5-vuotias erotettiin päiväkodista

Ihmettelyä..

Järkyttävää...missä on päiväkodin henkilökunnnan ammattitaito? Eihän voi olla niin etteivät ammattilaiset osaa käsitellä 5-vuotiasta lasta.

66

3846

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • oikein

      Jos 5-vuotiaalla ei ole mitään käytöstapoja, häiriköi ja satuttaa toisia, riekkuu ja metelöi päivälepoajat ym. niin ihan oikein että erotettiin. Koko ryhmähän kärsii yhden lapsen takia muuten. Tilalle joku joka osaa käyttäytyä niin koko ryhmä voittaa.

      Perusasiat opetetaan lapselle kotona. Toisia kunnioitetaan, annetaan työ- ja lepo- ja leikkirauha.
      Jos taas lapsella on diagnosoitu ongelma niin erityistä tukea saa kunnalliselta puolelta ellei itse halua sitä kustantaa. Jos on varaa kustantaa itse, niin tuskin yksityinen päiväkoti hanttiin laittaisi sitä että vanhemmat kustantavat lapselle mukaan henkilökohtaisen avustajan.
      Kuitenkin niin, ettei yksi lapsi voi viedä hoitajan resursseja yksin kokonaan. Sitä huomiota kun on jakamassa 6 muutakin saman ikäistä lasta per hoitaja.

    • hienoa

      Varmasti muut perheet ovat ko. hoitopaikassa nyt tyytyväisiä. Rauha on palannut ryhmään.
      Ryhmässä kun ei tarvitse olla kuin yksi "häirikkö", niin se sekoittaa koko pakan. En itsekään laske lapsiani esim. kaveriporukkaan, jossa kiroillaan, näytellään keskaria ja syljeskellään, potkitaan mummoja...

      • Ihmettely jatkuu...

        Nyt puhutaan pienestä lapsesta 5v. Tuskin tämä lapsi potkii mummoja...
        Varmasti kotona puututaan asiaan (uskoisin), mutta eihän vanhemmat ole päiväkodissa katsomassa, mitä siellä tapahtuu. Päiväkoti aikana vastuu on kuitenkin hoitajilla .Täytyyhän ammattitaitoisten hoitajien tietää, mitä tehdä tällaisissa tilanteissa eikä ensimmäiseksi leimata lapsi "häiriköksi", jos siihen ei ole terveydellisiä perusteita.


      • 10po98i7u6yt54

        Kyllä se on kotona yhtä "paha", mutta on niin typeriä vanhempia.

        Kotona on 1-2 aikuista 1-2 lasta kohden, eli aikaa påaljon patrremmin kasvattaa, joko hyville tai huonoille tavoille.
        Ei sitä tuollaisia 7 tunnin 5 x viikossa aikana korjata, pitäis vanhemppien tajuta.

        Aina pitäis etsiä myös mahdolisia terveysjuttuja, jotta ymmärtäisi ja saisi vaikak lääkettä ja hoitoa.


      • KilttiOpettaja
        Ihmettely jatkuu... kirjoitti:

        Nyt puhutaan pienestä lapsesta 5v. Tuskin tämä lapsi potkii mummoja...
        Varmasti kotona puututaan asiaan (uskoisin), mutta eihän vanhemmat ole päiväkodissa katsomassa, mitä siellä tapahtuu. Päiväkoti aikana vastuu on kuitenkin hoitajilla .Täytyyhän ammattitaitoisten hoitajien tietää, mitä tehdä tällaisissa tilanteissa eikä ensimmäiseksi leimata lapsi "häiriköksi", jos siihen ei ole terveydellisiä perusteita.

        Minä olen todellakin tuntenut 5-vuotiaan, joka potki omaa mummoaan useammin kuin kerran.

        Kyllähän ihminen 5-vuotiaan saa kunnolla olemaan, kun pitää koko ajan kiinni. Mutta mitenkäs ne ryhmän muut lapset?

        Henkilökunta on ihan varmasti yrittänyt kaikkensa moneen kertaan ja vielä paljon sen ylikin. Mutta jos hommaa ei saada toimimaan, niin ainoa vaihtoehto on todellakin lapsen poistaminen ryhmästä.


      • Eristettävä
        Ihmettely jatkuu... kirjoitti:

        Nyt puhutaan pienestä lapsesta 5v. Tuskin tämä lapsi potkii mummoja...
        Varmasti kotona puututaan asiaan (uskoisin), mutta eihän vanhemmat ole päiväkodissa katsomassa, mitä siellä tapahtuu. Päiväkoti aikana vastuu on kuitenkin hoitajilla .Täytyyhän ammattitaitoisten hoitajien tietää, mitä tehdä tällaisissa tilanteissa eikä ensimmäiseksi leimata lapsi "häiriköksi", jos siihen ei ole terveydellisiä perusteita.

        Pitäisi uskoa, että osa ihmisistä on jo lapsesta lähtien viallisia, tämä on fakta Näihin pikku hirviöihin eli tuleviin nuorisorikollisiin ei mitkään terapiat auta. Pitää toimia siten, että muut voi olla ja elää häiriöttä.


      • Mieltä
        Eristettävä kirjoitti:

        Pitäisi uskoa, että osa ihmisistä on jo lapsesta lähtien viallisia, tämä on fakta Näihin pikku hirviöihin eli tuleviin nuorisorikollisiin ei mitkään terapiat auta. Pitää toimia siten, että muut voi olla ja elää häiriöttä.

        Voi olla, mutta tällöin syyn on oltava kasvuympäristössä. Miten muuten näitä olisi yhtäkkiä näin paljon tullut?


    • yks pph.

      Olen yksityinen pph. Olen irtisanonut sopimuksen muutaman kerran. Koko ryhmän eduksi. Kunnallisella puolella eivät voi irtisanoa, mutta kyllä voivat vaihtaa ryhmää/hoitopaikkaa. Minultakin lähtenyt (potkut saanut) lapsi on kunnallisella puolella nyt kolmannessa päiväkodissa...

      Ryhmän etu menee yksilön edun edelle. Useampi voittaa. Vanhempien vastuuta perään.

      • Vanhempi4

        Eikö hoitajilla ole enää mitään keinoja saada vilkas lapsi rauhoittumaan? Tuntuu, että nykyään vain valitetaan eikä tehdä asialle mitään/ laitetaan vastuu vanhemmille. Uskoisin, että näin nuoret lapset kyllä saadaan mukaan juttuihin kunhan keksitään keinot.


      • meikävaan
        Vanhempi4 kirjoitti:

        Eikö hoitajilla ole enää mitään keinoja saada vilkas lapsi rauhoittumaan? Tuntuu, että nykyään vain valitetaan eikä tehdä asialle mitään/ laitetaan vastuu vanhemmille. Uskoisin, että näin nuoret lapset kyllä saadaan mukaan juttuihin kunhan keksitään keinot.

        Valitettavan usein näkee, että lapsi ei usko edes omia vanhempiaan (saatika hoitotätejä), vaan jatkuvasti testaa annetaanko joka tilanteessa hänelle kaikki periksi. Vanhemmat ovat ihan tossun alla, eivätkä tiedä mitä tehdä.

        Vaikka päiväkodissa tehtäisiin kaikki mahdollinen lapsen eteen, ei tilanne etene minnekään jos kotona ei pyritä samaan.
        Sama rumba jatkuu päiväkodissa päivästä toiseen niin kauan kun kotona ei asiaan osata puuttua. Voi olla vaikea ymmärtää miten lapsen käytös tulee esille isossa lapsiryhmässä esim. jos hänellä ei ole kotona sisaruksia.


      • ghjkkk
        Vanhempi4 kirjoitti:

        Eikö hoitajilla ole enää mitään keinoja saada vilkas lapsi rauhoittumaan? Tuntuu, että nykyään vain valitetaan eikä tehdä asialle mitään/ laitetaan vastuu vanhemmille. Uskoisin, että näin nuoret lapset kyllä saadaan mukaan juttuihin kunhan keksitään keinot.

        Hoitajilta tosiaan loppuu keinot, jos normikeinot eivät riitä eivätkä vanhemmat ole samoilla linjoilla. Ja kyllä. 5-vuotias ei enää ole pieni, hän kyllä osaa kiusata, satuttaa, manipuloida, ärsyttää tahallaan, kiroilla, lyödä muita lapsia ja hoitajia, näytellä keskaria jne.
        Asiat, jota pitäisi opettaa lapselle ihan alusta alkaen, heti kun lapsi lähtee liikkumaan tai opettelee sanoja. Näistä asioista jos alusta asti tekee KOTONA itsestäänselvyyksiä, miten toimitaan ja miten ei, ongelmaa ei pääse syntymään. Jos 5-vuotta on ollut perheensä pomo, ei sitä paikkaa luovuteta. Pomo pysyy pomona joka paikassa, lopulta vankilassakin. Sääntöjä ei vain noudateta.

        Virkavalta kyllä sitten keksii uusia keinoja aikanaan... Ensin vain testataan päivähoitohenkilöstö, opettajat, sosiaaliviranomaiset...


