9 hyvää ja 10 kaunista

vaan käytäntö?

Yhdeksän hyvää ja kymmenen kaunista

Lokakuun liikkeen blogisti, lakinainen Niina Berg vertailee kirjoituksessaan sitä, miten Suomen lastensuojelulaki edellyttää ja miten samainen laki toteutuu käytännössä.

Berg kysyy: "Pitäisikö lakia muuttaa vai pitäisikö muuttaa käytäntöjä vastaamaan lain tarkoitusta?"

Lopuksi hän ehdottaa: "Tehdään lastensuojelusta sellainen, että tukea tarvitsevat perheet uskaltavat hakea sieltä apua... Tehdään lastensuojelusta lasten ja perheiden pelastus."

Hieno lastensuojelulaki romuttuu käytännössä

Lastensuojelulain mukaan lastensuojelun tarkoituksena on turvata lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun. Lastensuojelun on edistettävä lapsen suotuisaa kehitystä ja hyvinvointia. Lastensuojelua toteutettaessa on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu. Lapsella on oikeus saada ymmärrystä, hellyyttä, huolenpitoa ja valvontaa.

Lastensuojelulaissa lapsille luvataan kaikkea hyvää ja kaunista. Tarkoitus on mitä jaloin, mutta toteutuvatko nämä kauniit periaatteet lastensuojelun käytännössä.

Pitäisikö lakia muuttaa vai pitäisikö muuttaa käytäntöjä vastaamaan lain tarkoitusta?

Lain mukaan lastensuojelun pitäisi tukea vanhempia heidän kasvatustehtävässään ja pyrkiä tarjoamaan perheelle tarpeellista apua riittävän varhain, järjestämällä tarvittavia palveluja ja tukitoimia. Periaatteessa näin, mutta miksi oikeassa elämässä perheet ovat usein tyytymättömiä lastensuojeluun ja sen tarjoamaan apuun tai avun puutteeseen.

Käytännössä lastensuojelu tarjoaa palveluina vanhemmuuden ja vuorovaikutuksen arviointia, diagnosointia, huolikartoitusta, kotiratsioita, merkintöjä, epämääräisiä moitteita ja huostaanottoa. Perheissä, joissa on ongelmia, joista selviämiseen perheet kaipaavat ja tarvitsevat apua, ei haluta syyllisyysarvioita, vaan konkreettista apua tilanteeseen ja keinoja selviytymiseen. Ongelmien kanssa painivat perheet kaipaavan aitoja tukipalveluita kuten neuvoja, siivousapua, lastenhoitoapua, kuntoutusta, ymmärrystä ja taloudellista tukea.


”Sijaishuoltoa toteutettaessa on otettava lapsen edun mukaisella tavalla huomioon tavoite perheen jälleenyhdistämisestä.”

Huostaanotto on lain mukaan viimesijainen vaihtoehto. Se on aina tarkoitettu väliaikaiseksi ja sen tavoitteena tulee olla perheen jälleenyhdistäminen.

Lain mukaan sijaishuollossa lapselle on turvattava hänen kehityksensä kannalta tärkeät, jatkuvat ja turvalliset ihmissuhteet. Lapsella on oikeus tavata vanhempiaan, sisaruksiaan ja muita hänelle läheisiä henkilöitä. Sijaishuoltopaikan on tuettava ja edistettävä lapsen ja hänen vanhempiensa sekä lapsen ja muiden hänelle läheisten henkilöiden yhteydenpitoa.

Käytännössä yhteydenpitoa usein rajoitetaan tai se kielletään kokonaan, koska yhteydenpito aiheuttaa sijaishuollossa turhia hankaluuksia. Tällaiseksi hankaluudeksi riittää lapsen ikävä vanhempiaan kohtaa tai muut vaikeasti käsiteltävät tunteet ja reagointi, vaikka lapsen käyttäytyminen tilanteessa olisi täysin normaalia ja ymmärrettävää. Samankaltaisia hankalia tilanteita eletään monissa eroperheissä, kun lapset siirtyvät toisen vanhemman luota toisen luo, vaikkei kummassakaan vanhemmassa olisi mitään vikaa. Yhteydenpidosta johtuva lapsen reagointi aiheuttaa ylimääräistä hämminkiä ja työtä sekä sijaisvanhemmissa/henkilökunnassa turhautumista, rasitusta, riittämättömyyden ja epäonnistumisen tunteita. Käytännössä yhteydenpito vanhempiin kielletään, koska se vaikeuttaa ja pitkittää lapsen sopeutumista, alistumista ja kiintymistä sijaishoitopaikkaan.
..jatkuu

