaria ja taikasauvaa heilauttamalla palauttaa kaikkien niiden ihmisten elämänhalu, jotka tuntevat elämän olevan tyhjää ja merkityksetöntä.
Minä en myöskään aio valehdella tällaisille henkilöille. Minä en usko jumalaasi, enkä muihinkaan jumaliin, enkä voi väittää toisille ihmisille päinvastaista. Usko on sellainen asia, mitä kehenkään ei voi periaatteessa pakottaa ja mitä ei voi keneltäkään pakottaa pois. Minä voin tarjota apua arjessa, voin kuunnella ja lohduttaa, voin auttaa etsimään elämän mielekkäitä asioita, mutta se on tästä ihmisestä itsestään kiinni, mitä hän päättää tehdä elämällään.
"Kun elämän saa täyttymään jollain toissijaisella, sitä jaksaa vain niin kauan, kun kaikki on hyvin. Pienenkin vastoinkäymisen jälkeen seuraa romahdus. Kun kaikki olikin vain silmänlumetta. Oikeasti ei juuri kukaan jaksa elää ilman merkityksiä. Merkitysten paino punnitaan koettelemusten kautta."
Se mitä sinä tunnet, ei välttämättä ole sitä, mitä muut tuntevat. Jos luulet, ettei minun elämässäni ole ollut aikoja, olet väärässä. Pienet vastoinkäymiset ravistelevat, mutta eivät kaada minua. Toisin kuin sinun taivas leikkisi, tämä maailma on todellinen, ja tämä elämä on ainutkertainen kokemus, mikä päättyy biologiseen kuolemaan. Mitä tapahtuu seuraavaksi? Sitä ei kukaan voi tietää, mutta mitä todennäköisimmin tietoisuutemme lakkaa vain olemasta. Silmälumetta on keksiä oma ikuinen satumaailma ja kuvitella olevansa ikuinen.
"Tässä kuvaat nyt oikeastaan juuri sitä, mitä itse tarjoat. ”Keksi merkityksiä ja teeskentele ettei tyhjyyttä ole”. Ei minun tarvitse keksiä, vain uskoa. Enkä tiedä pääsenkö taivaaseen vai en, mutta luotan Jumalan armoon tässä asiassa."
Me synnymme, elämme, kuolemme ja lakkaamme olemasta, ihan niin kuin kaikki muukin biologinen elämä tällä planeetalla. Se on fakta, jota emme voi paeta. Minä olen kyennyt hyväksymään sen, että jonakin päivänä minä en enää ole. Siksi minä elän.
"Ei minun tarvitse keksiä, vain uskoa. Enkä tiedä pääsenkö taivaaseen vai en, mutta luotan Jumalan armoon tässä asiassa."
Tiedätkö mitä? Usko satuihin ikuisesta elämästä ja suuremmasta merkityksestä, jos se tekee sinut onnelliseksi. Minä en oikeastaan välitä, mitä yksilönä haluat tehdä, kunhan se ei ole vahingollista muille.”…minkä vuoksi elämänhalu on mennyt, ja vedätkö siitä johtopäätöksen näistä "monista" elämänhaluttomista henkilöistä, vai vedätkö nyt ihan hatusta?”
Masennus on sitä, ettei koe enää olevan mitään tarkoitusta omalla elämällä. Kai sinä tämän tiedät? Olet varmaan lukenut eri tieteellisiä tutkimuksia tästä asiasta. Tilaa kutsutaan masennukseksi vaikka se on juuri sen oivaltamista, ettei elämällä ole mitään tarkoitusta katsomuksesi mukaan.
Elämän tarkoituksettomuus on niin sietämätön olotila, ettei sitä kukaan oikeastaan halua kokea. Keinolla millä hyvänsä siitä koetetaan päästä pois. Siksi onkin aika erikoista, että sitä tarjotaan elämänkatsomukseksi.
Totta että myös itselläni on tällainen kokemus. Entisenä ateistina n. 40 vuoden ajalta uskallan väittää, etten ole ainoa joka lopulta luopui tuosta näkemyksestä. Ehkä silmäni ovat avanneet myös muiden kohtalot – vammautuneet, vakavasti sairastuneet, lapsensa ja läheisensä liian varhain menettäneet, yksinäiset tai syrjäytetyt , kotinsa tulipalossa menettäneet, työnsä ja puolisonsa menettäneet jne. Eikä edes aina tarvita näin rankkoja asioita, on vain tavallista herkempi havainnoimaan ja käsittelemään suuri kokonaisuuksia ja kysymyksiä.
Esimerkiksi yksinäinen joka voimat ovat huvenneet syystä tai toisesta, voi toki hakea elämälle merkitystä sillä, että elää muiden vuoksi. Oman itsensä uhraaminen muiden elämän eteen ei toisaalta ole hassumpi merkitys. Elää jotta muilla olisi helpompaa, muille ei tulisi paha mieli siitä, jos kuolisi pois. Moni kun huomaa vasta sitten toisen, kun häntä ei enää ole.
