-70 luvun talossa tarttuvaa hajua. Kellarin betonilattia on -80 luvulla piikattu osittain auki uuden viemäriputken takia. Uusi valu oli valettu kokonaan muovin päälle eikä ollut tiivis. Nyt tuo uusi valu ja osa vanhaa valua on purettu pois. Kuvassa näkyy jotain aika isoa rihmastoa, mitähän se mahtaa olla? Betonia ja vähän heikkaakin on poltettu nyt kaasulla.
Kellarin rakenne on savi, hiekka, muovi, betoni. Tuo homekasvusto kasvaa muovin alla. Kuva rihmastosta, osa on pienempää rihmaa ja varsinkin tuo musta on aika paksua "juurta".
http://aijaa.com/Cwzt8r
Hometta/rihmastoa betonin alapinnassa
seitkyt luku
64
2831
Vastaukset
- symbioosi
Otappa biologian kirja ja lue siltä puiden juurien ja sienirihmastojen sumbioosista.
Juu. Rakenne on huono. Eiku uusimaan. Eikä mitään muoveja sitte sinne kiitos.
- kotitoksikoloogi
Eikä myrkkyjä vaan mekaaninen poisto.
- seitkytluku
kotitoksikoloogi kirjoitti:
Eikä myrkkyjä vaan mekaaninen poisto.
Kerkisin valamaan aiemmin lattiassa olevan reijän ja en muoveja siihen laittanut. Ne muovit ei tosiaan sinne kuulu vaikka -70 luvulla on laitettu.
Talo on valesokkelitalo ja kellariosalla lattia on jotain 30cm korkeammalla.
Nyt suunnitelmissa tehdä salaojakaivo kellarin lattiaan. Saven päälle kertyi jonkun verran vettä lattian keskikohdalla. Kellarin lattialle asti vettä ei kumminkaan ole tullut.
- seitkytluku
Talo on valmistunut -73. Yläkerran seinissä tiili, kynsirako, 10cm runkotolppa, välissä 12.5cm villa,
muovi, lastulevy. Valesokkeli on ok, tarkistettu nurkasta ja seinustalta sisältäpäin. Yläpohjassa muovi,
villa, purua. Loiva harjakatto mikä remontoitu hetki sitten. Oli huono ilmanvaihto yläpohjassa.
Yläkerran lattia valu, hiekka, styroksi, valu, muovimatto. Alakerrassa tosiaan savipohja, hiekkaa ei
kovin paljon, muovi, valu. Seinät ihan ok, betoni, syroks, tiili sisällä, rappaus. Kellarin katto
valettu.
Kellari on jotain 2.5m leveä ja koko alkuperäisen talon syvyinen, noin 10m.
-82 siirretty pesuhuone ja sauna yläkerrasta kellarin perälle. Kellarista menee puiset raput
takkahuoneeseen, sitten pannuhuone, sitten perunakellari josta tehty -82 pesuhuone ja muurattu saunan kaksi seinää. Pesuhuoneessa/saunassa lattialämmitys. Takkahuoneessa patteri.
-82 takkahuoneen lattiaan on samalla tehty ura yläkerran vessan viemäriputkelle, vesiputkille ja patteriputkille. Ura on peitetty hiekalla ja hiekan ja vanhan lattian päälle on levitetty muovi jonka päälle on valettu lattian korjaava betonivalu.
Muovin ja vanhan betonin rösöisestä reinasta on sitten levinnyt hajua. Lisäksi rappusten kohdalta oli jätetty valuakin valamatta että lattia oli osittain auki. Huomasin kun purin kellarikerroksen oven pois.
-82 on takkahuoneeseen lisätty myös se takka. Lisäksi lattiaan oli muistaakseni laitettu muovi, styroksi, paksu lastulevy, muovimatto. Betoniseiniin styroksi ja puupaneeli. Nuo älysin purkaa pois, mutta lattian haju oli mysteeri useamman vuoden.
Pannuhuoneessa lattia on tehty vähän erilailla. Rikottuun käytävään on valettu korkeampi kansi ja muovia pilkottaa kannen alta ja vanhan lattian rajasta. Vanhassa pannuhuoneen lattiassa alkuperäinen lattiakaivo. Pesuhuoneeseen ja saunaan lisätty lattiakaivot. -99 tehty laajennusosa yläkerrassa jossa käytössäoleva pesuhuone ja vessa.
Takkahuoneen ilma tuntuu ehkä puhtaammalta lattian polttamisen jälkeen. Nyt ehkä huomaa eroa että puiset rappuset haisisivat ja että pannuhuoneessa haisisi. Seillä en ole lattiaa vielä tohtinut polttaa vanhan öljyn takia ja lattiaa on näkyvissä aika vähän. Edessä on puukattila, paisuntasäiliö ja vesivaraaja. Kattila on alkuperäinen. - seitkytluku
Tuossa kuva -82 rikotusta lattian urasta. Kellarin portaat vasemmalla ja edessä sivuseinällä on ovi pihalle. Salaojaa taitaa olla hankala tehdä, kun vesi taitaa tulla talon alta tai etupuolelta. Sinne ei salaojaa pysty kaivamaan kun talo on edessä. Sivu ja takaseinä jossa salaoja ehkä onkin on kuivia. Saven päälle kertyy vähän vettä huoneen keskellä, mutta ei ulkoreunalla.
http://aijaa.com/KThden- En osta
Pahalta näyttää.
- kalkkihärmää
En osta kirjoitti:
Pahalta näyttää.
Kellarien seinän valkoista kalkkihärmää taas ei tarvi pelätä eikä niitä seiniä saa vanhassa talossa muovilla tms sulkea että hengittää. Nykyään pumppausasemiakin on suht halvalla kun vessanpyttyjä tahdotaan padotusrajan alle.
PO
www.lamminvesivaraaja.fi
"Talo on valmistunut -73. Yläkerran seinissä tiili, kynsirako, 10cm runkotolppa, välissä 12.5cm villa, muovi, lastulevy."
-Katoskatos, seinähän on tältä osin oikein tehty!
"Valesokkeli on ok, tarkistettu nurkasta ja seinustalta sisältäpäin."
- Miten tarkistitte?
"Loiva harjakatto mikä remontoitu hetki sitten. Oli huono ilmanvaihto yläpohjassa."
- Noniin ja räystäät on nyt kunnolla auki ja päätykolmiosta toiseen suhisee tuuli. Hyvä juttu! ;)
"Yläkerran lattia valu, hiekka, styroksi, valu, muovimatto."
- Toiminee myös hyvin jos pintavalun on annettu kuivua ennen pinnoitusta.
"Seinät ihan ok, betoni, syroks, tiili sisällä, rappaus. Kellarin katto
valettu."
- Rakenne on eristetty lämpimältä puolelta ja siitä saattaa olla seurauksena se, että maasta tullut kosteus imeytyy betoniseinään. Tällöin on vaarana että kosteus pääsee muhimaan eristeen ja seinän välissä. Toinen mikä tuli mieleen on se, että onko valetun kellarin ja ulkoseinän välissä lämpökatko? Jos ei, siitä syntyy kondenssiriski yläkerran lattiaan.
Ja sitten tuo kellarin lattia. Se nyt on ainakin päin prinkkalaa. Sitä muovia ei saisi olla lattiavalun alla ollenkaan. Epätiiviisti tehtynä (tiivistä ei saada edes millään aikaiseksi, rikkoontuu usein jo valun aikana). Kosteus pääsee muovin ja valun väliin. Samoin muovin alla käy muhina ja kuhina ja hajut pääsee epätiiveys kohdista sisäilmaan. Lisäksi lattian alta puuttuu kapillaarikatko, esim. sora. Takkahuoneesta kerroit: "Lisäksi lattiaan oli muistaakseni laitettu muovi, styroksi, paksu lastulevy, muovimatto." Tämä kahden tiiviin kerroksen väli tuskin on kunnossa.
Mistä sait päähäsi polttaa lattian? Ja millainen ilmanvaihtojärjestelmä teillä on?
Kokonaiskuva asiasta on, että tarvitsette koulutetun asiantuntijan tekemään kokonaisvaltaisen tutkimuksen rakenteista ja korjaussuunnitelman. Kyseessä on terveydelle vaarallinen riskirakenne. Asiantuntijan etsimisessä on oltava tarkkana. Niitä kuitenkin löytyy.- missUnderstood
"Toinen mikä tuli mieleen on se, että onko valetun kellarin ja ulkoseinän välissä lämpökatko? Jos ei, siitä syntyy kondenssiriski yläkerran lattiaan."
Tarkotin siis valettua kellarin kattoa. - seitkytluku
missUnderstood kirjoitti:
"Toinen mikä tuli mieleen on se, että onko valetun kellarin ja ulkoseinän välissä lämpökatko? Jos ei, siitä syntyy kondenssiriski yläkerran lattiaan."
Tarkotin siis valettua kellarin kattoa.Ilmanvaihto on -70 luvulta. Kahdessa makuuhuoneessa katossa poisto. 7 ikkunassa ilmanvaihtoluukku. Liesituulettimessa poisto hormiin. Vessassa/pesuhuoneessa huippuimuri (-99). Kellarin saunassa jonkulainen poisto. Kellarin pannuhuoneessa kaksi reikää seinässä. Eli tuloja ei oikein ole.
