Nopeusmittarin wheel size

Miten mittaat tuon luotettavasti? Pitää melkein piirtää lähtökohta maahan ja suora viiva, jota pitkin pyörää työnnät. Aika hankalaksi menee. Eikö pääse helpommalla jos mittaa halkaisijan ja kertoo piillä?

trgfdgfdgfd kirjoitti:

Miten mittaat tuon luotettavasti? Pitää melkein piirtää lähtökohta maahan ja suora viiva, jota pitkin pyörää työnnät. Aika hankalaksi menee. Eikö pääse helpommalla jos mittaa halkaisijan ja kertoo piillä?

Lue lisää

Manuaalista suoraan vain se on todellakin tarkka. Voi piirtää myös liidulla renkaan sivuun merkin ja rullamitta lattialle viereen. Siitä katsoon sitten yhden kokonaisen kierroksen. Mutta tuolla ei ole tavalliselle kuntoilijalle mitään käytännön merkitystä.

Oliko se lenkkisi pituus sitten esim. 65 550m tai 65 540m.

Tuolta arvo löytyy Sigman mittariin, kieli on jotain muuta, mutta kunhan kelailee alaspäin.

3+8 kirjoitti:

Manuaalista suoraan vain se on todellakin tarkka. Voi piirtää myös liidulla renkaan sivuun merkin ja rullamitta lattialle viereen. Siitä katsoon sitten yhden kokonaisen kierroksen. Mutta tuolla ei ole tavalliselle kuntoilijalle mitään käytännön merkitystä.

Oliko se lenkkisi pituus sitten esim. 65 550m tai 65 540m.

Tuolta arvo löytyy Sigman mittariin, kieli on jotain muuta, mutta kunhan kelailee alaspäin.

Lue lisää

http://www.manualsearcher.com/sigma/bc-1009-sts/manual/

trgfdgfdgfd kirjoitti:

Miten mittaat tuon luotettavasti? Pitää melkein piirtää lähtökohta maahan ja suora viiva, jota pitkin pyörää työnnät. Aika hankalaksi menee. Eikö pääse helpommalla jos mittaa halkaisijan ja kertoo piillä?

Lue lisää

Miten mittaat halkaisijan luotettavasti?

3 8 kertoo tuossa helpon tavan mitata, tarkkuus on mittaajasta kiinni. Helpoiten pääsee tosiaan manuaalin arvoja käyttäen.

alkup.tuna kirjoitti:

Miten mittaat halkaisijan luotettavasti?

3 8 kertoo tuossa helpon tavan mitata, tarkkuus on mittaajasta kiinni. Helpoiten pääsee tosiaan manuaalin arvoja käyttäen.

Lue lisää

Kyllä se halkaisija on luotettavampi kuin tuo rullaus ellei ole piirtänyt varmasti suoraa viivaa lattiaan jo entuudestaan ja onnistu työntämään pyörää täysin suoraan ja mittaamaan juuri oikeista kohdista.

Manuaalista toki löytyy helpoiten ja todennäköisesti myös tarkin lukema.

Kymmenellä kilometrillä noin 600 metrin heitto ja sadalla kilometrillä 6 km heitto noilla arvoilla. En sanoisi, että kovinkaan merkittävistä heitoista puhutaan kuitenkaan. Kannattaa tosiaan ajaa joku tarkka matka suoralla tiellä ja katsoa, että kuinka paljon heittää. Ei turhan pitkä matka niin jaksaa polkea edestakaisin oikeasti suoraan ja säätää arvot kohdilleen.

"sillä tyhjän renkaan kehäpituus on lyhyempi kuin täyden paineen renkaalla, ts.kierrosten määrä kasvaa"

Millä logiikalla tyhjän renkaan kehäpituus muuttusi? Renkaan tietä vasten olevan osan suurempi painuma ei sinällään vaikuta kehäpituuteen. Voit havainnolstaa asian laittamalla vaikka kumilenkin pyödälle ensin ympyrän muotoon. Paina sitten ykhtä kohtaa kumilenkistä sisänpäin. Muuttuiko kumilenkin pituus?
Vastaavasti pyörän renkaassa ulkokumin ulkokehän jokainen kohta koskettaa maata yhden kerran pyörähdyksen aikana. Ja tämä taphtuu ihan siitä huolimatta, onko rengas hieman painunut. Ajatusharha lyhemmästä kehäpituudesta tulee siitä että renkaan säde on näennäisesti pienentynyt kun rengas painuu. Tämä ei kuitenkaan korreloi kehäpituuden kanssa koska rengas ei painuneena ole enää puhdas ympyrä ja sen kehäpituutta ei voi enää laskea säteen perusteella.