Hyvää pohdintaa löytyy esim. täältä:
”Tarkoituksettomuuden käsitteeseen sisältyy ajatus arvottomuudesta, päämäärättömyydestä, vähäpätöisyydestä ja turhuudesta. Tarkoitukseton elämä on sellainen, jolla ei ole arvoa, päämäärää, riittävän arvokasta sisältöä tai edellytyksiä näiden saavuttamiseen.”
http://www.tapiopuolimatka.net/47
”…tämä maailma on todellinen, ja tämä elämä on ainutkertainen kokemus, mikä päättyy biologiseen kuolemaan. Mitä tapahtuu seuraavaksi? Sitä ei kukaan voi tietää…”
Juuri näin. Elämä on ainutkertainen lahja, joka on tarkoitettu elettäväksi. Sillä on tarkoitus, vaikka emme sitä aina ymmärrä tai huomaa. Minä uskon Jumalaan ja siihen, ettei elämä pääty kuolemaan. Huomaa uskon, en tiedä. Sinä et vain tiedä, eli oikeastaan taidat jättää vielä sitten pienen toivon siitä, ettei elämä olekaan tarkoituksetonta?mummomuori kirjoitti:
”…minkä vuoksi elämänhalu on mennyt, ja vedätkö siitä johtopäätöksen näistä "monista" elämänhaluttomista henkilöistä, vai vedätkö nyt ihan hatusta?”
Masennus on sitä, ettei koe enää olevan mitään tarkoitusta omalla elämällä. Kai sinä tämän tiedät? Olet varmaan lukenut eri tieteellisiä tutkimuksia tästä asiasta. Tilaa kutsutaan masennukseksi vaikka se on juuri sen oivaltamista, ettei elämällä ole mitään tarkoitusta katsomuksesi mukaan.
Elämän tarkoituksettomuus on niin sietämätön olotila, ettei sitä kukaan oikeastaan halua kokea. Keinolla millä hyvänsä siitä koetetaan päästä pois. Siksi onkin aika erikoista, että sitä tarjotaan elämänkatsomukseksi.
Totta että myös itselläni on tällainen kokemus. Entisenä ateistina n. 40 vuoden ajalta uskallan väittää, etten ole ainoa joka lopulta luopui tuosta näkemyksestä. Ehkä silmäni ovat avanneet myös muiden kohtalot – vammautuneet, vakavasti sairastuneet, lapsensa ja läheisensä liian varhain menettäneet, yksinäiset tai syrjäytetyt , kotinsa tulipalossa menettäneet, työnsä ja puolisonsa menettäneet jne. Eikä edes aina tarvita näin rankkoja asioita, on vain tavallista herkempi havainnoimaan ja käsittelemään suuri kokonaisuuksia ja kysymyksiä.
Esimerkiksi yksinäinen joka voimat ovat huvenneet syystä tai toisesta, voi toki hakea elämälle merkitystä sillä, että elää muiden vuoksi. Oman itsensä uhraaminen muiden elämän eteen ei toisaalta ole hassumpi merkitys. Elää jotta muilla olisi helpompaa, muille ei tulisi paha mieli siitä, jos kuolisi pois. Moni kun huomaa vasta sitten toisen, kun häntä ei enää ole.
Hyvää pohdintaa löytyy esim. täältä:
”Tarkoituksettomuuden käsitteeseen sisältyy ajatus arvottomuudesta, päämäärättömyydestä, vähäpätöisyydestä ja turhuudesta. Tarkoitukseton elämä on sellainen, jolla ei ole arvoa, päämäärää, riittävän arvokasta sisältöä tai edellytyksiä näiden saavuttamiseen.”
http://www.tapiopuolimatka.net/47
”…tämä maailma on todellinen, ja tämä elämä on ainutkertainen kokemus, mikä päättyy biologiseen kuolemaan. Mitä tapahtuu seuraavaksi? Sitä ei kukaan voi tietää…”
Juuri näin. Elämä on ainutkertainen lahja, joka on tarkoitettu elettäväksi. Sillä on tarkoitus, vaikka emme sitä aina ymmärrä tai huomaa. Minä uskon Jumalaan ja siihen, ettei elämä pääty kuolemaan. Huomaa uskon, en tiedä. Sinä et vain tiedä, eli oikeastaan taidat jättää vielä sitten pienen toivon siitä, ettei elämä olekaan tarkoituksetonta?"Siksi onkin aika erikoista, että sitä tarjotaan elämänkatsomukseksi."
Ateismi ei ole elämänkatsomus. Ateisti on henkilö, jolla ei ole uskoa jumaliin. Tämä elämänkatsomukseksi määritteleminen on aika yleinen erehdys. Ateismi ei sulje pois yliluonnollisuutta, eikä välttämättä edes uskontoa. Kaikki uskonnot eivät nimittäin perustu jumalkäsityksiin.
Buddhalaisuuden Mahayana ja Vajrayana suuntauksissa esimerkiksi pyritään saavuttamaan absoluuttinen mielenrauha ja henkinen tasapaino eli valaistuminen, Nirvana, eikä siinä uskota jumaliin.
"Ehkä silmäni ovat avanneet myös muiden kohtalot – vammautuneet, vakavasti sairastuneet, lapsensa ja läheisensä liian varhain menettäneet, yksinäiset tai syrjäytetyt , kotinsa tulipalossa menettäneet, työnsä ja puolisonsa menettäneet jne. Eikä edes aina tarvita näin rankkoja asioita, on vain tavallista herkempi havainnoimaan ja käsittelemään suuri kokonaisuuksia ja kysymyksiä."
