Pakkomielle

Synnytys ja vaihdevuodet muuttavat naista. Synnytystä seuraa voimakas perillisten puolustaminen ja usein myös masennus. Vuosikausia kestävät vaihdevuodet voivat olla läheisten ja työyhteisön kannalta sietämättömät.

Kannattaisi harrastaa seksiä!

GAME IS OVER......

Ei viitsi on sama kuin ei pysty. Toisin sanoen on kököt pöksyssä.

Tämä ketju on kutistunut huomattavasti, syystäkin.

On ihan aiheellista keskustella netissä vaikka nimimerkin suojin päivänpolttavista aiheista ja varsinkin kun ne koskevat ylimpien virkamiesten ja päättävien luottamushenkilöiden virkatoimia.

Minä en kuitenkaan ole ollut koskaan viranhaltija ja viimeiset vuodet työkyvyttömyyseläkkeellä. Törkeydet tällä palstalla, varsinkin ne, jotka ovat kohdistuneet perheeseeni ovat olleet kohtuuttomia.

Olen tehnyt näistä törkeistä kirjoitteluista rikosilmoituksen ja toivon, että ne loppuvat tähän.

Nettiloukkauksista on olemassa jo oikeuskäytäntöä:

Viisi tuomittiin Susan Ruususen kunnian loukkaamisesta
http://www.mtv.fi/uutiset/rikos/artikkeli/viisi-tuomittiin-susan-ruususen-kunnian-loukkaamisesta/2065542


Sakari Kuosmanen tuomittiin sakkoihin kunnianloukkauksesta
http://www.mtv.fi/viihde/musiikki/artikkeli/sakari-kuosmaselle-tuomio-kunnianloukkauksesta/3518580

Tuomiolauselma

"Käräjäoikeuden tuomion lopputulosta ei muuteta.

Tiina Keskimäki velvoitetaan suorittamaan Loviisan kaupungille korvauksena oikeudenkäyntikuluista hovioikeudessa 16.000 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua hovioikeuden tuomion antamisesta lukien."

Ei ole kuulunut laskua, ei. Johtuisikohan siitä, että Itä-Uudenmaan poliisi on vihdoin ryhdistäytynyt ja saanut aikaiseksi talousrikostutkinnan?

Oikeudenkäymiskaaren 1 luvun 11 §:n mukaan ”Tuomarin pitää tarkoin tutkia lain oikeata tarkoitusta ja perustusta sekä tuomita sen mukaan, mutta ei vastoin sitä, oman mielensä mukaan.” Hovioikeuden tuomarit eivät Tiinan asiassa selvästikään ole menetelleet em. heitä vahvasti velvoittavan säännöksen mukaisesti. He eivät ole perustelleet mitenkään, millä oikeudellisella perusteella he sivuuttivat mm. seuraavat oikeuslähteet:

Korkeimman oikeuden kotisivuilla otsikon ”Korkeimman oikeuden valituslupajärjestelmä” alla todetaan mm. seuraavaa: ”Korkein oikeus on ennakkopäätöstuomioistuin. Ennakkopäätöksiä annetaan sellaisista kysymyksistä, joihin laki ei anna selvää vastausta. Ennakkopäätöksillä annetaan oikeusohjeita tulevien vastaavanlaisten oikeusriitojen varalle. Ennakkopäätöksillä pyritään myös varmistamaan, että tuomioistuimet eri puolilla maata tulkitsevat lakia samalla tavalla.” Tuo tarkoittaa sitä, että muiden tuomioistuinten, kuten myös muiden viranomaisten ja virkamiesten velvollisuus (ks. myös PL 2.3 § ja 22 §) on olla selvillä KKO:n ennakkopäätöksistä. Tässä tapauksessa työsuojelutarkastajat, poliisi, käräjäoikeus eikä hovioikeus ole selvästikään olleet perillä ennakkopäätöksestä KKO:1992:180. Siinä Korkein oikeus katsoi selvitetyksi, että työntekijän sairastuminen oli ainakin osittain johtunut työnantajan edustajan menettelystä. Työnantaja velvoitettiin työsopimuslain 32 §:n 1 momentissa säädetyn työturvallisuusvelvollisuutensa rikkomisen johdosta suorittamaan työntekijälle vahingonkorvausta. Tuon jälkeen on annettu vain yksi ennakkopäätös vastaavanlaisista tapauksista (KKO:2014:44, 26.6.2014), jota ei ollut vielä annettu hovioikeuden tehdessä ratkaisuaan. Mainittu ennakkopäätös on sopusoinnussa vuodelta 1992 olevan ennakkopäätöksen kanssa.

Lojaliteettivelvoite on vastakkainen suhteessa perus- ja ihmisoikeutena turvattuun sananvapauteen. Perustuslain 22 § velvoittaa tuomioistuimia ja muita viranomaisia soveltamaan tavallisia lakeja perusoikeus- ja ihmisoikeusmyönteisesti. Siis pääsääntönä on se, että perus- ja ihmisoikeutena turvattu sananvapaus on painavampi kuin tavallisella lailla säädetty lojaliteettivelvollisuus.

