Itselläni ei ole vastaavaa ongelmaa, mutta mielenkiinnosta heitän kysymyksen ilmoille, eli jos olisi savinen peltotontti, johon pykättäisiin talo, mutta tarvittaisiin paalutus, voidaanko jossain tapauksessa tehdä vain leveämpi ja kestävämpi antura? Ja jos talo olisi tuulettuvallaalapohjalla niin ei tarvitse tukea laattaa??
voidaanko paalutusta välttää?
kyssärivain
33
1583
Vastaukset
- 14+11
Onhan niitä kevennyksillä tehty, en kyllä tiedä yhtään miten hyvällä menestyksellä ja lieneekö jo mennyttä aikaa. Vaikka tästä löydät jotain ja Googlelle lisää..
http://shop.e-weber.fi/kronodocs/3195.pdf - Ins. maanrak.
Noin yleisesti:
-Leveämpi antura pienentää rakennuksesta pohjamaalle aiheutuvaa painetta. Saattaa auttaa.
-Tuulettuvassa alapohjassa perustuskuormat ovat viivamaisia ja pistemäisiä. Myös lattiakuormat (sekä pysyvät että muuttuvat) tulevat anturoille. Ei ole ratkaisu.
-Puurunkoisen, puuverhoillun talon saa reunavahvistetulla laatalla pysymään melkein millaisen kaljasaven päällä. Suuret pistekuormat (kuten takat) saattavat aiheuttaa ongelmia.
-Jos taloon rakentaa kellarin, niin poistettavien maamassojen massa on yleensä suurempi kuin rakennuksen massa (jos ei ihan mitään graniittilinnaa ole rakentamassa). Tällöin nettopaineen lisäys pohjamaalle on nolla tai negatiivinen. Kellarin kuivatustekniset seikat ovat vaativia.- lastulevy
Olen miettinyt joskus myös tätä takka asiaa jos kyseessä on rossipohjallinen talo ja jos vaikka on vähän pehmeempi tontti, eli kuinka saadaan takka pysymään saman ryhtisesti kuin muu talo
- martti,,,
Jos tehdään maatutkimus, niin millainen lappu sieltä tulee sanotaanko siinä suoraan, että on paalutus tarve ja kuinka sen sitten pystyy välttää tälläisellä anturalla?
- Tekijä mies
Näitä asioita ei rakentajan tarvitse miettiä, perustustavan valitsee rakennesuunnittelija, rakennusvalvonnan hyväksynnällä.
Paaluttaminen on kuitenkin aika halpaa ja siinä ei kannata säästää. Samoin on perustuksen kosteus asioiden kanssa. Ovat turhan kalliita jälkikäteen suorittaa.
Edullinen paalutus voi olla jopa halvempi, kuin betonia ja terästä syövä reunavahvistettu laatta, joka ei kuivu koskaan.- martti...
Juu, lähinnä ajattelin tuollaista antura,sokkeli jossa mahdollinen tuulettuvapohja rakenne, mutta onko tosiaan tämä ainoa jos ei tarvitsisi suuria maanvaihtoja, siis rossiperusteinen, ja kysyn sitä kun miten llaatan voisi paaluttaa, jos nyt kuitenkin olisi paalu hommia..
- lastulevy
Enkö itse saa päättää millainen perusta tulee talolleni? Vaiko tonttiko sen määrää? Vai suunnittelit valitsee sen parhaiten soveltuvan, joka voisi olla parempi myös rahakukkarolle?
- lastulevy
Tämä on vähän mietityttäny, eli jos tehdään talo pitkästä, voidaanko tässä vaiheessa vasta suunnitella millainen talo ja perusta tulee, kun on saatu maapohjatutkimukset?, ettei ensin suunnitella taloa ja sitten tehdä kalliita maanmuokkausia sen vuoksi??
Niin ja se voiko itse olla suunnittelian kanssa järkeilemässä millaiset perustat tehdään???
Paalutuksen välttämiseen on keinonsa, mutta ovatko ne vaivansa arvoisia - se on hyvin tapauskohtaista. Paalutuksen vaihtoehdoista yksi eniten käytetyistä on reunavahvisteinen laatta, jonka toimivuutta usein parannetaan keventämällä yläpuolisia rakenteita - maan painumisesta aiheutuvia haittoja taas voi vähentää esikuormittamalla perusmaata. Ei ole myöskään poissuljettua perustaa savimaalle anturoiden varaan (esim. kuivakuorisavi voi hyvinkin sen mahdollistaa), mutta rossipohjarakenne edellyttää yleensä vähintään yhtä kantavaa perustuslinjaa talon keskelle.
Jos ryömintätilallisen/tuulettuvan alapohjan haluaa toteuttaa vain ulkoseinälinjoiltaan kantavana, pitää käyttää todennäköisesti ontelolaatta-alapohjaa, joka taas nostaa painoa todennäköisesti johtaa anturaperustuksen käyttökelvottomuuteen.
