miehelläni on luonnevika

miten saan mieheni käsittämään, että sähköjohtojen viiltely uhkaa turvallisuutta kodissa. vaikka hän olisi kuinka raivoissaan, niin hän ei saa viillellä johtoja. kehen voisin ottaa yhteyttä että tallainen loppuisi.purkaisi raivonsa johonkin muuhun, mikä ei aiheuta kenellekään turvallisuusuhkaa. kun kotonani käy minun lapsiani ja muita tuttuja.olen heille kertonut tästä. hän ei tule toimeen aikuisten lapsienikaan kanssa. kun he tulevat käymään hän vetäytyy omiin oloihinsa melkein aina. hänellä ei ole lapsia.miten saan hänet ymmärtämään että hän aiheuttaa vaaran myös muille kuin minulle. hän on sairas.välillä hän käyttäytyy ihan normaalisti ja silloin unohdan hänen raivarit ja uskon että hän ei tee enää tällaista. mutta kohtaukset uusii aina vähän väliä.

Miten tää nyt liittyy bipoon? Heitä ukko pihalle. Mitä sä tollasta kattelet. Soita poliisit hakee miehen pois koska pelkäät. Pakkaat tavarat ja annat mukaan.

poliisit on hakenu sen monta kertaa, mutta se tulee takaisin, eikä aio lähteä mihinkään. sitten kun uhkaan erolla tosissani, niin se sanoo että mitä sinä meinaat ja on taas kunnolla jonkin aikaa, n. viikon ja sitten taas alkaa riehunta, kun huomaa että olen antanut entiset riehumiset ja paiskomiset anteeksi. välitän siitä vaikka tekeekin tollasta. jos mä sen jätän, niin pelkään jääväni sitten yksin kokonaan. ei näin vanha enää kelpaa kellekään, enkä kaikkia kelpuutakaan,jos sattuu vielä samanlainen. yksinkään kun ei ole hyvä olla. entinenkin mies oli väkivaltainen.

" ei näin vanha enää kelpaa kellekään, enkä kaikkia kelpuutakaan,jos sattuu vielä samanlainen. yksinkään kun ei ole hyvä olla. entinenkin mies oli väkivaltainen. "


Älä ylistä nuorisoa. Jos olet aikuinen nainen niin varmasti kelpaat, paremmin kuin kakarat.

Kyllä nyt on tarpeen tehdä rikosilmoitus näistä johtojen viiltelyistä. Mieshän yrittää surmata sinut! Tajua nyt jo, hyvänen aika sentään!

kun olen huomauttanut sille johojen viiltelystä, että miten ne viillot on tulleet, niin se saa raivarit ja sanoo että mistäs se tietää, että mistä ne on tulleet, että miksi syytän sitä. mutta eihän ne yksinkään voi tulla, kun täällä ei muita asu ja minä en tekisi sellaista unissanikaan. jos se ei olis syyllinen niin se ei lähtis ovet paukkuen ulos kun otan asian puheeksi. jos se vielä jatkaa niin sitten teen ilmoituksen. en kyllä haluaisi.

en pysty yksin mitään tekemään kun ketään en saa auttamaan. se hyppii koko ajan minun nenilleni ja tahallaan tekee mulle ilkeyttä. kun uhkasin soittaa poliisit,niin se otti mun kännykän ja hävitti sen. olen ajanut sen monta kertaa pois,mut äskenkin hjiippaili ikkunan takana,mitä lie ollu mielessään. sairasta. energia menee mulla sen ukon vahtimiseen mitä aikoo. saiskohan miltään uskonnolliselta taholta apua.

Näinpä näin. Varmaan monessa huushollissa samantyyppiset tyrannit alistaa ja kiltit alistuu ja sairastuu itsekkin.

minun koiranikin on karkuuttanut monta kertaa, jättänyt oven auki tahallaan. koira saattaa mennä naapuriin jossa ei tykätä koirista. kerrankin naapuri tuli huutamaan mulle että pidä koiras kiinni ettei tule tänne. mutta kun sanoin että en ole sitä sinne päästänyt itse. ei uskonut . yöllä saattaa laskea sen irti ja tulee aamulla mulle sanomaan että koira on irti, mä sanon että miksi sä lasket sen kun mä olen siitä vastuussa, jos se tekee jotakin. mä sanoin sille että jos meinaat täällä asua, niin kannat koirasta vastuuta ja haet jos se karkaa vahingossa. mies vaan tuumasi että hae vaan koiras ite monta kertaa olen joutunut pyyystämään monta tuntia. ja kohta se ukko laskee sen taas irti. mun hermot on ollu koetuksella. jos se olis vasstuullinen mies niin se olis hakenu koiran ite jos on sen vahingossa karkuuttanut. mutta vastuu aina jää mulle. tai olis edes ollu mukana sitä kiinniottamassa. mä saan vielä naapurin moitteet sen takia. mulla on niin paha mieli, se mies saa lähteä muualle mutta koira ei. .olen eläinrakas ihminen, mutta tuosta ukosta en välitä enää .tasapainoisessa suhteessa molempien pitää kantaa vastuuta. mun mieli on niin katkeroitunut. naapurikin saa minusta huonon kuvan etten pidä koiraani kiinni. oon jo vanha ja mulla on verenpainetauti. mulla ei sais olla mitään tressiä. tällä helteellä kun en jaksa kun normaalit työt ninn vielä juosta koiran perässä pitkin naapureita.