Minulla taas tällaiset asiat ovat aiheuttaneet päinvastaisen reaktion. Mikään absoluuttisesti tai edes jollakin tasolla hyvä olento ei sallisi viattomien kärsimystä tai olisi auttamatta heitä kykyjensä mukaan, tässä tapauksessa on vielä kyse kaikkivoivasta olennosta.
"Huomaa uskon, en tiedä. Sinä et vain tiedä"
Minä en usko, enkä tiedä. Se on sen ajan murhe, nyt minä elän.
"Eli oikeastaan taidat jättää vielä sitten pienen toivon siitä, ettei elämä olekaan tarkoituksetonta?"
Elämä ei ole ollenkaan tarkoituksetonta, vaikka elämä päättyykin mitä luultavimmin kuolemaan, ja vaikka elämän olemassaololla ole mitään sen ihmeellisempää tarkoitusta. Mitä kuolemaan tulee, "pahimmassa" tapauksessa lakkaan vain olemasta, muussa tapauksessa kuolema on vain uuden seikkailun alku.atheos kirjoitti:
"Siksi onkin aika erikoista, että sitä tarjotaan elämänkatsomukseksi."
Ateismi ei ole elämänkatsomus. Ateisti on henkilö, jolla ei ole uskoa jumaliin. Tämä elämänkatsomukseksi määritteleminen on aika yleinen erehdys. Ateismi ei sulje pois yliluonnollisuutta, eikä välttämättä edes uskontoa. Kaikki uskonnot eivät nimittäin perustu jumalkäsityksiin.
Buddhalaisuuden Mahayana ja Vajrayana suuntauksissa esimerkiksi pyritään saavuttamaan absoluuttinen mielenrauha ja henkinen tasapaino eli valaistuminen, Nirvana, eikä siinä uskota jumaliin.
"Ehkä silmäni ovat avanneet myös muiden kohtalot – vammautuneet, vakavasti sairastuneet, lapsensa ja läheisensä liian varhain menettäneet, yksinäiset tai syrjäytetyt , kotinsa tulipalossa menettäneet, työnsä ja puolisonsa menettäneet jne. Eikä edes aina tarvita näin rankkoja asioita, on vain tavallista herkempi havainnoimaan ja käsittelemään suuri kokonaisuuksia ja kysymyksiä."
Minulla taas tällaiset asiat ovat aiheuttaneet päinvastaisen reaktion. Mikään absoluuttisesti tai edes jollakin tasolla hyvä olento ei sallisi viattomien kärsimystä tai olisi auttamatta heitä kykyjensä mukaan, tässä tapauksessa on vielä kyse kaikkivoivasta olennosta.
"Huomaa uskon, en tiedä. Sinä et vain tiedä"
Minä en usko, enkä tiedä. Se on sen ajan murhe, nyt minä elän.
"Eli oikeastaan taidat jättää vielä sitten pienen toivon siitä, ettei elämä olekaan tarkoituksetonta?"
Elämä ei ole ollenkaan tarkoituksetonta, vaikka elämä päättyykin mitä luultavimmin kuolemaan, ja vaikka elämän olemassaololla ole mitään sen ihmeellisempää tarkoitusta. Mitä kuolemaan tulee, "pahimmassa" tapauksessa lakkaan vain olemasta, muussa tapauksessa kuolema on vain uuden seikkailun alku.” Ateismi ei sulje pois yliluonnollisuutta, eikä välttämättä edes uskontoa…”
Juu, olen tämän kyllä hämmästyksekseni havainnut, että nykyään tämä ateismin muoto kiinnostaa. Jätetään vähän sitä ovea auki, että jos sittenkin. Itse olen ollut ns. materialismin kannattaja ja ateisti, joka ei ole koskaan hyväksynyt mitään hengellistä tai paranormaalia. Siksi kai nämä nykyateistien ajatuksen ovat välillä vieraita.
Ateismin toinen puoli on teismi. Voidaan siis sanoa että usko ei ole maailmankatsomus siinä missä usko puutekaan ei ole. Kuitenkin me luomme katsomuksemme sen pohjalle, miten nämä asiat ajattelemme. Vapaa-ajattelu on jo maailmankatsomus. Joten en kritisoi ateismiasi vaan sitä näkemystä, jonka varaan elämäsi rakennettaan.
”Elämä ei ole ollenkaan tarkoituksetonta, … - vaikka elämän olemassaololla ole mitään sen ihmeellisempää tarkoitusta.”
Tämä on paradoksi. Elämä ei ole tarkoituksetonta vaikkei sillä tarkoitusta olekaan? Juu, onhan huumeiden käyttäjilläkin tarkoituksensa – löytää seuraava annos.
”Minulla taas tällaiset asiat ovat aiheuttaneet päinvastaisen reaktion…”
Niin, jos olet kokenut tuollaista, ihmettelen pinnallisuuttasi näissä asioissa. Mutta kukin tavallaan, kun on nuori ja virkeä, jaksaa keksiä uusia tarkoituksia vaikka joka päivä. Etenkin jos oma elämä on sujunut mukavasti, moni alkaa uskoa siihen että itse kyllä kykenee melkein mihin vain. Ettei tarvitse mitään ei ketään – etenkään Jumalaa.
