Matematiikka ammattina?

Virkoihin kyllä on paras olla nuo kaikki neljä oppiainetta, koska mitä useampaan oppiaineeseen sinulla on pätevyys niin sitä parempi hakija olet. Muodollinen pätevyys on tärkeintä, arvosanoilla ei ole mitään merkitystä, työkokemus on toinen. Mutta yleensä valitaan joku rehtorin tuttu.

Eli vaikka sinulla olisi tohtorin tutkinto ma,fy,ke,atk,kasvatustiede,erityisopettajan pätevyys, rehtoritutkinto, aktuaarin tutkinto ja 10 vuoden kokemus peruskoulusta, niin sinua ei silti valita peruskoulun matematiikan opettajaksi vaan he voivat lain mukaan valita juuri valmistuneen puoli vuotta töitä tehneen rehtorin kummitytön virkaan. Tämä on lain mukaista. Ainoa este voisi olla siinä että kyseinen hakija on rehtorin lähisukulainen tai kyseinen kummityttö ei täytä muodollista minimipätevyyttä (ylempi korkeakoulututkinto sisältäen pedagogiset opinnot ja opetettavassa pääaineessa 90op ja muissa opetettavissa jos sisältyy virkaan 60op kaikissa sekä 4kk työkokemus viranhoitoon liittyvistä tehtävistä).

Suomessa valitaan työhön sopivin (tuttava) eikä pätevintä.

Hyvin harvoin oppilaitoksissa on oikeasti avoinna olevia virkoja, yleensä ne on pedattu koulussa jo työskenteleville tai sitten rehtorin sukulaisille.

ffffs kirjoitti:

Virkoihin kyllä on paras olla nuo kaikki neljä oppiainetta, koska mitä useampaan oppiaineeseen sinulla on pätevyys niin sitä parempi hakija olet. Muodollinen pätevyys on tärkeintä, arvosanoilla ei ole mitään merkitystä, työkokemus on toinen. Mutta yleensä valitaan joku rehtorin tuttu.

Eli vaikka sinulla olisi tohtorin tutkinto ma,fy,ke,atk,kasvatustiede,erityisopettajan pätevyys, rehtoritutkinto, aktuaarin tutkinto ja 10 vuoden kokemus peruskoulusta, niin sinua ei silti valita peruskoulun matematiikan opettajaksi vaan he voivat lain mukaan valita juuri valmistuneen puoli vuotta töitä tehneen rehtorin kummitytön virkaan. Tämä on lain mukaista. Ainoa este voisi olla siinä että kyseinen hakija on rehtorin lähisukulainen tai kyseinen kummityttö ei täytä muodollista minimipätevyyttä (ylempi korkeakoulututkinto sisältäen pedagogiset opinnot ja opetettavassa pääaineessa 90op ja muissa opetettavissa jos sisältyy virkaan 60op kaikissa sekä 4kk työkokemus viranhoitoon liittyvistä tehtävistä).

Suomessa valitaan työhön sopivin (tuttava) eikä pätevintä.

Hyvin harvoin oppilaitoksissa on oikeasti avoinna olevia virkoja, yleensä ne on pedattu koulussa jo työskenteleville tai sitten rehtorin sukulaisille.

Lue lisää

Olipas katkeran kuuloinen viesti ;) Mutta hei, toi on totta tosi monilla aloilla nyt, kun työvoimasta ei ole pulaa ja varsinkin kunnat joutuvat säästämään ihan sikana. En usko, että mitenkään erityisesti juuri opejen ongelma siis, ja esim. kuuden vuoden kuluttua, kun nyt opintonsa aloittavat ehkä valmistuvat, voi tilanne olla aivan toinen. Matikan open papereilla on myös pätevä tekemään muita maisterin töitä ja pedagogisista opinnoista on hyötyä monella alalla.

Komppaan niitä keskustelijoita tuolla alempana, jotka sanovat, että kannattaa seurata kiinnostuksen kohteita. Meistä kukaan ei tiedä, mikä työllistää 20 vuoden päästä.

Ite en siis ole matikan opeksi valmistunut, mutta moni tuttuni ja puolisonikin on ja oon siksi seurannut sitä hommaa sivusta.

Parasta on olla nuo kaikki neljä jos siitä on hyötyä jo virassa olessasi, sillä jos työpiste ei miellytä (hankalia työtovereita tai esimies) niin koulujen sisäisiä hakuja voi sitten hakee toiseen oppilaitokseen jos löytyy aina pätevyys, siirtyvällä pitää olla myös muodollinen pätevyys siirtyvään virkaan eli ma, atk opettaja ei voi hakea ma, ke virkaan siirrossa.