Valesokkeli katottiin kun pari lastulevyä on kulmasta pois. Ei löytynyt kun ampiaspesä toisen levyn takaa. Siinä urakkaa tehdä kulma takasin ehkäksi ja pitäväksi. Siinä kulmassa oli jäänyt höyrynsulkumuoviin kolo kulmaan seinän keskikorkeudella.
Valesokkeli näkyy myös talon etupuolelta sisältä mistä purin kaapin ja kaapin betonista valetun korotusrappusen. Rappusessa oli styroks jonka päälle valettu. Lisäksi talossa on kaksi melkein samanlaista betonirappua ja toista olen siirtänyt pois seinästä.
Kellarin ulkoseinässä 20.5 cm betonia, 2.5 styroksia, 7.5 tiili reijät sivullepäin, rappaus. Kellarin sisäseinässä pelkästään 15cm betonia.
Talon jo puretusta vanhasta keittiostä on saattanut päästä vähän kosteutta matalamman ja korkeamman lattian osan väliin. Lastulevy menee kahden betonin väliin. Lastulevyn takapuolella muovi ja kellariosan kattoa. Siinä onkin miettimistä mitä keksii tuolle lastulevyn kololle.
Matalamman lattian ja kellariosan lattian korkeusero 31cm. Kuvassa väliseinän betonia on 21cm. Lastulevy on mennyt vielä alemmas betonien väliin koloon. Tuosta betoniosasta on varmaan jotain kosteutta mennyt lastulevyynkin, kun on niin erikoinen rakenne. Muovi on ollut betonissa kiinni ja itse leikkasin tuon palan muovista pois.
Seinän toisella puolella oleva lastulevy on varmaankin vaihdettu -82 kun seinän toiselta puolelta on purettu pesuhuone ja sauna pois. Tilalla on keittiö.
Kuva vanhan keittiön seinästä:
http://aijaa.com/4P5V7s
Toisessa kuvassa kellarin ulkoiseinä. Alapuolella näkyvää styroksia on 15cm korkasti. Sisäseinää ei oikein näy (paksuus 15cm). Ulkopuolella on betoni huopa laasi ja sitten alkaa tiiliseinä.
Kellarin seinät on tosiaan kylmät ja katto lämmin. Ei tosiaan kuulosta kovin hyvältä.
Kuvassa näkyy myös kellarin seinän ulkopuolelle lisätty ovi oikealla.
http://aijaa.com/hVSBQc
- miss.007 out
Onko ekassa kuvassa tuo musta bitumisively? En kyllä suoraan sanoen nyt pysynyt enää perässä teidän ns. pohjapiirroksessanne noiden korotusosien suhteen. Jos osaat, niin taiteileppa joku DET kuva (halkaisu) miten nuo korotusosat menee. Ei tarvii olla mikään grafiikan mestariteos. Tai sitten joku voi yrittää tulkata, koska mulla on käytössä naisen perin kehittymätön avaruudellisen ajattelun kapasiteetti.
Ja mikä on siis tuon kellarin katon korkeus suhteessa maanpintaan? - seitkytluku
Joo siinä on bitumisively ja huopa myös välissä. väliseinässä hiirenpaskaa ja puunpalasia kai jostain porauksesta. Betonissa on kyllä vähäsen koloja. Mittailen ja teen jonkun kuvan.
- miss.007 ...
Ei sen tarvii olla ihan mitoissa, kunhan mulla menee jakeluun miten noi teidän "kerrokset" menee.
Jo seitkytluvulla osattiin ajatella tota kapillaarisuutta ja diffuusiotakin ja niitä vastaan on sitte lähetty noilla muoveilla taistelemaan. Eipä noista älynväläyksistä vielä nykyäänkään olla eroon päästy kun edelleen törmää jatkuvasti kysymyksiin voiko kellaria eristää (lisää) laittamalla muovia väliin.
- seitkytluku
talon etuosa: kellari 3.2m loppuosa 9.5m =12.7m. syvyys 10.5m ja kellari saman kokoinen.
Kellaria on näkyvissä takana 53cm, sivulla 85cm, edessä kuistin nurkalla vain 35cm. Kellarin huonekorkeus 196cm. Eli pahimmillaan 160 maanpinnan alapuolella. Talon etuosassa ei ole kummoista kallistusta, muualla vähän enempi.
Kaivoin kuopan kellarin lattiaan pari päivää sitten. Veden pinta on noussut 32cm lattian tasoon. Varmaan saman verran siinä lattian alla on hiekkaa ja sitten alkaa savi.
http://aijaa.com/VQPS2A
http://aijaa.com/RSjLJz - miss.007 out
- seitkytluku
Kuva näyttäis ihan oikealta. Voi siinä vasemmalla kylmäsilta olla. Seinä ei ole ollut auki, mutta seinän liittymä on samanlainen kun siinä toisessakin kuvassa. Bitumisively, huopa, puu. Ulkopuolella vaan puun tilalla tiili.
Vettä tosiaan alhaalta ja sivuilta. Varsinkin edestä ja oikealta sivulta. Ei niin paljoa että lattialle asti olisi tullut, mutta kosteutta tietysti liikaa.
Valesokkelia on tosiaan ne 3 sivua. Ja neljäs kellarin sivu on sekasikiö kun kellarin yläseinässä on muovi ja vanhan keittiön seinän lastulevy menee valessokkelilattian alapuolelle.
Mielestäni muovia ja lastulevyä ei saisi olla.
Yks lastulevyn alareuna näytti pahalta. Se oli ollut myös vanhan keittiön betoniportaankin takana muhiintumassa.
Lastulevy ei ollut kulmassa vaan keskemmällä seinää.
Vanhan keittiön takana on olohuone ja siinä myös lastulevyjen alareuna piilossa. Lastulevy näyttää kunnossaolevalta kun ottaa listan pois edestä.
Lisäksi tuossa vanhassa keittiössä oli lastulevyn päällä laudoitus. Ehkä sekin on eristänyt tuota muutenkin omituista seinää lisää.
Kuva 1 on siitä ja siinä on ollut se vanha keittiö. Kellarin päällä on uusi keittiö. Tuo uuden keittiön sisäilma on ihan hyvä. Lattia on lämpimämpi kun muualla, kellarin ja kellarissa olevan pannuhuoneen välillä. Kellari osan puolelta lähtee 7 reikäinen savupiippu.
Mä mistä alkaisin tän laaaaaaulun....
No lähetään nyt vaikka ihan yleisellä tasolla kertaamalla toimenpiteet kun ongelma on paikallistettu:
1. Selvitetään ja poistetaan vaurion aiheuttaneet syyt.
2. Kartoitetaan koko vaurioalue (Tärkeä!!! Liian pieneksi arvioitu korjattava alue on vain lakaisemista maton alle ja pian löytää edestään sen minkä taakseen luuli jättäneensä)
3. Tehdään korjaussuunnitelma AMMATTILAISEN johdolla. Tähän liittyy vaurion tutkiminen, jonka avulla saadaan selville vaurion vaikutukset sisäilmaan ja suunnitellaan korjaus- ja puhdistustyöt tapauksen vaativuuden mukaan. (KoHo ohjeistus)
Pääpiirteittäin kartoituksen jälkeen tultaisiin varmaankin kunnostamaan rakennusta ympäröivät olosuhteet; salaojat viettämään oikein, rakennuksen ympärystän maanpinnan muokkaus, patolevy, tarkastuskaivot, sadevesijärjestelmä, kaivannon täyttö oikeanlaatuisella sepelillä, routaeristys ja maanpinnan kaltevuus sopivaksi.
Sitten lisäksi mahd. sokkelin korjaus sisätilojen kautta (mitä teillä on sokkelin halkaisun eristeenä, onko varma että on kuivaa?). Sen jälkeen olisi vuorossa maanvaraisten lattioiden purku, hiekkatäytön poisto anturaan saakka ja siitä sitten oikeaoppisesti rakentamaan uutta perustusta.
Kellarin seinissä saattaa myös olla mikrobiongelma. Ne vaativat myös erikseen korjauksen ja lämpöeristyksen ulkopuolelta(!!!) kosteudeneristyksineen (esim.ulkoseinän pintaan bitumikermi). Kellarin sisäseinien pinnoitteet tulee olla kosteutta läpäiseviä. Mikäli seinä on kuitenkin kunnossa, on silti hyvä parantaa ainakin kellarin ilmanvaihtoa ja seinien hengittävyyttä.
Kuten huomaat, ongelma on moniulotteinen ja vaatii kunnollisen suunnitelman jossa huomioidaan rakennus kokonaisuutena. Myöskin korjausta tehdessä mikrobit pääsevät kellarista koko rakennukseen mikäli työtä ei teetetä asianmukaisin alipaineistuksin ja tietysti myös suojavarustein.
TSI-meininki houkuttelee, mutta nämä asiat eivät ole TSI-kamaa ;)- seitkytluku
mitä teillä on sokkelin halkaisun eristeenä, onko varma että on kuivaa?
Valesokkelin eristeenä 12.5cm villaa. Valesokkeli katottu 7 kohtaa ja on kuivaa ja kovaa. Katotut väliseinät on kunnossa.
Kellarin ulkoseinällä on se lämpökatko. Kellarin pääty ja sisäseinällä ei ehkä ole mitään eristettä.