Eli miettisin rakennesuunnittelijan avustuksella sitä paalutusta ihan toimivana vaihtoehtona. Yksi ihan mielenkiintoinen paalutetun ja maanvaraisen laatan ominaisuuksia yhdistävä tuote on Legalett, joka on parhaimmillaan juuri paalutettavissa kohteissa, joissa ei haluta korkeata sokkelia.- markku,,
Joo kyllähän nämä asiat mietitään alan suunnittelijoiden kanssa, mutta vähän asian "yleistietoa" .
Eli onko se reunavahvisteinenlaatta perusta ainoa jota voitaisiin käyttää pehmeällä tontilla, siten ettei tulisi suuria kustannuksia, Mutta jos joudutaan paaluttaa, niin rossipohjainen olisi siihen soveltuva, kun voidaan se keski anturakin paaluttaa, mutta sitten kun halutaan tavallinen laatta, niin joudutaan tekemään suuria maanvaihtoja?meneekö se näin?? Ai niin mikäs se legalet tekee millaisissa kustannuksissa siinä mennään? markku,, kirjoitti:
Joo kyllähän nämä asiat mietitään alan suunnittelijoiden kanssa, mutta vähän asian "yleistietoa" .
Eli onko se reunavahvisteinenlaatta perusta ainoa jota voitaisiin käyttää pehmeällä tontilla, siten ettei tulisi suuria kustannuksia, Mutta jos joudutaan paaluttaa, niin rossipohjainen olisi siihen soveltuva, kun voidaan se keski anturakin paaluttaa, mutta sitten kun halutaan tavallinen laatta, niin joudutaan tekemään suuria maanvaihtoja?meneekö se näin?? Ai niin mikäs se legalet tekee millaisissa kustannuksissa siinä mennään?Niin kuin edellä kerroin anturaperustuskin on joissain tapauksissa mahdollinen myös savimaalla - savimaitakin on aika monenlaisia. Eli kaikenlaisia vaihtoehtoja on niin paljon, että jo tontin ostatteluvaiheessa tai viimeistään rakennusprojektia hahmotellessa olisi syytä teettää tontille kunnollinen pohjatutkimus - ja sitten suurennuslasin kanssa tutkia pohjatutkijan perustamistapalausunto - yleensä niissä on todellisen ammattilaisen suositus järkevimmästä perustamistavasta.
Viime vuosina minun rakennesuunnittelemista savimaakohteista aika moni on päätynyt lopulta valitsemaan Legalettin. Siksi olen sen ominaisuuksiin ja tekijöihin tutustunut ja tiedän sen varteenotettavaksi vaihtoehdoksi nimenomaan paalutettavissa kohteissa. Legalettin nettisivuilta löytyy aika yksinkertainen kustannuslaskuri: http://www.linterm.fi/legalett/Kustannuslaskuri/
Mutta päätän keskustelun Legalettistä tähän, kun eivät taida lukijat erityisen paljon tykätä mainoksilta haisevista jutuista.- Rakennemies 48
rauno_kangas kirjoitti:
Niin kuin edellä kerroin anturaperustuskin on joissain tapauksissa mahdollinen myös savimaalla - savimaitakin on aika monenlaisia. Eli kaikenlaisia vaihtoehtoja on niin paljon, että jo tontin ostatteluvaiheessa tai viimeistään rakennusprojektia hahmotellessa olisi syytä teettää tontille kunnollinen pohjatutkimus - ja sitten suurennuslasin kanssa tutkia pohjatutkijan perustamistapalausunto - yleensä niissä on todellisen ammattilaisen suositus järkevimmästä perustamistavasta.
Viime vuosina minun rakennesuunnittelemista savimaakohteista aika moni on päätynyt lopulta valitsemaan Legalettin. Siksi olen sen ominaisuuksiin ja tekijöihin tutustunut ja tiedän sen varteenotettavaksi vaihtoehdoksi nimenomaan paalutettavissa kohteissa. Legalettin nettisivuilta löytyy aika yksinkertainen kustannuslaskuri: http://www.linterm.fi/legalett/Kustannuslaskuri/
Mutta päätän keskustelun Legalettistä tähän, kun eivät taida lukijat erityisen paljon tykätä mainoksilta haisevista jutuista.Tuossa Legaletissä, joka on yksi rakennustapa ei sinänsä ole mitään ihmeellistä. Vastaavaa rakennetta on käytetty etelä-Ruotsissa jo vuosikymmeniä. Rakenne on erittäin matala, käytännössä maan alla ei juurikaan ole perustuksia.
Perustuksen korkeuden puolesta ei aivan täysin täytä Suomen rakentamisen vaatimusta ja talo ei välttämättä ole kovinkaan kaunis, kun sokkeli korkeus on pannukakku tyylinen.
Suomalaiset professorit vielä kirjoittelevat paksujen eristeiden mahdollisista kosteusongelmista, Ruotsissa ovat tienneet niiden hyvästä toimivuudesta jo vuosia.
Kosteus pysyy maaperässä juuri lämpötilaerojen ansiosta, maata ei ole järkevää lämmittää niin kosteusteknisesti, kuin taloudellisestikkaan.