      • ei hyvä
        ghjkkk kirjoitti:

        Hoitajilta tosiaan loppuu keinot, jos normikeinot eivät riitä eivätkä vanhemmat ole samoilla linjoilla. Ja kyllä. 5-vuotias ei enää ole pieni, hän kyllä osaa kiusata, satuttaa, manipuloida, ärsyttää tahallaan, kiroilla, lyödä muita lapsia ja hoitajia, näytellä keskaria jne.
        Asiat, jota pitäisi opettaa lapselle ihan alusta alkaen, heti kun lapsi lähtee liikkumaan tai opettelee sanoja. Näistä asioista jos alusta asti tekee KOTONA itsestäänselvyyksiä, miten toimitaan ja miten ei, ongelmaa ei pääse syntymään. Jos 5-vuotta on ollut perheensä pomo, ei sitä paikkaa luovuteta. Pomo pysyy pomona joka paikassa, lopulta vankilassakin. Sääntöjä ei vain noudateta.

        Virkavalta kyllä sitten keksii uusia keinoja aikanaan... Ensin vain testataan päivähoitohenkilöstö, opettajat, sosiaaliviranomaiset...

        No huhhuh!

        Noin juuri nykyään suhtaudutaan päiväkodeissa ja kouluissa niihin haastavampiin lapsiin. Kukaan ei yritäkään etsiä ratkaisua asioihin, vaan lapselle ja hänen vanhemmilleen tehdään selväksi, että lapsesta ei voi tulla mitään muuta kuin kriminaali ja yhteiskunnan hylkiö.
        Vanhemmat, jotka yrittävät pitää lapsensa puolia (näin kaikki vanhemmat yleensä tekevät) leimataan kyvyttömiksi kasvattamaan omaa lastaan.

        Ainahan kaikki ongelmat johtuvat siitä, että vanhemmissa on jotain vikaa. Ei hoitopaikassa tai koulussa vaan aina vanhemmissa ja heidän kyvyttömyydessää. Niinkin voi olla joskus, mutta ei todellakaan aina.

        Voi tätä maailmaa! 5-vuotiaana jo joutuu tuomituksi yhteiskuntakelvottomaksi.


      • Saunan taakse
        Vanhempi4 kirjoitti:

        Eikö hoitajilla ole enää mitään keinoja saada vilkas lapsi rauhoittumaan? Tuntuu, että nykyään vain valitetaan eikä tehdä asialle mitään/ laitetaan vastuu vanhemmille. Uskoisin, että näin nuoret lapset kyllä saadaan mukaan juttuihin kunhan keksitään keinot.

        Ei hoitajilla ole mitään keinoja lapseen joka ei usko ja kunnioita mitään. Lasta ei saa edes pitää nykyään aloillaan väkisin, jos puheella ei istu jäähyllä. niin kiinni ei saa pitää.


      • NÄINKIN VOI TEHDÄ
        Saunan taakse kirjoitti:

        Ei hoitajilla ole mitään keinoja lapseen joka ei usko ja kunnioita mitään. Lasta ei saa edes pitää nykyään aloillaan väkisin, jos puheella ei istu jäähyllä. niin kiinni ei saa pitää.

        29v. kunnallisena pphoitajana toimineena hoitajana olen nähnyt lapsia monenlaisia. Viime elokuussa aloitti ryhmässä lapsi joka oli erittäin agressiivinen. 2viikkoa istuin lattialla ja pitelin lasta ettei pääse muita vahingoittamaan.
        Mikään ei onnistunut aina piti olla valppaana. Ovessa oli lappuja joka lähtöön "ei lyödä, ei tönitä" jne. Päivittäin käytiin niitä läpi.
        Joulukuussa oltiin jo tilanteessa että pystyin jo laittelemaan astioita ja ruokia pöytään ilman että lapsi oli kokoajan vieressä.
        Olisin voinut tietysti luovuttaa, mutta halusin itse nähdä miten pärjään. Ryhmässä oli 5 lasta joten huomiota piti jakaa muillekin.
        Nyt edelleen pitää liki päivittäin muistuttaa"pelin säännöistä . Rauhoittuminen tapahtuu kun otan lapsen pois tilanteesta ja laitan esim. pöydän ääreen tekemään palapelejä. Nykyään lapsi jopa itse pyytää voisiko hän tehdä palapelejä kun tilanne alkaa olla hankala.
        Mutta helpolla en ole päässyt.


      • ...
        ei hyvä kirjoitti:

        No huhhuh!

        Noin juuri nykyään suhtaudutaan päiväkodeissa ja kouluissa niihin haastavampiin lapsiin. Kukaan ei yritäkään etsiä ratkaisua asioihin, vaan lapselle ja hänen vanhemmilleen tehdään selväksi, että lapsesta ei voi tulla mitään muuta kuin kriminaali ja yhteiskunnan hylkiö.
        Vanhemmat, jotka yrittävät pitää lapsensa puolia (näin kaikki vanhemmat yleensä tekevät) leimataan kyvyttömiksi kasvattamaan omaa lastaan.

        Ainahan kaikki ongelmat johtuvat siitä, että vanhemmissa on jotain vikaa. Ei hoitopaikassa tai koulussa vaan aina vanhemmissa ja heidän kyvyttömyydessää. Niinkin voi olla joskus, mutta ei todellakaan aina.

        Voi tätä maailmaa! 5-vuotiaana jo joutuu tuomituksi yhteiskuntakelvottomaksi.

        Ehkä se suurin ongelma on kuitenkin se että näitä "mahdottomia" lapsia on jatkuvasti kasvava määrä kouluissa ja päiväkodeissa. Kyllä silloin jokin mättää siinä tavassa jolla lapsen kasvua Suomessa tuetaan. Kyllä olisi aika tämän analyysille!


      • pphoitaja
        NÄINKIN VOI TEHDÄ kirjoitti:

        29v. kunnallisena pphoitajana toimineena hoitajana olen nähnyt lapsia monenlaisia. Viime elokuussa aloitti ryhmässä lapsi joka oli erittäin agressiivinen. 2viikkoa istuin lattialla ja pitelin lasta ettei pääse muita vahingoittamaan.
        Mikään ei onnistunut aina piti olla valppaana. Ovessa oli lappuja joka lähtöön "ei lyödä, ei tönitä" jne. Päivittäin käytiin niitä läpi.
        Joulukuussa oltiin jo tilanteessa että pystyin jo laittelemaan astioita ja ruokia pöytään ilman että lapsi oli kokoajan vieressä.
        Olisin voinut tietysti luovuttaa, mutta halusin itse nähdä miten pärjään. Ryhmässä oli 5 lasta joten huomiota piti jakaa muillekin.
        Nyt edelleen pitää liki päivittäin muistuttaa"pelin säännöistä . Rauhoittuminen tapahtuu kun otan lapsen pois tilanteesta ja laitan esim. pöydän ääreen tekemään palapelejä. Nykyään lapsi jopa itse pyytää voisiko hän tehdä palapelejä kun tilanne alkaa olla hankala.
        Mutta helpolla en ole päässyt.

        Nostan hattua sinulle.
        Harva ammattilainen viitsii nähdä tuollaista vaivaa. On helpompaa leimata lapsi ja hänen vanhempansa ja pestä itse kätensä koko asiasta.

        Minä hoidin joskus kolmea sisarusta, jotka tulivat minulle toiselta hoitajalta, joka ei jaksanut heitä. Muutkaan hoitajat eivät heitä huolineet kun olivat kamalien lasten maineessa.

        Vilkkaitahan he olivat ja tappelivat keskenään kuin villi-ihmiset. Mutta kun päivittäin kerrattiin sääntöjä ja lapsille tehtiin selväksi, mitä heiltä odotetaan ja mitä ei saa tehdä, niin sieltä paljastui todella mukavat lapset.
        Vieläkin muistelen heitä lämmöllä ja he minua, vaikka ovat jo vuosia sitten siirtyneet koulumaailmaan.

        Helpolla en päässyt, mutta kyllä kannatti.

        Myöhemmin yhtä näistä lapsista yritettiin eskarissa leimata vialliseksi. Minunkin mielipidettäni kysyttiin ja onneksi lapsi ei saanut leimaa otsaansa. Vilkas ja kärsimätön ei tarkoita, että on huonosti kasvatettu tai luonnevikainen.


      • ,,,,,
        ... kirjoitti:

        Ehkä se suurin ongelma on kuitenkin se että näitä "mahdottomia" lapsia on jatkuvasti kasvava määrä kouluissa ja päiväkodeissa. Kyllä silloin jokin mättää siinä tavassa jolla lapsen kasvua Suomessa tuetaan. Kyllä olisi aika tämän analyysille!

        Niin. pahoinvointi on lisääntynyt sitä mukaa kun vanhemmat ovat siirtäneet kasvatusvastuutaan yhteiskunnalle. Jos vanhemmat hoitaisivat lapsensa ihan itse ja rakkaudella ei pahoinvointia olisi nii paljon. Subjektiivinen päivähoito-oikeus tulisi purkaa ja hoitopaikan saisi vain sosiaalisin perustein tai vain korkeintaan kuudeksi tunniksi päivässä, jos nimittäin lapsen parasta ajateltaisiin.