-82 kellarin lattiaa on säretty ja valettu todella huonosti umpeen. Samaan kellarihuoneeseen on laitettu aika tehokas takka jossa leivinuuni. Kellarin sisäseinään on laitettu styroks ja puupaneeli. yläkerrassa se vanha alkuperäinen keittiö mistä on voinut kosteuttakin tulla. Kellarin katon ja keittiön lattian välissä muovi ja lastulevy lattian sisällä. Lisäksi keittiön kaapit varmaan aika tiiviisti edessä. Rupesin miettimään että ehkä nämäkin on jotain vaikuttaneet.
Ihan oikein mietitty. Ja se lastulevy ei tosiaan kuulu sinne! Mitä tarkoitat sillä että keittiöstä olisi päässyt kosteutta? Miksi niin olisi?
Toi eristeettömyys voi tässä tapauksessa olla ihan hyväkin asia kellarin noiden seinien suhteen.- seitkytluku
Tuossa vanhassa keittiössä on ollut tiskipöytä tuolla seinällä ja viemäri. Jos tiskipöydältä olisi valunut vettä tiskipöydän takaa lastulevyä pitkin alas ja lattian sisälle.
http://aijaa.com/4P5V7s
Katsoin tuossa kuvassa olevaa vanhan keittiön rakennetta tarkemmin. Alaosa betonista on kellarin seinää ja yläosa kellarin kattoa. Kellaristapäin katsottuna seinän ja katon rajakohdassa on muovi. Muovia ei muualtapäin näy ja muovi näkyy kellarin sisäseinällä.
Vanhan keittiön kulmassa on oikea höyrynsulkumuovi. Keittiöseinällä näkyy roskamuovia. Karhulevy eristevillan päällismuovit. Muovi on kaksinkerroin umpinainen taitos ylöspäin. Yhdessä kohtaa limitetty ja on neljä muovia päällekäin.
Järkyttävää toi muovin määrä. Mutta kuvassa levy näyttää ainakin olevan kunnossa. Sinne lattian väliin tarttis vaan nähdä. Ja ehkäpä nuuhkia haiseeko ummehtuneelta. Toi vaikuttaa kuitenkin aika hankalalta korjattavalta...
- seitkutluku
100% varmuudella siellä lattian alla on jotain. Tässä muutama viikko sitten koitin haistella kaikki nurkat ja kolot. Vanhan keittiön toisen patteriputken kohalta tuli viemärimäistä hajua. Lattiassa oli pieni halkeama myös. Purin nurkkakaapin korotuslattiabetonin pois ja kaapin. Valesokkeli oli nurkasta hyvässä kunnossa. Etuosalla ei ole tiiliverhousta vaan tuulensuojalevy, ilmaväli, puupaneeli.
Nyt katselin sitä roskamuovia ja koitin nostaa muovin toisen taitoksen pois. Samanlainen viemärimäinen haju taisi tulla. Lattia tosiaan menee purkuun että näkee mitä siellä on.
Ei siinä muu sitten auta. Eli valesokkeli on kunnossa, se on hyvä! Se ei ole mikään päivänselvyys. Sulla on nyt muutamakin asia siinä kellarin osalta selvitettävää ja korjattavaa, niin suunnittele nyt hyvin se työjärjestys (mietin yhä niitä kellarin seiniä, että tässä kohtaa niiden kunnosta tulis viimeistään varmistua). Ja edelleen suosittelen hankkimaan pätevän kuntotutkijan (vastuuvapauslausekkeeni;).
- seitkytluku
Tuli mieleen että talosta puuttuu se neljäs valesokkeliseinä. Se että kuinka aluslaatta on liitetty kellarin seinään kiinni. Epäilen että liitoksessa olisi jotain hämärää. Tai jos talo olisi jollain lailla liikahtanut. Talon takaa on sokkeli ja tiiliseinä ehjiä. Edessä on upotettu kuisti ja kellarin portaat tulee muuta seinää ulommaksi. Edessä valesokkelikaan ei ole betonista, mutta sokkelissa ei vikaa näy. Lattia purkamalla pitäisi selvitä miten se on tehty.
- seitkytluku
seitkytluku kirjoitti:
Tuli mieleen että talosta puuttuu se neljäs valesokkeliseinä. Se että kuinka aluslaatta on liitetty kellarin seinään kiinni. Epäilen että liitoksessa olisi jotain hämärää. Tai jos talo olisi jollain lailla liikahtanut. Talon takaa on sokkeli ja tiiliseinä ehjiä. Edessä on upotettu kuisti ja kellarin portaat tulee muuta seinää ulommaksi. Edessä valesokkelikaan ei ole betonista, mutta sokkelissa ei vikaa näy. Lattia purkamalla pitäisi selvitä miten se on tehty.
Näyttäisi että kosteus on tullut ylhäältäpäin. Keittiön lattialta tai lastulevyn pintaa pitkin valumalla.
Siinä aluslaatan ja kellarin seinän välissä on styroks. Hiekka näyttää puhtaalta ja on kuivaa. Päällisbetoni on päältä ja alta ok, mutta reunalta homeessa. Betonia vasten on ollut se huonoksi mennyt lastulevy ja 2 tai 4 kerrosta roskamuovia. Kellarin seinän betonissa ei silmämääräisesti näy mitään vikaa. Siinä kellarin seinän lähettyvillä menee yksi patteriputki ja siksi hajua oli siitä toisesta patterin haarasta.
Makuuhuoneesta otettiin aiemmin vanha muovimatto irti. Vihreä matto jossa ruskea karvapohja. Tilalle laitettiin uusi muovimatto ja saumasta liimattiin kiinni. Nyt tuo makuuhuone haisee pistävälle. Otin tuon uuden muovimaton siitä pois. Haju ehkä vähän lieveni, mutta on edelleen. Ilmeisesti betonin pinta pitää hioa että karva-muovimaton jäänteet ja liiman saa siitä pois?
Tuo haju on siitä aika salakavala että ei ole helppo tietää hajun syytä. Sellainen pistävä katku että voimakaskin se on. Itse en olisi mattoa irroittanut, mutta sellanen oli tähän tehty.
Samaa vanhaa vihreää karvamuovimattoa on muistaakseni ainakin olohuoneen lattiassa. Siihen on päälle laitettu harso ja laminaatti. En ole huomannut että siitä olisi mitään hajua tullut.
Eli kyse on jonkilaisesta vesivahingosta. Home saattaa ulottua laajemmalle mitä silmä näkee, sille kelpaa ravinnoksi ihan vaikka pöly ja muut epäpuhtaudet jotka ovat kertyneet betonin huokosiin. Korjaussuunnittelija antaa arvion vaurion laajuudesta ja siitä miten paljon betonia tulisi hiota / styroksia poistaa. Siihen tarvitaan tietysti soveltuvaa imuria joka voidaan liittää työkoneeseen.
Pistävä haju voi hyvinkin olla vanhan maton jäämistä. Tuon ikäisessä rakennuksessa on muistettava asbestimahdollisuus. Asbestia käytettiin mm. muovimattojen kiinnitysainessa, joten niitä ei ole tutkimatta turvallista hioa itse.- seitkytluku
http://www.baumedi.fi/sisailmaongelman-tunnistaminen/pistava-tai-imela-haju
Tuolta nettisivulta taisin lukea siitä matosta, hajusta ja sen vaaroista. Sekin huone on teipattu kiinni, että hajut ei pääse sekoittumaan muihin huoneisiin. Löytää niitä mahdollisia vikakohtia paljon helpommin. En oo nyt enää keksinyt että missä niitä voisi olla. Alkuperäinen vessakin on korjattu joskus, että märkätilat on katottu. Paitsi -82 tehdyt pesutilat kellariin, mutta niitä ei ole oikein käytetty.
No kyllä me tässä ketjussa ollaan aika hyvin käyty läpi taloanne, käyppä kurkkaamassa vielä hometalkoot.fi ja etsi rakenneratkaisunne sieltä.
Saanko vielä kerran sanoa? No sanon silti: pyytäkää paikalle koulutettu kuntotutkija. Sinulla on nyt liian iso taakka harteillasi yksinäsi. Tutkimus toki maksaa, mutta sillä ikään kuin siirrät taakkaa pois itseltäsi ja saat korjaussuunnitelman asiantuntijalta.
Olet hienolla asenteella liikenteessä ja selvität asioita määrätietoisesti, etkä vähättele riskejä. Talonne kärsii useammasta eri ongelmasta jotka saadaan kuntoon vielä. Älä lannistu. Hanki apua ja ryhdy toimiin! :)
miss.007 toivottaa Sinulle ja perheellesi kaikesta huolimatta oikein hyvää kesää ja haluaa ehdottomasti että kerrot kuulumisia matkan varrelta!"Korjaus tehtiin että kaappi1:sestä poistettiin oviseinä. Kaappi2:sesta oviseinä, myös takaseinä kokonaan, vaikka osa oli paremmassa kunnossa. Ja eteiseen päin oleva seinä. Eli seinän alajuoksut, runkotolpat (paitsi osa kengitettiin ja alajuoksu poistettiin), hiekka, styroks, betonilattia. Uudet tarvikkeet ja uusi valu. Kaappi 2 valiseinä tehtiin kantavaksi molemmista päistä. Siihen ei jäänyt puuta lattian alle. Miss.007 voi löytää korjauksesta jotain virheitä. Kaappi1 ehjä väliseinä tarkistettiin myös sisältäpäin. Muualtapäin lattioista otettiin myös samalla näytepaloja, eli alajuoksu tarkastettiin. Tällähetkellä valesokkeli on auki kahdesta kulmasta ja siellä ei mitään outoa näy ja puu on kovaa."