Legaletissä on riskialtis kohta kuten monissa muissakin tuo rungon ja perustuksen
liitoskohta. Siihen saa ilmavuodon helposti aikaiseksi tai se ilmestyy myöhemmin rakenteiden liikkeen ansiosta.
Legaletissä materiaalikustannukset ovat alhaiset, todella matalan rakenteen ansiosta, mutta tuontitavarana katteet kunnossa. Styroxien kuljettaminen myös maksaa.
Moniosaaja Rauno on aloittanut remonttireiskan tavoin mainosmiehenä, siinä Reiska kyllä on pätevämpi. Tekniikan tuntemisessa, ehkä Rauno voittaa. Sinänsä on kyllä hyvin rohkeaa kirjoittaa omalla nimellä ja varmasti luotettavampaa, kuin nämä sadat anonyymit tällä palstalla. Rakennemies 48 kirjoitti:
Tuossa Legaletissä, joka on yksi rakennustapa ei sinänsä ole mitään ihmeellistä. Vastaavaa rakennetta on käytetty etelä-Ruotsissa jo vuosikymmeniä. Rakenne on erittäin matala, käytännössä maan alla ei juurikaan ole perustuksia.
Perustuksen korkeuden puolesta ei aivan täysin täytä Suomen rakentamisen vaatimusta ja talo ei välttämättä ole kovinkaan kaunis, kun sokkeli korkeus on pannukakku tyylinen.
Suomalaiset professorit vielä kirjoittelevat paksujen eristeiden mahdollisista kosteusongelmista, Ruotsissa ovat tienneet niiden hyvästä toimivuudesta jo vuosia.
Kosteus pysyy maaperässä juuri lämpötilaerojen ansiosta, maata ei ole järkevää lämmittää niin kosteusteknisesti, kuin taloudellisestikkaan.
Legaletissä on riskialtis kohta kuten monissa muissakin tuo rungon ja perustuksen
liitoskohta. Siihen saa ilmavuodon helposti aikaiseksi tai se ilmestyy myöhemmin rakenteiden liikkeen ansiosta.
Legaletissä materiaalikustannukset ovat alhaiset, todella matalan rakenteen ansiosta, mutta tuontitavarana katteet kunnossa. Styroxien kuljettaminen myös maksaa.
Moniosaaja Rauno on aloittanut remonttireiskan tavoin mainosmiehenä, siinä Reiska kyllä on pätevämpi. Tekniikan tuntemisessa, ehkä Rauno voittaa. Sinänsä on kyllä hyvin rohkeaa kirjoittaa omalla nimellä ja varmasti luotettavampaa, kuin nämä sadat anonyymit tällä palstalla.>...rakennetta on käytetty etelä-Ruotsissa jo vuosikymmeniä...
Totta. Ruåtsalainen Benders tuo myös Suomeen Legalettiä vastaavia tuotteita, mutta Legalett on nenän mitan edellä teknisissä valmiuksissa (suunnittelu- ja asennuspalvelut saatavilla).
>...Perustuksen korkeuden puolesta ei aivan täysin täytä Suomen rakentamisen vaatimusta...
Kyllä Legalettistä saa normien mukaisen tehtyä, eikä se korkeus aina ole edes tavoittelemisen arvoista. Perinteisessä ryömintätilallisessa on sellainen "ongelma", että pyrkii väkiselläkin tulemaan korkea sokkeli => useita porrasnousuja oven ulkopuolelle. Legalettillä taas päästään matalaperustamisen sokkelikorkeuksiin ja jollain tapaa "linjakkaampiin" julkisivuihin. Tässä korkoasiassa on myös paljon makuasioita, joista ei kannattane kiistellä. Totean vaan, että paalutettava perustus on MAHDOLLISTA tehdä matalaksi Legalettillä tai vastaavalla kantavalla laatalla.
>...Legaletissä on riskialtis kohta kuten monissa muissakin tuo rungon ja perustuksen
liitoskohta. Siihen saa ilmavuodon helposti...
Totta. Legalettissä ja monessa muussakin perustamistavassa ulkoseinän alaohjauspuun ja perustuksen välinen liitos on riskipaikka, mutta siihen kyllä konstit löytyy.
>...remonttireiskan tavoin...
Minun vertaaminen Piisiseen ontuu molempia puujalkojaan - mä kuulun hänen retoriikassaan "sohvien miehiin" - terveisiä vaan Jormalle!- peerustojaa
rauno_kangas kirjoitti:
>...rakennetta on käytetty etelä-Ruotsissa jo vuosikymmeniä...
Totta. Ruåtsalainen Benders tuo myös Suomeen Legalettiä vastaavia tuotteita, mutta Legalett on nenän mitan edellä teknisissä valmiuksissa (suunnittelu- ja asennuspalvelut saatavilla).
>...Perustuksen korkeuden puolesta ei aivan täysin täytä Suomen rakentamisen vaatimusta...