      • ...
        ,,,,, kirjoitti:

        Niin. pahoinvointi on lisääntynyt sitä mukaa kun vanhemmat ovat siirtäneet kasvatusvastuutaan yhteiskunnalle. Jos vanhemmat hoitaisivat lapsensa ihan itse ja rakkaudella ei pahoinvointia olisi nii paljon. Subjektiivinen päivähoito-oikeus tulisi purkaa ja hoitopaikan saisi vain sosiaalisin perustein tai vain korkeintaan kuudeksi tunniksi päivässä, jos nimittäin lapsen parasta ajateltaisiin.

        Ilmeistä alkaa kuitenkin olla että vanhemmat ovat menettämässä toimivan suhteen lapsiin. Jos tämä niin tärkeä suhde ei ole riittävän kiinteä ja toimiva ei vanhemmilla ole keinoja tukea lastensa kasvua oikealla tavalla. Yhteiskunnan laitokset eivät pysty vanhempia korvaamaan ja sitten sitä ihmetellään ja syytetään toinen toistaan. Siis mitä tehdä? Siinäpä tuhannen taalan kysymys. Miten saada talous toimimaan ja samalla antaa lapsille riittävän hyvä tuki kasvulle ja kehitykselle, kun siihen ei tunnu olevan varaa.


      • ...
        meikävaan kirjoitti:

        Valitettavan usein näkee, että lapsi ei usko edes omia vanhempiaan (saatika hoitotätejä), vaan jatkuvasti testaa annetaanko joka tilanteessa hänelle kaikki periksi. Vanhemmat ovat ihan tossun alla, eivätkä tiedä mitä tehdä.

        Vaikka päiväkodissa tehtäisiin kaikki mahdollinen lapsen eteen, ei tilanne etene minnekään jos kotona ei pyritä samaan.
        Sama rumba jatkuu päiväkodissa päivästä toiseen niin kauan kun kotona ei asiaan osata puuttua. Voi olla vaikea ymmärtää miten lapsen käytös tulee esille isossa lapsiryhmässä esim. jos hänellä ei ole kotona sisaruksia.

        Tässäpä se ongelma onkin.Lapsi elää kahdessa eri maailmassa jotka eivät kommunikoi keskenään.Jos aikuiset jotka huolehtivat lapsen hyvinvoinnista eivät auta toiisiaan ymmärtämään ja tukemaan lasta kasvuun liittyvien tehtävien ja kysymysten kanssa, ei siitä hyvää seuraa kuten niin usein nähdään. Vanhemmat uskovat päiväkodin hoitavan homman ja päiväkoti uskoo vanhempien sen tekevän ja yhteinen linja ja ymmärrys puuttuu. Miten lapsen tässä sekamelskasssa pystyisi kehittymään tasapainoiseksi koululaiseksi? Liian usein menee pieleen ja tulos nähdään jatkuvasti kasvavissa käytösongelmissa kouluissa.


      • ,,,,
        ... kirjoitti:

        Tässäpä se ongelma onkin.Lapsi elää kahdessa eri maailmassa jotka eivät kommunikoi keskenään.Jos aikuiset jotka huolehtivat lapsen hyvinvoinnista eivät auta toiisiaan ymmärtämään ja tukemaan lasta kasvuun liittyvien tehtävien ja kysymysten kanssa, ei siitä hyvää seuraa kuten niin usein nähdään. Vanhemmat uskovat päiväkodin hoitavan homman ja päiväkoti uskoo vanhempien sen tekevän ja yhteinen linja ja ymmärrys puuttuu. Miten lapsen tässä sekamelskasssa pystyisi kehittymään tasapainoiseksi koululaiseksi? Liian usein menee pieleen ja tulos nähdään jatkuvasti kasvavissa käytösongelmissa kouluissa.

        Tässä kohtaa ongelmaa täytyy miettiä kenen lapsi, sen vastuu, kasvatusvastuu viimekädessä on. Hoitajat tekevät vain duuninsa ja kiirehtivät omien lastensa ja perheidensä luokse, ei sen hoitolapsen luokse sydän ja ajatukset jää. Työpaikka se on siinä missä mikä tahansa muukin.


      • riikkak0
        Saunan taakse kirjoitti:

        Ei hoitajilla ole mitään keinoja lapseen joka ei usko ja kunnioita mitään. Lasta ei saa edes pitää nykyään aloillaan väkisin, jos puheella ei istu jäähyllä. niin kiinni ei saa pitää.

        Olen joutunut olemaan päiväkodissa helsingin keskustassa opiskeluaikana harjoittelussa, jossa touhu oli kun kauhuleffassa, 2-vuotias jos mutusteli leipää pöytään- vietiin ruoka pois, hoitajana vietnamilaistaustainen todella ilkeä nuorhehko nainen, järkytyin siitä rupeamasta niin pahoin, etten tehnyt päivähoitotyötä pitkään.


      • Tumppikuppi
        Vanhempi4 kirjoitti:

        Eikö hoitajilla ole enää mitään keinoja saada vilkas lapsi rauhoittumaan? Tuntuu, että nykyään vain valitetaan eikä tehdä asialle mitään/ laitetaan vastuu vanhemmille. Uskoisin, että näin nuoret lapset kyllä saadaan mukaan juttuihin kunhan keksitään keinot.

        Hoitajat saavat ihan takuulla vilkkaankin lapsen rauhoittumaan tarvittaessa. Täysin kotikasvatusta vailla oleva tai psyykkisesti sairas lapsi on ihan toinen juttu. Been there, seen that, done that.


      • ösl
        Vanhempi4 kirjoitti:

        Eikö hoitajilla ole enää mitään keinoja saada vilkas lapsi rauhoittumaan? Tuntuu, että nykyään vain valitetaan eikä tehdä asialle mitään/ laitetaan vastuu vanhemmille. Uskoisin, että näin nuoret lapset kyllä saadaan mukaan juttuihin kunhan keksitään keinot.

        Siis ihan vakavastiko kirjoitat, että "laitetaan vastuu vanhemmille"...??? Kenelle se vastuu sitten pitäisi laittaa, jos ei lapsen omille vanhemmille? Kerropa se?

        Jos minun lapseni käyttäytyisi tarhassa niin, ettei pärjäisi muiden kanssa, niin katsoisin pitkään peiliin. Ehdottomasti ITSE ottaisin lapsen pois tarhasta, ja järjestäisin elämän niin, että saisi siinä vaiheessa pienen ihmisen alun elämän raiteilleen. Vaikkapa ammattilaisten avulla. Ei tarha ole sitä varten, että siellä pystyttäisiin ongelmalapsen käytöishäiriöihin kuluttamaan kaikki resurssit. Kyseessä on perheen oma ongelma, jota ei muille saa kaataa.


    • uuuuuuuuuuuu

      Näin se on. 5-vuotias saattaa olla yhteiskuntakelvoton siinä yhteiskuntaosassa, jossa hänen pitäisi osata jo toimia yleisesti hyväksyttyjen normien ja lakien mukaan. Vanhemmat kaveeraavat eivätkä vaadi tiettyjä asioita, eivät osaa olla vanhempia lapselleen. Lapsi ei itse kykene vaatimaan itseltään, koska lasten ei kuulukaan sitä tehdä. Lasten kuluu kokeilla rajoja ja niiden kestävyyttä. Vanhemman tehtävä on laittaa ne rajat ja pitää niistä kiinni.

      Lapsi käy sääliksi, mutta sääliksi käyvät ne toisetkin lapset jotka joutuvat tällaisen seuraan.
      Ei päivähoitohenkilöstöllä ole mahdollisuuksia olla lapselle isä ja äiti. He tekevät parhaansa muta yksin se ei riitä, vaikka kuinka hyvin toimisi omalta osaltaan.

      • ei hyvä

        Lapsella voi olla jokin sairaus, jota ei ole vielä todettu. Alle 5-vuotiaille ei tehdä diagnooseja käytöshäiriöistä. Hänellä voi olla mielenterveysongelmia.

        Lapsella voi olla paha olo hoitopaikassa. Häntä kiusataan tai hän ei ole jostain syystä sopeutunut ryhmään.

        Tuollainen lapsi on aina rasite koko ryhmälle, mutta se ei auta asiaa, että lapsi ja hänen vanhempansa tuomitaan kelvottomiksi.

        Päivähoitohenkilöstön pitäisi tukea vanhempia lapsen kasvatuksessa ja ohjata hakemaan apua, jos lapsella on ongelmia.
        Lasta ja vanhempia leimaamalla ja haukkumalla asiat eivät ainakaan parane.


      • ehkä apua
        ei hyvä kirjoitti:

        Lapsella voi olla jokin sairaus, jota ei ole vielä todettu. Alle 5-vuotiaille ei tehdä diagnooseja käytöshäiriöistä. Hänellä voi olla mielenterveysongelmia.

        Lapsella voi olla paha olo hoitopaikassa. Häntä kiusataan tai hän ei ole jostain syystä sopeutunut ryhmään.