Sorry, mä kiikutin tän tänne osastolle. Mitä näytteistä silloin sanottiin? Kun alajuoksu poistettiin, miten se korjattiin? Elikä miltä näyttää rakenne nyt hiekasta ylöspäin lähtien? Ja onko tuo kaappiasia mielestäsi kunnossa nyt? Ei hajua?"Yksi kantava väliseinä on otettu kokonaan pois. Näytteitä ei viety mihinkään tutkittavaksi. Eli korjaus tehtiin vaan silmämääräisesti. Itse aika huonosti tiedän väliseinistä. Itselle oli silloin yllätys että väliseinät lähtee tässä/tämänikäisessä lattian alapuolelta."
- Näitä yllätyksiä ollaan tosiaan ruvettu kokemaan vähän joka puolella kun talot alkavat olla sen verran vanhuksia. Usein sieltä alapuun alta puuttuu kosteuden nousua hidastava kermi. Välttyäkseen ongelman jatkumiselta ja uusiutumiselta homehtunut alue tulisi kartoittaa. Sen jälkeen purkuoperaatio, styroksia poistetaan hieman betonin reunoja syvemmältä, sitten betonin hionta ja imurointi (home ylettää myös terveen näköiseen alueeseen), sitten pinta desinfioidaan lopuksi. Kosteusmittauksen jälkeen voidaan laittaa alemmalle laatalle bitumihuopa, sen päälle uusi umpisoluinen eriste joka tiivistetään reunoilta esim. uretaanilla. Sitten uusi valu ja valun päälle vesieriste. Vesieristeen päälle vasta uusi seinärakenne (teiltä jätettiin tämä seinä siis pois?). Näin. Jos teillä löytyy vielä muitakin alemman laatan päältä lähteviä puurakenteisia väliseiniä. Ugh ;)
"Nyt on alkanut varmistumaan että haju ja tarttuva haju tulee/tuli enimmäkseen sieltä kellarista."
- Vaikka nyt jotain olisi jossain muuallakin, toivottavasti kylläkään ei, niin kyllä toi kellari on selvästi vakava ongelma! Ihmettelen jos olette ihan terveinä pysyneet eikä mitään flunssakierteitä ole ollut.
"Vikaa on etsitty kaikkialta muualtakin, vaikka jälkeempäin tuntuu selvältä hommalta, kun tutkii miten rakenteet on tehty. Kellarin anturan/seinän alle ei ilmeisesti ole mitään tehtävissä ja saven kuivattamisessakin on omat riskinsä."
- Hienoa kuitenkin että olet käynyt rakenteisiin käsiksi ja hommat on jo lähteneet käyntiin! Kunnolliset ja tehokkaat keinot on kellarin suhteen vähissä, myönnetään. Jos täällä löytyy joku kenellä on ideoita tuohon niin hyvä. Itse en osaa sanoa mitään muuta kuin että toimivat salaojat ja seinien ulkopuoliset työt tulisi hoitaa kuntoon. Lattian osalta taisin jo johonkin sepustaa. Elikä tärkeää olisi saada pinta materiaalit hengittämään! Kellarin seinien ja lattioiden pintakerroksien tulisi läpäistä tehokkaasti kosteutta, eikä missään nimessä saa pyrkiä estämään sitä. Tuuletusta olisi hyvä lisätä.
"Yhdestä rintamamiestalosta katsoin että jälkeempäin tehty lisäeristys sisäpuolelle kellarin seiniin on paha juttu."
- Todella paha. Nykyäänkin markkinoilla on VTT:n testaamia uretaanieristeitä joissa on "salaojaurat". Ko. yritys markkinoi, että niillä on turvallista eristää kellaritkin niin sisä- kuin ulkopuoleltakin. Mun pääni hälytyskellot soi silti. En lähtis testaamaan omiin seiniini sisäpuolle. Ulkopuolelle salaojitettu urtsilevy kuullostaa kyllä hyvältä innovaatiolta kellareihin joissa tarvitaan erityistä kosteuden hallintaa maaperän kosteutta vastaan.- seitkytluku2
Kellarissa olikin onneksi rivinteeraus seinissä paitsi yhdessä oli se styroks.
Mikähän olisi oikeaoppinen korjaustapa yläkerran seinille vai onkohan niille mitään korjaustapaa? Seinissä siis tiiviisti tiili, villa, muovi, lastulevy. Hankala muuttaa erilaiseksi miten se on alunperin tehty. Muovin ilmavuoto nurkissa olisi hyvä tarkistaa.
Siellä alapuun alla on se huopa ja bitumia.
Heh, en muista edes sitä että olenko tämänkään sanonut, mutta anteeks nyt jos kyselen samoja asioita uudestaan. Tässä on sattumoisin ollu 3 samantyyppistä 70-luvun taloa parin viikon sisällä. Ja olisivatkin sitten täysin samanlaisia, mutta ei. Poikkeus vahvistaa säännön, yhestä seiskaseiskasta ei löytyny mitään moitetta muuta kuin katosta, jossa ruuvaukset pyöri ympäri ja auringonvalo paistoi kauniisti sisään.
Mutmut...
Olitko siis rytöksiseinän tarkastanu, että eristeen taakse ei ole ilmestynyt mitään ylimääräistä?
Yläkertaan:
Tarkoittaako "tiiviisti" nyt sitä että kynsirako puuttuu?
Onko seinä muurattu paikan päällä?
Joo, ne höyrynsulut on vähän muutenkin tuon ikäisessä talossa arveluttavia. On varmasti tehty reikiäkin seinään. Mutta korjausperiaatteet kyllä löytyy noihinkin valesokkeliseiniin. Siinä olet oikeassa että "hankalaa". Mutta ei mahdotonta :)- seitkytluku2
miss.007 kirjoitti:
Ps. Löytyykö mitään tuuletusyrityksiä, kuten avattuja saumoja alavarvista tms.?
Melkein koko styroksiseinän purin. Oli aika helppo, mutta tuo loppuosa vaatii enemmän voimaa. Saa nähdä kylmeneekö kellari paljonkin talvella, mutta pakko ne oli tiputtaa alas.
Hiiren oli päässeet seinän reijästä seinän sisälle. Yhdessäkohtaa alhaalla oli kosteutta/märkää. Sitä kalkkijuttua meni alhaalla ja vähän ylempänäkin, kun seinä ei ollut päässyt mihinkään kuivamaan.
Niin niissä yläkerran seinissä ei mitään tuuletusyrityksiä ole. -99 tehdyssä pienessä laajennuksessa on joka kolmas sauma auki.
Ulkoseinät ja muut on ne -72. Huonosti tuli laitettua niistä seinistä. Tuulensuojalevyä ei ole. Paikallaan muurattu ja pieni kynsirako on tiilen ja runkotolpan välissä. Paitsi laastistahan sekin on tukossa. Runkotolppa on 10cm. Villa 12.5cm. Eli villa on siellä puristuksissa. Räystäiltä villojen päällä on kantava katon osa. Jotain roskaa saattaa olla tiilien kynsiraossa että huonosti tuulettuu sieltä. Päädyissä seinävillat menee yhtenäisenä melkein peltikattoon asti. Siellä ei mahdu kynsirakoa olemaan.
Villat on kunnossa, mutta tällaisessa patenttiseinässä ne villat kaiketi menee vanhaksi jonkun ikävuoden jälkeen. Ja varsinkin nurkkien huonosti tehdyistä höyrynsuluista pääsee vuotoilmaa.
Nyt sellanen kysymys, että mihin asiaan lähinnä kysyit korjausperiaatteita, ulkoseinän valesokkeliin, vai tuohon seinän tuulettumattomaan rakenteeseen? Nythän on niin, että mikäli teiltä puuttuu sekä avatut puskusaumat, että tuuletusrako, niin se on riskirakenne. Mutta kerrot kuitenkin että villat ovat kunnossa. Saattavat ollakkin, ainakin silmämääräisesti.
Härmääntyykö tiiliseinä mistään kohtaa esim. keväisin? Onko alimmaiset tiilet tummempia? Rapautuuko sokkelin maalaus? Eli onko merkkejä kosteusrasituksesta?
Se bitumikermi saattaa joissakin tapauksissa pelastaa seinän alaosan maakosteudelta, mutta ei aina.
Olis kiva taas nähdä sellainen halkaisukuva missä näkyy seinärakenne maanpinnan alapuolelle asti (maanpinta mukaan kuvaan) sekä samaan kuvaan sisäpuolelta lattianhalkaisu ja sokkelin mahd. sisäpuolinen eristys. Mut ei ole pakko jos ei jaksa ;)- valesokkeli2
Ei tosiaan ole tuulensuojalevyä eikä tuuletusrakoa. Avattuja puskusaumoja tai reikiäkään ei ole, mutta niistä tuskin olisi mitään hyötyä.
Sellaista valkoista on yhdelläkohtaa vanhan vessan kohdassa seinässä. Taitaa olla aika pysyvästi siinä. Samalla seinällä on vähän sammalta ja toisella pimeällä seinällä on myös. Kahdella aurinkoisella seinällä ei ole.
Valesokkeli on sisäpuolelta musta varmaankin bitumista. Sokkelin päällä se huopakaista ja tiilet.
Tiilien värissä ei ole eroa ja sokkelissä on maalit pysyneet. Valesokkeli on korkea 30cm menee yli lattian tasosta. Valesokkeli on aavistuksen sisempänä kun tiilet. Ei kumminkaan seinätolpissa kiinni. Ehkä joskus myöhemmin saan jotain piirrettyä.