9

128

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • vaan käytäntö

      Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT) on lukuisissa tuomioissaan tuonut esiin sen selkeän linjan, että huostaanotto on jo sellaisenaan lapsen vapausoikeuksiin ja perhe-elämään kajoava toimenpide. EIT on ollut erityisen ankara siinä, jos vielä tämän lisäksi tehdään rajoituksia lapsen oikeuteen perhe-elämään. Mikäli yhteydenpitoa ja tapaamisia vanhempiin, sisaruksiin ja isovanhempiin rajoitetaan huostaanoton lisäksi, tulee perusteiden olla todella vahvoja, ja niiden oikeutuksen olla selkeä.

      EIT on erittäin tiukka huostaanottoihin liittyvissä tapaamisrajoituksissa, ja perheen lasten erottamisessa, koska tavoitteena tulee olla perheen jälleenyhdistäminen ja lisärajoitukset voivat estää tämän tavoitteen toteutumisen. Vaikka Suomi on saanut monia langettavia tuomioita koskien perusteettomia ja liiallisia yhteydenpidon- ja tapaamisten rajoittamisia sekä perheiden jälleenyhdistämisten laiminlyöntejä, ei käytännön toiminnassa ole ollut havaittavissa mitään selkeitä muutoksia.

      Lain mukaan päätöksistä on oikeus valittaa. Valitusmahdollisuus on kuitenkin vain näennäinen oikeussuojakeino. Asiat tapahtuvat viranomaisten päätöksillä. Ei ole mikään onni ja autuus, että on oikeus valittaa päätöksestä, jolla perhe on hajotettu ja elämä laitettu sekaisin.

      Käytännössä valitusprosessi on niin hidas, että aikaa kuluu, lapsi sopeutuu ja vanhemmat alistuvat. Lastensuojeluperheen on vaikea saada sympatiaa ympäristöltä, koska ”jotain vikaa perheessä on, ei muuten joudu lastensuojelun kanssa tekemisiin”. Valituksesta annettavassa päätöksessä todetaan yleensä tehty ratkaisu oikeaksi tai vaikka se poikkeuksellisesti todettaisiinkin hiukan vääräksi, niin ainakaan sitä ei enää ole lapsen edun mukaista muuttaa. Eihän lasta voi kiikuttaa paikasta toiseen ja pyytää aina vaan sopeutumaan. Parempi siis että noudatetaan alun perin vähän huonoakin päätöstä, lapsen eduksi ja parhaaksi.

      Lastensuojelussa on nimettömien lastensuojeluilmoitusten ja henkilökunnan kokemusten kautta saatua hiljaista tietoa siitä, että lapsen etu ei ole syntyä ja kasvaa biologisessa perheessä. Lastensuojelussa on havaittu, että perheissä esiintyy lukuisia puutteita lasten huolenpidossa ja kasvuolosuhteet perheissä uhkaavat vakavasti vaarantaa lapsen terveyttä ja kehitystä.

      Miten lastensuojelulaissa mainittuihin hienoihin tavoitteisiin päästäisiin käytännössä – jokaisen lapsen kohdalla, eikä ainoastaan niiden lasten, jotka toisinaan ihan sattumanvaraisesti päätyvät lastensuojelun huomaan.

      Lastensuojelu on kriisissä, sosiaalityöntekijät alikoulutettuja ja ylikuormitettuja. Moni sosiaalityöntekijä turhautuu, ja jos mahdollista, vaihtaa alaa. Sosiaalityöntekijöillä ei ole aikaa tehdä työtään kunnolla, mikä saa miettimään, mistä aikaa löytyy kaiken maailman juorujen ja toisarvoisten asioiden kirjaamiseen, joita asiakirjoissa jatkuvasti näkee.

      Yksinkertaisin, tehokkain ja lasten edun mukaisin ratkaisu lastensuojelun näkökulmasta olisi varmaankin, että kaikki lapset syntyisivät suoraan sijaisperheisiin – kulkematta biologisen perheen kautta.

      Tilanne on kuitenkin se, että lapsia syntyy monenlaisiin perheisiin ja valtaosa muihin kuin ”tarkoin valittuihin” sijaisperheisiin. Toisaalta yksikään perhe ei ole turvassa elämän mukanaan tuomilta vaikeuksilta. Missä tahansa perheessä voivat olosuhteet muuttua ja saattaa ilmetä yllättäviä vaikeuksia. Monista vaikeuksista perheet selviävät itse omin konstein ja läheisten tuella, mutta joskus tarvitaan apua myös viranomaistaholta...jatkuu

      • vaan käytäntö?