        Tuollainen lapsi on aina rasite koko ryhmälle, mutta se ei auta asiaa, että lapsi ja hänen vanhempansa tuomitaan kelvottomiksi.

        Päivähoitohenkilöstön pitäisi tukea vanhempia lapsen kasvatuksessa ja ohjata hakemaan apua, jos lapsella on ongelmia.
        Lasta ja vanhempia leimaamalla ja haukkumalla asiat eivät ainakaan parane.

        Valitettavasti useimmassa kunnallisessa päiväkodissa on lapsia jotka todella voivat huonosti päiväkodin ryhmässä, eivät saa sellaista apua kuin tarvitsevat. Muut lapset kärsivät yhtälailla ja henkilökunta, vaikka tekee parhaansa, ei pysty riittävää apua tarjoamaan ja voi huonosti. Päiväkodin ammattilaiset eivät ole terapeutteja eivätkä ihmeiden tekijöitä.Nykytilanteessa "normaalien"lasten tarpeisiinkin vastaaminen on haasteellista ja usein uuvuttavaa.
        Jos lapsen paras ja hyvinvointi ohjaa aikuisten toimintaa silloin myös pystytään hyväksymään tosiasiat : Lapsi voi huonosti, eikä päiväkoti (aputoimenpiteistä huolimatta) pysty lapsen oloa helpottamaan, silloin vanhempien tulisi kantaa vastuu siitä että lapsen tilanteelle löydetään ratkaisu, ei päiväkodin tai yhteiskunnan.


      • Juuri näin
        ehkä apua kirjoitti:

        Valitettavasti useimmassa kunnallisessa päiväkodissa on lapsia jotka todella voivat huonosti päiväkodin ryhmässä, eivät saa sellaista apua kuin tarvitsevat. Muut lapset kärsivät yhtälailla ja henkilökunta, vaikka tekee parhaansa, ei pysty riittävää apua tarjoamaan ja voi huonosti. Päiväkodin ammattilaiset eivät ole terapeutteja eivätkä ihmeiden tekijöitä.Nykytilanteessa "normaalien"lasten tarpeisiinkin vastaaminen on haasteellista ja usein uuvuttavaa.
        Jos lapsen paras ja hyvinvointi ohjaa aikuisten toimintaa silloin myös pystytään hyväksymään tosiasiat : Lapsi voi huonosti, eikä päiväkoti (aputoimenpiteistä huolimatta) pysty lapsen oloa helpottamaan, silloin vanhempien tulisi kantaa vastuu siitä että lapsen tilanteelle löydetään ratkaisu, ei päiväkodin tai yhteiskunnan.

        Juuri näin! Vanhempien pitää ratkaista asiat lapsensa parhaaksi. Jonkin pitää muuttua, jos lapsi voi huonosti/käyttäytyy huonosti. Ehkä voisi luopua siitä bemarista ja hoitaa vaikka välillä itse lastaan vaikkapa vain nämä ensivuodet.
        Ko. tapauksessa päiväkoti oli ehdottanut lapselle lyhennettyä hoitopäivää. Tämä ei perheelle käynyt. Ongelma lakaistaan yhteiskunnan hoidettavaksi, vaikka kyseessä on oma lapsi.


      • uuuuuuuuuuuuuuu
        ei hyvä kirjoitti:

        Lapsella voi olla jokin sairaus, jota ei ole vielä todettu. Alle 5-vuotiaille ei tehdä diagnooseja käytöshäiriöistä. Hänellä voi olla mielenterveysongelmia.

        Lapsella voi olla paha olo hoitopaikassa. Häntä kiusataan tai hän ei ole jostain syystä sopeutunut ryhmään.

        Tuollainen lapsi on aina rasite koko ryhmälle, mutta se ei auta asiaa, että lapsi ja hänen vanhempansa tuomitaan kelvottomiksi.

        Päivähoitohenkilöstön pitäisi tukea vanhempia lapsen kasvatuksessa ja ohjata hakemaan apua, jos lapsella on ongelmia.
        Lasta ja vanhempia leimaamalla ja haukkumalla asiat eivät ainakaan parane.

        Niin. En minä vähättele lapsen todellista ongelmaa, joka voi olla sairauskin. Tällainen sairas lapsi ei kuitenkaan kuulu normiryhmään. Sairas lapsi tarvitsee ensisijaisesti vanhempiaan ja heidän läsnäoloaan ja kasvatusta. Oli diagnoosia tai ei.
        Toissijaisesti lapsi tarvitsee diagnoosinsa mukaisesti alaan erikoistuneita tahoja joita ovat mm. lastensuojeluviranomaiset, mielenterveysosastot, lastenkodit, mielisairaalat, vankilat, nuorisokodit jne.


      • ...
        uuuuuuuuuuuuuuu kirjoitti:

        Niin. En minä vähättele lapsen todellista ongelmaa, joka voi olla sairauskin. Tällainen sairas lapsi ei kuitenkaan kuulu normiryhmään. Sairas lapsi tarvitsee ensisijaisesti vanhempiaan ja heidän läsnäoloaan ja kasvatusta. Oli diagnoosia tai ei.
        Toissijaisesti lapsi tarvitsee diagnoosinsa mukaisesti alaan erikoistuneita tahoja joita ovat mm. lastensuojeluviranomaiset, mielenterveysosastot, lastenkodit, mielisairaalat, vankilat, nuorisokodit jne.

        Ei siitä diagnoosista mitään apua ole jos ei tehokkaita toimivia apukeinoja päiväkodeissa ole. Tätä nykyä on huomattava määrä lapsia joilla emotionaalisen tuen tarve on todettu mutta riittävää tukea ei ole saatavilla päiväkodeissa, siitä huolimatta näitä lapsia täällä säilötään kun yhteiskunnalla jostain syystä se käsitys että päiväkodeilla on velvollisuus pitää lapset päiväkodeissa, oli se sitten lapselle miten väärä paikka tahansa. Ihan hyvä asia että on yksityisiä päiväkoteja jotka pystyvät pitämään lapsen puolta!


      • päiväkotilainen
        uuuuuuuuuuuuuuu kirjoitti:

        Niin. En minä vähättele lapsen todellista ongelmaa, joka voi olla sairauskin. Tällainen sairas lapsi ei kuitenkaan kuulu normiryhmään. Sairas lapsi tarvitsee ensisijaisesti vanhempiaan ja heidän läsnäoloaan ja kasvatusta. Oli diagnoosia tai ei.
        Toissijaisesti lapsi tarvitsee diagnoosinsa mukaisesti alaan erikoistuneita tahoja joita ovat mm. lastensuojeluviranomaiset, mielenterveysosastot, lastenkodit, mielisairaalat, vankilat, nuorisokodit jne.

        Mutta on myös vanhempia, jotka eivät näe, että omassa lapsessa voisi olla jokin "vialla" eivätkä halua hyväksyä asiaa, kun heille asiasta puhutaan. Näin ollen myöskään he eivät halua hakea/ottaa vastaan apua, jota heille tarjotaan. Silloin ei oikein mitään päivähoitohenkilöstön voimin ole tehtävissä. Ilman vanhempien lupaa asioita ei voida viedä eteenpäin ja mitään apuresursseja tai yhteistyötahoja ei voida konsutoida.


      • 87j
        uuuuuuuuuuuuuuu kirjoitti:

        Niin. En minä vähättele lapsen todellista ongelmaa, joka voi olla sairauskin. Tällainen sairas lapsi ei kuitenkaan kuulu normiryhmään. Sairas lapsi tarvitsee ensisijaisesti vanhempiaan ja heidän läsnäoloaan ja kasvatusta. Oli diagnoosia tai ei.
        Toissijaisesti lapsi tarvitsee diagnoosinsa mukaisesti alaan erikoistuneita tahoja joita ovat mm. lastensuojeluviranomaiset, mielenterveysosastot, lastenkodit, mielisairaalat, vankilat, nuorisokodit jne.

        Yleensä tuon ikäisillä ei ole diagnooseja, koska niitä ei anneta liian nuorena. Halutaan katsoa miten asiat kehittyvät. Diagnoosien saaminen ei auta mitään, jos ainoa tukimuoto on olla kahden paikalla. Kaikkialla ei löydy erityisryhmiä.

        Minulla on asperger lapsi. Nyt jo teini-ikäinen. Hän sai diagnoosi 10 vuotiaana. Minä olin töissäkäyvä yksinhuoltaja, jolla oli toinenkin lapsi. En voinut jäädä kotiin töistä koska tarvitsimme sitä 1400 euroa jonka sain kuussa. Vaihtoehto olisi ollut toimeentulotuki. Päivärahaa ei makseta, jos ei pysty vastaanottamaan työtä, ja omaishoidontuki on kuntakohtainen juttu. Ilman diagnoosia, ei omaishoidon tukea saa (jos kunnalla on edes rahaa, sitä maksaa).

        Kerroppa mitä tukea lastensuojelusta saa. Meillä on käyty tuo läpi, kun lapsestani oireilun vuoksi tehtiin ilmoituksia. Kukaan ei halua tukiperheeseen vaikeata lasta, Perhetyöntekijän työaika oli sama kuin minun, joten hän ei olisi voinut käydä (miten hän olisi voinut auttaa?) Lastensuojelulla ei ole keinoja auttaa, ellei vika ole vanhemmissa. Itse menetin itsetuntoni koko lailla siinä vanhemmuuteni jatkuvassa epäilyssä.