normaalisti se koira on kiltti jos olen sen kanssa kahdestaan. eikä se mihinkään lähde hortoilemaan silloin. se pysyy pihassa vaikka saisikin olla irti. se vaan pyörii mun ympärillä. mutta kun se mies on paikalla, niin silloin se lähtee kauemmas. ehkä sekään ei tykkää siitä miehestä. koirakin huomaa että kaikki ei ole kohallaan kun se mies on paikalla, kun kireä ilmapiiri. eläimet vaistoaa asioita. näkee että koirakin huokaa helpotuksesta kun se mies lähtee jonnekin ja on rauhallista.

Paa ukko pihalle pikimmiten!

Kyllä sitä kaikenlaisissa elämäntilanteissa suomalaisnaiset joutuu elämään!Itse pääsin omasta eroon,enkä ikinä ota moista riesaa enää!Huomaan nauttivani taas elämästä,pidän kotini ja itseni kunnossa.on niin vapaata ja mukavaa!Ei ikinä tiedä minkälainen hullu sieltä kuoren alta paljastuu kun totuus paljastuu aikojen saatossa!Minunkaan entisestä hymyilevästä ja hyväntuulisesta miehestä kuoriutui oikea kotityranni,mustasukkainen,missään ei käyty,mitään ei tehty enää yhdessä,riitelyä heti aamuista alkaen.Ei huvittanut edes nousta ylös aamuisin...Kun jätin hänet,nhän laittelee kaihoisia viestejä miten ihanaa meillä oli muka ollut!Paskat,pahaa oloa,kotiväkivaltaa,kyllästymistä,inhotusta...en yhtään kaipaa entistä elämääni!

Miksi et ihan oikeasti jätä miestäsi, älä anna hänelle pientäkään toivoa takasin tulemisesta. Älä vastaa puheluihin tai viesteihin. Käsittääkseni asunto on sinun, vaihda lukot. Hae lähestymiskielto jos ei muu auta. Tiedän mistä puhun, olen itse tämän kaiken tehnyt, paitsi lähestymiskieltoa en ole hakenut, taisi uskoa kun lukot olivat vaihdettu. Minulla ei ollut noin hullua miestä, ei se sentään sähköjohtoihin kajonnut, exä:ni oli biopolaarinen, ja hänessä oli paljon narsistisia piirteitä. Silti jouduin olemaan tosi jämäkkä päästääkseni hänestä eroon.
Voin vakuuttaa sinulle, ulos heittäminen on vaivan arvoinen. Pidät vain jyrkästi kiinni päätöksistä, älä lipsu, älä anna hänen selitellä, asiat eivät nimittäin muutu miksikään, kuten itse olet huomannut, viikon päästä olette samassa tilanteessa jälleen.
Nykyään nautin elämästä ja yksinäisyydestä, on ihana tulla kotiin siistiin tyhjään taloon, saan rauhassa tehdä mitä minua huvittaa iltaisin ja viikonloppuisin. Ei tarvitse enää pelätä, että yksikin väärä sana pilaa koko viikonlopun.
Tsemppiä sinulle!

ei auta lukkojenkaan vaihto, se tulee ja istuu pihamaalla. ja häiriköi siellä vaikka maailman tappiin asti. tekee mitä huvittaa. autoakin on kolhinut ym.ei löydy tuolle jätkälle ohjastajaa.

No hae se lähestymiskielto!!!! Sen jälkeen soitat aina poliisille, kun ukkosi istuu pihalla. Oletko kertaakaan kokeillut, kauanko hän istuu pihalla, jos et päästä häntä sisään, vaikka kuinka mankuisi. Olet heltynyt aina tähän mennessä, vai kuinka? Etkö todellakaan tunne ketään muuta ihmistä? Jos tunnnet, kysy yösijaa. Olet muutaman vuorokauden pois kotoa, olkoon ukko pihallasi, jos siellä tahtoo olla. Älä kerro hänelle, että olet poissa kotoa. Voitko laittaa asunnon myyntiin ja vuokrata itsellesi asunnon muualta, edelleen kertomatta miehelle. Ja vaihda puhelinnumerosi (täys)salaiseksi.

en voi lähteä minnekään. ja mitähän se sais aikaseksi kun raivoais yksin pihamaalla kun ei pääse sisään. satuin lukemaan wikipediasta haastavasta luonteesta, nämä oireet mitkä siinä mainittiin niin sopivat melkein kaikki häneen. olen tilannut lääkärinkin mutta hän ei mene sinne. että mistä tällainen käytös johtuu. että onko lääkitystä siihen. ja että miten suhtaudun tällaseen, kun mullakin menee hermot tämmösestä käytöksestä. kun hänen oireet on pahentuneet vuosien mittaan. ne alkoivat tulla pikkuhiljaa. rauhallistakin on välillä, mutta joka aamu pelkään milloin taas alkaa raivota ja riehua. voi johtua huonosta kotikasvatuksesta tai muista syistä. en ole psykologi, en tiedä. päivä kerrallaan tässä mennään.