        Kuka pelkää lastensuojelua?

        Ennen kun otetaan kaikki lapset varmuuden vuoksi huostaan ja sijaishuoltoon pois omista perheistä, niin yritetään edes jotain muuta. Lastensuojelun perhetyön tavoitteena pitäisi lapsen ja perheen ongelmatilanteen selvittämisen tukemisen sijaan olla lapsen ja perheen ongelmatilanteesta selviämisen tukeminen.

        Jos vanhemmuus on hukassa, niin autetaan etsimään sitä, josko se vaikka löytyisi ihan sieltä lapsen omasta kodista ja perheestä.

        Jos vanhempi on väsynyt eikä jaksa, niin annetaan hänen vähän levätä, että hän jaksaisi taas. Kevennetään väsyneen vanhemman taakkaa, jotta hänelle jää aikaa toipua väsymyksestä.

        Jos koti on sekainen ja se ei perhettä haittaa, niin annetaan sen olla sellainen. Jos koti ei ole lapselle turvallinen, niin käydään läpi vaaranpaikat ja autetaan tekemään kodista turvallisempi.

        Jos vanhemmalla on terveydellisiä ongelmia tai rajoitteita, niin autetaan häntä siinä, missä hän apua tarvitsee ja annetaan hänen tehdä itse kaikki se, mihin hän pystyy.

        Jos vanhemmilla on vaikeita parisuhdeongelmia, niin yritetään auttaa ja tukea heitä ratkaisemaan ongelmansa.

        Jos vanhemmalla on mielenterveysongelmia, niin yritetään hoitaa ja helpottaa niitä. Autetaan perheenjäseniä ymmärtämään sairautta ja annetaan heille sitä apua ja tukea, jota vanhempi ei sairautensa takia pysty antamaan.

        Jos vanhemmalla on päihdeongelma (tai muu riippuvuus) ja jos hän haluaa päästä siitä eroon, autetaan ja tuetaan häntä. Autetaan perheenjäseniä ymmärtämään, miten ongelmakäyttäjällä päihteet väistämättä menevät rakkauden ja hyvän tahdon ohitse ja ottavat ykkössijan elämässä. Annetaan perheelle sitä apua ja tukea, jota vanhempi ei päihdeongelmasta kuntoutumisen takia pysty vielä antamaan.

        Jos lapsella on ongelmia, niin kuunnellaan lasta ja vanhempia, ja yritetään löytää toimiva tapa auttaa ja tukea juuri tätä lasta. Annetaan kaikki sama tuki kotona asuvalle lapselle, kuin mitä hänelle luvataan sijaishuollossa antaa.


        Tehdään lastensuojelusta…

        · sellainen, että tukea tarvitsevat perheet uskaltavat hakea sieltä apua.

        · sellainen, että ammattilaisilla on aikaa ja osaamista tehdä päätöksiä, jotka ovat aidosti lapsen edun mukaisia.

        · sellainen, ettei turhia ja perusteettomia huostaanottoja enää tehdä ja ettei toisaalta lasten todellinen hätä jäisi huomiotta.

        · sellainen, ettei sillä voi uhkailla.

        · lasten ja perheiden pelastus.

        Niina Berg/ Lokakuun liike


    • hyvä käytäntö?

      "Käytännössä valitusprosessi on niin hidas, että aikaa kuluu, lapsi sopeutuu ja vanhemmat alistuvat. Lastensuojeluperheen on vaikea saada sympatiaa ympäristöltä, koska ”jotain vikaa perheessä on, ei muuten joudu lastensuojelun kanssa tekemisiin”. Valituksesta annettavassa päätöksessä todetaan yleensä tehty ratkaisu oikeaksi tai vaikka se poikkeuksellisesti todettaisiinkin hiukan vääräksi, niin ainakaan sitä ei enää ole lapsen edun mukaista muuttaa. Eihän lasta voi kiikuttaa paikasta toiseen ja pyytää aina vaan sopeutumaan. Parempi siis että noudatetaan alun perin vähän huonoakin päätöstä, lapsen eduksi ja parhaaksi."

      Tuosta oikeusasiamies juuri huomautti sosiaalitointa. Lastensuojelun käytäntö, jossa tapaamisrajoituksia määrätään vain sijaishuoltoon kiinnittymisen edistämiseksi on siis laiton. Silti tämä laiton käytäntö on ollut rutiinia jo vuosikymmenet ja tämänkin hetken ehkä yleisin lastensuojelun soveltama käytäntö.

