pennun käytösongelmat ulkona,apua!!!

ssa tein itse siten että totesin koiralle jotta haluaisitko taluttaa itse itseäsi ja tarjosin remmin toista päätä suuhun pitäen itse keskeltä kiinni. Kulki vähän matkaa tyyriinä itse itseään taluttaen. Kun sitten kyllästyi otin takaisin toisen pään itselle.

Kun tuli muuten noita riekkuhetkiä, niin taskussa oli nameja joista otin kouraan muutaman ja heittelin koppeja sille.
Tai sitten käytin hanskaa jonka heitin horisonttiin ja pyysin hakemaan riekon.
Tai sitten harjoiteltiin toko-käskyjä hetki: istu, maahan, seiso, vasen_tassu, oikea_tassu jne.

Tuo riekkuminen on merkki siitä että koiralla on tylsää ja kaipaa aivoilleen enemmän tekemistä.

Sinulla on nyt hyvä ja korkea aika päättää millaisen koiran haluat aikuisena. Sen mukaan alat opettamaan sitä hyville tavoille. Olet vain rauhallinen, pidät kiinni huumorintajustasi vaikka rekku roikkuisi hampailla hanurissasi, kerrot mitä haluat. Pidä tiukasti kiinni vain kaikkein tärkeimmistä säännöistä turvallisuuden kannalta, muista voi ja pitää joustaa tarvittaessa. Koirasi on nuori ja siksi kärsimätön.

Tuo vaihe menee ohi muutamassa vuodessa, siihen saakka pitää vaan kestää ajoittaista häsläämistä koko ajan uusia asioita opettaen.

Ps. Kysymyksesi suihkeesta niin se ei kaikille koirille sovi. Voi tulla yliaraksi tai sitten ei vaan muuten toimi.

Joo, tyypillinen leikkiin haastava pentu, joka turhautuu ja yrittää puremalla tavoitteeseensa. Jos luonnetestin määritelmää käyttää, niin pentusi on luonteeltaan "kova", mikä tarkoittaa, että se ei helpolla lannistu. Tämän vastakohta on "pehmeä", joka helposti antaa periksi. Kovuus on hyvä piirre, sillä aikuistuttuaan se on helppo koira. Tälläisen pennun koulutus on kuitenkin vaativaa ja toistoja saa tehdä todella paljon. Saattaa omistajasta tuntua, ettei pentu opi mitään. Ei kannata siis lisätä riekkumisintoa millään rievulla, leluilla.

Pentuaikainen pureminen menee yleensä itsestään ohi hampaiden vaihtuessa. Siitä voi kuitenkin jäädä tapa, jos sitä ei kitketä pois. Silloin purematilanteet syntyy, kun koira käy ylikirroksilla. Ensimmäinen asia siis, että pennulle opetetaan, ettei käytä hampaitaan ihmiseen, ei vaatteisiinkaan. Tätä opetetaan pennun käsittelyn aikana sisällä.

Toinen tärkeä opetus on, ettei remmissä ollessa saa riukkua. Lenkit valitaan niin, että pennulla on mahdollisuus haistella tien varsia. Siihen ei puututa. Välillä harjoitellaan seuraamista. Remmi lyhyellä. Siis niin, että käsi on melkein kaulapannan kohdalla. Kuitenkaan kaulapanta ei saa yhtään kiristyä. Sitten "seuraa" käskyä. Aluksi vain 10m ja sitten "vapaa". On tärkeää, että pentu oppii "seuraa" käskyn. Siksi matka pitää olla aluksi todella lyhyt, ettei pentu turhaudu. Mikäli pentu saa hepulit, niin kaulapannasta ohjataan pentu sivulle, samalla käskyä "sivulle" toistaen. Tiukka ote pannasta, ettei pääse kieppuamaan. Lasketaan vaikka 5:een ja matka jatkuu. Siinä pentu joutuu muuttamaan saalistavoitteensa ja rauhoittuu. Pyritään siis rauhaan. Kun tämä menee hyvin, niin lisätään käsky "istu". Jos pentu ei istu, niin painetaan lantiosta toistaen käskyä. Aluksi riittää, että pentu on vain 2sek istumassa. Myöhemmin aikaa pidennetään noin 5:een laskemalla.