silloin joskus vuosia sitten, kun aloin seurustelun hänen kanssaan ja asuimme eri asunnoissa. huomasin jotakin outoa hänessä ensimmäisellä kerralla kun hän tuli käymään luonani. laitoin hänelle ruokaa ja sanoin hänen siinä odotellessaan että voitko vaihtaa polttimon yhteen joulukoristeeseen, sellaseen ikkunajuttuun. hän sanoi että voi ja alkoi vaihtaa. sitten kohta sanoo ettei voi kun jengut siitä palaneesta polttimosta jäi koristeen sisälle. hän oli kääntänyt polttimoa väärään suuntaan ja oli se lasiosa jäänyt käteen mutta jengat sisälle. yritin ottaa jengoja pois itse mut en saanut. piti heittää koko koriste roskiin. silloin pidin sitä vahinkona, mutta nyt kun olen oppinut tuntemaan miehen, niin luulen että jo silloin teki tahallaan. silloin vaan sanoin hänelle, että sattuuhan sitä ja nauroin ja aattelin että ei ole mies lamppuja vaihtanut ennen, kun kiertää väärään suuntaan jengat. tämä on pieni juttu, mutta muistui mieleeni. miehenhän pitäs antaa ensi treffeillä hyvä kuva itsestään, mut sain jo sillon sellasen kuvan, ettei taida mikään näppärä olla.

olet alun perinkin hakenut renkiä itselesi..ja nyt kaikki onkin hänen vikansa..miettippä olisko kuitekin sun syytä katsoa peiliin ihan itse? ja kun syyttelet miestäs ja alennaat häntä siksi hän lähtee ovet paukkuen koska ei ymmärrä miksi käyttäydyt kuin hullu..vaikka hän ilmi selvästi rakastaa sinua...koitaisitko kokeilla mitä tepsii muuttunut käytöksesi,syylistämisen sijaan..

Tuo Sairaus ei parannu. Hyviä hetkiä saattaa olla, mutta ylämäkeä paljon.

Ratkaisu on sinun itse tehtävä.

Täältä vertaistukea

https://www.tukinet.net/

yritin tänä iltana olla sille erityisen hyvä ja ostin viinipullon ja laitoin hyvää ruokaa. olin hyvällä tuulella ja ajattelin että jos vaikka se alkaisi käyttäytyä hyvin. mutta petyin. kun viinipullo oli juotu, niin se mies vaati että lähtisin ajamaan autolla ja hakemaan lisää juomaa. kun en suostunut, niin siitäkös alkoi räyhääminen. se otti mun avaimet ja sanoi että viskaa ne menemään. minä kun olen luottanut siihen että ei se kiristä minua niillä, mutta täytyy pitää avaimetkin tästä lähtien siltä piilossa. ennenkin on kiristänyt sillä tavalla. kai mun olis pitänyt lähteä ajamaan illalla ja hakea sille juomaa kun makuun pääsi. mutta kun en tieten tahtoen halua polttaa ajokorttiani, vaikka olishan tietysti pitänyt. kaksi lasia viiniä join, niin ehkä promille olis ollu vaan. mun syytä tääkin riita kun en lähtenyt ajamaan. ilkeä ämmä olen jonkin mielestä. mut en halua menettää ajokorttiani. mutta olis sopu ehkä säilynyt jos olisin ajanut.

Tiedätkö läheisriippuvuuden ja ylikiltteyden käsitteet?

joskus vuosia sitten ennenkuin tapasin tämän miehen, niin kävin tansseissa ja löysin mukavan, ihanan miehen mielestäni ja tapailtiin muutamia kertoja. ihastuin häneen ja ensin hän kävi luonani ja kestitsin häntä kahvein ym. soiteltiin ja tuntui että hän oli kiinnostunut minusta. ja hän pyysi minut hänen luokseen käymään. menin, ensin olimme kahdestaan ja sitten joku soitti hänelle ja hän sanoi että kohta tulee hänen sukulaisiaan käymään. en tuntenut ketään heistä.siihen tuli hänen aikuisia lapsiaan ja heidän kavereita. olimme juuri kahvilla.he istuivat pöytään ja yksi nuori mies lyödä mojautti minua nyrkillä täysillä kasvoihin ja nenään.ja sanoi että miehen rahojenko perässä olen. ei edes tuntenut minua. se mies ei edes puolustanut minua ja lähdin siltä istumalta pois siitä paikasta.en tapaillut enää sen koommin. yritti perään soitella, mutta en vastannut. eikä se edes varmaan mikään rikas edes ollutkaan, tavallinen työmies. en minä rahan takia miestä ota vaan rakkauden, mutta parempi köyhän kanssa, ettei suku hypi silmille..tai vielä parempi ilman miestä.