Tapauksessa Guja vs. Moldova (12.2.2008) EIT katsoi, että julkisen sektorin työntekijä tai virka-mies sai tietyissä oloissa sananvapauden suojaa paljastaessaan työpaikalla tai virastossa esiintyneitä väärinkäytöksiä. Vaitiolovelvollisuuden mukaisesti ilmoitus tuli ensin tehdä esimiehelle tai toimivaltaiselle viranomaiselle tai laitokselle. Yleisölle paljastaminen oli vain viimesijainen keino silloin, kun ensinnä mainittu menettely oli selvästi epäkäytännöllinen. Niin ollen harkitessaan sananvapauteen puuttumisen oikeasuhtaisuutta EIT:n oli otettava huomioon, oliko valittajalla ollut muita tehokkaita keinoja korjatakseen ne vääryydet, joita hän aikoi paljastaa. Erityistä huomiota oli kiinnitettävä myös paljastamiseen liittyvään julkiseen etuun. Keskustelua julkisesti tärkeistä kysymyksistä ei juurikaan saanut rajoittaa.

Eduskunnan oikeusasiamies kirjoittaa VTT:n tutkijoiden sananvapautta koskevassa ratkaisussaan Dnro 3098/2/10 (15.12.2011), että Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisukäytännöstä en ole havainnut sellaisia tapauksia, jotka vastaisivat juuri esillä olevia yksittäisiä tapauksia. Sen sijaan on löydettävissä esimerkiksi sellaisia ratkaisuja, joissa on sananvapauden nimissä sallittu työnantajan hyvinkin pitkälle menevä arvostelu tai muunlainen voimakkaan kritiikin esittäminen työnantajan toimintaa kohtaan, kuten esimerkiksi työyhteisössä ilmenneiden epäkohtien esiin nostaminen julkisuudessa – siitäkin huolimatta, että työntekijällä on nimenomaisesti todettu olevan lojaalisuusvelvollisuus työnantajaansa kohtaan.

Jääskeläisen mukaan kun VTT:ssä ei ollut ennen kirjallisen varoituksen antamista riittävästi arvioitu työntekijän sananvapauden suhdetta työntekijän lojaalisuusvelvollisuuteen eikä otettu huomioon muitakaan edellä esitettyjä asian arvioinnissa olennaisia seikkoja, VTT ei ole osoittanut sananvapauteen puuttumisen olleen suhteellisuusperiaatteen mukaisesti oikeasuhtaista ja välttämätöntä demokraattisessa yhteiskunnassa ottaen huomioon myös sen, että julkisen vallan on perustuslain 22 §:n mukaan turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Tässä yksittäistapauksessa on mielestäni jääty varsin etäälle oikeudenmukaisesta tasapainosta yhtäältä työntekijän sananvapauden ja toisaalta VTT:n omien intressien välillä.

Tuossa VTT:n tapauksessa työnantaja antoi tutkijalleen varoituksen. Tiinalle annettiin lopputili varoitusta antamatta.

Mitä tulee syrjivään kohteluun Tiinan irtisanomisessa, siitä hiukan alla.

Masarin blogikirjoituksen kuvaus teloituskomppanian eteen astumisesta ei suinkaan ole lievä ilmaus, kuten oikeudenkäynneissä on kaupungin edustajien taholta annettu ymmärtää. Päinvastoin se on voimakas hyökkäys luottamuselimiä kohtaan. Yhtään hyväksyttävämmäksi tai vähemmän moitittavaksi sitä ei tee se, että kirjoituksella on ollut kaupunginjohtajan ja johtoryhmän hyväksyntä. Se vain osoittaa sen, että myös viimeksi mainitut tahot ovat olleet samaa mieltä. Tuo osoittaa virkamiesjohdon asenteen, jonka mukaan luottamusmiehiä saa mustamaalata täysin valheellisilla ja suorastaan brutaaleilla ilmaisuilla. Sen sijaan virkamiesjohdosta ei saa kertoa edes totuutta.

Miksi Masaria ja hänen kirjoituksensa takana ollutta kaupunginjohtajaa ja johtoryhmän jäseniä ei erotettu varoitusta antamatta Loviisan mainetta rankasti murentavan julkisen kirjoituksen vuoksi? Vai eikö kaupunginhallituksen ja valtuuston vertaaminen teloituskomppaniaan olekaan täysin asiatonta ja eikö se murennakaan kaupungin mainetta?

Ja hankintapäätös löytyy kuin apteekin hyllyltä! HEH; HEH, HEE

Kun tupla selviät, niin hommaa nyt ne hankintapaprut niin loppuu nää kyselyt!

Tuplan vai kuitin käsittämättömästa ja pitkään jatkunutta intoa TK:n haukkumiseen ja parjaamiseen ei voi muuta kuin ihmetellä. Onko kellotapulin tonttu tai sen alainen kun on tunnustanut osallistuneensa päätöksentekoon? Ainakin näin sivullisesta näyttää siltä, että on osallinen tai lääkitys ei ole kohdallaan tahi sitten molemmat otaksumat natsaa.

