Viisaita sanoja ja vinkkejä ensireissulle aikoville

Hei,

Olen itse joskus aikoja sitten kiertänyt saaristomerella (pääkaupunkiseudulta) 24 jalkaisella. (nyt 33 jalkainen)
Tekstisi on pitkä, mutta muutama kommentti/vastaus:
- Noin pieneellä ei ole ongelma saada laituripaikka vaikka tulee myöhään, aina löytyy joku väli, tai sitten niin matalalla että isot ei pääsee. Tultiin usein satamiin vasta 19-21 aikoihin. Nöyräällä, kiltillä ja kysyvällä asenteella ei tulee ongelmia.
-Vaikka kalliokiiloja aina on ollut mukana niin harvoin käytetty. Nopein on ollut kantaa keula-ankkuri saareen ja löytää sille sopiva paikka. Etu on että jos se irtoo niin painava ankkuri ehkä tarttuu johonkin kiinni, irronut kiila ei?
-Päivämatka pitää suunnitella sään mukaan. 15 mailia sateessa vastatuuleen voi olla jo ihan riittävä (kryssillähän voi olla että pääsee vaan noin 3 solmua kohti tavoitepaikka). Sopivalla sivumyötäisellä 50 mailia ja 10 tuntia voi mennä ihan helposti.
-Kaikissa kaupoissa ja kioskeissa käy kortti, mutta voi olla muutama pikkusatama jossa käy vaan käteistä. Ja jos jossain on tarjoilla tuore kala niin käteisellä.
-Noin pienellä veneellä ei ole tapaa varata paikkoja etukäteen. Isomman veneen kylkeen voi hyvin pyytää jos ei ole vapaita paikkoja.
-Helsinki-Parainen välillä löytyy hyvin tankkauspaikkoja (esim Porkkala, Barösund, Tammisaari, Hanko, Rosala, Kasnäs, Parainen, Nauvo). Varakanisteri voi olla hyvä. Itse pidän mukana 10l kanisteri, ei sen takia että olisi liian pieni tankki vaan että voi olla helpompaa jättää oma vene vieraslaiturissa ja kävellä kanisterin kanssa 50-100m tankkaamaan.
-Kaupoissa voi yleensä vaihtaa kylmäkalleja. Kannattaa ostaa "Käyntisatamat 2014" kirja (~20€) siellä on jokaisen sataman kohdalle merkitty jos on kauppa tai kuinka monen sadan metrin päästä on.
-Jos veneessä on kiinteät akut niin kätevin on hankkia tupakasytytin pistokkeeseen menevä USB laturi (alle 20€). Sillä saa helposti kännykkä, tabletti ja kamera ladattu. Tietokoneelle oma 12v laturi tai sitten joku 100W invertteri (oma oli jotain 39,90€). Maasähköstä on Käyntisatama kirjassa kerrottu.

-Hyvä tapa saada tietoa on kysyä satamanaapureilta. Sillä tavalla olen saanut valtavasti hyviä vinkkejä.

Onnea reissuun!

S/Y Alexandra
(Voidaan vaihtaa lämmin kalja kylmään jos sattumalta ollaan samassa laiturissa :) )

Lisätään vähän asioita, jotka puuttuvat erinomaisesta aiemmasta vastauksesta.

Satamia on kolmea eri päätyyppiä: luonnonsatamat, kyläsatamat ja vierasvenesatamat. Vain vierasvenesatamissa voi luottaa luottokorttiin, muissa käteinen. Eli 20-40 eur/päivä. Isoimmissa tai suosituimmissa 20 satamassa voi olla täyttä 18 aikaan heinäkuussa.

Joka kolmas päivä kannattaa varata lepopäiväksi. Päivässä jaksatte purjehtia ehkä 6-10 tuntia. Kauppoja on harvakseltaan, eli varatkaa vara-annoksia mukaan paljon. Metwursti säilyy lämpimässä.

Satamissa kannattaa kokemattoman ajaa pari ympyrää ja käydä rantautuminen läpi mielikuvaharjoituksina.

Mullakaan ei ole jääkaappia, mutta 2*1.5 litran vesipullo paras kylmäkalle. Ei ole koskaan kukaan ravintoloitsija tai minkään paikan pitäjä kieltäytynyt niitä jäädyttämästä. Styrox laukku säilyy 3 vrk jääkaappikylmänä. Kun ne pvat sulanneet jää vielä juomavettä kivasti.