KysynVaan-76 kirjoitti:

"sillä tyhjän renkaan kehäpituus on lyhyempi kuin täyden paineen renkaalla, ts.kierrosten määrä kasvaa"

Millä logiikalla tyhjän renkaan kehäpituus muuttusi? Renkaan tietä vasten olevan osan suurempi painuma ei sinällään vaikuta kehäpituuteen. Voit havainnolstaa asian laittamalla vaikka kumilenkin pyödälle ensin ympyrän muotoon. Paina sitten ykhtä kohtaa kumilenkistä sisänpäin. Muuttuiko kumilenkin pituus?
Vastaavasti pyörän renkaassa ulkokumin ulkokehän jokainen kohta koskettaa maata yhden kerran pyörähdyksen aikana. Ja tämä taphtuu ihan siitä huolimatta, onko rengas hieman painunut. Ajatusharha lyhemmästä kehäpituudesta tulee siitä että renkaan säde on näennäisesti pienentynyt kun rengas painuu. Tämä ei kuitenkaan korreloi kehäpituuden kanssa koska rengas ei painuneena ole enää puhdas ympyrä ja sen kehäpituutta ei voi enää laskea säteen perusteella.

Lue lisää

Eiköhän se logiikka ole juuri se säteen lyheneminen kun renkaan korkeus muuttuu.

"Mikä on esimerkiksi ero, jos noin 7 barin paineeseen pumpattu 28" maantiepyörän renkaan kulkema matka mitataan ilman kuljettajaa ja kuljettajan kanssa? Ilman kuljettajaa renkaan ympärysmitalle saadaan arvo 2111 mm. Jos huomioidaan oikeaoppisesti, että rengas painuu kasaan kuljettajan painon alla, ympärysmitta on tällöin 2103 mm. Ero näiden välillä on vain 8 mm, joka on noin 0,4 % (8/2103*100). Sadan kilometrin matkalla tämä tekisi siis lisämatkaa noin 400 metriä. Ei siis kovin merkittävä ero, jos puhutaan maantiepyöristä."

alkup.tuna kirjoitti:

Eiköhän se logiikka ole juuri se säteen lyheneminen kun renkaan korkeus muuttuu.

"Mikä on esimerkiksi ero, jos noin 7 barin paineeseen pumpattu 28" maantiepyörän renkaan kulkema matka mitataan ilman kuljettajaa ja kuljettajan kanssa? Ilman kuljettajaa renkaan ympärysmitalle saadaan arvo 2111 mm. Jos huomioidaan oikeaoppisesti, että rengas painuu kasaan kuljettajan painon alla, ympärysmitta on tällöin 2103 mm. Ero näiden välillä on vain 8 mm, joka on noin 0,4 % (8/2103*100). Sadan kilometrin matkalla tämä tekisi siis lisämatkaa noin 400 metriä. Ei siis kovin merkittävä ero, jos puhutaan maantiepyöristä."

Lue lisää

Niin justiin. Kaikenlainen pilkun viilaaminen pilaa koko hienon harrastuksen. Ketuttaa tuollainen tarpeeton viilaaminen. Mittariin se arvo mikä on manuaalissa tai, sitten mittaamalla. Ihan helvetin sama.

Muutenkin koko maantiepyöräily on mennyt naurettavaksi välineurheiluksi. Aivan järjetöntä ja lapsellista pelleilyä.

__Kapa80__ kirjoitti:

Niin justiin. Kaikenlainen pilkun viilaaminen pilaa koko hienon harrastuksen. Ketuttaa tuollainen tarpeeton viilaaminen. Mittariin se arvo mikä on manuaalissa tai, sitten mittaamalla. Ihan helvetin sama.

Muutenkin koko maantiepyöräily on mennyt naurettavaksi välineurheiluksi. Aivan järjetöntä ja lapsellista pelleilyä.