Pennun kanssa ei saisi leikkiä mitään viettiä liisääviä leikkejä, kepin, pallon heittoja. Pennulle vahvistetaan laumaviettiä rauhallisella juttelulla ja hyväilyllä kotona, siis käsittelyllä. Näin pentu kokee olevansa kuin emonsa turvassa ja alkaa luottamaan omistajaan. Luottamuksen jälkeen pennulle kasvaa iän myötä kunnioitus ja sitä kautta tottelevaisuus. Yleensä fyysinen kuritus ei tuota tulosta tuollaiselle pennulle. Ylikierroksilla ollessaan pentu lukkiutuu, eikä opi mitään. Pureminen on kuitenkin niin selkeä asia pennulle, että siinä voi tiukasti ottaa kuonosta ja painaa, samalla kielto "ei ota". Nami, lelu ym. vastaava koulutus ei myöskään ole tuolle pennulle sopivaa, vaan lisää riukkumista. Joten, paras tapa saada pentua kuuntelemaan ja yhteistyöhön on omistajan tiukka vaatimus.

Pennusta kasvaa tosi kiva koira, kunhan pysyt tiukkana ja jaksat toistaa asioita. Noin 1 vuotiaana alkaa näkyä tuloksia. Voit myös mitata pennun oppimista sillä, että lasket lenkillä pennun saamat hepulit, miten ne aikaa myöten vähenee.

Namien ja lelujen antamisella pennun alkaessa riekkumaan saatetaan vahvistaa tuota huonoa käytöstä, kun palkinto pitäisi antaa halutusta käytöksestä.
Ja jos koira saa haistella kaikkea mielin määrin oman päänsä mukaan eli määrätä tahdin, niin sillä vahvistetaan koiran määräysvaltaa. Tästä voi seurata varsinkin uros-pennuilla että ne jatkavat merkkailulla ja sitä myötä vahvistavat egoansa.

Nyt olisi h-hetki tarttua pennun koulutukseen, vaikka tuplata päivittäinen koulutus ja ulkoilu, ja varsinkin harjoitella rauhoittumista vaativia tehtäviä; pennunkin kanssa voi harjoitella nenän käyttöä. Välineiden shoppailulla ei ratkaista kaikkia ongelmia, harjoittelu on ensisijainen.
Energian purku/lenkki tms on tehtävä ennen harjoitteita, jotta pennun on mahdollista keskittyä mihinkään. Isoksi kasvavalla koiralle kannattaa varoa liikaa asfaltilla kulkemista, tosin kaupunkikävelytkin ovat paikallaan harjoituksen vuoksi, pääosin valitsisin kulkemiseen pehmeämpiä alustoja, hiekkatie, metsätie, polut, nurmikot tms.

Kiitos näistä vastauksista!! mitkä olis sitten hyviä tapoja purkaa koiran ylimääräistä energiaa muu kun uiminen? Tänään pentu kävi ensimmäistä kertaa uimassa ja se rakasti sitä!! Sai uida,noutaa palloa ja siihen kuluikin kaikki energia :D takasin kotia tullessa käveli hienosti koko matkan. Eli selvästi johtuu liiallisesta energiasta se repiminen?? Voiko se mahdollisesti koittaa saada sillä kun se haukkuu mulle tai muille jotka mukana taluttamassa niin huomiota?

Hanki noutajatalutin (eli ns. lasso, saa halvalla mm. Biltemasta) ja lukitse se aivan koiran korvien taakse, eli herkimpään osaan kaulaa. Remmi ei saa valahtaa kaulan alaosaan, koska silloin koira saa voimaa repimiseen.

Tämä yleensä muutaman minuutin ja harjoituksen jälkeen rauhoittaa jo pahimmankin koiran, eli koiraa ei missään nimessä kuristeta pantaan. Se ei halua vetää, koska ei yksinkertaisesti pysty.