”…kuolema on vain uuden seikkailun alku…”
Tässä olen tavallaan samaa mieltä. Kuolema on uuden seikkailun alku. Samoin se, että elämä todellakin pitää elää. Kukan nyt tällaista ihmeellistä lahjaa hukkaan heittäisi? Tässä elämässäkin meillä on tarkoitus.mummomuori kirjoitti:
” Ateismi ei sulje pois yliluonnollisuutta, eikä välttämättä edes uskontoa…”
Juu, olen tämän kyllä hämmästyksekseni havainnut, että nykyään tämä ateismin muoto kiinnostaa. Jätetään vähän sitä ovea auki, että jos sittenkin. Itse olen ollut ns. materialismin kannattaja ja ateisti, joka ei ole koskaan hyväksynyt mitään hengellistä tai paranormaalia. Siksi kai nämä nykyateistien ajatuksen ovat välillä vieraita.
Ateismin toinen puoli on teismi. Voidaan siis sanoa että usko ei ole maailmankatsomus siinä missä usko puutekaan ei ole. Kuitenkin me luomme katsomuksemme sen pohjalle, miten nämä asiat ajattelemme. Vapaa-ajattelu on jo maailmankatsomus. Joten en kritisoi ateismiasi vaan sitä näkemystä, jonka varaan elämäsi rakennettaan.
”Elämä ei ole ollenkaan tarkoituksetonta, … - vaikka elämän olemassaololla ole mitään sen ihmeellisempää tarkoitusta.”
Tämä on paradoksi. Elämä ei ole tarkoituksetonta vaikkei sillä tarkoitusta olekaan? Juu, onhan huumeiden käyttäjilläkin tarkoituksensa – löytää seuraava annos.
”Minulla taas tällaiset asiat ovat aiheuttaneet päinvastaisen reaktion…”
Niin, jos olet kokenut tuollaista, ihmettelen pinnallisuuttasi näissä asioissa. Mutta kukin tavallaan, kun on nuori ja virkeä, jaksaa keksiä uusia tarkoituksia vaikka joka päivä. Etenkin jos oma elämä on sujunut mukavasti, moni alkaa uskoa siihen että itse kyllä kykenee melkein mihin vain. Ettei tarvitse mitään ei ketään – etenkään Jumalaa.
”…kuolema on vain uuden seikkailun alku…”
Tässä olen tavallaan samaa mieltä. Kuolema on uuden seikkailun alku. Samoin se, että elämä todellakin pitää elää. Kukan nyt tällaista ihmeellistä lahjaa hukkaan heittäisi? Tässä elämässäkin meillä on tarkoitus."Ateismin toinen puoli on teismi. Voidaan siis sanoa että usko ei ole maailmankatsomus siinä missä usko puutekaan ei ole. Kuitenkin me luomme katsomuksemme sen pohjalle, miten nämä asiat ajattelemme."
Äskenhän puhuimme elämänkatsomuksesta? Elämänkatsomus, maailmankatsomus ja maailmankuva ovat vähän toisistaan eroavia asioita, vaikka niitä usein käytetäänkin synonyymeinä.
Olen kuitenkin eri mieltä kanssasi siitä, että teismi, tai oikeastaan teistiset uskonnot eivät olisi maailmankatsomuksia. Maailmankatsomus on käsitys, joka sisältää maailmankuvan (millainen on todellisuuden luonne) etiikan, hyvä ja paha käsityksen, arvot ja määritelmän siitä, miten nämä arvot tulee saavuttaa.
Teistiset uskonnot sisältävät maailmankuvan (jumala/jumalat ovat luoneet kaiken ja vaikuttavat kaikkeen), niissä on määritelty absoluuttinen hyvä ja paha, etiikka ja arvot ja arvojen tavoittelu.
Ateismia voidaan tavallaan pitää maailmankuvana, mutta maailmankatsomukseksi siitä ei ole, sillä ateismi ei määrittele muita yllämainittuja asioita. Jokaisella ateistilla on ateismin lisäksi jokin maailmankatsomus, kuten ei-teistinen uskonto tai ideologia, kuten humanismi tai naturalismi.
"Tämä on paradoksi. Elämä ei ole tarkoituksetonta vaikkei sillä tarkoitusta olekaan? Juu, onhan huumeiden käyttäjilläkin tarkoituksensa – löytää seuraava annos."
Ihastuttava vertaus. Elämän alkuperä on oikeastaan jotakin, mitä me emme tiedä. Koska emme tiedä, miten, on turha miettiä, miksi, sillä vastaus, johon päätyisimme, olisi vain heijastus omista peloistamme ja toiveistamme. Tämä ei tarkoita sitä, että meillä ei olisi mitään syytä elää. Elämme, koska emme halua kuolla. Emme halua kuolla, koska kuolema on tuntematon ja vieras. Elämän tarkoitus on tehdä omasta ja muiden elämästä mahdollisimman hyvää. Elämän tarkoitus on myös tuottaa uutta elämää.
"Niin, jos olet kokenut tuollaista, ihmettelen pinnallisuuttasi näissä asioissa."
Minä taas ihmettelen sinun pinnallisuuttasi. Mutta sinä uskot ja minä en usko. Koska minä en usko, on minun vaikea käsittää, miten edes kykenet kääntämään asian noin päin. Maailman vaarallisin asia on absoluuttinen etiikka.