        Monesti ihmiset tuomitsevat hankalan lapsen vanhemman kasvatuskyvyttömäksi. Se on varmaan se helpoin tie. Ei minunkaan lapseni päiväkodissa tiedetä, että lapseni sai diagnoosin. Ei heille tullut mieleenkään, etten minä olisi huono kasvattaja. Kun kerroin rehellisesti arjestamme minua ei uskottu. Ei uskottu, että lapsi on rauhallinen kotona, ei uskottu, että meillä on säännöt ja säännöllinen elämänrytmi. Mutta kenen koti on oikeasti niin stressaava ja virikkeitä täynnä, kuin päiväkoti. Ei ihme, että lapsi oirehti.

        Lapseni toisinaan muistelee vieläkin sitä päiväkotiaikaa. Ei ollut yhtään kaveria, hoitaja huusi, vähän väliä istui eteisessä, kukaan ei auttanut pukemisessa, vaikkei osannut kunnolla itse. Olisipa edes jotain hyviä muistoja.

        En kirjoittanut millään pahalla tätä. Tuli vain mieleen vuosien takaa.


      • ei hyvä
        päiväkotilainen kirjoitti:

        Mutta on myös vanhempia, jotka eivät näe, että omassa lapsessa voisi olla jokin "vialla" eivätkä halua hyväksyä asiaa, kun heille asiasta puhutaan. Näin ollen myöskään he eivät halua hakea/ottaa vastaan apua, jota heille tarjotaan. Silloin ei oikein mitään päivähoitohenkilöstön voimin ole tehtävissä. Ilman vanhempien lupaa asioita ei voida viedä eteenpäin ja mitään apuresursseja tai yhteistyötahoja ei voida konsutoida.

        On myös vanhempia, jotka mielellään ottaisivat avun vastaan, mutta kukaan ei kerro heille, miten asiaa voisi alkaa selvittämään.

        Päiväkodeissa pitäisi miettiä, miten vanhemmille kerrotaan, jos lapsella on ongelmia. Monesti se menee niin, että hoitajat vain päivittelevät, miten kamala lapsi on ja mitähän siellä kotona on pielessä. Sellainen saa kenet tahansa varuilleen.


      • ehkä apua
        ei hyvä kirjoitti:

        On myös vanhempia, jotka mielellään ottaisivat avun vastaan, mutta kukaan ei kerro heille, miten asiaa voisi alkaa selvittämään.

        Päiväkodeissa pitäisi miettiä, miten vanhemmille kerrotaan, jos lapsella on ongelmia. Monesti se menee niin, että hoitajat vain päivittelevät, miten kamala lapsi on ja mitähän siellä kotona on pielessä. Sellainen saa kenet tahansa varuilleen.

        Lapsen ongelmista kertominen vanhemmille on arka juttu, sen hoitajat titävät ehkä myös siksi kun ovat itse vanhempia. Ei ole sanoja jotka voisivat vanhempia säästää kun ongelmat pyritään tuomaan esille. Ainoa tapa lähestyä näitä niin kipeitä asioita on että päiväkoti pystyy tarjoamaan nimrtyn hoitajan jokaiselle perheelle, joka rakentaa suhteen vanhempiin alusta lähtien. Jonka kanssa seurataan lapsen arkea ja kehitystä. Johon vanhemmat pystyvät luottamaan ja jonka kanssa voidaan siksi myös vaikeista asioista puhua. Näin asiat tuodaan esille oikeassa järjestyksessä oikeaan aikaan eikä vasta sitten kun on kertynyt turhautumista ja pahaa oloa niin kauan ettei pystytä sitä enää pitää sisällä.


      • Sinistä_Savua
        ei hyvä kirjoitti:

        Lapsella voi olla jokin sairaus, jota ei ole vielä todettu. Alle 5-vuotiaille ei tehdä diagnooseja käytöshäiriöistä. Hänellä voi olla mielenterveysongelmia.

        Lapsella voi olla paha olo hoitopaikassa. Häntä kiusataan tai hän ei ole jostain syystä sopeutunut ryhmään.

        Tuollainen lapsi on aina rasite koko ryhmälle, mutta se ei auta asiaa, että lapsi ja hänen vanhempansa tuomitaan kelvottomiksi.

        Päivähoitohenkilöstön pitäisi tukea vanhempia lapsen kasvatuksessa ja ohjata hakemaan apua, jos lapsella on ongelmia.
        Lasta ja vanhempia leimaamalla ja haukkumalla asiat eivät ainakaan parane.

        Mahdollinen diagnoosi tuskin muuttaa tilannetta paljon mihinkään. Hyvin harvoin noin pieniä lääkitään ja muut hoitokeinot ovat hitaita ja epävarmojakin. Kunnollisella tutkimisella kuitenkin pystyttäisiin paremmin kartoittamaan ongelmien syitä ja niille pystyttäisiin ehkä tekemään jotakin.

        Vaikka päiväkodeissa yleensä on erinomaisen ammattitaitoista henkilökuntaa, he eivät pysty ihmeisiin - kukaan ei pysty. Naapuri on lastentarhanopettaja ja hänen kanssaan keskustellessa on monesti tullut esiin vanhempien käsittämättömiä toilauksia ja asenteita - mutta myös päiväkodin henkilökunnan pahojakin virheitä.

        Kyllähän lapsi kotona oppii, pitääkö aikuisten sanaa uskoa. Ainakin pitäisi oppia, vaikka olisi ollut päiväkodissa heti alle vuoden ikäisestä. Ei hän aikakaan päiväkodissa ole tuollaista käytöstä oppinut, se nyt on selvä.

        Kiistämätön tosiasia on, että kyseinen lapsi voi todella huonosti. On ihan silkka mahdottomuus, että päiväkoti yksin pystyisi häntä auttamaan. Kyllä minäkin kovasti odottaisin, että vanhemmat pystyisivät tekemään oman osansa. Ikävä kyllä kiistämätön tosiasia on myös, että kaikista vanhemmista ei siihen ole, vaikka tarjolla olisi minkälaisia tukimuotoja suunnilleen loputtomiin.


    • Hyvien lasten äiti

      Oikeassa elämässä asia on niin, että osaa lapsista eivät osaa "käsitellä" sen enempää omat vanhemmat kuin ammattilaisetkaan. Lähes poikkeuksetta - ei kuitenkaan aina! - vika on vanhemmissa. Voit ihan rauhassa yrittää kiistää sitä, mutta kyllähän se on totuus.

      Sinua lainaten: "Järkyttävää, että jo viisivuotias on voitu kasvattaa niin pahasti pieleen, etteivät edes ammattilaiset saa häntä kuriin niillä keinoilla ja resursseilla, mitä heillä on käytössään!"

      • ehkä apua

        Syyllisten etsiminen ei auta ketään, vähiten onnetonta lasta. Vanhempina kaikki teemme parhaamme,emme pysty parempaan. Jokaisella meistä on oma historiamme ja omat kokemuksemme omista vanhemmistamme jotka muovaavat kykyjämme vanhempana omille lapsillemme. Täastä syystä onkin niin tärkeä että vanhempina saamme tukea silloin kun sitä tarvitsemme. Valitettavasti nykyyhteiskunnassa puuttuu kunnioitus vanhempien tärkeätä työtä kohtaan eikä nähdä vanhemmat ovat lapselle ne kaikkein tärkeimmät ihmiset maailmassa, kaikkine puutteineenkin. Auttamalla vanhempia parhaalla tavalla autetaan lapsia oikeasti.


      • xxx xx

        Kannattaisi etsiä vähän värejäkin tuohon mustavalkoiseen maailmaasi.
        Mikään asia ei ole noin yksiselitteinen. Ei vaikka se sinusta siltä näyttäisikin.

        On helppo tuomita muita varsinkin niissä asioissa, missä itsellä ei ole ongelmia. Mutta älä huoli - kyllä se kolahtaa omaan nilkkaan jossain vaiheessa.


    • Kannatetaan

      Minusta on hyvä, että häiriköivä lapsi erotetaan. Tehtäisiinpä koulussakin useammin niin, että oppilas, joka luokassa on häiriöksi (parin varoituksen jälkeen) siirrettäisiin häiriköimään samanhenkisten joukkoon vaikka koeajaksi.
      Jos oppilas osoittaisi käytöksenä muuttuneen vähemmän sooloilevaksi, hänet voitaisiin palauttaa omaan luokkaansa. Koulussa pitäisi siis ryhmän edun mennä myös yksilön edun ohi.

      • ...