Eli:
Kiinnitä hihna kuten neuvottu. Pidä hihna lyhyenä (koira ei kulje edelläsi, vaan vierellä/takana), mutta löysällä, ettei kiristä. Jos koira riekkuu, nosta hihnasta YLÖS ja löysää _välittömästi_ kun rauhoittuu/hidastaa tahtia. Hihnalla ei ole tarkoitus nykiä hullun lailla taaksepäin kun koira vetää, vaan nostaa hyvin kevyesti ylöspäin (taaksepäin vetäminen kiihottaa vetämään eteenpäin). Toinen vaihtoehto on kevyesti antaa merkki vetämällä SIVULLE. Määrää voima koiran koon mukaan. Älä ole liian ankara.

Joka kerta kun sessesi alkaa perseillä, nosta hihna ylös ja pysähdy. Kun rauhoittuu ja mielellään istahtaa, voit jatkaa matkaasi. Kävele väh. 15min aina putkeen kerrallaan ja tämän jälkeen anna muutama minuutti haistella ruohikkoa palkinnoksi, jos juuri kulkenut nätisti (ettet palkkaa huonoa käytöstä). Sitten taas kun pari min kulunut haistellessa, niin jatkuu kävely, eli koira pysyttelee taas vierelläsi (ei kulje edelläsi).

Tämän kaiken lisäksi en voi enempää korostaa, että ole itse rauhallinen! Älä hermostu, huuda tai turhaudu. Kävele selkä suorassa kiinnittämättä sen enempää huomiota koiraan. Jos alat rääkymään koiralle että ''ei vedä, ei vedä'', niin korostat sen silmissä vain heikkouttasi. Se ei ymmärrä sanaakaan suomea ja kiljumalla katsoo sinun vain olevan päästäsi vialla. Hermostuneet koirat haukkuvat. Hermostunutta tyyppiä ei huvita seurata, kun ei voi ottaa vakavissaan, että tiedät mitä teet.

Muutenkin muista aina, että koira seuraa SINUA, eikä päinvastoin. Sinä kuljet ovesta ensin, eikä koira revi sinua mukanansa ulos. Lähtöseremonia on rauhallinen, koira ei hypi ja vaadi ulos, vaan istuu nätisti odottaen, että päästät sen. Ruokaa ei viedä käsistäsi tai pöydiltä ja ruokaa odotetaan aina, että sinä annat sen.

Tiedän, että monet eivät usko johtajuusteoriaan, mutta näillä harjoitteilla koiraa ei ainakaan vahingoiteta ja on huomattu, että se toimii.

Koira odottaa aina päätöstäsi ja ohjeitasi ja siten sen kanssa on helpompi elää.
Koira joka tekee päätökset puolestasi tekee ihmisen elämästä helvettiä, repii hihnassa minkä kerkeää, murisee ruokakupilla (pahimmassa tapauksessa puree), hyppii ihmisten päälle, haukkuu jatkuvasti ja puolustaa sinua lenkillä, ei päästä vieraita sisään JNE.
Varsinkin ison koiran kanssa tämän ei saa antaa tapahtua. Pienikin koira kärsii tästä vastuusta (kun päättää kaikesta), mutta ihminen usein sietää tilanteen, koska koira ei ole vaaraksi muille ihmisille. Rotikan kanssa joka käyttäytyy kuten useat egoistiset pikkukoirat, olisi kamalaa elää ja se olisi helvetin vaarallinen.

Kaikki miten koira käyttäytyy ulkoa, kumpuaa siitä millainen suhde teillä on. Jos koira on oppinut, että sua ei tarvii totella, niin tottakai se riehuu minkä kerkiää ja tekee mitä lystää. Jos palkkaat sen kun se tekee väärin, niin tottakai se yrittää sitä myöhemminkin. Ihan yksinkertaista matikkaa.
Pistä koira ansaitsemaan kunnioituksesi, äläkä palkkaa sitä koskaan huonosta käytöksestä (eli kun esim. vaatii jotakin; oli se sitten leikkiä tai ruokaa).

Ja tuohon

"Kiitos näistä vastauksista!! mitkä olis sitten hyviä tapoja purkaa koiran ylimääräistä energiaa muu kun uiminen? Tänään pentu kävi ensimmäistä kertaa uimassa ja se rakasti sitä!! Sai uida,noutaa palloa ja siihen kuluikin kaikki energia :D takasin kotia tullessa käveli hienosti koko matkan. Eli selvästi johtuu liiallisesta energiasta se repiminen?? Voiko se mahdollisesti koittaa saada sillä kun se haukkuu mulle tai muille jotka mukana taluttamassa niin huomiota?"