Tuo seinän tuulettumaton rakenne siinä askarruttaa. Valesokkelissa ei mitään katastrofaalista vikaa ole.
Sitten jos tuuletusrako puuttuu, on hyväkin että saumat on kiinni. Niistä sisään pääsevä kosteus ei pääse ulos.
Sitä härmää on monissa tiilitaloissa, mutta se on kuitenkin aina merkki siitä että tiili hengittää sisään päässyttä kosteutta ulospäin, eli härmän suuntaan. Kyse on tiilestä irtoavasta kalkista ja suolasta. Sammaleetkaan ei viihdy ihan kuivassa. Osa seinistä saattaa olla enemmän säärasitusten armoilla kuin toiset. Esim. joskus viistosateet voivat piiskata seiniä ja vesi imeytyy seinän läpi villoihin. Samaten talon seinustalle kolattu lumi voi aiheuttaa tuulettumattoman seinän pidempi aikaista kosteusrasitetta. Jos teidän seinänne kastuu, se ei pääse kuivumaan, koska se tuuletusväli puuttuu. (Rakoja siis en suosittele lisäämään, vaikka joku niin väittäisikin).
Yksi juttu vielä. Kerrot että vessanvastaisella seinällä on kalkkihärmää. Osaatko jo arvata mitä minä haluan seuraavaksi varmistaa? ;) Juu, onhan vessan vesiputket ihan ok? Vesimittari ei pyöri kun hanat kiinni? Tämä nyt oli tälläinen varmistus vaan, pakko väläyttää edes ajatusta kun olen törmännyt tapauksiin joissa tiiliseinän härmä on paljastunut putkirikon.
Laitampa tähän nyt vähän kotiläksyä ennen kuin perehdytään tuohon seinän korjaukseen.
http://www.sisailmakeskus.fi/kuvat/file/Artikkeli_Riskirakenteet ja niiden tunnistaminen___(1).pdf- seitkytluku2
Sinne vanhaan vessaan ei tule vesiä ja siinä on uudet vesiputket ja uusi betonilattia.
Ei mennyt ihan nappiin talon piirrustukset. Siinä kulmassa missä härmää on niin ei olekaan vessaa. Siinä etuoven sisennyksen kulmassa on kaappi jossa on yksi ovi. Kaapin ovi aukeaa makuuhuoneeseen.
Härmää olen nähnyt mutta olen luullut sitä joksikin liaksi. Siinä kaapissa on tietysti ovi ollut, mutta olen ottanut sen pois. Ja nyt ovi on paikoillaan mutta auki.
Tässä kun se kaappiongelma oli niin arvelen että tuosta kaapista löytyy jotain autoa kanssa. Ehkä valesolleli sekä seinäkin pilalla. Kaapissa on samanlainen oma betonilattia kun rivikaapeissa.
Linkki ei tainnut toimia.
Mun täytyy käydä nyt toisella puolella lukemassa vielä tuo kaappiasia. Näitä rakennekuvioita ei ainakaan naisen avaruusajattelulla aina heti sisäistä :) Taisi siellä olla kuvakin.
Jos se on kalkkiärmää, niin lähtee esim. juuriharjalla. Linkki täytyy näköjään kopioida osoitekenttään että toimii.- seitkytluku2
Täytyy koittaa juuriharjaa jos se on kalkkihärmää.
Valesokkelin alapuu on makuuhuoneessa 43cm päässä valesokkelin yläosasta. Tuossa kaapissa taas 38cm ja siinä on alla styroks, bitumia ja alapuu. Ei taida olla kantava alapuu.
Ei ollut kaapin valesokkelissa vikaa. Valesokkelissa sisäpuolella tais näkyä vähän sitä härmää.
Vanhan vessan jostain vesivahingosta oli vessan lastulevy mennyt piloiksi. Sitä lastulevyä ei siinä enää ollut. Mutta kaapin betonilattian reuna oli sen kostuneen lastulevyn takia homeessa. Samoin homeessa oli kaapin takaseinän lastulevy alareunasta. Läikästä näkyi että kosteus oli tullut vessastapäin. Kaapin vasenta seinää en vielä purkanut. Alareunan pala oli kumminkin aika hyvä.
Hiiret oli jotenkin päässeet kaapin lattian alle ja seinälle. Yks raato löytyi.
Ilmavuotoa oli aika paljon tiiliseinän ja puuseinän kulman liitoksessa.
Linkin sainkin luettua.
Miten tämä vanhan vessan asia selvisi? Kertoiko edellinen omistaja? Mitenkä kauan te muuten olette talossa asuneet?
- seitkytluku2
Viisi vuotta. Ei ollut alkuperäisten edellisten omistajien kanssa puhetta vessasta kovin tarkasti. Vessa oli alkuperäiskunnossa ja vessanpönttö rikki. Pysyi kuivana kun vessanpöntön hana oli kiinni.
Vesiputket oli vaihtokunnossa ja samalla laitettiin lattiakaivo vessaan. Tästä sama 5 vuotta. Vessan seinien lastulevyn alaosat sahattiin silloin pois.
Vessan takaseinä ja kaapin sivuseinä oli samaa lastulevyä. Eli kaapin betonilattia ja takaseinän lastulevy on olleet myös hyvin lähellä vuotokohtaa. seitkytluku2 kirjoitti:
Viisi vuotta. Ei ollut alkuperäisten edellisten omistajien kanssa puhetta vessasta kovin tarkasti. Vessa oli alkuperäiskunnossa ja vessanpönttö rikki. Pysyi kuivana kun vessanpöntön hana oli kiinni.
Vesiputket oli vaihtokunnossa ja samalla laitettiin lattiakaivo vessaan. Tästä sama 5 vuotta. Vessan seinien lastulevyn alaosat sahattiin silloin pois.
Vessan takaseinä ja kaapin sivuseinä oli samaa lastulevyä. Eli kaapin betonilattia ja takaseinän lastulevy on olleet myös hyvin lähellä vuotokohtaa.Eli viisi vuotta on täynnä. Tehtiinkö asuntoon kuntotarkastus? Siinä raportissa on varmaankin eritelty näitä riskejä ja annettu korjausehdotuksia tai esitetty lisätutkimustarpeet. Sen pohjalta olisi helpompi toimia.
- seitkytluku2
miss.007 kirjoitti:
Eli viisi vuotta on täynnä. Tehtiinkö asuntoon kuntotarkastus? Siinä raportissa on varmaankin eritelty näitä riskejä ja annettu korjausehdotuksia tai esitetty lisätutkimustarpeet. Sen pohjalta olisi helpompi toimia.
Ei tehty. Terveystarkastaja on käynyt ja sen perusteella on ruvettu etsimään vikoja. Hän toimii näytteidenottajana. Lappu löytyy jostain. Oli mm. Valesokkelirakenne, tuutetusreikien puuttuminen tiiliseinästä, ei salaojia, ei korvausilmaventtiileitä, tunkkainen haju. Sillähetkellä kellarissa oli ihan hyvä ilma hänen mielestään. Talo oli lainassa aiemmin ja huomasin että kellarin lattialle oli jäänyt karvapohjainen muovimatto. Muivimatto ja lattia oli homeessa. Huomasin tämän siis myöhemmin tarkastajan käynnin jälkeen. Yhdestä makuuhuoneesta paikansin sen pistävän hajun.
Hänen mielestään tuuletusreijät tiiliseinässä ehkä auttaisi vaikka tuulensuojalevyä ei ole. Mutta niistä tosiaan olisi vaan haittaa. Niin ja talon päätyihin ilmanvaihtoritilät yläpohjaan. Piipun hattu puuttuu. Korjaussuunnitelma ammattilaisella. En muista oliko vielä jotain muuta.
Sanoi myös että tutkimukset maksaa aika paljon ja aika paljon saa itse tutkimalla, että ei mene kaikki rahat siihen särkemiseen. Hän toimii puolueettomana näytteiden ottajana. Kaupan purusta mainitsi, mutta hänen mielestään ongelmana se että kuntotarkastusta ei ole tehty. Taisi puhua 10 vuodesta, mutta se taisi mennä väärin. Lisäksi hinta oli 25te että siitä ei kauhean isoa hinnan alennusta voi saada. seitkytluku2 kirjoitti:
Ei tehty. Terveystarkastaja on käynyt ja sen perusteella on ruvettu etsimään vikoja. Hän toimii näytteidenottajana. Lappu löytyy jostain. Oli mm. Valesokkelirakenne, tuutetusreikien puuttuminen tiiliseinästä, ei salaojia, ei korvausilmaventtiileitä, tunkkainen haju. Sillähetkellä kellarissa oli ihan hyvä ilma hänen mielestään. Talo oli lainassa aiemmin ja huomasin että kellarin lattialle oli jäänyt karvapohjainen muovimatto. Muivimatto ja lattia oli homeessa. Huomasin tämän siis myöhemmin tarkastajan käynnin jälkeen. Yhdestä makuuhuoneesta paikansin sen pistävän hajun.
Hänen mielestään tuuletusreijät tiiliseinässä ehkä auttaisi vaikka tuulensuojalevyä ei ole. Mutta niistä tosiaan olisi vaan haittaa. Niin ja talon päätyihin ilmanvaihtoritilät yläpohjaan. Piipun hattu puuttuu. Korjaussuunnitelma ammattilaisella. En muista oliko vielä jotain muuta.