Kaupungin hankintaohjeet edellyttävät kirjallista hankintapäätöstä. Niiden mahdollinen puuttuminen olisi tilaajan kannalta erittäin vakava asia. Etenkin jos hankintapäätökset puuttuisivat toistuvasti. Silloin asiaa pitäisi tutkia mahdollisena virkavelvollisuuden rikkomisena.

Aijuu eihän vielä kukaan ole esittänyt lakipykäliä siitä, joiden perusteella lakipalvelut on suljettu kilpailutuksen ulkopuolelle.

Kaikki kunnon loviisalaiset toivovat Tiinan vielä voittavan juttunsa ja häpeävät kaupungin nimissä käytyä oikeustaistelua, johonka on avattu rajaton piikki verorahojen käytölle! JA MISSÄ OVAT HANKINTAPÄÄTÖKSET?

Yksi itsekäs uus-lovisalainen uhkasi ja taisi yrittääkin päästä sinne Jakobstadiin. Ei tainnut vielä kelvata?

Luuli ja vielä julisti täyttävänsä prikulleen ne kriteerit, joita Jstadissa edellytettiin. Hehe, heh. Voi, voi. Ei täyttänyt yhtäkään vaikka niin rehvasteli. Helppo sanoo ettei hakenu ja ei viittiny lähteä. HEH, HEH. Sitä nyt ei oteta tänne mistään hinnasta. Ei CV ja näytöt riitä! Pitäkää hyvänänne vaikka vaikea ymmärtää miksi pidätte!

Luuli ja vielä julisti täyttävänsä prikulleen ne kriteerit, joita Jstadissa edellytettiin. Hehe, heh. Voi, voi. Ei täyttänyt yhtäkään vaikka niin rehvasteli. Helppo sanoo ettei hakenu ja ei viittiny lähteä. HEH, HEH. Sitä nyt ei oteta Jstadiin mistään hinnasta. Ei CV ja näytöt riitä! Pitäkää hyvänänne vaikka vaikea ymmärtää miksi pidätte!

Ilmeisesti Kaleva on ollut huolissaan urakehityksestään jo aiemmin. Tällaisen selvityksen Kaleva antoi poliisille syksyllä 2012 tehdessään tutkintapyynnön Janne Lepolasta:

"Väite järjestelmällisestä valehtelusta on mennyt tässä vaiheessa Korkeimman hallinto-oikeuden tietoon. Tämä voi vakavasti heikentää kaupunginjohtajan uskottavuutta oikeusasteiden silmissä lisäksi voi väite pahimmassa tapauksessa levitä laajemmallekin oikeusviranomaisten parissa. Väite on jo tässä vaiheessa aiheuttanut mielipahaa, sillä se on tietoisesti tehty viranomaiselle tavoitteena leimata mm. kaupunginjohtaja. Valitukset ja päätökset ovat julkisia asiakirjoja ja jos niitä referoidaan julkisuudessa lehdistön toimesta voi väite järjestelmällisestä valehtelusta johtaa pahoihin ongelmiin Loviisan kaupungin organisaatiossa ja jopa vaarantaa kaupunginjohtajan virka-aseman. Lisäksi väite on omiaan aiheuttamaan voimakasta halveksuntaa kaupunkilaisten ja luottamushenkilöiden silmissä, joka voi johtaa monenlaisin ongelmiin jopa virka-aseman vaarantumiseen. Mikäli lehdistö poimisi valituksesta valikoituja lauseita, nousisi väitteet johtavista virkamiehistä valehtelijoina varmuudella otsikoihin, sillä lehdistöä kiinnostaa esim. kaupunginjohtajaa koskevat asiat. Tällä seikalla olisi arvaamattomat seuraukset mikäli kaupunginjohtaja olisi hakemassa virkaa toisesta kunnasta. Tällöin hänen uskottavuutensa asetettaisiin varmuudella kyseenalaiseksi ja virkojen saanti kävisi käytännössä mahdottomaksi. Jo väite sinänsä on omiaan aiheuttamaan mielipahaa mutta vielä arvaamattomat ovat seuraukset mikäli nämä väitteet pääsevät jossakin vaiheessa julkisuuteen. Silloin on onnettomuus jo tapahtunut ja asioiden oikaiseminen julkisuudessa on aina vaikeata. Väite järjestelmällisestä valehtelusta on hyvin loukkaava ja täysin oikeustajuni vastainen sillä en ole millään tavalla syyllistynyt Janne Lepolan väittämään valehteluun."

Pako on pakoajatela.
http://www.youtube.com/watch?v=tWYpNAM0tBo

Järjestelmällinen epäonnistuminen elinkeinopolitiikassa ja työn painopistealueissa on jo aikoja sitten asettanut kyseenalaiseksi uskottavuuden koko viranhoitoon.