Kyllä Legalettistä saa normien mukaisen tehtyä, eikä se korkeus aina ole edes tavoittelemisen arvoista. Perinteisessä ryömintätilallisessa on sellainen "ongelma", että pyrkii väkiselläkin tulemaan korkea sokkeli => useita porrasnousuja oven ulkopuolelle. Legalettillä taas päästään matalaperustamisen sokkelikorkeuksiin ja jollain tapaa "linjakkaampiin" julkisivuihin. Tässä korkoasiassa on myös paljon makuasioita, joista ei kannattane kiistellä. Totean vaan, että paalutettava perustus on MAHDOLLISTA tehdä matalaksi Legalettillä tai vastaavalla kantavalla laatalla.
>...Legaletissä on riskialtis kohta kuten monissa muissakin tuo rungon ja perustuksen
liitoskohta. Siihen saa ilmavuodon helposti...
Totta. Legalettissä ja monessa muussakin perustamistavassa ulkoseinän alaohjauspuun ja perustuksen välinen liitos on riskipaikka, mutta siihen kyllä konstit löytyy.
>...remonttireiskan tavoin...
Minun vertaaminen Piisiseen ontuu molempia puujalkojaan - mä kuulun hänen retoriikassaan "sohvien miehiin" - terveisiä vaan Jormalle!Mulle ei oikein selvinnyt millainen tämä legalett ja vastaavat on siis laatta perustoja, mutta joitain valmiitaelementtejä?,kertokaa vaan joku lyhyesti, kun en sivuilta ymmärtäny,,,
peerustojaa kirjoitti:
Mulle ei oikein selvinnyt millainen tämä legalett ja vastaavat on siis laatta perustoja, mutta joitain valmiitaelementtejä?,kertokaa vaan joku lyhyesti, kun en sivuilta ymmärtäny,,,
Tämä ja vastaavat ovat kantavia laattoja, joissa tavanomainen rakenne (antura, sokkeli ja lattialaatta) on korvattu yhdellä rakenteella - eli tavallista lattialaattaa on paksunnettu sen verran, että se riittää hoitamaan myös anturan ja sokkelin hommat - ja laatan ulkoreunamuotti muodostaa sokkelia vastaavan näkyvän pinnan.
Vertailua varten pari Youtube-pätkää:
Yhdellä kertaa kantavassa laatassa...
http://www.youtube.com/watch?v=iDrfoPSFGrE
...periaatteessa kolme rakentamisvaihetta perinteisellä tekniikalla.
http://www.youtube.com/watch?v=Pqcmc9pQxCQ
http://www.youtube.com/watch?v=VlCLDVJJXqk
http://www.youtube.com/watch?v=gt7o9g5HVrs
- Paras perustus ?
Nyt Raunon ammattilaisuus kyllä vähän horjuu, kyllä sokkelin on hyvä olla korkeampi, eivätkä portaat parilla askelmalla ole pahitteeksi. Suomeen tehtiin noita lättäsookeleita 70 luvulla ja sulamisvedet, sekä sohjo tulvivat helposti lattialle.
Maahankaivetuilta näyttävät talot eivät ole linjakkaita tai näytä hienolta sen paremmin Skånessa.
Mikäli tarvitaan invaluiskia voidaan ne toteuttaa portaiden yhteyteen.
Muistaakseni sokkelin pitää Suomen rakennustapaohjeiden mukaisesti olla näkyvissä 50 cm ja aina on myös kosteudenkin puolesta parempi, kun lattiapinta on ylempänä.
Reunavahvistettu laatta, mikä Raunon mainostama Legaletkin on ei ole mikään uusi keksintö Suomessakaan, mutta ongelmia sillä kyllä on saatu aikaiseksi.
Pohjois-Suomen routa voi olla kova haaste tälle perustamistavalle ja routaeristyksen riittävyys on varmistettava, Ruotsissa muuten kohtuullisessa rakentamisen maassa ei routimista aina oteta todesta.
Perustamistapoja kyllä riittää ja maaperän kosteus tulee ottaa huomioon, hyväeristys maatahan ei lämmittää isommin kannata. Mitä ylempänä lattiapinta sijaitseekin niin sen parempi ja vähemmän ongelmia.
Raunoa kun nuo Rutsalaiset perustustavat kiehtovat, niin Virostakin löytyy aika haastavan näköisiä perustuksia, kopioituna Saksanmaalta.- markku...
Niin, oliko tämä legalett ns.reunavahvisteinen laatta? Tai miten se eroaa?. Mainostivat edullisena, mutta mahtaako olla edullisempi tapa vs. Maanvaraiseen?
- Ammattiylpeä
markku... kirjoitti:
Niin, oliko tämä legalett ns.reunavahvisteinen laatta? Tai miten se eroaa?. Mainostivat edullisena, mutta mahtaako olla edullisempi tapa vs. Maanvaraiseen?
Erilliset anturat ja maanvarainen lattia on aina edullisin, mutta kyllä pitäisi miettiä muutakin kuin hintaa.
Samaa mieltä, että ainakin sokkelin on hyvä olla riittävän korkea, tasakatot ja matalat sokkelit on jo todettu riskialtteiksi ajat sitten. Pitänee vielä hieman jatkaa aiheesta.
>Raunon ammattilaisuus kyllä vähän horjuu...