Lue lisää

Eihän sinun tarvitse viilata, mitäs tuosta stressaat. Toiset haluaa kaiken mahdollisimman tarkasti, mitä sitten? Laittoivathan jotku ennen kellon aikamerkin mukaan, toisille riitti että on samalla tunnilla. Mites sulla palkka, jos lähtis 10€ tilistä pois, oisko ihan sama kun eihän se niin tarkkaa. Tai bensamittari näyttäis 10litraa mutta tankkiin menisi vain yhdeksän.... On hiukan eri juttu, myönnetään mutta periaatteessa.

En näe, että joidenkin harrastajien mittarikalibrointi mitenkään haittaisi pyöräilyä tai tekisi siitä järjetöntä ja lapsellista. Järjetöntä ja lapsellista on toisten pyöräilyharrastuksen mollaaminen, jos ei satu osumaan omaan pyöräilyharrastustapaan.

alkup.tuna kirjoitti:

Eiköhän se logiikka ole juuri se säteen lyheneminen kun renkaan korkeus muuttuu.

"Mikä on esimerkiksi ero, jos noin 7 barin paineeseen pumpattu 28" maantiepyörän renkaan kulkema matka mitataan ilman kuljettajaa ja kuljettajan kanssa? Ilman kuljettajaa renkaan ympärysmitalle saadaan arvo 2111 mm. Jos huomioidaan oikeaoppisesti, että rengas painuu kasaan kuljettajan painon alla, ympärysmitta on tällöin 2103 mm. Ero näiden välillä on vain 8 mm, joka on noin 0,4 % (8/2103*100). Sadan kilometrin matkalla tämä tekisi siis lisämatkaa noin 400 metriä. Ei siis kovin merkittävä ero, jos puhutaan maantiepyöristä."

Lue lisää

"Eiköhän se logiikka ole juuri se säteen lyheneminen kun renkaan korkeus muuttuu."

No pointti oli juuri se että tuo logikka on väärä. Renkaan kulkema matka on juuri se mikä on renkaan kehän pituus eikä kehän pituutta voi laskea säteen avulla kuin silloin jos ympyrä on täysin pyöreä. Ja painunut rengas ei sitä ole. Säteen avulla laskettu kehän pituus siis antaa väärän tuloksen silloin jos rengas on painunut.

Asian voi ymmärtää jos miettii vaikkapa telaketjua. Aivan kuten renkaankin, sen kierroksella kulkema matka on täsmälleen teleketjun pituuden mukainen koska telaketjun jokainen kohta koskee kerran kierroksessa maahan. Aivan samoin renkaan kehän jokainen kohta koskee kerran renkaan kierroksessa maahan aivan riippumatta siitä onko rengas painunut vai ei. Joten renkaan kehän pituus on aina kierroksessa kuljetun matkan mukainen. Ja kuten sänon, tätä kehän pituutta EI voi laskea säteen mukaan jos rengas on painunut.
Jos painuma vaikuttaisi edettyyn matkaan, saman kehäpituuden omaava ellipsi ja ympyrä kulkisivat kierroksella eri matkat, ja näinhän ei tietysti ole.

KysynVaan-76 kirjoitti:

"Eiköhän se logiikka ole juuri se säteen lyheneminen kun renkaan korkeus muuttuu."

No pointti oli juuri se että tuo logikka on väärä. Renkaan kulkema matka on juuri se mikä on renkaan kehän pituus eikä kehän pituutta voi laskea säteen avulla kuin silloin jos ympyrä on täysin pyöreä. Ja painunut rengas ei sitä ole. Säteen avulla laskettu kehän pituus siis antaa väärän tuloksen silloin jos rengas on painunut.

Asian voi ymmärtää jos miettii vaikkapa telaketjua. Aivan kuten renkaankin, sen kierroksella kulkema matka on täsmälleen teleketjun pituuden mukainen koska telaketjun jokainen kohta koskee kerran kierroksessa maahan. Aivan samoin renkaan kehän jokainen kohta koskee kerran renkaan kierroksessa maahan aivan riippumatta siitä onko rengas painunut vai ei. Joten renkaan kehän pituus on aina kierroksessa kuljetun matkan mukainen. Ja kuten sänon, tätä kehän pituutta EI voi laskea säteen mukaan jos rengas on painunut.
Jos painuma vaikuttaisi edettyyn matkaan, saman kehäpituuden omaava ellipsi ja ympyrä kulkisivat kierroksella eri matkat, ja näinhän ei tietysti ole.