        Nämä häiriköivät lapset ovat kasvatuskäytännömme tuloksia. Häiriköivistä lapsista on tullut jo melkoinen ongelma sekä päiväkodeissa että kouluissa. Vanhemmat , hoitajat ja opettajat ovat kaikkiyhtä avuttomia ja sysäävät vastuuta toinen toiselleen ja lapsi jää ilman apua. Emme enää pystyvaan erottamaan kouluista ja päiväkodeista kaikkia häiriköitä, niitä alkaa olla niin suuri liuta ja mihin ne sitten sijoitettaisiin jos vanhemmat molemmat uraa rakentamassa ja hankkimassa elantoa. Ensin järjestetään lapsille kasvuympäristö joka ei oikealla tavalla kohtaa lapsen tarpeita ja auta kasvamaan. Kun sitten ilmaantuu ongelmia hyökkäävät aikuiset lapsen kimppuun! Aika merkillistä hommaa.


      • koti koti

        Nyt olikin kyse 5-vuotiaasta! Kouluikään mentäessä todellakin pitää miettiä, että onko lapsen paikka normaaliluokka vai erityisluokka? Kyllä päiväkodissa lastenhoitajien pitää osata työnsä ja yhteistyössä kodin kanssa saada lapsi ymmärtämään pelisäännöt.


      • 6+9
        koti koti kirjoitti:

        Nyt olikin kyse 5-vuotiaasta! Kouluikään mentäessä todellakin pitää miettiä, että onko lapsen paikka normaaliluokka vai erityisluokka? Kyllä päiväkodissa lastenhoitajien pitää osata työnsä ja yhteistyössä kodin kanssa saada lapsi ymmärtämään pelisäännöt.

        5-vuotias on vielä aika pieni! Kummasti pääsee aikuisilta ihmisiltä unohtumaan.

        Onko nykyään enää mitään erityisluokkia näille "häiriköiville" lapsille?

        Yhteiskunta pakottaa pienten lasten vanhemmat töihin ja samaan aikaan lasten oloja huononnetaan jatkuvasti mitä omituisimmilla säästötoimenpiteillä.
        Kun lapset sitten alkavat oireilemaan, niin hyökätään sormi ojossa heidän ja heidän vanhempiensa kimppuun. Ammattilaiset voivat aina piiloutua resurssipulan ja milloin minkäkin syyn taakse kun eivät selviä tehtävistään. Perheet jäävät yksin.

        Elämme hyvinvointivaltiossa. Vai elämmekö sittenkään? Tässäkin ketjussa näkyy paitsi lasten, myöskin aikuisten pahoinvointi. Vai mikä selittää sen, että aikuiset syyllistävät 5-vuotiaan lapsen.


      • ...
        6+9 kirjoitti:

        5-vuotias on vielä aika pieni! Kummasti pääsee aikuisilta ihmisiltä unohtumaan.

        Onko nykyään enää mitään erityisluokkia näille "häiriköiville" lapsille?

        Yhteiskunta pakottaa pienten lasten vanhemmat töihin ja samaan aikaan lasten oloja huononnetaan jatkuvasti mitä omituisimmilla säästötoimenpiteillä.
        Kun lapset sitten alkavat oireilemaan, niin hyökätään sormi ojossa heidän ja heidän vanhempiensa kimppuun. Ammattilaiset voivat aina piiloutua resurssipulan ja milloin minkäkin syyn taakse kun eivät selviä tehtävistään. Perheet jäävät yksin.

        Elämme hyvinvointivaltiossa. Vai elämmekö sittenkään? Tässäkin ketjussa näkyy paitsi lasten, myöskin aikuisten pahoinvointi. Vai mikä selittää sen, että aikuiset syyllistävät 5-vuotiaan lapsen.

        Kyllä se on lapsi joka viime kädessä joutuu agression kohteeksi. Vanhemmat eivät halua uskoa ettei lapsi pärjää päiväkodissa. Vika on hoitajissa ja päiväkodissa. Vanhemmat inttävät että lapsen on saatava olla paikassa jossa paha olla. Päiväkodin aikuiset ovat yrittäneet löytää yheisymmärrystä vanhempien kanssa, eivät ole onnistuneet. Kaikesta tästä huolimatta lapsi vaan viedään paikkaan jossa paha olla. Merkitseekö hyvinvointivaltio sitä etteivät vanhemmat enää koe kantavansa vastuuta lastensa hyvinvoinnista? Kyseisessä tapauksessa oli päiväkodin tehtävä päätös lapsen puolesta koska vanhemmat pitivät tärkeämpänä pitää kiinni oikeuksistaan, lapsen hyvinvointi oli ilmeisesti toisarvoinen asia.


      • riwle
        ... kirjoitti:

        Kyllä se on lapsi joka viime kädessä joutuu agression kohteeksi. Vanhemmat eivät halua uskoa ettei lapsi pärjää päiväkodissa. Vika on hoitajissa ja päiväkodissa. Vanhemmat inttävät että lapsen on saatava olla paikassa jossa paha olla. Päiväkodin aikuiset ovat yrittäneet löytää yheisymmärrystä vanhempien kanssa, eivät ole onnistuneet. Kaikesta tästä huolimatta lapsi vaan viedään paikkaan jossa paha olla. Merkitseekö hyvinvointivaltio sitä etteivät vanhemmat enää koe kantavansa vastuuta lastensa hyvinvoinnista? Kyseisessä tapauksessa oli päiväkodin tehtävä päätös lapsen puolesta koska vanhemmat pitivät tärkeämpänä pitää kiinni oikeuksistaan, lapsen hyvinvointi oli ilmeisesti toisarvoinen asia.

        No mikä on se vaihtoehto?

        Ihan oikeastiko toimeentulotuki. Tiedän yhden äidin, joka oikeasti tiputti itsensä ulos töistä, koska lapsella oli paha olla päiväkodissa. Samaa lasta ei otettu aamu ja iltapäivähoitoon kouluaikana. Äiti joutui kituuttamaan toimeentulotuella. Onneksi asuivat vuokralla, muuten olisi jäänyt pankkilainat lyhentämättä. Tämäkö on sitä vastuuta? Unohtaa isompi asunto, uudet vaatteet, matkat, työ, koulutukset, parisuhteen löytäminen, lisälapset ja edes säällinen toimeentulo. Kaikki asiat, jotka tekisivät elämästä vähän siedettävämpää ja jotka haluaisi lapselle tarjota. Vain siksi, että synnytti sairaan lapsen? Siinä meillä totuus hyvinvointiyhteiskunnasta.

        Koko yksityinen päivähoito pitäisi lopettaa elitistisenä paskana.


      • vaihtoehtoja
        riwle kirjoitti:

        No mikä on se vaihtoehto?

        Ihan oikeastiko toimeentulotuki. Tiedän yhden äidin, joka oikeasti tiputti itsensä ulos töistä, koska lapsella oli paha olla päiväkodissa. Samaa lasta ei otettu aamu ja iltapäivähoitoon kouluaikana. Äiti joutui kituuttamaan toimeentulotuella. Onneksi asuivat vuokralla, muuten olisi jäänyt pankkilainat lyhentämättä. Tämäkö on sitä vastuuta? Unohtaa isompi asunto, uudet vaatteet, matkat, työ, koulutukset, parisuhteen löytäminen, lisälapset ja edes säällinen toimeentulo. Kaikki asiat, jotka tekisivät elämästä vähän siedettävämpää ja jotka haluaisi lapselle tarjota. Vain siksi, että synnytti sairaan lapsen? Siinä meillä totuus hyvinvointiyhteiskunnasta.

        Koko yksityinen päivähoito pitäisi lopettaa elitistisenä paskana.

        Kyllä niitä vaihtoehtoja on. Ensimmäinen on kuunnella hoitajien mielipiteitä lapsesta ja hänen avuntarpeestaan, noudattaa niitä myös kotona. Toinen on panostaa siihen lapseen. Työpaikkakin on vain vaihtoehto, jota voi harkita samoin kuin työaikaansa. Lapsen toisen vanhemman kanssa voi sopia asioista jotka koituvat lapsen parhaaksi, vuorotella lomia ja työvuoroja... tai sitten vain tehdä oman napansa mukaan ja antaa kersan kärsiä. Kersahan pidemmän päälle tarvitseekin sitä että vanhemmilla on viimeisen muodin mukaiset vaatteet, talot, autot, lomat jne...

        Aikaa ne lapset tarvitsevat tänä päivänä ihan samalla tavalla kuin silloinkin kun subjektiivista päivähoito-oikeutta ei oltu keksittykään.
        Lopunperin koko elämä on vaihtoehtoja ja arvokysymyksiä.


      • ...
        riwle kirjoitti:

        No mikä on se vaihtoehto?

        Ihan oikeastiko toimeentulotuki. Tiedän yhden äidin, joka oikeasti tiputti itsensä ulos töistä, koska lapsella oli paha olla päiväkodissa. Samaa lasta ei otettu aamu ja iltapäivähoitoon kouluaikana. Äiti joutui kituuttamaan toimeentulotuella. Onneksi asuivat vuokralla, muuten olisi jäänyt pankkilainat lyhentämättä. Tämäkö on sitä vastuuta? Unohtaa isompi asunto, uudet vaatteet, matkat, työ, koulutukset, parisuhteen löytäminen, lisälapset ja edes säällinen toimeentulo. Kaikki asiat, jotka tekisivät elämästä vähän siedettävämpää ja jotka haluaisi lapselle tarjota. Vain siksi, että synnytti sairaan lapsen? Siinä meillä totuus hyvinvointiyhteiskunnasta.

