runKONOpeus

Miksi tuossa Linssenissä sitten on niin helkkaristi tehoa?

http://www.linssenyachts.com/en/new-yachts/grand-sturdy-series/grand-sturdy-500-ac-variotop.html

14,98 x 4,88 x 1,35 m
28.000 kg

Vetus-Deutz Turbo Diesel
Twin: 2 x DET66
6 cyl. 125 kW (170 HP)

Karamelli Kai kirjoitti:

Miksi tuossa Linssenissä sitten on niin helkkaristi tehoa?

http://www.linssenyachts.com/en/new-yachts/grand-sturdy-series/grand-sturdy-500-ac-variotop.html

14,98 x 4,88 x 1,35 m
28.000 kg

Vetus-Deutz Turbo Diesel
Twin: 2 x DET66
6 cyl. 125 kW (170 HP)

Lue lisää

Linssenin runkomuoto on kaukana sulavasta.

Karamelli Kai kirjoitti:

Miksi tuossa Linssenissä sitten on niin helkkaristi tehoa?

http://www.linssenyachts.com/en/new-yachts/grand-sturdy-series/grand-sturdy-500-ac-variotop.html

14,98 x 4,88 x 1,35 m
28.000 kg

Vetus-Deutz Turbo Diesel
Twin: 2 x DET66
6 cyl. 125 kW (170 HP)

Lue lisää

Johtuisiko tuulipinta-alasta, että tarvitaan hieman pelivaraa... itselläni oli joskus 33 jalkainen purjevene jolla ei päässyt kovalla tuulella aallokossa juuri eteen päin, pysyi kyllä 7,5hv paikoillaan.

Mikä on polttoainetaloudellisesti edullisin nopeus jos vesilinja on 7m? Runkonopeudella 6.4kn perä uppoaa rumasti ja konettakin pitää huudattaa. Tuollainen 5.5kn menee sujuvasti.

pläkässä koneella kirjoitti:

Mikä on polttoainetaloudellisesti edullisin nopeus jos vesilinja on 7m? Runkonopeudella 6.4kn perä uppoaa rumasti ja konettakin pitää huudattaa. Tuollainen 5.5kn menee sujuvasti.

Lue lisää

Varmaan aika lähellä tyhjäkäyntiä.

Bossu kirjoitti:

Varmaan aika lähellä tyhjäkäyntiä.

Tyhjäkäynnillä vauhti on 2.5kn. Tuollako pääsisi pisimmälle tankillisella?

pläkä.. kirjoitti:

Tyhjäkäynnillä vauhti on 2.5kn. Tuollako pääsisi pisimmälle tankillisella?

Kyllä, ainakin tyynessä. Vastatuulessa tyhjäkäynnillä nopeus voi olla olematon. Esimerkkinä Kipparissa 2011 mitattu Linssen 25.9 (7,6 m ja 6 tn uppoumarunkoinen tasaperäinen moottorivene) kuluttaa seuraavasti
2,0 solmua 0,32 l/mpk
2,9 0,32
3,5 0,34
4,3 0,38
4,9 0,4
5,2 0,55
5,6 0,7
6 0,9
6,5 1,14

7 m vesilinjaiselle purjeveneelle tyypillisemmät arvot ovatehkä 1/3 noista, mutta trendi on samanlainen eli kulutus on jo voimakkaasti noussut runkonopeudella ja kasvaa jatkuvasti nopeuden mukana.

Joakim1 kirjoitti:

Kyllä, ainakin tyynessä. Vastatuulessa tyhjäkäynnillä nopeus voi olla olematon. Esimerkkinä Kipparissa 2011 mitattu Linssen 25.9 (7,6 m ja 6 tn uppoumarunkoinen tasaperäinen moottorivene) kuluttaa seuraavasti
2,0 solmua 0,32 l/mpk
2,9 0,32
3,5 0,34
4,3 0,38
4,9 0,4
5,2 0,55
5,6 0,7
6 0,9
6,5 1,14

7 m vesilinjaiselle purjeveneelle tyypillisemmät arvot ovatehkä 1/3 noista, mutta trendi on samanlainen eli kulutus on jo voimakkaasti noussut runkonopeudella ja kasvaa jatkuvasti nopeuden mukana.