Lue lisää

No, olkoon logiikka mikä tahansa, rengaspaineilla on merkitystä. Se pitääkö eroa tärkeänä, jää jokaisen omaan harkitaan.

Tuossa juttua hiukan luotettavammalta sivulta.

"Jos haluaa olla äärimmäisen tarkka, mittaus tulee tietysti suorittaa satulassa istuen, jolloin renkaan pieni painumakin tulee otettua huomioon. Renkaan painumaahan vaikuttavat itse renkaan koostumus, käytetty ilmanpaine ja ajajan massa."

"Entäpä jos kyseessä olisikin 26" maastopyörän rengas, jossa paine on pienempi (noin 4 bar)? Tällöin rengas painuu kasaan kuljettajan alla paljon enemmän kuin maantiepyörässä. Ilman kuljettajaa ympärysmitaksi saadaan 2029 mm, kun kuljettajan kanssa arvo on 1983 mm. Ero on jo 46 mm, joka on 2,3 % (46/1983*100). Sadan kilometrin matkalla virhe ajomatkassa on jo 2,3 km. Maastopyörissä pitää siis jo ottaa renkaan painuminen huomioon."

"Suurimmalle osalle riittää kuitenkin tarkkuus, minkä ohjekirjan keskiarvoilla saa (virhe yleensä 2-4 %), jolloin ei itse tarvitse mitata mitään. Halvoilta mittareilta ei muutenkaan kannata odottaa ihmeitä, etenkään langattomilta. Kilometrin matkalla 28" rengas pyörähtää jo noin 470 kertaa (1000/2,111), joten tällä matkalla jo viisi rekisteröimättä jäänyttä pulssiakin tekee 10 metriä (2,111*5) ja virheeksi tulee tällöin 1 %. Sitä, kuinka monta pulssia mikäkin mittari jättää rekisteröimättä, on vaikea sanoa."

alkup.tuna kirjoitti:

No, olkoon logiikka mikä tahansa, rengaspaineilla on merkitystä. Se pitääkö eroa tärkeänä, jää jokaisen omaan harkitaan.

Tuossa juttua hiukan luotettavammalta sivulta.

"Jos haluaa olla äärimmäisen tarkka, mittaus tulee tietysti suorittaa satulassa istuen, jolloin renkaan pieni painumakin tulee otettua huomioon. Renkaan painumaahan vaikuttavat itse renkaan koostumus, käytetty ilmanpaine ja ajajan massa."

"Entäpä jos kyseessä olisikin 26" maastopyörän rengas, jossa paine on pienempi (noin 4 bar)? Tällöin rengas painuu kasaan kuljettajan alla paljon enemmän kuin maantiepyörässä. Ilman kuljettajaa ympärysmitaksi saadaan 2029 mm, kun kuljettajan kanssa arvo on 1983 mm. Ero on jo 46 mm, joka on 2,3 % (46/1983*100). Sadan kilometrin matkalla virhe ajomatkassa on jo 2,3 km. Maastopyörissä pitää siis jo ottaa renkaan painuminen huomioon."

"Suurimmalle osalle riittää kuitenkin tarkkuus, minkä ohjekirjan keskiarvoilla saa (virhe yleensä 2-4 %), jolloin ei itse tarvitse mitata mitään. Halvoilta mittareilta ei muutenkaan kannata odottaa ihmeitä, etenkään langattomilta. Kilometrin matkalla 28" rengas pyörähtää jo noin 470 kertaa (1000/2,111), joten tällä matkalla jo viisi rekisteröimättä jäänyttä pulssiakin tekee 10 metriä (2,111*5) ja virheeksi tulee tällöin 1 %. Sitä, kuinka monta pulssia mikäkin mittari jättää rekisteröimättä, on vaikea sanoa."