"Mutta kukin tavallaan, kun on nuori ja virkeä, jaksaa keksiä uusia tarkoituksia vaikka joka päivä. Etenkin jos oma elämä on sujunut mukavasti, moni alkaa uskoa siihen että itse kyllä kykenee melkein mihin vain. Ettei tarvitse mitään ei ketään – etenkään Jumalaa."
Minä en tarvitse jumalaasi, enkä muitakaan jumalia, niitähän on keksitty useita tuhansia. Minä tarvitsen kyllä toisia ihmisiä, kasveja, muita eläimiä, vettä, aurinkoa yms.atheos kirjoitti:
"Ateismin toinen puoli on teismi. Voidaan siis sanoa että usko ei ole maailmankatsomus siinä missä usko puutekaan ei ole. Kuitenkin me luomme katsomuksemme sen pohjalle, miten nämä asiat ajattelemme."
Äskenhän puhuimme elämänkatsomuksesta? Elämänkatsomus, maailmankatsomus ja maailmankuva ovat vähän toisistaan eroavia asioita, vaikka niitä usein käytetäänkin synonyymeinä.
Olen kuitenkin eri mieltä kanssasi siitä, että teismi, tai oikeastaan teistiset uskonnot eivät olisi maailmankatsomuksia. Maailmankatsomus on käsitys, joka sisältää maailmankuvan (millainen on todellisuuden luonne) etiikan, hyvä ja paha käsityksen, arvot ja määritelmän siitä, miten nämä arvot tulee saavuttaa.
Teistiset uskonnot sisältävät maailmankuvan (jumala/jumalat ovat luoneet kaiken ja vaikuttavat kaikkeen), niissä on määritelty absoluuttinen hyvä ja paha, etiikka ja arvot ja arvojen tavoittelu.
Ateismia voidaan tavallaan pitää maailmankuvana, mutta maailmankatsomukseksi siitä ei ole, sillä ateismi ei määrittele muita yllämainittuja asioita. Jokaisella ateistilla on ateismin lisäksi jokin maailmankatsomus, kuten ei-teistinen uskonto tai ideologia, kuten humanismi tai naturalismi.
"Tämä on paradoksi. Elämä ei ole tarkoituksetonta vaikkei sillä tarkoitusta olekaan? Juu, onhan huumeiden käyttäjilläkin tarkoituksensa – löytää seuraava annos."
Ihastuttava vertaus. Elämän alkuperä on oikeastaan jotakin, mitä me emme tiedä. Koska emme tiedä, miten, on turha miettiä, miksi, sillä vastaus, johon päätyisimme, olisi vain heijastus omista peloistamme ja toiveistamme. Tämä ei tarkoita sitä, että meillä ei olisi mitään syytä elää. Elämme, koska emme halua kuolla. Emme halua kuolla, koska kuolema on tuntematon ja vieras. Elämän tarkoitus on tehdä omasta ja muiden elämästä mahdollisimman hyvää. Elämän tarkoitus on myös tuottaa uutta elämää.
"Niin, jos olet kokenut tuollaista, ihmettelen pinnallisuuttasi näissä asioissa."
Minä taas ihmettelen sinun pinnallisuuttasi. Mutta sinä uskot ja minä en usko. Koska minä en usko, on minun vaikea käsittää, miten edes kykenet kääntämään asian noin päin. Maailman vaarallisin asia on absoluuttinen etiikka.
"Mutta kukin tavallaan, kun on nuori ja virkeä, jaksaa keksiä uusia tarkoituksia vaikka joka päivä. Etenkin jos oma elämä on sujunut mukavasti, moni alkaa uskoa siihen että itse kyllä kykenee melkein mihin vain. Ettei tarvitse mitään ei ketään – etenkään Jumalaa."
Minä en tarvitse jumalaasi, enkä muitakaan jumalia, niitähän on keksitty useita tuhansia. Minä tarvitsen kyllä toisia ihmisiä, kasveja, muita eläimiä, vettä, aurinkoa yms.”Jokaisella ateistilla on ateismin lisäksi jokin maailmankatsomus, kuten ei-teistinen uskonto tai ideologia, kuten humanismi tai naturalismi…”
Siinä missä teistit hakevat uskontojen kautta maailman kuvaansa hakevat ateistit sitä erilaisista lähteistä.
” Koska emme tiedä, miten, on turha miettiä, miksi…”
Niin, tässä se tyhjyys näkyy. Älä ajattele, älä mieti …. Absoluuttisesta etiikasta ole aika tavalla samaa mieltä – liiallinen ehdottomuus vie harhaan. Jopa ateismissakin.
”Elämme, koska emme halua kuolla. Emme halua kuolla, koska kuolema on tuntematon ja vieras. Elämän tarkoitus on tehdä omasta ja muiden elämästä mahdollisimman hyvää. Elämän tarkoitus on myös tuottaa uutta elämää.”
Jaa a, ehkä sinä et halua kuolla, mutta en he jotka oikeasti ovat tajunneet elämän tarkoituksettomuuden mitä tarjoat?
Miksi elämästä pitää tehdä ”hyvää”? Entä jos siihen ei ole mahdollisuuksia? Mikä on ”hyvää” ja mikä on ”pahaa” elämää? Kaikki eivät lisäänny, eivätkä edes halua lisääntyä – mitä heille voi antaa ellei tarkoitusta ole?
Sinä et juuri nyt tarvitse muita kuin itsesi. Ok, mutta entä he jotka kaipaavat tarkoitusta?