Lue lisää

Uppoumarunkoisen kulutus vaan nousee lisäämällä tehoa runkonopeuden saavuttamisen jälkeenkin nopeuden nousematta juuri lainkaan.

pläkä.. kirjoitti:

Tyhjäkäynnillä vauhti on 2.5kn. Tuollako pääsisi pisimmälle tankillisella?

Jos oikeasti haluat päästä tyynessä pisimmälle tankillisella tarvitset suurempi nousuisen potkurin. Sellaisen jolla kone ei ota täysiä kierroksia kaasu pohjassa.
Myös pienempään koneeseen vaihtamisesta olisi luultavasti etua tässä tavoiteessa. Oikeasti tietysti tankillisella pääsee pisimmälle kun sammuttaa koneen ja purjehtii perille.

Kaikki ylläoleva huonontaa kuitenkin muita veneen ominaisuuksia, esim vastatuulessa et välttämättä pääse etenemään järkevssä ajassa jos ollenkaan, etkä ainakaan polttoainetaloudelliseti koneella ajettaessa. Myös koneesi käyttöikä voi kärsiä, jos polttoainetalouden optimointi viedään loppuun asti.

periaatteessa ... kirjoitti:

Jos oikeasti haluat päästä tyynessä pisimmälle tankillisella tarvitset suurempi nousuisen potkurin. Sellaisen jolla kone ei ota täysiä kierroksia kaasu pohjassa.
Myös pienempään koneeseen vaihtamisesta olisi luultavasti etua tässä tavoiteessa. Oikeasti tietysti tankillisella pääsee pisimmälle kun sammuttaa koneen ja purjehtii perille.

Kaikki ylläoleva huonontaa kuitenkin muita veneen ominaisuuksia, esim vastatuulessa et välttämättä pääse etenemään järkevssä ajassa jos ollenkaan, etkä ainakaan polttoainetaloudelliseti koneella ajettaessa. Myös koneesi käyttöikä voi kärsiä, jos polttoainetalouden optimointi viedään loppuun asti.

Lue lisää

Mikä merkitys on jos pyrkii ajamaan kierroksilla joille on ilmoitettu edullisin polttoaineen kulutus/kw? Olettaisin että potkuri on yritetty mitoittaa siten että matkavauhti osuu noille kietoksille.

pläkässä.... kirjoitti:

Mikä merkitys on jos pyrkii ajamaan kierroksilla joille on ilmoitettu edullisin polttoaineen kulutus/kw? Olettaisin että potkuri on yritetty mitoittaa siten että matkavauhti osuu noille kietoksille.

Lue lisää

Veneissä käytettävät paikallismoottorityyppiset dieselit on suunniteltu käytettäväksi n. 70% kierrosnopeudelle. Pienillä kierroksilla sylinterin kaasunvaihto jää liian hitaaksi, männänrekaat tahtovat pikeentyä jne.

pläkässä.... kirjoitti:

Mikä merkitys on jos pyrkii ajamaan kierroksilla joille on ilmoitettu edullisin polttoaineen kulutus/kw? Olettaisin että potkuri on yritetty mitoittaa siten että matkavauhti osuu noille kietoksille.

Lue lisää

Kuka on ilmoittanut?
Veneen vai koneen valmistaja vai joku muu taho?

Todellisuudessa moottorin hyötysuhde ja siten ominaiskulutus riippuu kierrosten lisäksi myös kuormituksesta, eli siitä kuinka suuren vääntömomentin kone kyseisillä kierroksilla tuottaa. Siis autossa kaasupolkimen asennosta ja veneessä hallintalaitteen asennosta.