Lue lisää

Juuri tuossa esimerkissäsi näkyy hyvin tuo mainitsemani ajatusvirhe jossa painuman ajatellaan vaikuttavan suoraan säteen muutoksen kautta. Tuolla logiikalla painuneen renkaan ympärysmitta on PIENEMPI (1983 vs 2029) kuin painumattoman. Tämä on kuitenkin jo looginen mahdottomuus. Painuma ei voi mitenkään LYHENTÄÄ renkaan ympärysmittaa. Päinvastoin, ainoa muutos painumassa on se että se saattaa hieman VENYTTÄÄ rangasta jolloin kehän mitta saattaa hieman KASVAA.
Kokeile nyt vaikka laittaa pelkkä ulkorengas maahan ja paina hieman alaspäin. Muuttuuko sen kehän pituus mielestäsi LYHEMMÄKSI? Eli kutistuuko rengas kun sitä painaa? Tuskimpa vaan.

Yritinkin juuri tuolla aikaisemmalla teleketju-vertauksella havannollistaa sitä että kehän muodolla ei ole mitään merkitystä sille, kuinka pitkän matkan yhdellä kierroksella kuljetaan. Telaketju ei kulje ympyrää mutta vie ajoneuvoa silti eteenpäin täsmälleen yhtä pitkän matkan kuin saman kehän pituuden omaava rengaskin.
Laskemalla painuneen renkaan kehän pituus sen säteen avulla, syyllistytään alkeelliseen geometriseen virheeseen eli käytetään ympyrän kehän kaavaa tilanteeseen jossa kyseessä ei ole säännöllinen ympyrä.

KysynVaan-76 kirjoitti:

Juuri tuossa esimerkissäsi näkyy hyvin tuo mainitsemani ajatusvirhe jossa painuman ajatellaan vaikuttavan suoraan säteen muutoksen kautta. Tuolla logiikalla painuneen renkaan ympärysmitta on PIENEMPI (1983 vs 2029) kuin painumattoman. Tämä on kuitenkin jo looginen mahdottomuus. Painuma ei voi mitenkään LYHENTÄÄ renkaan ympärysmittaa. Päinvastoin, ainoa muutos painumassa on se että se saattaa hieman VENYTTÄÄ rangasta jolloin kehän mitta saattaa hieman KASVAA.
Kokeile nyt vaikka laittaa pelkkä ulkorengas maahan ja paina hieman alaspäin. Muuttuuko sen kehän pituus mielestäsi LYHEMMÄKSI? Eli kutistuuko rengas kun sitä painaa? Tuskimpa vaan.

Yritinkin juuri tuolla aikaisemmalla teleketju-vertauksella havannollistaa sitä että kehän muodolla ei ole mitään merkitystä sille, kuinka pitkän matkan yhdellä kierroksella kuljetaan. Telaketju ei kulje ympyrää mutta vie ajoneuvoa silti eteenpäin täsmälleen yhtä pitkän matkan kuin saman kehän pituuden omaava rengaskin.
Laskemalla painuneen renkaan kehän pituus sen säteen avulla, syyllistytään alkeelliseen geometriseen virheeseen eli käytetään ympyrän kehän kaavaa tilanteeseen jossa kyseessä ei ole säännöllinen ympyrä.

Lue lisää

Edelliseen vielä lisäisin että EN väitä etteikö rengaspaineella olisi mitään merkitystä kehän pituuteen. Se ei vain johdu säteen muutoksesta painuman johdosta vaan siitä että eri ilmanpaineet venyttävät ulkorengasta eri verran (suurempi ilmanpaine tekee kehästä pidemmän) samoin kuin pyörän päällä oleva paino venyttää sitä hieman. Nämä seikat toki vaikuttavat kehän pituuteen enemmän tai vähemmän riippuen renkaasta, sen leveydestä, materiaalista yms.

KysynVaan-76 kirjoitti:

Juuri tuossa esimerkissäsi näkyy hyvin tuo mainitsemani ajatusvirhe jossa painuman ajatellaan vaikuttavan suoraan säteen muutoksen kautta. Tuolla logiikalla painuneen renkaan ympärysmitta on PIENEMPI (1983 vs 2029) kuin painumattoman. Tämä on kuitenkin jo looginen mahdottomuus. Painuma ei voi mitenkään LYHENTÄÄ renkaan ympärysmittaa. Päinvastoin, ainoa muutos painumassa on se että se saattaa hieman VENYTTÄÄ rangasta jolloin kehän mitta saattaa hieman KASVAA.
Kokeile nyt vaikka laittaa pelkkä ulkorengas maahan ja paina hieman alaspäin. Muuttuuko sen kehän pituus mielestäsi LYHEMMÄKSI? Eli kutistuuko rengas kun sitä painaa? Tuskimpa vaan.