Taisit lukea hieman hätäisesti edellisen kirjoitukseni. Se lähti olettamuksesta "jos korkeaa sokkelia halutaan välttää" - suunnittelijana minun tehtäviini kuuluu palvella tilaajaa ja se on tilaaja, joka useimmiten kysyy vaihtoehtoa korkealle sokkelille... itselleni tuo ei ole mitenkään puolesta- tai vastaan-kysymys. Minun kuuluu osata suunnitella kaikenlaisia juttuja.
>sokkelin on hyvä olla korkeampi
Totta, mutta joskus kovin korkeata sokkelia halutaan välttää. Jos paaluttettava talo perustetaan "kunnon sokkelille", tulee helposti niin paljon porrasaskelmia etuoven eteen, että tarvitaan ihan kaiteet portaisiin. Se ei ole kaikille asiakkaille mieleen.
>Muistaakseni sokkelin pitää Suomen rakennustapaohjeiden mukaisesti olla näkyvissä 50 cm
RakMK C2 mukaan 30 cm riittää oikein hyvin...
>Reunavahvistettu laatta, mikä Raunon mainostama Legaletkin...
Ensinääkin olen yrittänyt olla mainostamatta näillä palstoilla sen enempi tätä kuin muitakaan tuotteita. Toisekseenkin Legalett - etenkin paalutettuna - on hivenen eri juttu kuin reunavahvisteinen laaatta.
>Pohjois-Suomen routa voi olla kova haaste tälle perustamistavalle
Noinkohan routa olisi jollain tapaa erityinen ongelma juuri tälle perustamistavalle - etenkään paalutettuna?
>Raunoa kun nuo Rutsalaiset perustustavat kiehtovat...
Niin kuin edellä kerroin, tämäkään ratkaisu ei ole minulle intohimoja suuntaan tai toiseen herättävä kysymys, kunhan kerroin kysyjille erilaisista vaihtoehdoista.Ammattiylpeä kirjoitti:
Erilliset anturat ja maanvarainen lattia on aina edullisin, mutta kyllä pitäisi miettiä muutakin kuin hintaa.
Samaa mieltä, että ainakin sokkelin on hyvä olla riittävän korkea, tasakatot ja matalat sokkelit on jo todettu riskialtteiksi ajat sitten.Totta, mutta "matalat sokkelit" -riski on huomioitu kosteusnormeissa. RakMK C2 asettaa näkyvän sokkelin minimiksi 30 cm, mikä tarkoittaa sitä, että tuon luvun ylittävät sokkelit ovat melko pienellä riskillä. Ja metrinen sokkeli on älyttömän vähän parepi kuin 60 centtinen, joka sekään ei paljoa parempi ole kuin 40 cm....
Eli määrättömiin sitä sokkelia ei kannata nostaa, siitä nostosta saatava hyöty kun on puolen metrin älkeen aika pieni.- millainentääon
rauno_kangas kirjoitti:
Pitänee vielä hieman jatkaa aiheesta.
>Raunon ammattilaisuus kyllä vähän horjuu...
Taisit lukea hieman hätäisesti edellisen kirjoitukseni. Se lähti olettamuksesta "jos korkeaa sokkelia halutaan välttää" - suunnittelijana minun tehtäviini kuuluu palvella tilaajaa ja se on tilaaja, joka useimmiten kysyy vaihtoehtoa korkealle sokkelille... itselleni tuo ei ole mitenkään puolesta- tai vastaan-kysymys. Minun kuuluu osata suunnitella kaikenlaisia juttuja.
>sokkelin on hyvä olla korkeampi
Totta, mutta joskus kovin korkeata sokkelia halutaan välttää. Jos paaluttettava talo perustetaan "kunnon sokkelille", tulee helposti niin paljon porrasaskelmia etuoven eteen, että tarvitaan ihan kaiteet portaisiin. Se ei ole kaikille asiakkaille mieleen.
>Muistaakseni sokkelin pitää Suomen rakennustapaohjeiden mukaisesti olla näkyvissä 50 cm
RakMK C2 mukaan 30 cm riittää oikein hyvin...
>Reunavahvistettu laatta, mikä Raunon mainostama Legaletkin...
Ensinääkin olen yrittänyt olla mainostamatta näillä palstoilla sen enempi tätä kuin muitakaan tuotteita. Toisekseenkin Legalett - etenkin paalutettuna - on hivenen eri juttu kuin reunavahvisteinen laaatta.
>Pohjois-Suomen routa voi olla kova haaste tälle perustamistavalle
Noinkohan routa olisi jollain tapaa erityinen ongelma juuri tälle perustamistavalle - etenkään paalutettuna?
>Raunoa kun nuo Rutsalaiset perustustavat kiehtovat...
Niin kuin edellä kerroin, tämäkään ratkaisu ei ole minulle intohimoja suuntaan tai toiseen herättävä kysymys, kunhan kerroin kysyjille erilaisista vaihtoehdoista.Millainen tuo legalett on kun noita kuvia kattelin, niin reunoihin Tulee joku eristetty levy ja laatta Kuin Maanvarainen, mutta miten tämä perusta toimii ja mikä tässä on ns.antura,sokkeli?