Siirtyilijä kirjoitti:

Parasta on olla nuo kaikki neljä jos siitä on hyötyä jo virassa olessasi, sillä jos työpiste ei miellytä (hankalia työtovereita tai esimies) niin koulujen sisäisiä hakuja voi sitten hakee toiseen oppilaitokseen jos löytyy aina pätevyys, siirtyvällä pitää olla myös muodollinen pätevyys siirtyvään virkaan eli ma, atk opettaja ei voi hakea ma, ke virkaan siirrossa.

Lue lisää

Kuulostaa ihan uskottavalta selitykseltä. Yksi asia, mikä tulee kuitenkin mieleeni, on aika. Pätevyyden hankkiminen kahteen ylimääräiseen aineeseen lisää omaa valmistumista useilla vuosilla (keskivertoisesti ainakin kahdella). Mitä mieltä olette tästä? Kun pätevöityy normaalissa valmistumisajassa ainoastaan kahteen aineeseen, niin sen jälkeen itsellään on käytettävissä pari vuotta aikaa johonkin muuhun hyödylliseen. Kenties siinä ajassa ehtisi varmistamaan itselleen pidempiaikaisia virkasuhteita? Vai olenko totaalisesti väärässä?

joupou kirjoitti:

Kuulostaa ihan uskottavalta selitykseltä. Yksi asia, mikä tulee kuitenkin mieleeni, on aika. Pätevyyden hankkiminen kahteen ylimääräiseen aineeseen lisää omaa valmistumista useilla vuosilla (keskivertoisesti ainakin kahdella). Mitä mieltä olette tästä? Kun pätevöityy normaalissa valmistumisajassa ainoastaan kahteen aineeseen, niin sen jälkeen itsellään on käytettävissä pari vuotta aikaa johonkin muuhun hyödylliseen. Kenties siinä ajassa ehtisi varmistamaan itselleen pidempiaikaisia virkasuhteita? Vai olenko totaalisesti väärässä?

Lue lisää

Olet väärässä, koska yleensä esimerkiksi peruskoulun opettajaksi vaaditaan vähintään ma,fy ja ke, (usein myös kaikki neljä) sama koskee myös lukioita mutta siellä on myös kahden aineen yhdistelmiä. Itse asiassa voisi olla yhden aineenkin yhdistelmiä mutta silloin lukio joutuisi palkkaamaan tohtoreita joita he eivät halua, rehtori ovat kateellisia pätevämmilleen ja osaavammilleen. Miksi sitten kouluissa joskus on kummallisia aineyhdistelmiä, niillä pedataan paikka jo koulussa olevalle tai rehtorin sukulaiselle (ei kuitenkaan aivan lähisukulaisille jääviyssääntöjen vuoksi).

ffffs kirjoitti:

Olet väärässä, koska yleensä esimerkiksi peruskoulun opettajaksi vaaditaan vähintään ma,fy ja ke, (usein myös kaikki neljä) sama koskee myös lukioita mutta siellä on myös kahden aineen yhdistelmiä. Itse asiassa voisi olla yhden aineenkin yhdistelmiä mutta silloin lukio joutuisi palkkaamaan tohtoreita joita he eivät halua, rehtori ovat kateellisia pätevämmilleen ja osaavammilleen. Miksi sitten kouluissa joskus on kummallisia aineyhdistelmiä, niillä pedataan paikka jo koulussa olevalle tai rehtorin sukulaiselle (ei kuitenkaan aivan lähisukulaisille jääviyssääntöjen vuoksi).

Lue lisää

Puhe on nyt ainoastaan peruskouluista ja lukiosta, mutta jos ottaa huomioon vielä muutkin oppilaitokset, niin oletko vieläkin sitä mieltä, että ulkoinen motivaatio kannattaa. Sen verran olen kuullut opettajaryhmässä yhden kouluttajan sanoneen, että kyllä kaikki (tai suurin osa) sieltä ovat päässet eri oppilaitoksiin matematiikan opettajaksi. Pitäisikö uskoa sinua vai häntä? Onko sinulla paljonkin omakohtaisia kokemuksia?

joupou kirjoitti:

Puhe on nyt ainoastaan peruskouluista ja lukiosta, mutta jos ottaa huomioon vielä muutkin oppilaitokset, niin oletko vieläkin sitä mieltä, että ulkoinen motivaatio kannattaa. Sen verran olen kuullut opettajaryhmässä yhden kouluttajan sanoneen, että kyllä kaikki (tai suurin osa) sieltä ovat päässet eri oppilaitoksiin matematiikan opettajaksi. Pitäisikö uskoa sinua vai häntä? Onko sinulla paljonkin omakohtaisia kokemuksia?

Lue lisää

Varmasti jokainen aineenopettajan koulutuksen saanut työllistyy, sijaisuuksiin ja määräaikaisuuksiin, nyt puhuttiin vakinaisista viroista. Monet opettajan koulutuksessa olevilla on opettajia sukulaisissa ja muussa lähipiirissä, joka helpottaa työpaikan saantia.