Yritinkin juuri tuolla aikaisemmalla teleketju-vertauksella havannollistaa sitä että kehän muodolla ei ole mitään merkitystä sille, kuinka pitkän matkan yhdellä kierroksella kuljetaan. Telaketju ei kulje ympyrää mutta vie ajoneuvoa silti eteenpäin täsmälleen yhtä pitkän matkan kuin saman kehän pituuden omaava rengaskin.
Laskemalla painuneen renkaan kehän pituus sen säteen avulla, syyllistytään alkeelliseen geometriseen virheeseen eli käytetään ympyrän kehän kaavaa tilanteeseen jossa kyseessä ei ole säännöllinen ympyrä.

Lue lisää

Nuo lainatut esimerkit eivät ole laskettuja, vaan mitattuja. Eli mitataan paljonko se pyörä kulkee yhdellä renkaan pyörähdyksellä. Painon alla matka on lyhyempi. Itse en ole noin tarkkaan mitannut, on riittänyt mitta ilman kuskin painoa.

alkup.tuna kirjoitti:

Nuo lainatut esimerkit eivät ole laskettuja, vaan mitattuja. Eli mitataan paljonko se pyörä kulkee yhdellä renkaan pyörähdyksellä. Painon alla matka on lyhyempi. Itse en ole noin tarkkaan mitannut, on riittänyt mitta ilman kuskin painoa.

Lue lisää

Epäilen että tuossa on oikeasti mitattu rengasta eri ilmanpaineilla, ei kuormitettuna ja ilman samalla paineella. On siis kuviteltu että suurempi painuma pienemmällä ilmanpaineella on lyhentänyt kehän pituutta koska säde on pienentynyt. Syy ei oikeasti ole se mutta tulos on sinällään oikea.
Tuohan on tyypillinen kokeellisen tieteen ongelma. Saadaan korrelaatio asioiden välille mutta syy voidaan tulkita väärin.

KysynVaan-76 kirjoitti:

Edelliseen vielä lisäisin että EN väitä etteikö rengaspaineella olisi mitään merkitystä kehän pituuteen. Se ei vain johdu säteen muutoksesta painuman johdosta vaan siitä että eri ilmanpaineet venyttävät ulkorengasta eri verran (suurempi ilmanpaine tekee kehästä pidemmän) samoin kuin pyörän päällä oleva paino venyttää sitä hieman. Nämä seikat toki vaikuttavat kehän pituuteen enemmän tai vähemmän riippuen renkaasta, sen leveydestä, materiaalista yms.

Lue lisää

Sinulle kysyn vaan tiedoksi tässä onkin kysymyksessä tehollinen kehän pituus joka on eri asia kuin kehänpituus, se juuri vaikuttaa mittarin kalibrointiin.

seppo99 kirjoitti:

Sinulle kysyn vaan tiedoksi tässä onkin kysymyksessä tehollinen kehän pituus joka on eri asia kuin kehänpituus, se juuri vaikuttaa mittarin kalibrointiin.

Selittäisitkö mikä on tämä mystinen "tehollinen kehänpituus" ja miten se eroaa todellisesta kehänpituudesta? Renkaan kehän jokainen kohta koskettaa maata yhden kerran kierroksen aikana ihan riippumatta siitä onko rengas litistynyt tai ei. Edetty matka yhdellä kierroksella on siis aina juuri kehän todellisen pituuden mittainen ja on aivan sama vaikka renkaan vääntäisi neliön muotoon (vrt. telaketju).

KysynVaan-76 kirjoitti:

Juuri tuossa esimerkissäsi näkyy hyvin tuo mainitsemani ajatusvirhe jossa painuman ajatellaan vaikuttavan suoraan säteen muutoksen kautta. Tuolla logiikalla painuneen renkaan ympärysmitta on PIENEMPI (1983 vs 2029) kuin painumattoman. Tämä on kuitenkin jo looginen mahdottomuus. Painuma ei voi mitenkään LYHENTÄÄ renkaan ympärysmittaa. Päinvastoin, ainoa muutos painumassa on se että se saattaa hieman VENYTTÄÄ rangasta jolloin kehän mitta saattaa hieman KASVAA.
Kokeile nyt vaikka laittaa pelkkä ulkorengas maahan ja paina hieman alaspäin. Muuttuuko sen kehän pituus mielestäsi LYHEMMÄKSI? Eli kutistuuko rengas kun sitä painaa? Tuskimpa vaan.