Voi olla että joillekin riittää pelkkä ajan tappaminen elämän tarkoituksesi ennen kuolemaa. Useimmille se ei taida riittää?mummomuori kirjoitti:
”Jokaisella ateistilla on ateismin lisäksi jokin maailmankatsomus, kuten ei-teistinen uskonto tai ideologia, kuten humanismi tai naturalismi…”
Siinä missä teistit hakevat uskontojen kautta maailman kuvaansa hakevat ateistit sitä erilaisista lähteistä.
” Koska emme tiedä, miten, on turha miettiä, miksi…”
Niin, tässä se tyhjyys näkyy. Älä ajattele, älä mieti …. Absoluuttisesta etiikasta ole aika tavalla samaa mieltä – liiallinen ehdottomuus vie harhaan. Jopa ateismissakin.
”Elämme, koska emme halua kuolla. Emme halua kuolla, koska kuolema on tuntematon ja vieras. Elämän tarkoitus on tehdä omasta ja muiden elämästä mahdollisimman hyvää. Elämän tarkoitus on myös tuottaa uutta elämää.”
Jaa a, ehkä sinä et halua kuolla, mutta en he jotka oikeasti ovat tajunneet elämän tarkoituksettomuuden mitä tarjoat?
Miksi elämästä pitää tehdä ”hyvää”? Entä jos siihen ei ole mahdollisuuksia? Mikä on ”hyvää” ja mikä on ”pahaa” elämää? Kaikki eivät lisäänny, eivätkä edes halua lisääntyä – mitä heille voi antaa ellei tarkoitusta ole?
Sinä et juuri nyt tarvitse muita kuin itsesi. Ok, mutta entä he jotka kaipaavat tarkoitusta?
Voi olla että joillekin riittää pelkkä ajan tappaminen elämän tarkoituksesi ennen kuolemaa. Useimmille se ei taida riittää?"Niin, tässä se tyhjyys näkyy. Älä ajattele, älä mieti …."
Ymmärrätkö tahallasi väärin lähes kaiken, mitä sanon? Tarkoitin, ettei sitä ole selvitetty, eikä vielä kyetä selvittämään, spekuloida toki voi, mutta mitään varmaa ei voida juuri sanoa. En halua puolivillaisia vastauksia, jotka perustuvat ihmisen säälittäviin toiveisiin olla se kaikista tärkein juttu maailmankaikkeuden keskipisteessä.
"liiallinen ehdottomuus vie harhaan. Jopa ateismissakin."
Teismi ja ateismi ovat vain usko-epäusko kysymyksiä, joten olen kuule aika varma, etten usko jumaliin. Tarkoitin teistisissä uskonnoissa esiintyviä moraalisääntöjä, joita näiden uskontojen kannattajat pitävät absoluuttisina, vaikka osa niistä ei voida edes perustella inhimillisesti ja järkevästi.
"Jaa a, ehkä sinä et halua kuolla, mutta en he jotka oikeasti ovat tajunneet elämän tarkoituksettomuuden mitä tarjoat?"
En edelleenkään ole tarjoamassa yhtään mitään kenellekään. Jauhat ja jauhat vain tuosta "tarkoituksettomuudesta", vaikka olen jo useaan otteeseen selittänyt sinulle, että minä, ja ehkäpä moni muukin ihminen on hyväksynyt katoavaisuutensa, eikä tarvitse elämäänsä mielikuvitusolentoja. Jos joku niitä tarvitsee "tyhjään ja tarkoituksettomaan elämäänsä", olkoon niin.
"Mikä on ”hyvää” ja mikä on ”pahaa” elämää?"
Se on aika vapaasti tulkittavissa. Perussääntönä hyvään elämään on kuitenkin pyrkiä elämään itselleen mahdollisimman miellyttävällä tavalla kykyjensä ja resurssiensa mukaan, rikkomatta kuitenkaan toisten ihmisten oikeuksia ja estämättä heidän mahdollisuuksiaan elää omaa mielekästä elämäänsä.
"Miksi elämästä pitää tehdä ”hyvää”?"
Jotta tämä lyhyt aika, jonka elämme olisi meille mahdollisimman mielekäs.
"Entä jos siihen ei ole mahdollisuuksia?"
Kukin omien mahdollisuuksiensa ja kykyjensä mukaan. Joidenkin mielekkääseen elämään kuuluu muuten toisten auttaminen mielekkääseen elämään.
"Kaikki eivät lisäänny, eivätkä edes halua lisääntyä – mitä heille voi antaa ellei tarkoitusta ole?"
Kukin elää oman tahtonsa mukaan. En tainnut sanoa, että lisääntyminen olisi ainoa tai pakollinen tarkoitus?
"Sinä et juuri nyt tarvitse muita kuin itsesi. Ok, mutta entä he jotka kaipaavat tarkoitusta?"
Olinko jotenkin epäselvä? Kirjoitin mielestäni aika selkeästi, että tarvitsen, ja olen suorastaan riippuvainen monista asioista. Ne ovat kuitenkin todellisia, toisin kuin jumalolennot. Ihmiset keksivät edelleenkin ihan itse, mitä haluavat elämältään.
"Voi olla että joillekin riittää pelkkä ajan tappaminen elämän tarkoituksesi ennen kuolemaa."