- Ruotsin Suomalainen
millainentääon kirjoitti:
Millainen tuo legalett on kun noita kuvia kattelin, niin reunoihin Tulee joku eristetty levy ja laatta Kuin Maanvarainen, mutta miten tämä perusta toimii ja mikä tässä on ns.antura,sokkeli?
Legalet on yksi perustamisen tapa muiden joukossa ja Suomessa erittäin vähän käytetty.
Ruotsissakaan ei mitenkään erityisen yleinen. Vastaavan tyyppisiä Ruotsissa useita, kovin on matala, eikä mikään halpa.
Betonimenekki kohtuullisen suuri ja ilmalämmitys ilmanvaihtoputkilla betonitilassa. - Asioita seurannut
Ruotsin Suomalainen kirjoitti:
Legalet on yksi perustamisen tapa muiden joukossa ja Suomessa erittäin vähän käytetty.
Ruotsissakaan ei mitenkään erityisen yleinen. Vastaavan tyyppisiä Ruotsissa useita, kovin on matala, eikä mikään halpa.
Betonimenekki kohtuullisen suuri ja ilmalämmitys ilmanvaihtoputkilla betonitilassa.Raunon kannattaisi lukea tekniikan tohtori Juhani Pirisen artikkeleita sokkelien korkeuksista, niin saattaisi mainoskampanja hieman muuttua.
Pelkkä maalaisjärkikin puhuu kyllä korkeamman sokkelin puolesta.
Sinulla Rauno on toisinaan ollut aivan asiallisiakin neuvoja, miksi sorrut mainostamiseen. Tietysti siksi, että pitäähän sinunkin jostain toimeentulosi ansaita. - markku,,.
Asioita seurannut kirjoitti:
Raunon kannattaisi lukea tekniikan tohtori Juhani Pirisen artikkeleita sokkelien korkeuksista, niin saattaisi mainoskampanja hieman muuttua.
Pelkkä maalaisjärkikin puhuu kyllä korkeamman sokkelin puolesta.
Sinulla Rauno on toisinaan ollut aivan asiallisiakin neuvoja, miksi sorrut mainostamiseen. Tietysti siksi, että pitäähän sinunkin jostain toimeentulosi ansaita.Tosiaan rossillahan ainakin saadaan korkea tai oikeastaan täytyy olla korkea, joskus joku sanoi, että jossain ryömintätilassa voi kulkea jopa kyyryssä, mutta tuntuisi talon tulevan siten todella korkealle, jos ei sitten osa tilasta ole maapinnan alapuolella..
markku,,. kirjoitti:
Tosiaan rossillahan ainakin saadaan korkea tai oikeastaan täytyy olla korkea, joskus joku sanoi, että jossain ryömintätilassa voi kulkea jopa kyyryssä, mutta tuntuisi talon tulevan siten todella korkealle, jos ei sitten osa tilasta ole maapinnan alapuolella..
No, eipä todellakaan ollut tarkoitukseni mainostaa - ja mitään korvausta en kommentoinnista saa. Kunhan vain mainitsin pari vastaan tullutta vaihtoehtoa vastauksista alkuperäiseen kysymykseen.
Mitä taas tulee sokkelin korkeuteen, se ei ainakaan puheena olleessa järjestelmässä ole ihan yhtä keskeinen ongelma kuin tavallisessa muuriperustuksessa - eihän tässä järjestelmässä ole sokkelia sanan varsinaisessa merkityksessä ensinkään.
Sokkelin korkeudella on kaksi keskeistä merkitystä:
* routasuojauksen syvyys maanpinnasta ja
* maakosteuden rakenteisiin nousemisen ehkäisy
Ja nuo asiat kyseisessä perustusjärjestelmässä hoituvat vähintäänkin tyydyttävästi vaikka kaivusyvyydet on pienemmät kuin muuriperustuksissa useimmiten.- Ruotsin Suomalainen
rauno_kangas kirjoitti:
No, eipä todellakaan ollut tarkoitukseni mainostaa - ja mitään korvausta en kommentoinnista saa. Kunhan vain mainitsin pari vastaan tullutta vaihtoehtoa vastauksista alkuperäiseen kysymykseen.
Mitä taas tulee sokkelin korkeuteen, se ei ainakaan puheena olleessa järjestelmässä ole ihan yhtä keskeinen ongelma kuin tavallisessa muuriperustuksessa - eihän tässä järjestelmässä ole sokkelia sanan varsinaisessa merkityksessä ensinkään.
Sokkelin korkeudella on kaksi keskeistä merkitystä:
* routasuojauksen syvyys maanpinnasta ja
* maakosteuden rakenteisiin nousemisen ehkäisy
Ja nuo asiat kyseisessä perustusjärjestelmässä hoituvat vähintäänkin tyydyttävästi vaikka kaivusyvyydet on pienemmät kuin muuriperustuksissa useimmiten.Lisäisin vielä Raunon listaan ulkonäkö asiat. Lättä talot ja sokkelit ovat helvetin rumia. Mielummin mallia Itävallasta, kuin Ruotsista joka on oikea matalien sokkeleiden homepesä.