Yritinkin juuri tuolla aikaisemmalla teleketju-vertauksella havannollistaa sitä että kehän muodolla ei ole mitään merkitystä sille, kuinka pitkän matkan yhdellä kierroksella kuljetaan. Telaketju ei kulje ympyrää mutta vie ajoneuvoa silti eteenpäin täsmälleen yhtä pitkän matkan kuin saman kehän pituuden omaava rengaskin.
Laskemalla painuneen renkaan kehän pituus sen säteen avulla, syyllistytään alkeelliseen geometriseen virheeseen eli käytetään ympyrän kehän kaavaa tilanteeseen jossa kyseessä ei ole säännöllinen ympyrä.

Lue lisää

Tuo nyt ei vaan käytännössä pidä paikkansa. Tein testin. Vähensin äsken rengaspainetta niin että se ajaessa menisi kasaan. Pyöritin ensin lattialla rengasta painamatta kokonaisen kierroksen ja laitoin lattiaan maalarinteipit merkiksi. Sen jälkeen painoin koko matkan takarengasta kierroksen ajan ja merkkasin maalarinteipillä. Eroa tuli peräti 2,5 cm. Toistin vielä testin uudelleen
Jokainen voi kokeilla samaa. Mielestäni asiaa ei ainakaan voi verrata telaketjuun. Eihän se painu kasaan

Tai rullamitalla renkaan ulkohalkaisija ja kerro piillä...
Kun ajaa tien päällä lenkin, niin matkaa voi verrata vaikka guuglemapsin reittiin pituuteen.

Teit mittauksen miten tahansa tulos on aina likimääräinen. Yhden renkaankierroksen matkan mittaamisessa pääsee helposti - 5 mm tarkkuuteen. Silloin virhe on luokkaa - 0,25% . Tämä alkaa olla jo niin pieni, että uskoisin sen jo hukkuvan esimerkiksi rengaspaineen vaihtelun, kuorman ja tienpinnan muutosten aiheuttamaan virheeseen. Tuskin kukaan kuitenkaan kaikkia olosuhteita pystyy vakioimaan.

ps. Autojen matkamittarin ja nopeusmittarin virheet ovat tyypillisesti parin prosenttiyksikön luokkaa. Tämänkin kanssa on pystytty elämään.

Fifo_ kirjoitti:

Teit mittauksen miten tahansa tulos on aina likimääräinen. Yhden renkaankierroksen matkan mittaamisessa pääsee helposti - 5 mm tarkkuuteen. Silloin virhe on luokkaa - 0,25% . Tämä alkaa olla jo niin pieni, että uskoisin sen jo hukkuvan esimerkiksi rengaspaineen vaihtelun, kuorman ja tienpinnan muutosten aiheuttamaan virheeseen. Tuskin kukaan kuitenkaan kaikkia olosuhteita pystyy vakioimaan.

ps. Autojen matkamittarin ja nopeusmittarin virheet ovat tyypillisesti parin prosenttiyksikön luokkaa. Tämänkin kanssa on pystytty elämään.

Lue lisää

Ei pysty elämään ei !!! Jos on millinkin virhe :( Höh.
Kuinka turhaa tuo todellakin on. Ihminen on vain sen verran tyhmä eläin, että vasta jotain menetettyään hän huomaakin mikä elämässä olikin tai on kaikkein tärkeintä.

Vakava sairaus tai esim. läheisen ihmisen menetys, voi pysäyttää ja antaa omalle elämälle toisenlaiset arvot. Tällaisia vastoinkäymisiä emme tietystikkään toivo kenenkään kohdalle.

Jokainen saa tietystikkin mittailla kuinka tarkasti haluaa siihen minä en puutu, enkä voikkaan puuttua. Mutta oman mielipiteeni kyllä avoimesti sanon, koska siihen tässä maassa on oikeus.