Sanoi myös että tutkimukset maksaa aika paljon ja aika paljon saa itse tutkimalla, että ei mene kaikki rahat siihen särkemiseen. Hän toimii puolueettomana näytteiden ottajana. Kaupan purusta mainitsi, mutta hänen mielestään ongelmana se että kuntotarkastusta ei ole tehty. Taisi puhua 10 vuodesta, mutta se taisi mennä väärin. Lisäksi hinta oli 25te että siitä ei kauhean isoa hinnan alennusta voi saada."Hänen mielestään tuuletusreijät tiiliseinässä ehkä auttaisi vaikka tuulensuojalevyä ei ole. Mutta niistä tosiaan olisi vaan haittaa."
- Näin on. Jopa kuntokartoittajat antavat virheellisesti ohjeita reikien tekoon, koska päältäpäin on mahdotonta todeta onko takana tuuletusväli. Tällöin puuttuu nimenomaan kokemus ja tieto eri aikakausien rakennuksista ja annetaan ohjeita kuten uudempiin rakennuksiin.
"Niin ja talon päätyihin ilmanvaihtoritilät yläpohjaan. Piipun hattu puuttuu. Korjaussuunnitelma ammattilaisella. En muista oliko vielä jotain muuta."
- Onko välikattoon olemassa tarkastusluukku? Mikäli katto on loiva ja tuuletus on puuttunut n.30 vuotta niin katolla tuskin on puhtaat paperit. Tällöin tunkkainen haju on usein pahempi matalapaineella ja kosteilla keleillä. Haju saattaa tulla pihalle saakka. Tuuletusritilät saattavat kuivattaa jo vaurioituneita materiaaleja, mutta aina kun ilmankosteus kasvaa, mikrobit lähtevät elämään. Ja tämä kaikki siis liittyy oletukseen että räystäiden alta tuuletus on ollut olematon ja päädytkin ummessa. Lisäksi on olemassa muitakin riskejä, kuten läpivientien tiivistämättömyys tai ilmanvaihtoputkien tms. putkien eristeiden vääränlainen toteutus.
"Sanoi myös että tutkimukset maksaa aika paljon ja aika paljon saa itse tutkimalla, että ei mene kaikki rahat siihen särkemiseen. Hän toimii puolueettomana näytteiden ottajana."
- On totta että kun itse avelee paikkoja, pääsee perille asioista. Tämä hakuammunta on mielestäni hyvä aloittaa itse jos työkalut pysyvät hyppysissä, koska siinä säästää rahaa. Mutta, kun on päässyt asioista vihille ja varsinkin tälläisessä kohteessa jossa on useampi eri osa-alue vakavuudeltaan kyseenalainen, säästää aikaa ja hermoja ottaa paikalle ammattilainen, jolta saa ajantasalla olevat korjausohjeet.
"Kaupan purusta mainitsi, mutta hänen mielestään ongelmana se että kuntotarkastusta ei ole tehty. Taisi puhua 10 vuodesta, mutta se taisi mennä väärin. Lisäksi hinta oli 25te että siitä ei kauhean isoa hinnan alennusta voi saada."
- Onko kyseessä siis kohde joka myytiin rehellisesti kertoen vioista? En tiedä sijaintia, enkä ole kiinteistövälittäjä, mutta hinta kuullostaa siltä että asunto on myyty remonttitaitoiselle henkilölle ja kerrottu vioista. Myyjän vastuu on 5 vuotta.
Tässä tapauksessa korjattavaa on paljon. Mutta tärkeintä on että kaikki tehdään kunnolla ja oikein, oikealla tavalla ja oikeassa järjestyksessä. Säästät rahaa nyt kun nuuskit nurkat tarkkaan yksiksesi, jolloin välistä jää pois erilaiset kartoitukset. Siltikin ammattilaisen avulla on hyvä tutkia materiaalien kunto niiltä osin kun jotain epäillään. Korjaussuunnitelmia ei myöskään kannata tehdä itse, jos ei ole alan ammattilainen. Olen siinä mielessä vähän tuhma, että uskon että muutamat korjauksetkin voi tehdä itse, kunhan saa kunnollisen korjaussuunnitelman ammattilaiselta. Tämä ei koske esim. kellarianne, joka tulee alipaineistaa, koska urakka pöllyttää mikrobit koko rakennukseen. Muutenkin terveytenne kannalta harkitisisin onko rakennuksessa järkevää asua tällä hetkellä, mutta itsekin vastaavassa tilanteessa ymmärrän, että se ei ole niin yksiselitteistä, että lähtee vain pois.
Mutta siis: Kun nyt saat selville ongelmat, tarvitset jokaiseen vakavaan asiaan tutkmuksen ja korjaussuunnitelman ammattilaiselta. Voit kuitenki ajatella asiaa niin, että olette saaneet asunnon hyvin edullisesti, et olet teettänyt kuntokartoitusta tms. Homekoirankin asioita olet itse hoitanut ja joitakin korjauksia voi tehdä itsekin. Eli säästöä on syntynyt, mutta älä missään nimessä säästä korjauksen suhteen. Ja hyvä korjaussuunnitelma edellyttää valitettavasti näitä kosteus- ja mikrobitutkimuksia.- seitkytluku2
miss.007 kirjoitti:
"Hänen mielestään tuuletusreijät tiiliseinässä ehkä auttaisi vaikka tuulensuojalevyä ei ole. Mutta niistä tosiaan olisi vaan haittaa."
- Näin on. Jopa kuntokartoittajat antavat virheellisesti ohjeita reikien tekoon, koska päältäpäin on mahdotonta todeta onko takana tuuletusväli. Tällöin puuttuu nimenomaan kokemus ja tieto eri aikakausien rakennuksista ja annetaan ohjeita kuten uudempiin rakennuksiin.
"Niin ja talon päätyihin ilmanvaihtoritilät yläpohjaan. Piipun hattu puuttuu. Korjaussuunnitelma ammattilaisella. En muista oliko vielä jotain muuta."
- Onko välikattoon olemassa tarkastusluukku? Mikäli katto on loiva ja tuuletus on puuttunut n.30 vuotta niin katolla tuskin on puhtaat paperit. Tällöin tunkkainen haju on usein pahempi matalapaineella ja kosteilla keleillä. Haju saattaa tulla pihalle saakka. Tuuletusritilät saattavat kuivattaa jo vaurioituneita materiaaleja, mutta aina kun ilmankosteus kasvaa, mikrobit lähtevät elämään. Ja tämä kaikki siis liittyy oletukseen että räystäiden alta tuuletus on ollut olematon ja päädytkin ummessa. Lisäksi on olemassa muitakin riskejä, kuten läpivientien tiivistämättömyys tai ilmanvaihtoputkien tms. putkien eristeiden vääränlainen toteutus.
"Sanoi myös että tutkimukset maksaa aika paljon ja aika paljon saa itse tutkimalla, että ei mene kaikki rahat siihen särkemiseen. Hän toimii puolueettomana näytteiden ottajana."
- On totta että kun itse avelee paikkoja, pääsee perille asioista. Tämä hakuammunta on mielestäni hyvä aloittaa itse jos työkalut pysyvät hyppysissä, koska siinä säästää rahaa. Mutta, kun on päässyt asioista vihille ja varsinkin tälläisessä kohteessa jossa on useampi eri osa-alue vakavuudeltaan kyseenalainen, säästää aikaa ja hermoja ottaa paikalle ammattilainen, jolta saa ajantasalla olevat korjausohjeet.
"Kaupan purusta mainitsi, mutta hänen mielestään ongelmana se että kuntotarkastusta ei ole tehty. Taisi puhua 10 vuodesta, mutta se taisi mennä väärin. Lisäksi hinta oli 25te että siitä ei kauhean isoa hinnan alennusta voi saada."
- Onko kyseessä siis kohde joka myytiin rehellisesti kertoen vioista? En tiedä sijaintia, enkä ole kiinteistövälittäjä, mutta hinta kuullostaa siltä että asunto on myyty remonttitaitoiselle henkilölle ja kerrottu vioista. Myyjän vastuu on 5 vuotta.
Tässä tapauksessa korjattavaa on paljon. Mutta tärkeintä on että kaikki tehdään kunnolla ja oikein, oikealla tavalla ja oikeassa järjestyksessä. Säästät rahaa nyt kun nuuskit nurkat tarkkaan yksiksesi, jolloin välistä jää pois erilaiset kartoitukset. Siltikin ammattilaisen avulla on hyvä tutkia materiaalien kunto niiltä osin kun jotain epäillään. Korjaussuunnitelmia ei myöskään kannata tehdä itse, jos ei ole alan ammattilainen. Olen siinä mielessä vähän tuhma, että uskon että muutamat korjauksetkin voi tehdä itse, kunhan saa kunnollisen korjaussuunnitelman ammattilaiselta. Tämä ei koske esim. kellarianne, joka tulee alipaineistaa, koska urakka pöllyttää mikrobit koko rakennukseen. Muutenkin terveytenne kannalta harkitisisin onko rakennuksessa järkevää asua tällä hetkellä, mutta itsekin vastaavassa tilanteessa ymmärrän, että se ei ole niin yksiselitteistä, että lähtee vain pois.