- huonosekin
Ruotsin Suomalainen kirjoitti:
Lisäisin vielä Raunon listaan ulkonäkö asiat. Lättä talot ja sokkelit ovat helvetin rumia. Mielummin mallia Itävallasta, kuin Ruotsista joka on oikea matalien sokkeleiden homepesä.
Niin joissain rosseissa näyttää, ettei se olisi rossi kun ne on niin matalia...
- RKM talomyyjä
huonosekin kirjoitti:
Niin joissain rosseissa näyttää, ettei se olisi rossi kun ne on niin matalia...
Omakin mielipiteeni on että korkea sokkeli on kauniimpi ja sen kosteusturvallisuuttakaan tuskin kukaan kiistää.
Alkuperäinen kysymys oli kyllä Rauno, että voidaanko paalutusta välttää ja sen jälkeen tuli mainoksesi.
Mielipiteeni on myös, että paalutusta ei tule välttää, vaan säästövimma kannattaa kohdistaa jonnekin muualle, helpommin jälkeenpäin korjattavaan rakenteeseen.
Paalutus ei välttämättä ole edes kallista, super leveät anturat ja reunavahvistetut laatat vievät usein paljon betonia ja terästä. Kuivuvat hyvin hitaasti ja saattavat aiheuttaa näin brojektin hidastumistakin.
Paalutuksen tarpeen ratkaisee rakennesuunnittelija eli Rauno, ei omakotirakentaja.
Siis jonkin verrankin voi rakennesuunnittelijakin ohjata päätöksentekoa, eikä pienen korvauksen kolahtaminen tilille nyt niin harvinaista ole materiaalitoimittajien kassasta. RKM talomyyjä kirjoitti:
Omakin mielipiteeni on että korkea sokkeli on kauniimpi ja sen kosteusturvallisuuttakaan tuskin kukaan kiistää.
Alkuperäinen kysymys oli kyllä Rauno, että voidaanko paalutusta välttää ja sen jälkeen tuli mainoksesi.
Mielipiteeni on myös, että paalutusta ei tule välttää, vaan säästövimma kannattaa kohdistaa jonnekin muualle, helpommin jälkeenpäin korjattavaan rakenteeseen.
Paalutus ei välttämättä ole edes kallista, super leveät anturat ja reunavahvistetut laatat vievät usein paljon betonia ja terästä. Kuivuvat hyvin hitaasti ja saattavat aiheuttaa näin brojektin hidastumistakin.
Paalutuksen tarpeen ratkaisee rakennesuunnittelija eli Rauno, ei omakotirakentaja.
Siis jonkin verrankin voi rakennesuunnittelijakin ohjata päätöksentekoa, eikä pienen korvauksen kolahtaminen tilille nyt niin harvinaista ole materiaalitoimittajien kassasta.Korkean sokkelin kauneudesta voi tosiaan olla montaakin mieltä.
Korkean sokkelin ylivertaisuudesta kosteusteknisesti onkin sitten jo monenlaista tutkittuakin tietoa ja normin laatija on asettanut miniminkin 30 cm kohdalle. Tuon 30 cm jälkeen sokkelin korottamisen tuoma kosteusriskien torjumishyöty pienenee koko ajan ja vastaavasti routasuojauksen tarve kasvaa.
Tuo paalutuksen tarpeen ratkaiseminen, siitä tekisi mieleni olla hivenen erimielinen: rakennesuunnittelijan tehtäviin kuuluu toki sen tarpeen määrittäminen ja vaihtoehtojen kuvaaminen rakennuttajalle - mutta lopullinen ratkaisu jää mielestäni rakennuttajalle.
Se, maksaako paaluttaminen paljon vai vähän - on paljolti arviointikysymys.rauno_kangas kirjoitti:
Korkean sokkelin kauneudesta voi tosiaan olla montaakin mieltä.
Korkean sokkelin ylivertaisuudesta kosteusteknisesti onkin sitten jo monenlaista tutkittuakin tietoa ja normin laatija on asettanut miniminkin 30 cm kohdalle. Tuon 30 cm jälkeen sokkelin korottamisen tuoma kosteusriskien torjumishyöty pienenee koko ajan ja vastaavasti routasuojauksen tarve kasvaa.
Tuo paalutuksen tarpeen ratkaiseminen, siitä tekisi mieleni olla hivenen erimielinen: rakennesuunnittelijan tehtäviin kuuluu toki sen tarpeen määrittäminen ja vaihtoehtojen kuvaaminen rakennuttajalle - mutta lopullinen ratkaisu jää mielestäni rakennuttajalle.
Se, maksaako paaluttaminen paljon vai vähän - on paljolti arviointikysymys....niin ja, ettei jäisi epäselväksi - itse en suositellut paalutuksen välttämistä vaan kerroin vain erilaisista vaihtoehdoista. Itse olen ihan samaa mieltä RKM talomyyjän kanssa siitä, että parempi paaluttaa kuin tunkata epätasaisesti painuneita taloja.
rauno_kangas kirjoitti:
...niin ja, ettei jäisi epäselväksi - itse en suositellut paalutuksen välttämistä vaan kerroin vain erilaisista vaihtoehdoista. Itse olen ihan samaa mieltä RKM talomyyjän kanssa siitä, että parempi paaluttaa kuin tunkata epätasaisesti painuneita taloja.