        Koko yksityinen päivähoito pitäisi lopettaa elitistisenä paskana.

        Näin juuri jos ollaan mielumin uhraamassa lapsen tulevaisuus. Lapset jotka kolhiintuvat huonossa kasvuympäristössä tarvitsevat apua ja tukea kuten myös lapsen vanhemmat.Päiväkoti saatta olla se apu jota vanhemmat tarvitsevat mutta jos päiväkoti ei pysty tarvittavaa apua tarjoamaan silloin sitä täytyy hakea oikealta taholta ja tämä vastuu jää vanhemmille. Hyvinvointiyhteiskunnan vastuu on taas tätä oikeata apua tarjotaJos tätä logiikkaa ei noudateta silloin päiväkodista todellakin tulee säilytyspaikka siihen saakka kunnes lapsi menee kouluun ja kaikki vaikeudet kaatuu päälle.Mutta nyt tlanne on se että avun tarvetta liikaa koska kasvuympäristön laatu on ilmeisesti liian puutteellinen.Näin kaikki voi huonosti kasvavassa määrin, lapset vanhemmat ja yhteiskunta hyvänä esimerkkinä tuntemasi äiti joka ilmeisestikään ei saanut oikeata apua.


      • riwle
        vaihtoehtoja kirjoitti:

        Kyllä niitä vaihtoehtoja on. Ensimmäinen on kuunnella hoitajien mielipiteitä lapsesta ja hänen avuntarpeestaan, noudattaa niitä myös kotona. Toinen on panostaa siihen lapseen. Työpaikkakin on vain vaihtoehto, jota voi harkita samoin kuin työaikaansa. Lapsen toisen vanhemman kanssa voi sopia asioista jotka koituvat lapsen parhaaksi, vuorotella lomia ja työvuoroja... tai sitten vain tehdä oman napansa mukaan ja antaa kersan kärsiä. Kersahan pidemmän päälle tarvitseekin sitä että vanhemmilla on viimeisen muodin mukaiset vaatteet, talot, autot, lomat jne...

        Aikaa ne lapset tarvitsevat tänä päivänä ihan samalla tavalla kuin silloinkin kun subjektiivista päivähoito-oikeutta ei oltu keksittykään.
        Lopunperin koko elämä on vaihtoehtoja ja arvokysymyksiä.

        Ihan huomautuksena. Kaikilla aloilla ei pysty neuvottelemaan työajoista ja kaikilla ei ole toista vanhempaa. Tarkoitin toimeentulemista omalla palkalla, sen sijaan, että olisi pakko alkaa sossunelätiksi. Siihenkö ihan oikeasti halutaan mennä.

        Varakkailla ja keskituloisilla on vaihtoehtoja elämässä ja mahdollisuus uhrata asioita. Tällä äidillä ei. Olemme töissä samassa paikassa ja palkka ei ole kovin kummoinen. Nyt tietenkin joku sanoo miksemme hankkineet parempaa koulutusta...


      • HyvienLastenÄiti
        vaihtoehtoja kirjoitti:

        Kyllä niitä vaihtoehtoja on. Ensimmäinen on kuunnella hoitajien mielipiteitä lapsesta ja hänen avuntarpeestaan, noudattaa niitä myös kotona. Toinen on panostaa siihen lapseen. Työpaikkakin on vain vaihtoehto, jota voi harkita samoin kuin työaikaansa. Lapsen toisen vanhemman kanssa voi sopia asioista jotka koituvat lapsen parhaaksi, vuorotella lomia ja työvuoroja... tai sitten vain tehdä oman napansa mukaan ja antaa kersan kärsiä. Kersahan pidemmän päälle tarvitseekin sitä että vanhemmilla on viimeisen muodin mukaiset vaatteet, talot, autot, lomat jne...

        Aikaa ne lapset tarvitsevat tänä päivänä ihan samalla tavalla kuin silloinkin kun subjektiivista päivähoito-oikeutta ei oltu keksittykään.
        Lopunperin koko elämä on vaihtoehtoja ja arvokysymyksiä.

        "Ensimmäinen on kuunnella hoitajien mielipiteitä lapsesta ja hänen avuntarpeestaan, noudattaa niitä myös kotona. " Kun lasta on viisi vuotta kasvatettu suoraan sanottuna väärin, on varmaan todella vaikea muuttaa asennetta ja menettelytapoja. Mahtaako onnistua muualla kuin televisiossa?


    • asdfsdf

      Ei tässä kukaan syyllistä 5-vuotiasta lasta vaan vanhempia, jotka ovat paaponeen tämän ison pojan pilalle pitäen häntä pienenä tai kaveeraamalla.
      5-vuotiaille on neuvolassakin selvät peruskriteerit mitä kuuluu jo osata. Jos ei osaa, se ei ole lapsen vika vaan vanhempien, jotka eivät ole näitä taitoja lapselleen opettaneet. Ei lapsi itsestään asioita opi, ne kuuluu opettaa lapselle ja vaatia ikätason mukaisia juttuja. 5-vuotais osaa jo käyttää aivojaan ja rikkoo rajoja siinä missä voi.

      • sdfghjyhuj

        Mistä sinä tiedät, mistä tuon kyseisen lapsen kohdalla on kysymys?
        Tai kenenkään muunkaan lapsen.
        Sinä et tiedä, joten ole hiljaa.


      • asdfsdf
        sdfghjyhuj kirjoitti:

        Mistä sinä tiedät, mistä tuon kyseisen lapsen kohdalla on kysymys?
        Tai kenenkään muunkaan lapsen.
        Sinä et tiedä, joten ole hiljaa.

        Ole itse hiljaa. Sinä et tiedä mitä minä tiedän. Etkä ole kenenkään valtuuttamana täällä sanelemassa kuka voi mitäkin kirjoittaa. Etkä tosiaankaan tiedä kenen lapsista ja asioista minä tiedän ja kuinka paljon.


      • just joo
        asdfsdf kirjoitti:

        Ole itse hiljaa. Sinä et tiedä mitä minä tiedän. Etkä ole kenenkään valtuuttamana täällä sanelemassa kuka voi mitäkin kirjoittaa. Etkä tosiaankaan tiedä kenen lapsista ja asioista minä tiedän ja kuinka paljon.

        Ja höpö höpö.


      • asdfsdf
        just joo kirjoitti:

        Ja höpö höpö.

        höpsistä nassuun vaan itsellesi.


      • sdfghjyhuj
        asdfsdf kirjoitti:

        Ole itse hiljaa. Sinä et tiedä mitä minä tiedän. Etkä ole kenenkään valtuuttamana täällä sanelemassa kuka voi mitäkin kirjoittaa. Etkä tosiaankaan tiedä kenen lapsista ja asioista minä tiedän ja kuinka paljon.

        Kirjoita ihan mitä haluat, mutta muista,että sinun kirjoittamasi ei ole se ainoa oikea totuus.
        Totuus on usenmiten ihan jotain muuta kuin mitä sinä kirjoitat.


      • asdfsdf
        sdfghjyhuj kirjoitti:

        Kirjoita ihan mitä haluat, mutta muista,että sinun kirjoittamasi ei ole se ainoa oikea totuus.
        Totuus on usenmiten ihan jotain muuta kuin mitä sinä kirjoitat.

        sdfghjyhuj: Totuus on aina eri juttu kuin sinun mielipiteesi.


      • riwle
        asdfsdf kirjoitti:

        sdfghjyhuj: Totuus on aina eri juttu kuin sinun mielipiteesi.

        Mitä sinä tuolla tarkoitat, jos tuo kirjoittaa, vaikka omasta elämästään, niin se on valetta?....


      • Lapanen 1
        riwle kirjoitti:

        Mitä sinä tuolla tarkoitat, jos tuo kirjoittaa, vaikka omasta elämästään, niin se on valetta?....

        Lapasesta lähti tämäkin keskustelu


    • vantaanporti

      Kyllä tuossa tapauksessa hänevoitaisiin erottaa

    • Syliin.Syliin.Aina

      "Järkyttävää...missä on päiväkodin henkilökunnnan ammattitaito?"

      minkälaiset on vanhempien tavat ja sanoisin, jos päästää luisumaan lapsena huonojen kavereiden kanssa, niin sitä ei saa enää takaisin.

      SE KAVERI olii pitänyt ottaa syliin ja pitää aina kauan ja jutella.
      Kerran näin vastaavan, ymmärsi terrorististä enemmän kuin minä, lupasi tappaa poliisit. Kun sanoin että sitten tulee kymmenen poliisia ja pistää sinut vankilaan, poika ymmärsi ja ainakin hiljeni hetkessä useaksi kuukaudeksi.

      Pitää ottaa aina syiin ja pitää siinä vaikak tunnin tai kaksikin.
      Ei mitään kurilisia toimenpiteitä tai "jäähypenkille tai omaan huoneeseen".

      Mutta ikävä kyllä, vanhemmat ei ymmärrä minkälainen kiristäjä kaveri hänestä tulee, useat vanhemmat ovat sen kokeneet.
      Jos kasvattaa hyvin lapsiaan saa ikuisen ilon.