En minä tapa aikaa, minä yksinkertaisesti käytän sen siten, miten itse haluan.- Bafomet
mummomuori kirjoitti:
”Jokaisella ateistilla on ateismin lisäksi jokin maailmankatsomus, kuten ei-teistinen uskonto tai ideologia, kuten humanismi tai naturalismi…”
Siinä missä teistit hakevat uskontojen kautta maailman kuvaansa hakevat ateistit sitä erilaisista lähteistä.
” Koska emme tiedä, miten, on turha miettiä, miksi…”
Niin, tässä se tyhjyys näkyy. Älä ajattele, älä mieti …. Absoluuttisesta etiikasta ole aika tavalla samaa mieltä – liiallinen ehdottomuus vie harhaan. Jopa ateismissakin.
”Elämme, koska emme halua kuolla. Emme halua kuolla, koska kuolema on tuntematon ja vieras. Elämän tarkoitus on tehdä omasta ja muiden elämästä mahdollisimman hyvää. Elämän tarkoitus on myös tuottaa uutta elämää.”
Jaa a, ehkä sinä et halua kuolla, mutta en he jotka oikeasti ovat tajunneet elämän tarkoituksettomuuden mitä tarjoat?
Miksi elämästä pitää tehdä ”hyvää”? Entä jos siihen ei ole mahdollisuuksia? Mikä on ”hyvää” ja mikä on ”pahaa” elämää? Kaikki eivät lisäänny, eivätkä edes halua lisääntyä – mitä heille voi antaa ellei tarkoitusta ole?
Sinä et juuri nyt tarvitse muita kuin itsesi. Ok, mutta entä he jotka kaipaavat tarkoitusta?
Voi olla että joillekin riittää pelkkä ajan tappaminen elämän tarkoituksesi ennen kuolemaa. Useimmille se ei taida riittää?Mummomuorin kirjoitukset ovat elliptistä keittiöfilosofiaa, jossa kierretään ja kaarretaan eikä lopulta käteen jää mitään asiasisältöä.
- paffi
mummomuori kirjoitti:
”…minkä vuoksi elämänhalu on mennyt, ja vedätkö siitä johtopäätöksen näistä "monista" elämänhaluttomista henkilöistä, vai vedätkö nyt ihan hatusta?”
Masennus on sitä, ettei koe enää olevan mitään tarkoitusta omalla elämällä. Kai sinä tämän tiedät? Olet varmaan lukenut eri tieteellisiä tutkimuksia tästä asiasta. Tilaa kutsutaan masennukseksi vaikka se on juuri sen oivaltamista, ettei elämällä ole mitään tarkoitusta katsomuksesi mukaan.
Elämän tarkoituksettomuus on niin sietämätön olotila, ettei sitä kukaan oikeastaan halua kokea. Keinolla millä hyvänsä siitä koetetaan päästä pois. Siksi onkin aika erikoista, että sitä tarjotaan elämänkatsomukseksi.
Totta että myös itselläni on tällainen kokemus. Entisenä ateistina n. 40 vuoden ajalta uskallan väittää, etten ole ainoa joka lopulta luopui tuosta näkemyksestä. Ehkä silmäni ovat avanneet myös muiden kohtalot – vammautuneet, vakavasti sairastuneet, lapsensa ja läheisensä liian varhain menettäneet, yksinäiset tai syrjäytetyt , kotinsa tulipalossa menettäneet, työnsä ja puolisonsa menettäneet jne. Eikä edes aina tarvita näin rankkoja asioita, on vain tavallista herkempi havainnoimaan ja käsittelemään suuri kokonaisuuksia ja kysymyksiä.
Esimerkiksi yksinäinen joka voimat ovat huvenneet syystä tai toisesta, voi toki hakea elämälle merkitystä sillä, että elää muiden vuoksi. Oman itsensä uhraaminen muiden elämän eteen ei toisaalta ole hassumpi merkitys. Elää jotta muilla olisi helpompaa, muille ei tulisi paha mieli siitä, jos kuolisi pois. Moni kun huomaa vasta sitten toisen, kun häntä ei enää ole.
Hyvää pohdintaa löytyy esim. täältä:
”Tarkoituksettomuuden käsitteeseen sisältyy ajatus arvottomuudesta, päämäärättömyydestä, vähäpätöisyydestä ja turhuudesta. Tarkoitukseton elämä on sellainen, jolla ei ole arvoa, päämäärää, riittävän arvokasta sisältöä tai edellytyksiä näiden saavuttamiseen.”
http://www.tapiopuolimatka.net/47
”…tämä maailma on todellinen, ja tämä elämä on ainutkertainen kokemus, mikä päättyy biologiseen kuolemaan. Mitä tapahtuu seuraavaksi? Sitä ei kukaan voi tietää…”
Juuri näin. Elämä on ainutkertainen lahja, joka on tarkoitettu elettäväksi. Sillä on tarkoitus, vaikka emme sitä aina ymmärrä tai huomaa. Minä uskon Jumalaan ja siihen, ettei elämä pääty kuolemaan. Huomaa uskon, en tiedä. Sinä et vain tiedä, eli oikeastaan taidat jättää vielä sitten pienen toivon siitä, ettei elämä olekaan tarkoituksetonta?"Juuri näin. Elämä on ainutkertainen lahja, joka on tarkoitettu elettäväksi. Sillä on tarkoitus, vaikka emme sitä aina ymmärrä tai huomaa. Minä uskon Jumalaan ja siihen, ettei elämä pääty kuolemaan. Huomaa uskon, en tiedä. Sinä et vain tiedä, eli oikeastaan taidat jättää vielä sitten pienen toivon siitä, ettei elämä olekaan tarkoituksetonta?"