Fifo_ kirjoitti:

Teit mittauksen miten tahansa tulos on aina likimääräinen. Yhden renkaankierroksen matkan mittaamisessa pääsee helposti - 5 mm tarkkuuteen. Silloin virhe on luokkaa - 0,25% . Tämä alkaa olla jo niin pieni, että uskoisin sen jo hukkuvan esimerkiksi rengaspaineen vaihtelun, kuorman ja tienpinnan muutosten aiheuttamaan virheeseen. Tuskin kukaan kuitenkaan kaikkia olosuhteita pystyy vakioimaan.

ps. Autojen matkamittarin ja nopeusmittarin virheet ovat tyypillisesti parin prosenttiyksikön luokkaa. Tämänkin kanssa on pystytty elämään.

Lue lisää

No ei tosiaankaan ole prosenttiYKSIKKÖJÄ, parin prosentin luokkaa saattaa olla. Ja joillakin mittareilla enemmän.

Litistynyt rengas ei ole ympyrä joten sen kehän pituutta ei voi laskea käyttäen piitä.

Kukin tavallaan...

Minusta on vain paljon helpompaa laittaa mittaa suoraksi maahan ja rullata fillarilla yhden renkaankierroksen. Pääsee helposti tuohon -0,25% tarkkuuteen Miksi nähdä vaivaa lähtemällä jonnekin mittaradalle, jos sillä pääsee vain n. 1% tarkkuuteen?

FIfo_ kirjoitti:

Kukin tavallaan...

Minusta on vain paljon helpompaa laittaa mittaa suoraksi maahan ja rullata fillarilla yhden renkaankierroksen. Pääsee helposti tuohon -0,25% tarkkuuteen Miksi nähdä vaivaa lähtemällä jonnekin mittaradalle, jos sillä pääsee vain n. 1% tarkkuuteen?

Lue lisää

Mihin tota tarkkaa lukemaa sitten käyttää?

Renkaan ilmanpaine vaihtelee lämpötilan mukaan. Jos pumppaat sen viileässä kellarissa täyteen ja menet ulos, niin mittari näyttää liikaa :) Toisaalta lämpöisemmällä kelillä ilmanvastus on pienempi ja sen osalta matkalla tulee tehtyä vähemmän töitä. Laajenee se vannekin hiukan lämpimällä...

Rösöisellä asfaltilla mittari näyttää myös enemmän kuin sileällä asfaltilla...

Rajansa sillä tarkkuuden hakemisella on.

Laskuharjoitukset kirjoitti:

Mihin tota tarkkaa lukemaa sitten käyttää?

Renkaan ilmanpaine vaihtelee lämpötilan mukaan. Jos pumppaat sen viileässä kellarissa täyteen ja menet ulos, niin mittari näyttää liikaa :) Toisaalta lämpöisemmällä kelillä ilmanvastus on pienempi ja sen osalta matkalla tulee tehtyä vähemmän töitä. Laajenee se vannekin hiukan lämpimällä...

Rösöisellä asfaltilla mittari näyttää myös enemmän kuin sileällä asfaltilla...

Rajansa sillä tarkkuuden hakemisella on.

Lue lisää

"Rajansa sillä tarkkuuden hakemisella on. "

Sitähän minä tässä juuri yritän tolkuttaa. Jos kerran aivan yksinkertaisella mittaustavalla pääsee niinkin suureen tarkkuuteen, että tästä johtuva virhe häipyy jo muiden virheiden sekaan, niin miksi ihmeessä pitäisi nähdä mittarin kalibroimiseen enemmän vaivaa?

Fifo_ kirjoitti:

"Rajansa sillä tarkkuuden hakemisella on. "

Sitähän minä tässä juuri yritän tolkuttaa. Jos kerran aivan yksinkertaisella mittaustavalla pääsee niinkin suureen tarkkuuteen, että tästä johtuva virhe häipyy jo muiden virheiden sekaan, niin miksi ihmeessä pitäisi nähdä mittarin kalibroimiseen enemmän vaivaa?

Lue lisää

Niin ja sitten on vielä sekin filosofinen kysymys, onko todellinen edetty matka se, joka on lyhin mahdollinen viiva kahden pisteen välillä vai se jonka pakostakin vähän kiemurrellen edennyt pyörän rengas kulkee? Jos kaupungin A ja B välinen etäisyys on 50 km mutta ajaessani sen välin eturenkaani kulkee kiemurtelun takia 50,5 km, kumman matkan olen oikeastaan edennyt?