    • huhuliikkuu
    • KilttiOpettaja

      Voi taivas näitä! Kyseessä ei todellakaan ole päiväkotihenkilökunnan ammattitaidon vajavaisuus, vaan se, mikä yleensä on mahdollista ja mikä ei. Viisivuotiaan "käsittely" ei ole millään tavalla helpompaa kuin 15-vuotiaan! Kun ei itse osata, viitsitä, pystytä, jakseta tai välitetä, vaaditaan ammattihenkilöstöä (päiväkodin henkilöstöä ja opettajia) kasvattamaan lapsi ihmisten tavoille. Normaali vanhempi osaa sen kyllä, muille on ammattiapua saatavissa, jos vaan sitä suostutaan ottamaan vastaan ja ymmärretään ja noudatetaan saatuja ohjeita. Vanhempien keinovalikoima on moninkertainen päiväkotihenkilöstön ja opettajien keinovalikoimaan verrattuna.

    • Veonen

      Yksityinen päiväkoti on yritys, jonka tavoite on tuottaa voittoa. Se voi valita asiakkaansa. Eikä sen kannata valita asiakkaikseen yleistä.tukea enempää vaativia asiakkaita. Henkilökunta tuskin on koulutettu tuen tarpeisia lapsia varten, erityiskasvatushenkilöstö maksaa enemmän kuin ns. normihenkilökunta. Ikävää, mutta taloudellisesti ainoa vaihtoehto.

      • Yksierityinenkolmeei

        Osassa yksityisistä retkiä ei tehdä ja ruoka-annokset lasketaan pieniksi, vaikka joku olisi tosi pitkä ym. Ei siis ole mikään ihme, ettei eltokaan ole heille tuttu. En laittaisi lapsiani yksityiseen päiväkotiin.


    • KokemustaOnLapsuudesta

      Mä muistan omasta lapsuudestani sen kun olin vikaa vuotta päiväkodissa joskus tämän vuosituhannen alussa, että siinä ryhmässä oli ihan kummallisia kakaroita. Lapsia taisi olla jotain 8 ja aikuisia varmaan 5 niin sitten se taisi olla erityisryhmä. Ryhmän kaikki lapset olivat poikia. Mä muistan esimerkiksi että yksi pojista löi mua suoraan nyrkillä nenään kun mä en halunnut ottaa itselleni hänen tekemää talvista piirrosta (en tykännyt talvesta). Joskus mulle oli tullut jopa musta silmä. Hänellä oli aina myös tapana lällättää aiheesta kuin aiheesta, mm. "Simo on paskapää", "Simo on lellivauva" mutta myös joskus lällätti "Simo ei tykkää leivästä" ja se viimeksi mainittu piti siihen aikaan ihan paikkansa (opin syömään leipää vasta joskus koulussa). Kyseinen poika haukkui myös aina tiettyjä hoitajia lehmäksi, lutkaksi yms.

      Useampi poika sanoi miltei joka kysymykseen "ei kuulu sulle" tai "ei vittu kuulu sulle" vaikka kysymys oli ihan tavanomainen esim. mitä me nyt askarrellaan. Monella oli myös tapana sotkea (töhriä) piirroksiani. Usein repesin naurusta kun he kiroilivat paljon. Eikä siinä vielä kaikki. Oli yksi poika (mua pienempi) joka tuli ryhmään keskellä vuotta ja äitini sanoi että musta voisi tulla hänen kaverinsa. Mä sitten jutelin hänen kanssaan ekana päivänä mm. nenistä (nenät olivat niin lähellä sydäntäni) ja heti toisena päivänä tuo poika tervehti mua näin: "Moi, mä en enää tykkää susta" tai "Moi, mä en enää oo sun kaveli" (ärrävika). Kysyin silloin miksi - ja vastaus oli "Koska sä teet aina mulle niitä nenäjuttuja". Muiden lasten kiroilu taas kiinnosti häntä, muistan kun päivälevon aikana hän hokesi "voi vitun vittu, voi vitun vittu, voi vitun vittu jne."

      Näin oli joskus 15-16 vuotta sitten.

    • hdtyu

      Lasta ei voi erottaa päiväkodista, nyt kyllä sormi osoittaa aikuiseen, joka pitäisi erottaa.
      Lapsi on lapsi ja teidän pitää hoitaa häntä samoin kuin muitakin, hän tarvitsee ehkä erikoishoitoa, mutta sekin kuuluu antaa.

      Olen sen verran tätä päiväkoti juttuja kokenut, että tiedän varmasti mistä kirjoitan.
      Lapsi sairastui vesirokkoon ja kun hän palasi päiväkotiin, eräs äiti ilmeisesti hieman varakkaammasta päästä halusi päästä katsomaan tätä lasta ja pian tulikin syytökset ja korvausvaatimukset siitä, että tämä on tartuttanut hänen lapsensa ja hän joutui olemaan työstä pois. Korvausvaatimus ei ollut vähäinen, vaan kymmeniä tuhansia.
      Päiväkodissa riehui, johon kaikki sairastuivat. Ja tämä lapsi johon tämä syyte kohdistettiin ei tokikaan ollut ensimmäinen sairastunut, vaan samalla tapaa saanut tartunnan päiväkodissa.
      Asiaa puitiin päiväkodin johtajan luona ja tämänkin lapsen äiti joutui pyytämään työpaikaltaan vapaapäivän asian käsittelyy ja se oli palkaton hänelle.

      Nyt olen usein hakenut lasta päiväkodista, jossa tunnen olevani ihan pohjasakkaa, sillä milloin pitää olla ulkona ja siellä kirjata lapsi ulos, jatkuvia määräyksiä, miten saat olla ja missä. Ihan kuin olisin oikea ääliö.
      Senkin tiedän että leikki-ikäiset lapset eivät aina ole kuin sotilaat ja miksi lasten pitäisikään elää alistetussa asemassa, sillä en usko sen lapselle edes olevan hyväksi. Uskaltaako hän koskaan oikein elää, kun ei saa edes lapsena kertoa asioitaan.
      Päiväkodissa on tietenkin oma ohjelmansa ja se opetetaan lapselle heti alussa, vaatii varmasti voimia, mutta se kuulu tätien tehtäviin.
      Eiväthän he edes monen vuoden jälkeen tuntevan lasta niin paljon, että tietäisivät lapsen iän, sillä juuri kävi niin, että lapsi merkittiin vuotta vanhemmaksi kuin on ja siitä nyt seurasi paljon muutakin, lapselta vaatimukset olivat kovemmat, mutta tämä lapsi oli kyllä ikäistään valveutuneempi, tosin palautus oikeaan ikäjakaumaan tehtiin, kun tuli selville asia.

      Joten lasta ei milloinkaan eroiteta päiväkodista, se on julmaa. Jonkun aikuisen täytyy olla mieleltään sairas jos noin vaatii tekemään.

    Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Mitä ihmettä

      Kaipaat hänessä
      Ikävä
      110
      1907
    2. Mika Muranen juttu tänään

      Jäi puuttumaan tarkennus syystä teolle. Useat naapurit olivat tehneet rikosilmoituksia tästä kaverista. Kaikki oli Muras
      Sananvapaus
      9
      1539
    3. Oho! Farmi-tippuja Wallu Valpio ei säästele sanojaan Farmi-oloista "Se oli niin luotaantyöntävää..."

      Wallu oikein listaa epämiellyttävät asiat… Monessa realityssä ollut Wallu Valpio ei todellakaan säästele sanojaan tippum
      Tv-sarjat
      13
      1499
    4. Välillä käy mielessä

      olisiko sittenkin ollut parempi, että emme koskaan olisi edes tavanneet. Olisi säästynyt monilta kyyneleiltä.
      Ikävä
      81
      1477
    5. Lopeta tuo mun kiusaaminen

      Ihan oikeasti. Lopeta tuo ja jätä mut rauhaan.
      Ikävä
      150
      1415
    6. Mitä oikein

      Näet minussa? Kerro.
      Ikävä
      107
      1350
    7. Kotipissa loppuu

      Onneksi loppuu kotipizza, kivempi sotkamossa käydä pitzalla
      Kuhmo
      23
      1307
    8. Uskoontulo julistetun evankeliumin kautta

      Ja kun oli paljon väitelty, nousi Pietari ja sanoi heille: "Miehet, veljet, te tiedätte, että Jumala jo kauan aikaa sitt
      Raamattu
      648
      1239
    9. Helvetin hyvä, että "hullut" tappavat toisensa

      On tämä merkillistä, että yritetään pitää hengissä noita paskaperseitä, joilla ei ole muuta tarkoitusta, kuin olla riida
      Kokkola
      16
      1147
    10. Hanna Kinnunen sai mieheltään tiukkaa noottia Tähdet, tähdet -kotikatsomosta: "Hän ei kestä, jos..."

      Hanna Kinnunen on mukana Tähdet, tähdet -kisassa. Ja upeasti Salkkarit-tähti ja radiojuontaja onkin vetänyt. Popedan Lih
      Tv-sarjat
      8
      1108
    Aihe