Mikä mahtaa olla tällaisten miljoonien menneiden ja tulevien elämien tarkoitus?
https://www.google.fi/search?q=nälänhätä&source=lnms&tbm=isch&sa=X&ei=cz3GU_nxPIq9ygOz54LQCg&sqi=2&ved=0CAYQ_AUoAQ&biw=1024&bih=484
- 96e22222222222222222
Jumala, Allah tms. on sielunlaissa rahan herttainen mielikuva.
https://kirja.elisa.fi/kirjailija/tapio-karna
esim. luku 4, jeesus ja homoseksuaalisuus - kerty
Vois tyhjyyttä täyttää uskomalla Jeesuksen Kristukseen!
http://www.youtube.com/watch?v=_8knEHyR9Yw&feature=youtu.be- Bafomet
No kun se Jeesus on pelkkä satuolento kuten jumalakin!
- Laululintu
Bafomet kirjoitti:
No kun se Jeesus on pelkkä satuolento kuten jumalakin!
Bafomet, uskosi omaan aivoitteluusi on huikea. Kysymys: Jos Jeesus ilmestyisi sinulle (niin että voisit aistein havaita ja keskustella kasvoista kasvoihin) niin HALUAISITKO olla Hänen kanssaan tekemisissä? Miksi? Tai jos et, niin miksi et?
- Tuodaankosekotiin?
Laululintu kirjoitti:
Bafomet, uskosi omaan aivoitteluusi on huikea. Kysymys: Jos Jeesus ilmestyisi sinulle (niin että voisit aistein havaita ja keskustella kasvoista kasvoihin) niin HALUAISITKO olla Hänen kanssaan tekemisissä? Miksi? Tai jos et, niin miksi et?
Tilaisin yhden Jeesuksen, kiitos.
- Bafomet
Laululintu kirjoitti:
Bafomet, uskosi omaan aivoitteluusi on huikea. Kysymys: Jos Jeesus ilmestyisi sinulle (niin että voisit aistein havaita ja keskustella kasvoista kasvoihin) niin HALUAISITKO olla Hänen kanssaan tekemisissä? Miksi? Tai jos et, niin miksi et?
Voi pientä "Laululintua"! Jossittelu on aivan epärelevanttia kun fakta on se, että Jeesus ei ole ilmestynyt minulle. Tosiasiassa hän ei ole ilmestynyt kenellekään, koska tuollaisissa "ilmestymisissä" on aina kyse jonkinlaisesta hallusinaatiosta, harhasta. Ajatelepa sitä, että miksi Jeesus "ilmestyy" aina pelkästään kristityille tai kristinuskon piiriin syntyneelle henkilölle? Miksei hän ilmesty universaalisesti vähän siellä sun täällä, jos hän kerta on todellinen? Kyse on aina mielen ehdollistamisesta jo lapsuudessa: siksi esim. Jeesuksen "ilmestyminen" on mahdollista vain kristityssä kontekstissa, Krishnan ilmestyminen vain hindulaisessa ympäristössä jne.
- Jumalan suuruus
Jumala on kaikkivoipa mieshenkilö ja pystyy luomaan kuinka suuren tahansa.
Kysymys:
Kuinka suuren peniksen Jumala on luonut itselleen?
Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 505035
Tappo Kokkolassa
Päivitetty tänään Iltalehti 17.04.2024 Klo: 15:23..Mikähän tämä tapaus nyt sitten taas on.? Henkirikos Kokkolassa on tap233307Poliisit vaikenee ja paikallinen lehti
Poliisit vaikenee ja paikallinen lehti ei kerro taposta taaskaan mitään. Mitä hyötyä on koko paikallislehdestä kun ei281442Miksi tytöt feikkavat saaneensa orgasmin, vaikka eivät ole saaneet?
Eräs ideologia itsepintaisesti väittää, että miehet haluavat työntää kikkelinsä vaikka oksanreikään, mutta tämä väite ei1811285- 75990
MAKEN REMPAT
Tietääkö kukaan missä tämmöisen firman pyörittäjä majailee? Jäi pojalla hommat pahasti kesken ja rahat muisti ottaa enna24888Kuntoutus osasto Ähtärin tk vuode osasto suljetaan
5 viikkoa ja mihin työntekijät, mihin potilaat. Mikon sairaalan lopetukset saivat nyt jatkoa. Alavudelle Liisalle tulee49857Itämaisesta filosofiasta kiinnostuneille
Itämaisesta filosofiasta kiinnostuneille. Nämä linkit voivat auttaa pääsemään niin sanotusti alkuun. https://keskustel249791Mulla on kyllä
Järkyttävä ikävä sua. Enkä yhtään tykkää tästä olotilastani. Levoton olo. Ja vähän pelottaa..35738Uskoontulo julistetun evankeliumin kautta
Ja kun oli paljon väitelty, nousi Pietari ja sanoi heille: "Miehet, veljet, te tiedätte, että Jumala jo kauan aikaa sitt482707