Koira väsyy ihan uskomattoman paljon jopa pelkästä kävelystä kun se tehdään oikein, eli juurikin kuten neuvoin ylempänä. Koira joutuu hirveästi keskittymään mitä tehdään ja minne mennään. Jos koira saa tehdä mitä haluaa (eli haistella kun haluaa, pysähdellä kun haluaa) niin se ei väsy yhtälailla, koska aivoja ei tarvii rasittaa keskittymällä. Pidä lenkit mahdollisimman pitkinä, väh. 30min, mielellään tunti->

Jos koira on ihan mahdottoman energinen niin uiminen on tosiaan yksi keino, samoin pyörällä kulku, jos osaa. Mutta älä juoksuta asfaltilla koskaan, tuhoaa lonkat ja nivelet. 16 astetta max lämpö juoksuttamiseen, eikä pitkiä aikoja kerrallaan. Kunnon lämmittely ensin ja jälkeen kävellen.

Kirjoittelen lisää, jos haluat neuvoja vielä.


:)

Kannattaa miettiä onko edes pakollista käydä tuon ikäisen kanssa lenkeillä. Voit ihan hyvin kuluttaa pennun energiaa leikkimällä vaikka vielä parin kuukauden ajan. Ihan turha lähteä tekemään lenkkejä, jos ei vielä hihnassa olo onnistu. Kannattaa aloittaa harjotukset sisällä tai kotipihassa, ja tehdä vaan lyhyitä pätkiä. Vasta kun hihnassa kävely onnistuu tutussa ympäristössä, voi siirtyä tielle harjoittelemaan, huom ei lenkkeilemään! Ensin vaan muutamien metrien pituisia harjoituksia, ja pikkuhiljaa pidempiä. Kunnon lenkkejä koira tarvii vasta vanhempana, pennun kuuluu kuluttaa energiansa leikkimiseen. Tuohon hihnan repimiseen ja muuhun en osaa tarkempia neuvoja antaa, koira on kuitenkin vasta niin nuori, että kannattaa puuttua asiaan vielä kun voi. Murina tod. näköisesti leikkimurinaa, kannattaa siis olla selkeä eikä lähteä leikkiin mukaan. Luulisi että uusi ympäristö kiinnittäisi pennun huomion muualle.

Tuon ikäsitä kolme kuista koiraa ei juuri ulkona kuljetellakaan. Se tarvitsee vain oman tahtista liikkumista ja oman jaksamisensa mukaisesti leikkiä.

Pentua tuntematta on vaikea sanoa, mutta jos olisi ollut oma nykyinen koira joka on pentu ja olisi ulkona ollessamme alkanut härveltämään jotenkin enemmän kuin normaalisti, olisin välittömästi tiennyt, että nyt on liian väsynyt, eli sisälle ja rauhoittumaan nukkumaan. Tämä rupesi siis reikkumaan väsyessään, aiemmat koirani rauhoittuivat myös pentuna väsyessään.

Tokikaan kuvaamasi toiminta ei kuulosta muulta kuin tavalliselta leikkisyydeltä, eikä yliväsyneen koiran häseltämiseltä. Mitä siis teet kun koiranpentusi tahtoo leikkiä kanssasi? Se riippuu siitä millaisen ison koiran haluat. Parhaiten sosiaalisesti pärjäävät ne koirat jotka ovat leikkisimpiä, ne tulevat parhaitten toimeen myös muiden koirien kanssa, mutta myös ihmisten yleensä. Sinä voit nyt osaltasi olla päättämässä sitä. Joko sinä jatkat koiran kanssa leikkiä ja pidät sitä yllä tai sitten sinä lopetat koiran leikkisyyden ja mietit noita aineita ja muita rangaistuksia/kieltoja ja koira ei pian enää tarjoa leikkiä, koska se on kannattamatonta toimintaa.

Kyllä leikki on osa pennun ja omistajan suhteen luomista. Omistaja voi leikkiä pennun kanssa ns. "koiraa". Leikki on pennun "työ". Leikkiä ei kuitenkaan saa silloin, kun pentu on hihnassa lenkillä. Leikitään kotona tai metsässä, kun pentu on vapaana. Leikin lopettaa ja alkaa aina omistaja.