Se mitä yritän kertoa on se, että pätevintä ei valita vaan "sopivin". Ainoastaan minimipätevyys tulee jokaisen virkaan valitun täyttää. Sen ylittävien osalta voidaan valita aivan kuka tahansa. Yleensä tämä tapahtuu siten, että "arvostetaan" tiettyjä henkilökohtaisia ominaisuuksia joita on sitten lähinnä sillä etukäteen tehtävään valitulla. Näin se vain menee. Tämä ei kuitenkaan ole pelkästään opettajien ongelma vaan koskee kaikkea julkista puolta.

fffffs kirjoitti:

Varmasti jokainen aineenopettajan koulutuksen saanut työllistyy, sijaisuuksiin ja määräaikaisuuksiin, nyt puhuttiin vakinaisista viroista. Monet opettajan koulutuksessa olevilla on opettajia sukulaisissa ja muussa lähipiirissä, joka helpottaa työpaikan saantia.

Se mitä yritän kertoa on se, että pätevintä ei valita vaan "sopivin". Ainoastaan minimipätevyys tulee jokaisen virkaan valitun täyttää. Sen ylittävien osalta voidaan valita aivan kuka tahansa. Yleensä tämä tapahtuu siten, että "arvostetaan" tiettyjä henkilökohtaisia ominaisuuksia joita on sitten lähinnä sillä etukäteen tehtävään valitulla. Näin se vain menee. Tämä ei kuitenkaan ole pelkästään opettajien ongelma vaan koskee kaikkea julkista puolta.

Lue lisää

"Se mitä yritän kertoa on se, että pätevintä ei valita vaan "sopivin". "

Ainahan ne kriteerit voi säätää siten, että se vähemmän koulutettu vaikuttaa jollakin pisteytyksellä sopivimmalta. Joku Lagrangen interpolaation tyyppinen sovitus antaa kysytyn funktion.

Mut jos ite haluaisin palkata jonkun ja saisin vaikka 50 ilmoitusta, jotka kaikki pystyisivät tekemään työn, niin toki palkkaisin sen, jonka kanssa haastattelu sujuisi mutkattomimmin.

työtönmatikisti kirjoitti:

"Se mitä yritän kertoa on se, että pätevintä ei valita vaan "sopivin". "

Ainahan ne kriteerit voi säätää siten, että se vähemmän koulutettu vaikuttaa jollakin pisteytyksellä sopivimmalta. Joku Lagrangen interpolaation tyyppinen sovitus antaa kysytyn funktion.

Mut jos ite haluaisin palkata jonkun ja saisin vaikka 50 ilmoitusta, jotka kaikki pystyisivät tekemään työn, niin toki palkkaisin sen, jonka kanssa haastattelu sujuisi mutkattomimmin.

Lue lisää

tietenkin ffffs:ltä :) mutta hyvä tietää asiasta sikäli, jos joku tietää jo, tai tulee tulevaisuudessa tietämään jonkin "uskomattoman" tapauksen asian tiimoilta, niin selitys on tod.näk. mitä nimim.fffffs edellä kovasti haluaa korostaa
ps. muutenkin työmarkkinoilla ei taida olla niin tavatonta, että ylikoulutettu millin mistäkin systä ei aina ole se sopivin.

Lööppimäistä tekstiä kirjoitti:

tietenkin ffffs:ltä :) mutta hyvä tietää asiasta sikäli, jos joku tietää jo, tai tulee tulevaisuudessa tietämään jonkin "uskomattoman" tapauksen asian tiimoilta, niin selitys on tod.näk. mitä nimim.fffffs edellä kovasti haluaa korostaa
ps. muutenkin työmarkkinoilla ei taida olla niin tavatonta, että ylikoulutettu millin mistäkin systä ei aina ole se sopivin.

Lue lisää

...milloin mistäkin syystä....

Sinun arveluille aiheesta "matematiikka ammattina" löytyy kyllä paljon vastaesimerkkejä. Ideana on pitää omaa koulutusta itsessään mahdollisuutena, kuten kryptografi, tohtori Kaisa Nyberg toteaa: "Matemaattisen koulutuksen suurin anti on minulle ollut sen suomat metodologiset valmiudet" (Solmu 3/1999-2000). Matemaatikon pitäisi siis löytää sisäinen motivaationsa niistä valmiuksista ja kyvyistä, mitä vastaava koulutus on hänelle tarjonnut. Nyberg kertoo myös hänen työhön liittyvistä matematiikan opinnoista: "Niiden pohjalta olen voinut paikata vastaantulevia aukkoja, joita on ollut useita pitkin matkaa. Tuskinpa niitä kaikkia olisi voinut opiskella etukäteen. Siinä olisi jäänyt jotain puuttumaan joka tapauksessa."