Mutta siis: Kun nyt saat selville ongelmat, tarvitset jokaiseen vakavaan asiaan tutkmuksen ja korjaussuunnitelman ammattilaiselta. Voit kuitenki ajatella asiaa niin, että olette saaneet asunnon hyvin edullisesti, et olet teettänyt kuntokartoitusta tms. Homekoirankin asioita olet itse hoitanut ja joitakin korjauksia voi tehdä itsekin. Eli säästöä on syntynyt, mutta älä missään nimessä säästä korjauksen suhteen. Ja hyvä korjaussuunnitelma edellyttää valitettavasti näitä kosteus- ja mikrobitutkimuksia.On tarkastusluukku välikattoon. Joskus olen kaikki kolot ryöminyt ja mitään silminnähtävää ei näkynyt. Yläpohjassa villaa ja purua. Talon ympäriltä olin ottanut yhden räystäslaudan lappeilta pois. Tämä ei oikeastaan ollut vielä auttanut. Niin pienet ne tuuletusvälit oli. Juuri tuota kuvailemaasi hajua joinakin eri aikoina huomaa pihalle päin. Nyt kun otin jotkut ihmeen tuulenestolaudat pois ja lisäsin räystäille isomman tuuletusvälin niin alkoi ilma kiertää ja sitä jostain säätilasta riippuvaa hajua en ole huomannut. Tuuletusta lisäämällä hajua tuli hetken enempi. Ehkä jotain purulle haisevaa.
Lamppujen sähköt oli rikkoneet höyrynsulkumuovin oikein kunnolla ja melkein kaikki lastulevykatot on purettu ja höyrynsulku tiivistetty. Kolme ilmanvaihtoputkea oli eristämättömänä yläpohjassa ja ne on eristertty.
Mitä nyt muistelen niin myyjän mielestä talossa ei pitänyt olla mitään vikaa. Hinta oli alhaisin mahdollinen kun kiinteistö oli panttina ostohinnalla. Myyjä oli asunut/käynyt talossa viimeksi jotain -95 ja talossa asui hänen vanhemmat.
Huono katto oli ostettaessa tiedossa. Vessakin taisi olla kun pöntön hana oli varmaan kiinni.
Katon naulat ei pysyneet tiukasti kiinni ja nauloja oli harvassa. Pellin saumat avattiin ja puhdistettiin liasta. Ruuveja tuli kolminkertainen määrä jokaiseen lautaan kiinni. Katto maalattiin. Aluskatetta siinä ei vieläkään ole muutakun pienellä osalla kattoa laajennusosan takia.
Myynnin syy oli kuulemma että omistaja halusi myydä. Välittäjälläkin oli kai pitkään myynnissä jollain aivan liian suurella hinnalla 65-80. 50 voisi olla kunnossa olevasta sopiva. Jossain vaiheessa sen tarttuvan hajun huomasi ja sitten paljon muutakin. Niin siis nyt se haju taas ei ole tarttunut mutta tiedä sitten että milloin. Lisäksi sitten ne myrkyt mitä ei haista. - että ihan rihmastook
seitkytluku2 kirjoitti:
On tarkastusluukku välikattoon. Joskus olen kaikki kolot ryöminyt ja mitään silminnähtävää ei näkynyt. Yläpohjassa villaa ja purua. Talon ympäriltä olin ottanut yhden räystäslaudan lappeilta pois. Tämä ei oikeastaan ollut vielä auttanut. Niin pienet ne tuuletusvälit oli. Juuri tuota kuvailemaasi hajua joinakin eri aikoina huomaa pihalle päin. Nyt kun otin jotkut ihmeen tuulenestolaudat pois ja lisäsin räystäille isomman tuuletusvälin niin alkoi ilma kiertää ja sitä jostain säätilasta riippuvaa hajua en ole huomannut. Tuuletusta lisäämällä hajua tuli hetken enempi. Ehkä jotain purulle haisevaa.
Lamppujen sähköt oli rikkoneet höyrynsulkumuovin oikein kunnolla ja melkein kaikki lastulevykatot on purettu ja höyrynsulku tiivistetty. Kolme ilmanvaihtoputkea oli eristämättömänä yläpohjassa ja ne on eristertty.
Mitä nyt muistelen niin myyjän mielestä talossa ei pitänyt olla mitään vikaa. Hinta oli alhaisin mahdollinen kun kiinteistö oli panttina ostohinnalla. Myyjä oli asunut/käynyt talossa viimeksi jotain -95 ja talossa asui hänen vanhemmat.
Huono katto oli ostettaessa tiedossa. Vessakin taisi olla kun pöntön hana oli varmaan kiinni.
Katon naulat ei pysyneet tiukasti kiinni ja nauloja oli harvassa. Pellin saumat avattiin ja puhdistettiin liasta. Ruuveja tuli kolminkertainen määrä jokaiseen lautaan kiinni. Katto maalattiin. Aluskatetta siinä ei vieläkään ole muutakun pienellä osalla kattoa laajennusosan takia.
Myynnin syy oli kuulemma että omistaja halusi myydä. Välittäjälläkin oli kai pitkään myynnissä jollain aivan liian suurella hinnalla 65-80. 50 voisi olla kunnossa olevasta sopiva. Jossain vaiheessa sen tarttuvan hajun huomasi ja sitten paljon muutakin. Niin siis nyt se haju taas ei ole tarttunut mutta tiedä sitten että milloin. Lisäksi sitten ne myrkyt mitä ei haista.Joopa niin ei ne vielä mitään mitkä haisee mutta se se vasta mikä ei haise.
Myrkyt mistä mainitset. "65-80" ihan kelpo hintahan tuo jos oma tontti. Mutta jos sitä mustaa paksua "juurta" kovasti, niin hintaa kyllä alas ja roimasti. seitkytluku2 kirjoitti:
On tarkastusluukku välikattoon. Joskus olen kaikki kolot ryöminyt ja mitään silminnähtävää ei näkynyt. Yläpohjassa villaa ja purua. Talon ympäriltä olin ottanut yhden räystäslaudan lappeilta pois. Tämä ei oikeastaan ollut vielä auttanut. Niin pienet ne tuuletusvälit oli. Juuri tuota kuvailemaasi hajua joinakin eri aikoina huomaa pihalle päin. Nyt kun otin jotkut ihmeen tuulenestolaudat pois ja lisäsin räystäille isomman tuuletusvälin niin alkoi ilma kiertää ja sitä jostain säätilasta riippuvaa hajua en ole huomannut. Tuuletusta lisäämällä hajua tuli hetken enempi. Ehkä jotain purulle haisevaa.
Lamppujen sähköt oli rikkoneet höyrynsulkumuovin oikein kunnolla ja melkein kaikki lastulevykatot on purettu ja höyrynsulku tiivistetty. Kolme ilmanvaihtoputkea oli eristämättömänä yläpohjassa ja ne on eristertty.
Mitä nyt muistelen niin myyjän mielestä talossa ei pitänyt olla mitään vikaa. Hinta oli alhaisin mahdollinen kun kiinteistö oli panttina ostohinnalla. Myyjä oli asunut/käynyt talossa viimeksi jotain -95 ja talossa asui hänen vanhemmat.
Huono katto oli ostettaessa tiedossa. Vessakin taisi olla kun pöntön hana oli varmaan kiinni.
Katon naulat ei pysyneet tiukasti kiinni ja nauloja oli harvassa. Pellin saumat avattiin ja puhdistettiin liasta. Ruuveja tuli kolminkertainen määrä jokaiseen lautaan kiinni. Katto maalattiin. Aluskatetta siinä ei vieläkään ole muutakun pienellä osalla kattoa laajennusosan takia.
Myynnin syy oli kuulemma että omistaja halusi myydä. Välittäjälläkin oli kai pitkään myynnissä jollain aivan liian suurella hinnalla 65-80. 50 voisi olla kunnossa olevasta sopiva. Jossain vaiheessa sen tarttuvan hajun huomasi ja sitten paljon muutakin. Niin siis nyt se haju taas ei ole tarttunut mutta tiedä sitten että milloin. Lisäksi sitten ne myrkyt mitä ei haista.Hyvä että olet lisännyt tuuletusta! Tärkeää olisi jos ilma kulkisi myös päätykolmiosta toiseen esteettömästi. Nyt kun tuulensuojalevyt puuttuvat niin on hyvä aika ajoin tarkistaa että eristeet ei lähde lipettiin ;) Tässä vielä talkooaineistoa aiheesta http://aijaa.com/zP8KV6
Homeet elävät ilmojen ja vuodenaikojen mukaan. Hometaloissa asuvat pärskivät usein silloin kun heinänuhaiset nauttivat ilman räkäliinoja: sateisilla keleillä. Ilmanpaineiden ja sääolot vaihtelut tuovat hajuttomiakin kausia. Niitä ovat kunnon pakkaskeli ja kuivat kesäpäivät jolloin ilmakosteus ei ole suuri. Silloin saattaa saada pyykistäkin hajutonta.
Mitä teille kuuluu nyt? Ihan yleisesti ottaen.. Mitä toivot teidän talonne suhteen ja mitä olet suunnitellut? Jos olet perheellinen, niin toivottavasti teillä on siellä nyt sopu ja puhallatte yhteen hiileen. Talo kuluttaa jo tarpeeksi itsessään.
- yks raato vaan
Valesokkelin alapuu on makuuhuoneessa 43cm päässä valesokkelin yläosasta.
Oliko varmasti tuon 43cm, ettei hieman alle. - yteliäs
Onko miss007 kosteus ja homevaurioalan ammattilainen???