Pennun sosiaalisen kehityksen tärkeä ikä on 3-4kk. Pennun täytyy saada tutustua erilaisiin ympäristöihin, matkustaa autolla, tutkia paikkoja, siis nähdä maailmaa kotireviirinsä ulkopuolella. Jos tämä vaihe jää pennulta kokematta, niin muistijälkeä ei ulkomaailmasta synny. Tällöin on vaarana varsinkin ison pennun kodalla, että se on mahdoton pideltävä. Silloin lenkit eivät enää ole mukavia yhteisiä juttuja.

...kolme pistettä, minultako kyselet?

" Siksi haluaisin tietää miksi pentu ei saa leikkiä ihmisensä kanssa hihnassa lenkkeillessä?"

Luovutusikäiselle pennulle opetetaan remmissä kulkemista, kielletään remmin pureminen. Siitä pentu oppii, ettei talutin ole leikkikalu. Pentu oppii myös, että talutin estää pennun vapauden. Samanaikaisesti pennulle sanotaan määrättyjä, sivulla kulkemiseen liittyviä sanoja. Ja toivotusta kävelystä kehutaan. Näin pentu oppii käskyn tarkoituksen. Myöhemmässä ikävaiheessa vaaditaan käskyn noudattamista.

Mikäli pentu saa pitää remmiä leikkikalunaan, sen ymmärrys ei riitä yhdistämään sitä seuraamis vaatimukseen. Uhmaikäisellä pennulla tämä tulee usein esille, kun pentu hepuleissaan ottaa suuhunsa remmiä, omistajan hihaa tai jalkaa. Siinä vaiheessa pennulla on jo voimaa rimpuilla vastaan, varsinkin keskikokoisista roduista ylöspäin. Tästä hallinnasta aikuis-ikäisenä on kysymys, koska opittua remmileikkiä on vaikea karsia pois.

Pennun sosiaalistamista ympäristöön tapahtuu ihan koko ajan, vaikka pentu kulkisi remmissä vierellä. Omistajaan luottamus vahvistuu, kun pentu kokee omistajan olevan rohkeampi, kuin se itse. Vastaan tuleva ihminen tai koira ei saa olla pennun leikkikalu. Omistajan kanssa kulkiessa, pentu huomaa, ettei omistajakaan leiki vieraan kanssa. Se on sitä suhteen luomista, joka on perusta koko koulutukselle. Ja pentu pitää omistajaa aina ylimpänä ystävänään. Sellaista koiraa ei ole, joka valitsisi jonkin toisen. Vastapainoksi tälle on sitten vapaana olo ja tutustuminen toisiin koiriin ja ihmisiin.

Johtajuutta en ajattele koiralla osoittavan, jos lopetan tai aloitan leikin. Ihan samoin, jos kotona syön jotain koirallekin sopivaa ja annan myös sille. Mikäli koira saa vain yhden, niin ilmaisen sen "loppu" sanalla, jotta se ei jää norkoilemaan lisää. "Loppu" sanaa käytän myös koiralle epämiellyttävien asioiden, kuten kynsien leikkuun yhteydessä. "Loppu" sana on hyvä opettaa, esim. kieltoa ennen, jos koira vaikka haukkuu turhasta.

"Mutta kysymys oli miksi koira ei saa leikkiä hihnassa ollessaan?"

Hihna on ohjain, jolle koira reakoi herkästi. Hihnan avulla ohjataan koiraa kulkemaan enemmän sivummalle, toiseen laitaan, pysähtymään, hyppäämään yli. Vapaana olevalle koiralle hihna maassa opettaa koiralle oikean paikan maahan menossa ja pysyminen siinä. Hihna on koulutusväline. Sitten, kun koira aikuisena hallitsee hihnakäytöksen, ei ole enää väliä, jos koiran annetaan leikkiä esim. vetoleikkiä hihnalla omistajan kanssa. Tämä siis, jos koira osaa käskyn "irti".

