Miksei maantiepyörissä ole levyjarruja?

Juuri niin ja Cyclo crossariin saa lokasuojat ja leveämmät kummit ja tarakan.

Kiitoksia selventävästä vastauksesta. Mites cycloissa kestää ja toimii levarit, vauhtihan on usein samaa luokkaa maantiepyörien kanssa?

On se maantiepyörä sitten kummallinen laite, kun prätkissä ja jopa rekoissa levyjarrut kestää.
Kuten aloittajakin toteaa, ajetaan käytännössä Cycloilla aivan samoja nopeuksia, kuin maantiepyörilläkin ja levarit kestää.

Polkija Ossi kirjoitti:

Kiitoksia selventävästä vastauksesta. Mites cycloissa kestää ja toimii levarit, vauhtihan on usein samaa luokkaa maantiepyörien kanssa?

Nyt ei puhuta Suomen nopeuksista vaan vuoristojen kilometrien laskuista joissa nopeudet harrastelijoillakin on yli 60 km/h suorilla ja pituudet yli 10 km. Ammattilaiset vetävät noissa laskuissa sataa! Niissä kun pitää jarruttaa serpentiinien kurveihin, niin epäonnistuminen on hengenvaarallista.

Levareita kokeiltiin juuri USA:n cyclorossarjassa, jossa käsittääkseni alkukauden tulokset olivat positiivisia. (Cyclocros on muualla talvilaji.) Koe-erä ei kuitenkaan kestänyt edes yhtä kautta kisakäytössä, joten jo esiteltyjä pyörämalleja vedettiin pois markkinoilta.

Hoh hoijaah kirjoitti:

On se maantiepyörä sitten kummallinen laite, kun prätkissä ja jopa rekoissa levyjarrut kestää.
Kuten aloittajakin toteaa, ajetaan käytännössä Cycloilla aivan samoja nopeuksia, kuin maantiepyörilläkin ja levarit kestää.

Lue lisää

Kestää ja toimii, mutta säästelevät painon takia.
Ja painohan ei ole ongelma tavalliselle kuntoilijalle, koska siinä satulan päällä on sitä jo tuplaten kuin "kuivissa oravissa" muailman kilpasarjoissa.

Hoh hoijaah kirjoitti:

On se maantiepyörä sitten kummallinen laite, kun prätkissä ja jopa rekoissa levyjarrut kestää.
Kuten aloittajakin toteaa, ajetaan käytännössä Cycloilla aivan samoja nopeuksia, kuin maantiepyörilläkin ja levarit kestää.

Lue lisää

Pitää löytää rakenne, joka on riittävän kevyt, mutta samalla jäähdytettävissä ja kestävä. Kyllä se vielä syntyy, mutta ei tullut vielä täksi kaudeksi yleisesti. Jotain on ollut toimituksissa rajoitetusti, mutta itse en ostaisi vielä.

Jos haluaa levarit maantiepyörään ensimmäisten joukossa, kannattaa seurata Fillarifoorumia ja ulkomaisia vastaavia foorumeita. En suosittele ihan ensimmäisten
versioiden ostamista. Muutama vuosi, kun kokemusta kertyy, levarit ovat varmasti varteenotettava vaihtoehto.

Alkup. Maantiepyöräi kirjoitti:

Pitää löytää rakenne, joka on riittävän kevyt, mutta samalla jäähdytettävissä ja kestävä. Kyllä se vielä syntyy, mutta ei tullut vielä täksi kaudeksi yleisesti. Jotain on ollut toimituksissa rajoitetusti, mutta itse en ostaisi vielä.

Jos haluaa levarit maantiepyörään ensimmäisten joukossa, kannattaa seurata Fillarifoorumia ja ulkomaisia vastaavia foorumeita. En suosittele ihan ensimmäisten
versioiden ostamista. Muutama vuosi, kun kokemusta kertyy, levarit ovat varmasti varteenotettava vaihtoehto.

Lue lisää

http://www.cyclingdeal.com.au/buy/one-piece-extra-light-mountain-bike-disc-brake-rot/DR07

Tuollaiset ovat niitä keventely-jarrulevyjä, joita on syytä välttää maantiellä. Tuollainen rakenne on kevyt, mutta kuumenee helposti liikaa.

Alkup. Maantiepyöräi kirjoitti:

Pitää löytää rakenne, joka on riittävän kevyt, mutta samalla jäähdytettävissä ja kestävä. Kyllä se vielä syntyy, mutta ei tullut vielä täksi kaudeksi yleisesti. Jotain on ollut toimituksissa rajoitetusti, mutta itse en ostaisi vielä.