Tuolta voi lukea kyseisen Solmun numeron kaikki muutkin matemaatikko-haastattelut: http://solmu.math.helsinki.fi/2000/1/naatanen/.

Tuossa on vielä englanniksi yhden matemaatikon (prof. Keith Devlin) loistava haastattelu: http://youtu.be/MiRHjAAiJo8

joupou kirjoitti:

Sinun arveluille aiheesta "matematiikka ammattina" löytyy kyllä paljon vastaesimerkkejä. Ideana on pitää omaa koulutusta itsessään mahdollisuutena, kuten kryptografi, tohtori Kaisa Nyberg toteaa: "Matemaattisen koulutuksen suurin anti on minulle ollut sen suomat metodologiset valmiudet" (Solmu 3/1999-2000). Matemaatikon pitäisi siis löytää sisäinen motivaationsa niistä valmiuksista ja kyvyistä, mitä vastaava koulutus on hänelle tarjonnut. Nyberg kertoo myös hänen työhön liittyvistä matematiikan opinnoista: "Niiden pohjalta olen voinut paikata vastaantulevia aukkoja, joita on ollut useita pitkin matkaa. Tuskinpa niitä kaikkia olisi voinut opiskella etukäteen. Siinä olisi jäänyt jotain puuttumaan joka tapauksessa."

Tuolta voi lukea kyseisen Solmun numeron kaikki muutkin matemaatikko-haastattelut: http://solmu.math.helsinki.fi/2000/1/naatanen/.

Tuossa on vielä englanniksi yhden matemaatikon (prof. Keith Devlin) loistava haastattelu: http://youtu.be/MiRHjAAiJo8

Lue lisää

Hyvä,että otit tuonkin asian "kehykseen" mukaan, mihin viittasin edellä vain viimeisessä lauseessa: (erityis)"Lahjakkaalle ovia kyllä avautuu vaikka miten, jos vaan näyttöjä osaamisesta ajan mittaan karttuu."

Ajattelin matematiikkaa edellä arkipäiväisenä "toimeentuloduunina", siis samassa hengessä kuin esim. nyt enemmistöllä Microsoftilta kenkää saaneilla entisillä nokialaisilla insseillä ja vastaavilla ammatti on (tai oli). Sitoutuneita työhönsä ilman muuta, mutta silti työpaikka voi lähteä alta tuosta vaan.

Sisäinen motivaatio lahjakkailla voi taas olla kuin entisajan taiteilijoilla; he voivat tehdä työtään (tai mikä kiinnosti) riippumatta oliko ns.sovinnaista työpaikkaa tahi ei, tai riippumatta oliko jokin taho etukäteen ilmoittanut kiinnostuksensa työn tuloksista vaiko ei.
Aikanaan sisäinen motivaatio joskus tieteentekijöitäkin inkvition eteen ja kiirastuleen ainakin jos ei pahempaa :) Toivotaan, ett se aika on jo takana päin.

Panen tähän vielä toisenkin aloittajan kysymystä sivuavan linkin, siellä on käypää kommenttia myös tähän, ja minne olet nimim.joupou myös kommentoinut.

http://keskustelu.suomi24.fi/node/12256370

Pohdiskelija kirjoitti:

Hyvä,että otit tuonkin asian "kehykseen" mukaan, mihin viittasin edellä vain viimeisessä lauseessa: (erityis)"Lahjakkaalle ovia kyllä avautuu vaikka miten, jos vaan näyttöjä osaamisesta ajan mittaan karttuu."

Ajattelin matematiikkaa edellä arkipäiväisenä "toimeentuloduunina", siis samassa hengessä kuin esim. nyt enemmistöllä Microsoftilta kenkää saaneilla entisillä nokialaisilla insseillä ja vastaavilla ammatti on (tai oli). Sitoutuneita työhönsä ilman muuta, mutta silti työpaikka voi lähteä alta tuosta vaan.

Sisäinen motivaatio lahjakkailla voi taas olla kuin entisajan taiteilijoilla; he voivat tehdä työtään (tai mikä kiinnosti) riippumatta oliko ns.sovinnaista työpaikkaa tahi ei, tai riippumatta oliko jokin taho etukäteen ilmoittanut kiinnostuksensa työn tuloksista vaiko ei.
Aikanaan sisäinen motivaatio joskus tieteentekijöitäkin inkvition eteen ja kiirastuleen ainakin jos ei pahempaa :) Toivotaan, ett se aika on jo takana päin.

Panen tähän vielä toisenkin aloittajan kysymystä sivuavan linkin, siellä on käypää kommenttia myös tähän, ja minne olet nimim.joupou myös kommentoinut.

http://keskustelu.suomi24.fi/node/12256370

Lue lisää

...inkvitio=> inkvisitio... :)