...ja sitten vielä tuosta palkitsemisjutusta: mielestäni suunnittelija ei missään tapauksessa saa ottaa rahaa kummaltakin osapuolelta - ostajalta ja myyjältä. Siitä asiasta ole RKM talomyyjän kanssa voimakkaasti eri mieltä.
- RKM talomyyjä
rauno_kangas kirjoitti:
...ja sitten vielä tuosta palkitsemisjutusta: mielestäni suunnittelija ei missään tapauksessa saa ottaa rahaa kummaltakin osapuolelta - ostajalta ja myyjältä. Siitä asiasta ole RKM talomyyjän kanssa voimakkaasti eri mieltä.
Kyllä suunnittelijaan pyritään vaikuttamaan materiaalivalinnoissa monin keinoin ja monet suunnittelijat saavat korvauksia materiaalitoimittajilta piirtäessään kuviinsa määrättyjen valmistajien tuotteita.
Pahaa aavistamaton rakentaja sitten usein kuvittelee, että jotain kuviin piirrettyä merkkiä on sitten käytettävä.
Kilpailu on kovaa ja keinoja ei kaihdeta, mainosta riittää.
Rakennusvalvonnalla on myös jonkinverran osuutta lopullisessa perustustavan ratkaisussa, mutta harvemmin omakotirakentaja suunnittelijan ehdotuksen vastaisesti toimii. Gryndereillä se sitten taas on eri juttu kun perustustavan ratkaisee halvin kustannus pelkästään.
Maaperätutkijan lausunto on yksi asiakirjoista, joka ratkaisee perustustavan valinnassa ja jos siellä kehotetaan paaluttamaan, niin ehdottomasti paalukauppaan tulee asiaa.
Routaeristyksen tarve lisääntyy oli hieman outo maininta, johtuikohan idea sokkelin pinta-alan lisääntymisestä ? Yleisimpiä perustustapoja on kevytsoraharkko perustus ja antura, mitä matalampi sokkeli niin sitä tarkempana on oltava routaeristeen kanssa, jotta maa anturan alla ei pääse jäätymään.
Paksut lattiaeristeet myös vähentävät lämpövuota maaperään ja perustusta on syvennettävä tai eristettävä routaa vastaan tehokkaammin.
Kyllä liian matalat perustukset ovat aiheuttaneet tähän maahan enemmän ongelmia kuin korkeat, siinä olen Raunon kanssa vahvasti eri mieltä. Ruotsista tuskin kannattaa perustuksista meidän mallia ottaa, vähemmän taloistakin jotka usein ovat lähempänä parakkia, kuin omakotitaloa.
Kaiken maailman reunavahvistetut matalat laatat ja valesokkelit ovat olleet turmiollisia ja jälkeenpäin vielä vaikeita korjattaviakin. Homevauriossa Ruotsi johtaa meitä ja syynä yleensä liian matala perustus.
Normi minimiin ei yleensä kannata tehdä mitään, vaan laadullisesti tulisi pyrkiä parempaan. Nuo työryhmien suoltamat normit, kun usein vielä ovat sisältäneet vakaviakin virheitä. Näissä työryhmissähän istuu rakennusainevalmistajien lobbarit.
- Anonyymi
Kannattaa lukea tämä blogikirjoitus.
https://ainoakotini.blogspot.com/2023/11/perustusten-paalutus.html
https://ainoakotini.blogspot.com/2024/02/oletko-ajatellut-solmia-tonttitalo.html
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1031585
Välillä käy mielessä
olisiko sittenkin ollut parempi, että emme koskaan olisi edes tavanneet. Olisi säästynyt monilta kyyneleiltä.781224- 881147
- 1391076
Mika Muranen juttu tänään
Jäi puuttumaan tarkennus syystä teolle. Useat naapurit olivat tehneet rikosilmoituksia tästä kaverista. Kaikki oli Muras11027Uskoontulo julistetun evankeliumin kautta
Ja kun oli paljon väitelty, nousi Pietari ja sanoi heille: "Miehet, veljet, te tiedätte, että Jumala jo kauan aikaa sitt5821015- 20920
Hanna Kinnunen sai mieheltään tiukkaa noottia Tähdet, tähdet -kotikatsomosta: "Hän ei kestä, jos..."
Hanna Kinnunen on mukana Tähdet, tähdet -kisassa. Ja upeasti Salkkarit-tähti ja radiojuontaja onkin vetänyt. Popedan Lih8912Oho! Farmi-tippuja Wallu Valpio ei säästele sanojaan Farmi-oloista "Se oli niin luotaantyöntävää..."
Wallu oikein listaa epämiellyttävät asiat… Monessa realityssä ollut Wallu Valpio ei todellakaan säästele sanojaan tippum10784Helvetin hyvä, että "hullut" tappavat toisensa
On tämä merkillistä, että yritetään pitää hengissä noita paskaperseitä, joilla ei ole muuta tarkoitusta, kuin olla riida8700