Jos haluaa levarit maantiepyörään ensimmäisten joukossa, kannattaa seurata Fillarifoorumia ja ulkomaisia vastaavia foorumeita. En suosittele ihan ensimmäisten
versioiden ostamista. Muutama vuosi, kun kokemusta kertyy, levarit ovat varmasti varteenotettava vaihtoehto.

Lue lisää

Mahtaako riittää valmistajilla innostus rahoittaa noita levari testejä. Ja miksi eivät ole aiemmin "heränneet", levarit olleet jo aika kauan fillareissa tarjolla. Onko tarve maantiepyörissä levareille niin suuri, että kehitystyötä (rahoitusta) kannattaa jatkaa?

Yllättävän hyvin nuo ammattilaiset tourissa vuoristolaskuja ajavat vannejarruilla, eli aivan onnettomat ne eivät voi olla. Pitkät vuoristolaskut ja märkyys ovat toki vannejarrun "heikkouksia", mutta monellako prosentilla maailman maantiepyöristä ajetaan vuoristolaskuja? Tuskin sadekilometritkään kovin merkittäviä ovat. Eli riittääkö kysyntä?

Vielä kun levareiden paino pitää saada vannejarrujen tasolle, painoon pitää muistaa laskea myös kiekot, tehtävä on vähintäänkin haastava.

alkup.tuna kirjoitti:

Mahtaako riittää valmistajilla innostus rahoittaa noita levari testejä. Ja miksi eivät ole aiemmin "heränneet", levarit olleet jo aika kauan fillareissa tarjolla. Onko tarve maantiepyörissä levareille niin suuri, että kehitystyötä (rahoitusta) kannattaa jatkaa?

Yllättävän hyvin nuo ammattilaiset tourissa vuoristolaskuja ajavat vannejarruilla, eli aivan onnettomat ne eivät voi olla. Pitkät vuoristolaskut ja märkyys ovat toki vannejarrun "heikkouksia", mutta monellako prosentilla maailman maantiepyöristä ajetaan vuoristolaskuja? Tuskin sadekilometritkään kovin merkittäviä ovat. Eli riittääkö kysyntä?

Vielä kun levareiden paino pitää saada vannejarrujen tasolle, painoon pitää muistaa laskea myös kiekot, tehtävä on vähintäänkin haastava.

Lue lisää

Ei painoa välttämättä tarvitse saada vannejarrujen tasolle, kun maantiepyörille on joka tapauksessa se painominimi. Voidaan keventää muita osia.

lz127 kirjoitti:

Ei painoa välttämättä tarvitse saada vannejarrujen tasolle, kun maantiepyörille on joka tapauksessa se painominimi. Voidaan keventää muita osia.

Loppujen lopuksi suurin syy saattaa olla ihan yksinkertainen. Joillakin valmistajilla on vanhoja osia ja hankintasopimuksia vielä voimassa ja ne käytetään loppuun ensin ja sitten vasta siirrytään uusiin malleihin.

lz127 kirjoitti:

Ei painoa välttämättä tarvitse saada vannejarrujen tasolle, kun maantiepyörille on joka tapauksessa se painominimi. Voidaan keventää muita osia.

Varmasti saadaan pyörän kokonaispaino minimiin vähän raskaammillakinjarruilla. Se onko paino kiekoissa vai rungossa onkin toinen juttu. Epäilen ettei ainakaan ammattilaiset hyväksy/halua lisätä pyöriviä massaoja levareiden takia. Onhan kiekkojen painolla suuri merkitys ajettavuuteen.

alkup.tuna kirjoitti:

Varmasti saadaan pyörän kokonaispaino minimiin vähän raskaammillakinjarruilla. Se onko paino kiekoissa vai rungossa onkin toinen juttu. Epäilen ettei ainakaan ammattilaiset hyväksy/halua lisätä pyöriviä massaoja levareiden takia. Onhan kiekkojen painolla suuri merkitys ajettavuuteen.

Lue lisää

Toisaalta levyjarrujen avulla voidaan jättää vanteista jarrupinnat pois. Paino siirtyy lähemmäs napaa, jolloin vipuvarsi ei ole niin pitkä.

Maantiepyörillä ajetaan kisaa lähinnä päällysteellä ja sen takia kuran sieto ei ole niin olennaista. CC tilanne toinen ja mukana paljon jarruttelua & mutakelejä.