      Koska sosiaalityöntekijöillä ei ole vastuu- ja korvausvelvoitteita virheistään ja laittomuuksistaan, oikeusasiamiehen huomautus tuskin aiheuttaa mitään muutoksia toimintakäytäntöön. Ironista on, ettei vanhemmista vierottaminen kuitenkaan takaa minkäänlaista kiinnittymistä tai vakautta sijaishuoltoon. Pösön ja Puustinen - Korhosen tutkimuksessa sijoitettujen lasten sijaishuoltopaikat olivat vaihtuneet sijoituksen aikana keskimäärin peräti kolme kertaa. Perhehoitoliiton mukaan syy sijaishuoltopaikkojen vaihdoksiin ei ollut biovanhemmissa vaan sijaispaikoissa itsessään. Sijaisperheissäkin erotaan, väsytään ja lähdetään opiskelemaan uutta alaa.

      Tutkijoiden mukaan sijaishuolto ei kykene takaamaan pysyvyyttä lasten elämään. Mutta se kykenee takaamaan sen, että kun lapsi viimein vapautuu keskimäärin koko lapsuuden mittaisesta sijoituksesta ( keskimääräinen sijoitusaika 7 v), hän on vieraantunut perheestään ja suvustaan eikä hänellä ole säännöllistä kontaktia muihin kuin alati vaihtuviin usein epäpäteviin ja sijaishuollon yrittäjiksi tähtääviin sosiaaliviranomaisiin.
      Ja tästä syrjäyttämistoiminnasta veronmaksajat pulittavat sijaishuoltopaikasta 40 000-300 000 e/ vuosi/lapsi keskimäärin 7 vuoden ajan . Hintaan ei sisälly minkäänlainen tilastointi tai valvonta saadun hoidon, sen tulosten tai turvallisuuden todentamiseksi.

    • syytösstrategiat
      • vallankäyttöä

        Syyttämisstrategian käsitteen on muotoillut Edvardsson (1989) ja sillä viitataan sosiaalihuollon auktoriteettien erilaisiin ajattelu- ja toimintatapoihin suhteessa vanhempiin ja lapsiin. Syyttämisstrategiat eivät ole hyväksyttäviä sellaisten perustavien arvojen näkökulmasta kuin objektiivisuus, laillisuus, demokratia, inhimillisyys, eettisyys tai itsemääräämisoikeus. Nämä strategiat ovat syyttäviä osallisia henkilöitä (aikuisia tai lapsia) ja todistajia kohtaan. Pelkkä tunne siitä, että on tullut syytetyksi, ei riitä. On oltava objektiiviset tuntomerkit, jotka osoittavat väärinkäytökset, ja ne tulee varmentaa useilla ulkoisilla arvioilla ja analyyseillä.
        Tämä määrittely ei riipu siitä havaintaanko vahingollisia seuraamuksia vai ei.

        Kyse on prosessin tunnusmerkistöstä. Viranomaiset saattavat olla enemmän tai vähemmän tietoisia syyttävistä strategioista, ja katsovat että ne ovat oikeutettuja lapsen edun suojelemiseksi. Yleisellä tasolla syyttävät strategiat näyttävän vaikuttavan lapsiin enemmän kuin aikuisiin, ja on runsaasti esimerkkejä siitä, että viranomaiset ovat toimineet hyvin julmasti lapsia kohtaan. Menettelyjä, joita käytetään aikuisiin, näytetään käyttävän myös lapsiin. Syyttävien strategioiden voidaan usein havaita olevan valtastrategioita, joilla tavoitellaan tiettyä päätöstä tai kontrollin tasoa.


    • Tero 2v

      Kyllä. Tämä on Lokakuun liikkeen B-osio.

    • uusi jatkis

      Niina aloittaa uuden kesäjatkiksen Anneli Auerista. Luettavissa Lokakuun liikkeen sivuilta.

    • Lapsiuhrit.

      Ammatillissivistävää koulutusta.Etelä-Karjalan Kesäyliopisto.
      Ammatillissivistävä koulutus Lappeenrannassa
      Lapsi koston välineenä avioerossa

      Lapsi koston välineenä ja lyömäaseena huoltajuusriidoissa ja eroissa.