Tupakansytinlaturi kannattaa laittaa puhelimeen ja tietenkin veneeseen. Tietokone ja muut rensselit ladataan verkkovirralla, kun siihen tulee tilaisuus. Käytetään niitä sen verran, että akku ei lopu.

Otatta rauhassa tulon satamiin. Haetta paikan laitureiden matalimmasta päästä rannan läheltä. Jätät syvemmät paikat muille. Tällainen rauhallinen käytös auttaa siihen, että joku haluaa teidät naapurikseen ja tarjoaa jopa kiinnitysapua. Ainakaan minä en halua viereeni hätäistä, minä ensin ja mulle heti kaveria. Helpompaa on kiertää pieniä laiturillisia satamia, kuin aivan luonnon rantoja.

kirjota lyhyemmin niin ehkä joku jaksais lukeakin ne, nyt tarinas jäävät ilma lukjoita...

Tuon kokoisella mahtuu vierassatamiin mihin aikaan tahansa, toisin kuin isommilla ja syvemmällä uivilla veneillä. Ei ole siis tarvetta ottaa osaa "kuka ensin seuraavassa satamassa" -kisaan, joka on varsinkin Saaristomerellä käynnissä koko kesän ajan. Samasta syystä voitte myös rauhassa purjehtia. Kisailijat ajavat poikkeuksetta koneella.

Jos satama sattuisi olemaan aivan täynnä, on täysin soveliasta kiinnittyä toisen veneen kylkeen, jos siinä on tilaa. Silloin on tapana kulkea laiturille aina keulakannen kautta mahdollisimman vähin äänin.

Veneeseenne mahtuu 100 watin aurinkopaneeli, joka riittää pädien ja kännyköiden lataukseen hyvin.

Porkkalanselän ylitys on yli 7 m/s länsi/lounaistuulella haastavaa korkean aallokon vuoksi. Yli 10 m/s tuulella samoista suunnista kannattaa pienellä veneellä harkita odottelua esim. Varubodenin rannassa tai Lähteelässä. Kovalla itätuulella kannattaa samasta syystä mennä Upinniemen kautta luoteeseen sisäväylälle.

Hangon itäisellä on itätuulella reipas aallokko. Kannattaa mennä ulompaa Jussarön väylää.

Taalintehtaalta pääsee pienemmällä veneellä Lövön sillan alta oikaisemaan länteen. Ei tarvitse kiertää Kasnäsiä, joka on muutenkin satamana melko vastenmielinen, isojen moottoriveneiden kansoittama.

Saaristomerellä Brännskär on viehättävä purjehtijoiden paikka, samoin Utö.

Paraisten Stor Mälö Airiston kupeessa kannattaa kiertää kaukaa, samoin Nauvo.

Hyvä hyvä. Olin itsekin samassa tilanteessa 24 jalkaisella 26 v sitten. Sen jälkeen on tapahtunut paljon. Luultavasti teillekin tapahtuu. Minulle tapahtuneesta voi lukea sivuilta www.snoopy.fi

Hienoja neuvoja tuossa onkin jo kosolti. Lisäisin vain sen että päivämatkan vaativin kohta on yleensä rantautuminen. Varsinkin jos matka on ollut pitkä tai väsyttävä rantaantulo kannattaa valmistella kunnolla.

Pieni välipala noin puoli tuntia ennen antaa energiaa ja on hyvä ottaa purjeet alas ja sitoa ne ajoissa. Näin saatte keulakannelle työtilaa eikä isopurje ole kipparin edessä näköesteenä.

Ennen laituriin/rantaan tuloa valmistellaan kiinnitysköydet ja fendarit ennakkoon ja tarpeen vaatiessa jos on vaikka tuulista, käydään yhdessä läpi kuka tekee mitäkin ja missä järjestyksessä köydet kiinnitetään. Hyvä tavoite on että varsinaisessa rantaan/laituriin tulossa ei enää tarvitse puhua tai huudella, keulahenkilö vain osoittaa lopussa montako metriä on vielä matkaa. Joskus on hyvä kiinnittyä ensin nopeasti tilapäiskiinnityksin lähimpiin lenkkeihin ja vaihtaa ne parempiin kiinnityksiin kunhan vene on ensin turvallisesti paikallaan.

Tämä oman vireystason varmistaminen on ns. kantapään kautta opittua. Viimevuonna sattui nimittäin niin että pitkän päiväetapin jälkeen pää oli jo sen verran väsynyt että etelä- ja pohjoisviitan tulkinnat meni sekaisin.. onneksi tuli vain pehmeä kolahdus. Tänä vuonna ei sellaisia murheita ollut. ;-)