Veneen taloudellisuuteen taas vaikuttaa moottorin lisäksi veneen kulkuvastus, mikä tietenkin riippuu sekä nopeudesta että olosuhteista. (tuuli, aallokko, virtaus) ja tietysti se potkuri.
Toki pienellä koneella laturin kuormituskin vaikuttaa olennaisesti, tyhjällä akulla sähkölaitteet päällä kone kuluttaa siis enemmän kuin täydellä akulla ilman virrankulutusta.

Yleensä potkuri on purjeveneissä mitoitettu maksiminopeuden mukaan annetulla välityssuhteella ja koneteholla sekä vieläpä hinta huomioituna.

6 + 4 kirjoitti:

Kuka on ilmoittanut?
Veneen vai koneen valmistaja vai joku muu taho?

Todellisuudessa moottorin hyötysuhde ja siten ominaiskulutus riippuu kierrosten lisäksi myös kuormituksesta, eli siitä kuinka suuren vääntömomentin kone kyseisillä kierroksilla tuottaa. Siis autossa kaasupolkimen asennosta ja veneessä hallintalaitteen asennosta.

Veneen taloudellisuuteen taas vaikuttaa moottorin lisäksi veneen kulkuvastus, mikä tietenkin riippuu sekä nopeudesta että olosuhteista. (tuuli, aallokko, virtaus) ja tietysti se potkuri.
Toki pienellä koneella laturin kuormituskin vaikuttaa olennaisesti, tyhjällä akulla sähkölaitteet päällä kone kuluttaa siis enemmän kuin täydellä akulla ilman virrankulutusta.

Yleensä potkuri on purjeveneissä mitoitettu maksiminopeuden mukaan annetulla välityssuhteella ja koneteholla sekä vieläpä hinta huomioituna.

Lue lisää

Venedieseleissä kaasuvivun asento määrää kierrosluvun. Vääntömomentti tulee tarpeen mukaan eli kaasuvivun asennosta ei voi päätellä vääntömomenttia.

Moottorin hyötysuhde on yleensä parhaimmillaan suurella kuormituksella ja keskikierroksilla. Siihen ei pääse mitenkään pienellä vauhdilla ellei laita veneeseen todella pientä moottoria. Yleensä suuremmissa moottoreissa on parempi hyötysuhde, joten sekään ei auta.

Tuollaisella 2-4 solmun nopeudella 7 m vesilinjainen purjevene ei tarvitse edes hevosvoiman tehoa eli 10 hv antaa jo tyhjäkäynnillä liikaa tehoa, jos ottaa moottoria halutaan kuormittaa.

Tämä laskukaava tuntuisi ainakin purkkarissa pitävän paikkansa. Oman veneeni vesilinja on 12 metriä, ja nopeus, johon vene purjeilla sivutuulessa tai sivumyötäisessä kiihtyy kevyesti on 8.2-8.4 solmua. 8.4 yli ei mene enää herkästi. Jos tuulee tarpeeksi, nousee nopeus kyllä yli yhdeksänkin, mutta yleensä vain hetkellisesti. Moottorilla (50 hv) en ikinä ole edes kokeillut ajaa lähellekään tuota nopeutta. Ikinä en ole nostanut kierroksia yli kahden tuhannen. Matkakierroksina pidän normaalisti 1800, ja tuolla nopeus asettuu 6.5 ja 7 solmun välille.

14+2 kirjoitti:

Tämä laskukaava tuntuisi ainakin purkkarissa pitävän paikkansa. Oman veneeni vesilinja on 12 metriä, ja nopeus, johon vene purjeilla sivutuulessa tai sivumyötäisessä kiihtyy kevyesti on 8.2-8.4 solmua. 8.4 yli ei mene enää herkästi. Jos tuulee tarpeeksi, nousee nopeus kyllä yli yhdeksänkin, mutta yleensä vain hetkellisesti. Moottorilla (50 hv) en ikinä ole edes kokeillut ajaa lähellekään tuota nopeutta. Ikinä en ole nostanut kierroksia yli kahden tuhannen. Matkakierroksina pidän normaalisti 1800, ja tuolla nopeus asettuu 6.5 ja 7 solmun välille.

Lue lisää

Mitkä ovat koneen huippukierrokset?