Ei tule leipäni tältä alalta, ja loma loppuu muuten maanantaina. Aloitan (toivottavasti) vuoden päästä vapaaehtoistyön alaan liittyen. Tällä hetkellä opiskelen sitä varten.
- hajunenällä
Missä opiskelet. Kannuksessa ovat jotain homehajukursseja pitäneet ainakin koirille.
Mut en kyllä tunne kuin muutaman itseopiskelevan kuivan kuivaajan ja pintakosteusmittaajan ja ne ei ole kyllä mitään vappaehtoistyöläisiä vaan kovapalkkaista porukkaa.
Laskutus on ollut varmaan kohdallaan homealalla kun tämän palstan juttuja on tullut muutama luettua. Pitää varmaan lukea lisää, että saa oikean kuvan vapaehtoisistakin.
Homesairaiden ongelmista ei ole monikaan kiinostunut joten panostahan sille puolelle jos kerran vapaaehtoistyöhön ja "kutsumusta" tunnet alalle.
Rakennuskorjaus ja sen valvonta mieluimmin jätä osaajille ja keskity homesairaitten vakuutusturvan ja oikeusturvan "kuntoremontiin", niin se olisikin jo jotain. Mut omapahan on valintasi.
Rakennustarvikeasiantuntijoita ja vastaavia taitaa olla jo riittämiin tässä maassa vaikka en kyllä tunne yhtään vapaaehtoistyöntekijää siltäkään osastolta.
Tsemppiä kuitenkin. Parhaiten onnistut kun olet tasapuolinen ja aito jokaista avuntarvitsijaa kohtaan. Kampittajia on tällä palstalla homesairaille paljon joten sitä passaa sun ainakin varoa, ettei lipsahda kommentit samanlaiseksi varsinkaan tuntemattomana vapaaehtoistyöläisenä. Homekoiraosaajien kanssa kannattaa olla kaveri, heillä on sullekin paljon annettavaa ja ovat rehellistä porukkaa.Opiskeluni ja vapaaehtoistyön kohteet ovat henk.koht. asioitani joihin en halua mennä sen tarkemmin. Kiitos kannustuksesta :)
- ämätööri
siinäpä sitä onkin opiskelemista muutamiksi vuosiksi homealalta, rakennusvysiikankin kun saat jollain perustasolla haltuun niin hyvä, vierähtää siinäkin muutama vuosi. sillä mitä enemmän näistä homeasioista tietää, huomaa että sen vähemmän tietää, tieto lisää tuskaa....arghh....sinulla on kai jo björkholzin kirja..noin alkuun siten löytyy satoja metrejä alaan liittyviä tutkimuksia ja väitöskirjoja ja materiaalia ja ja ja...haukkoo henkeä......:)
- ämätööri
ja sitten rakennusfysiikka perusteet ja sovellutuksia kirija... ja paljon muuta iltalukemiseksi..ja sitten mikropiologiaa....
Enköhän pärjää jo näillä neuvoilla hyvin pitkälle, että tattista vaan! Etiäpäin, sanoo misukka homeessa.
- Kova laji harrastaa
Joo ja sitten viikoksi jonku kuivan kuivaajan mukaan "kentälle" pyörimään, niin asiat kirkastuu heti kertaheitolla miten tulee toimia jotta hommia piisaa.
Unohtamatta sitä terveystarkastajan opas N:O 1, vai onko sellaista edes olemassakaan.
No se aistinvarainen toiminta nyt on vähimmäisvaatimus jos homerakennukseen asti vaivautuu menemään. Kotona puhtaassa asunnossa se jää enempi siihen vaistonvaraiseen päätösten tekemiseen mikäli ei jaksa noita amätöörin neuvoja noudattaa.70-luvun pientalon korjausopas on mielestäni myös hyvä teos! Siinä on tosin muistaakseni yksi kohta josta olen eri mieltä. Taidettiin sokkelia eristää korjauksessa sisäpuolelta, joka on rakennusfysikaalisesti toimimaton ratkaisu. En ymmärrä sitä. Mutta muuten siitä saa kyllä hyvän kokonaiskuvan 70-luvun talojen perusongelmista ja korjaustavavoista. Niistä käy myös ilmi miksei kaikkea voi tehdä itse.
- seitkytluku
miss.007 kirjoitti:
70-luvun pientalon korjausopas on mielestäni myös hyvä teos! Siinä on tosin muistaakseni yksi kohta josta olen eri mieltä. Taidettiin sokkelia eristää korjauksessa sisäpuolelta, joka on rakennusfysikaalisesti toimimaton ratkaisu. En ymmärrä sitä. Mutta muuten siitä saa kyllä hyvän kokonaiskuvan 70-luvun talojen perusongelmista ja korjaustavavoista. Niistä käy myös ilmi miksei kaikkea voi tehdä itse.
Tuolta ne kaikki oppaat ja ohjeet löytyikin jos joku etsiskelee.
http://www.hometalkoot.fi/muut-oppaat
jälleenrakennuskauden pientalon korjausopas
1960-luvun pientalojen riskirakenteita case tapauksia
70-luvun pientalon korjausopas
1980-luvun pientalojen rakenneratkaisut niiden yleisimmät ongelmakohdat ja korjausehdotukset seitkytluku kirjoitti:
Tuolta ne kaikki oppaat ja ohjeet löytyikin jos joku etsiskelee.
http://www.hometalkoot.fi/muut-oppaat
jälleenrakennuskauden pientalon korjausopas
1960-luvun pientalojen riskirakenteita case tapauksia
70-luvun pientalon korjausopas
1980-luvun pientalojen rakenneratkaisut niiden yleisimmät ongelmakohdat ja korjausehdotuksetKyllä ja jatkoa ajatellen myös irtaimiston puhdistusohjeet. Itä-Suomen yliopiston julkaisuista tuo Tapsan opus on mielestäni tähän mennessä paras.
Ei auta muu kuin listata epäilyt ylös ja kääriä hihat! :)
Mutta eikö totta että kuka vaan voi lähteä selvittämään ongelmaa ihan itse, kunhan saa vaan neuvoja? Minun mielestäni niitä on nykyään tarjolla ihan riittämiin, mutta ongelma on se, ettei niitä löydetä. Ainakaan itselläni ei v.2007 tullut mieleen että "kas, talomme haisee, menempä googlaamaan riskirakenteet". Ei, minä pyörin netissä keskustelupalstoilla ja googlasin sanaa haju. Home oli tabu. Silloin tosin ei ollut vielä näin mahtavaa kuvitettua aineistoa kuin nykyään. Mutta tästä syystä minä olen nykyään täällä ja pyörin myös muilla palstoilla ja sivustoilla.
Jaahas, nyt täytyy mennä röihin. Mukavaa päivän jatkoa! :)
- Hyvä juttu sinulla
"Jos hajua haistelee niin siihen tottuu". No mikset totutellut sitten ensin sisällä siihen matskuun.
Oletko tehnyt nyt paljon aivan turhaa jos kerran hajuun totut.
"Tuossa kuukausi sitten kun tein jotain kellarissa villapaita päällä ja sen jälkeen menin eri asuntoon. Siellä jotenkin haistoin paidan kauluksesta sen homeen hajun. Hajun haistaa vaan pienen hetken ja sitten siihen tottuu".
Kokeileppa samaa temppua nahkarotsi päällä. Minua kyllä kiinostaa se, miten siinä oikeasti käy. Mutta se villapusero alta pois.- seitkytluku2
Kaikki löytyy näköjään googlesta :)
Ketjusta on poistettu 17 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 241779
Miksi ihmeessä nainen seurustelit kanssani joskus
Olin ruma silloin ja nykyisin vielä rumempi En voi kuin miettiä että miksi Olitko vain rikki edellisestä suhteesta ja ha201694Heikki Silvennoinen petti vaimoaan vuosien ajan
Viiden lapsen isä Heikki kehuu kirjassaan kuinka paljon on pettänyt vaimoaan vuosien varrella.1041525Persut nimittivät kummeli-hahmon valtiosihteeriksi!
Persujen riveistä löytyi taas uusi törkyturpa valtiosihteeriksi! Jutun perusteella järjenjuoksu on kuin sketsihahmolla.691521Minun oma kaivattuni
Ei ole mikään ilkeä kiusaajatyyppi, vaan sivistynyt ja fiksu sekä ystävällinen ihminen, ja arvostan häntä suuresti. Raka721508Onko ministeri Juuso epäkelpo ministerin tehtäviensä hoitamiseen?
Eikö hänellä ole kompetenttia hoitaa sosiaali- ja terveysministetin toimialalle kuuluvia ministerin tehtäviä?581395Pelastakaa Lapset: Netti ei ole turvallinen paikka lapsille - Erätauko-tilaisuus to 25.4.2024
Netti ei ole turvallinen paikka lapsille, mutta mitä asialle voi vanhempana tehdä? Torstaina 25.4.2024 keskustellaan ne161371Sakarjan kirjan 6. luku
Jolla korva on, se kuulkoon. Sain profetian 22.4.2023. Sen sisältö oli seuraava: Suomeen tulee nälänhätä niin, että se191202Tervehdys!
Sä voit poistaa nää kaikki, mut mä kysyn silti A:lta sen kokemuksia sun käytöksestä eron jälkeen. Btw, miks haluut sabot651150Elia tulee vielä
Johannes Kastaja oli Elia, mutta Jeesus sanoi, että Elia tulee vielä. Malakian kirjan profetia Eliasta toteutuu kokonaan361135