"Varmasti puolet koirista, kun kuljet tuolla kadulla, on juuri niitä jotka valitsevat sen toisen, eli kun toinen koira tulee vastaan alkavat riehua ja häslätä sen vastaantulevan perään, eivätkä kiinnitä mitään huomiota ihmiseensä, koska oma ihminen on vain niin pirun tylsä. Ja sillähän on sille vain merkitystä silloin mistä suunnasta tuo tarve tyydytetään. Eikös?"

Ei. Leikkimiseltä näyttävät eleet ovat harvoin leikkimistä. Pentu riekkuu kontaktin haussa ensin mittamalla omaa egoaan. Jos on arka pentu se väistää. Jos on rohkea pentu se alistaa. Jos vastaan tuleva on pennun mielestä eleiltään hyväksyvä, se alkaa jopa nylkyttään. Tämä kaikki on kokeilua ja tutustumista lajitoveriin. Leikiksi riekkuminen muuttuu vasta, kun tutustumis vaihe on ohi. Mikäli koiran annetaan jatkaa "leikkimistä" kovin kauan, se usein muuttuu tappeluksi, molemmat hakee valtaa. Siksi omistajan pitää osata lopettaa "leikki" ajoissa. Vastaan tulevaan toiseen koiraan/ihmiseen kiintymys suhdetta ei ole. Koira muodostaa kiintymis suhteen vain oman laumansa sisälle, johon voi kuulua myös muita eläinlajea, kuten kissa, kani ym.
Tästä syystä pitää uusi tulokas laumaan ensin rauhassa tutustuaa, mieluummin ulkona.

...
15.8.2014 08:49
"Ahaa... Meillä hihna on myös ulkoilutusväline. Koira liikkuu siis hihnassa muulloinkin kuin vain työskennellessään"

Aivan, niinhän se hihna laitetaan kaulaan, kun mennään ulos. Ei kai kukaan hihnaa sisällä käytä. Se mitä sillä hihnalla sitten ulkona tehdään, päättää omistaja. Meillä hihnalla opetetaan määrättyjä käskyjä, rajoitetaan tai nopeutetaan kulkua, tutustutaan eri ääniin ja maisemiin, eli kuljetaan yhdessä.

"Minun mielestäni palkkaus suorituksesta olisi aivan pirun myöhäistä jos ensin joutuisin irroittamaan taluttimen ja sitten vasta riekkumaan patukan kanssa"

Taidat olla aika kokematon kouluttaja. Miten koulutat esim. kytkettynä seuraamisen, jos et voi palkata ennen kuin olet irroittanut remmin.

Juu kaikki saa tervehtiä, hillua ja leikkiä hihnassa. Mutta entäs jos vastaan tuleva pelkää ryntäilevää koiraa, jos vastassa onkin koira, joka ei hyväksy vieraita koiria, jos lapsi hyppii kaverinsa kanssa koulutiellä, jos koulupoika ajaa mopollaan kävelytiellä ja koira on 50kg voimapesä.
Koira ei ymmärrä suomenkieltä, vaikka kuinka puhut sille kuin lapselle. Koiraa ohjaavat sen vietit, toisilla vahvemmin kuin toisilla. Jokaisella on oikeus kulkea rauhassa ja sitä pitäisi koiran omistajankin kunnioittaa.

lkdfgkjh

Kytkettynä seuraaminen on koiralle käskyn noudattaminen. Koiran mielestä käsky loppuu, kun hihnasta vapautuu. Eli se on jo palkka sinänsä. Toiset vielä vahvistavat sen käskyllä "vapaa". Palkka voi siis olla mikä ytahansa esim, suullinen ilmaisu "hyvä", "loppu", "vapaa". Patukalla leikki tulee aina myöhässä, ellei koiralle ole opetettu muuta palkkiotapaa.

jos ei halua pennun pureksivan hihnaa, kastele etikalla, loppuu kerta maistamisella. samoin sipaisu etikkaa lahkeisiin ja hihansuihin, ei näykitä. Eikä sitä etikkalientä tarvitse montakaan kertaa käyttää, kun näykintä unohtuu. kokemusta on, jopa aikuinen kouluttamaton kodinvaihtaja, pyreneittenmastiffi luovutti hihan ja ranteiden jyrsimisen alta viikon etikkakuurilla