      Koulutus on suunnattu lastensuojelun työntekijöille, lastensuojelulaitosten ja perhekotien henkilöstölle, sosiaalityöntekijöille, terveydenhuoltohenkilöstölle, psykiatrisen hoitotyön henkilöstölle, poliiseille, kasvatus- ja perheneuvolan työntekijöille, opettajille, juristeille, tuomareille ja syyttäjille, maahanmuuttajatyötä tekevälle henkilöstölle, seurakuntien työntekijöillle ja kriisityöntekijöille.

      Sisältö

      Lapsen ja toisen vanhemman suhteen tuhoaminen: kuka, miten ja miksi?
      Merkitys ja psykososiaalinen oirehdinta lapsen kannalta
      Tapausten oikeudellinen ja strateginen arviointi
      Mitä voin ammattilaisena tehdä tilanteen purkamiseksi?
      Koston psykologia: Miksi kostetaan, kuka kostaa? Onko kosto suloista?
      Kosto avioeroperheessä: toisen vanhemmuuden tietoinen tuhoaminen.

      Aika ja paikka
      26.10.2011 klo 9.00 - 16.00
      Kesäyliopisto, Lappeenranta.

      Luennoitsijat
      Helinä Häkkänen-Nyholm, psykologian tohtori, erikoistutkija
      Nyholm Jan-Olof, kriminaalipsykologian dosentti, varatuomari ja rikosylitarkastaja

      Hinta
      195 €, sisältää luentomateriaalin sekä aamu- ja päiväkahvin

      Ilmoittautuminen 12.10.2011 mennessä

      Ilmoittautuminen on sitova. Viimeisen ilmoittautumispäivän jälkeen tapahtuvasta peruutuksesta peritään puolet koulutusmaksusta. Mikäli perumista ei tehdä lainkaan tai henkilö ei saavu paikalle, peritään koko maksu. Oikeus muutoksiin pidätetään. Koulutusvahvistus lähetetään osallistujille noin viikkoa ennen koulutusta.
      ------------------

      • Ibuubjjbjbjb

        Vuoden 2011 koulutus?


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Taasko se show alkaa

      Koo osottaa taas mieltään
      Ikävä
      23
      1635
    2. Miksi ihmeessä nainen seurustelit kanssani joskus

      Olin ruma silloin ja nykyisin vielä rumempi En voi kuin miettiä että miksi Olitko vain rikki edellisestä suhteesta ja ha
      Ikävä
      16
      1499
    3. Minun oma kaivattuni

      Ei ole mikään ilkeä kiusaajatyyppi, vaan sivistynyt ja fiksu sekä ystävällinen ihminen, ja arvostan häntä suuresti. Raka
      Ikävä
      66
      1398
    4. Persut nimittivät kummeli-hahmon valtiosihteeriksi!

      Persujen riveistä löytyi taas uusi törkyturpa valtiosihteeriksi! Jutun perusteella järjenjuoksu on kuin sketsihahmolla.
      Perussuomalaiset
      34
      1363
    5. Onko ministeri Juuso epäkelpo ministerin tehtäviensä hoitamiseen?

      Eikö hänellä ole kompetenttia hoitaa sosiaali- ja terveysministetin toimialalle kuuluvia ministerin tehtäviä?
      Perussuomalaiset
      49
      1314
    6. Pelastakaa Lapset: Netti ei ole turvallinen paikka lapsille - Erätauko-tilaisuus to 25.4.2024

      Netti ei ole turvallinen paikka lapsille, mutta mitä asialle voi vanhempana tehdä? Torstaina 25.4.2024 keskustellaan ne
      Suomi24 Blogi ★
      15
      1238
    7. Sakarjan kirjan 6. luku

      Jolla korva on, se kuulkoon. Sain profetian 22.4.2023. Sen sisältö oli seuraava: Suomeen tulee nälänhätä niin, että se
      Profetiat
      8
      1136
    8. Tervehdys!

      Sä voit poistaa nää kaikki, mut mä kysyn silti A:lta sen kokemuksia sun käytöksestä eron jälkeen. Btw, miks haluut sabot
      Turku
      64
      1116
    9. Elia tulee vielä

      Johannes Kastaja oli Elia, mutta Jeesus sanoi, että Elia tulee vielä. Malakian kirjan profetia Eliasta toteutuu kokonaan
      Helluntailaisuus
      35
      1104
    10. Nellietä Emmaa ja Amandaa stressaa

      Ukkii minnuu Emmaa ja Amandaa stressaa ihan sikana joten voidaanko me koko kolmikko hypätä ukin kainaloon ja syleilyyn k
      Isovanhempien jutut
      6
      1092
    Aihe