Tuskinpa vain laakeroinnin eroilla on mitään havaittavaa vaikutusta pyörän suorituskykyyyn.

lz127 kirjoitti:

Tuskinpa vain laakeroinnin eroilla on mitään havaittavaa vaikutusta pyörän suorituskykyyyn.

Olen tästä eri mieltä. Kyllä laakerilla ja laakerilla on eroa, laadukas pyörii herkemmin. Luulisi myös antavan enemmän nopeutta pyörälle, jos poljetaan samalla teholla laadukkailla kiekoilla, verrattuna nahkeampiin halpiskiekkoihin.

alkup.tuna kirjoitti:

Olen tästä eri mieltä. Kyllä laakerilla ja laakerilla on eroa, laadukas pyörii herkemmin. Luulisi myös antavan enemmän nopeutta pyörälle, jos poljetaan samalla teholla laadukkailla kiekoilla, verrattuna nahkeampiin halpiskiekkoihin.

Lue lisää

Eri asia, onko olemassa niin kelvottomia laakereita, että niiden häviöt olisivat merkittäviä.

Ensinnäkin noin huonojen laakereiden pitäisi lämmetä havaittavasti. Jo muutaman watin led-lamput tulevat sen verran kuumiksi, ettei niihin mielellään koske.

Sillä taas ei ole yhtään mitään väliä, tuntuuko laakerien vastus pyöritettäessä akselia sormilla. Se on ihan eri tilanne kuin ajaminen.

lz127 kirjoitti:

Eri asia, onko olemassa niin kelvottomia laakereita, että niiden häviöt olisivat merkittäviä.

Ensinnäkin noin huonojen laakereiden pitäisi lämmetä havaittavasti. Jo muutaman watin led-lamput tulevat sen verran kuumiksi, ettei niihin mielellään koske.

Sillä taas ei ole yhtään mitään väliä, tuntuuko laakerien vastus pyöritettäessä akselia sormilla. Se on ihan eri tilanne kuin ajaminen.

Lue lisää

Mistä tuo tieto on peräisin? Montako napaa/laakeria olet säätänyt?

Vai ei sillä ole väliä, jos laakeri ahistaa sormin akselia pyörittäessä, ajossa se ei sitten ahista yhtään ;) No joo.

Eiköhän noiden laadukkaiden laakerien hinta/laatu perustu siihen, että niiden työstötarkkuus ja materiaalit on jotain muuta kuin halpiksilla.

alkup.tuna kirjoitti:

Mistä tuo tieto on peräisin? Montako napaa/laakeria olet säätänyt?

Vai ei sillä ole väliä, jos laakeri ahistaa sormin akselia pyörittäessä, ajossa se ei sitten ahista yhtään ;) No joo.

Eiköhän noiden laadukkaiden laakerien hinta/laatu perustu siihen, että niiden työstötarkkuus ja materiaalit on jotain muuta kuin halpiksilla.

Lue lisää

"Mistä tuo tieto on peräisin?"

En ole koskaan kuullut, että ainakaan ehjä polkupyörän napa kävisi kuumana.

"Montako napaa/laakeria olet säätänyt?"

Tavallisen monta.

"Vai ei sillä ole väliä, jos laakeri ahistaa sormin akselia pyörittäessä, ajossa se ei sitten ahista yhtään ;) No joo."

Laakereiden ominaisuudet eivät pääse oikeuksiinsa, jos niitä käytetään tarkoituksesta poikkeavasti. Muutenhan paras laakeri polkupyörän napoihin olisi liukulaakeri: sellainen ei juuri vastusta sormin pyöritettäessä.

alkup.tuna kirjoitti:

Mistä tuo tieto on peräisin? Montako napaa/laakeria olet säätänyt?

Vai ei sillä ole väliä, jos laakeri ahistaa sormin akselia pyörittäessä, ajossa se ei sitten ahista yhtään ;) No joo.

Eiköhän noiden laadukkaiden laakerien hinta/laatu perustu siihen, että niiden työstötarkkuus ja materiaalit on jotain muuta kuin halpiksilla.

Lue lisää

Ja laadukkaat laakerit ovat kevyempiä ja kestävämpiä. Niissä tuppaa esimerkiksi olemaan paremmat tiivisteet kuin halvoissa. Tämän ei kuitenkaan tarvitse tarkoittaa, että merkittäviä eroja vierintävastuksessa olisi.

lz127 kirjoitti:

"Mistä tuo tieto on peräisin?"

En ole koskaan kuullut, että ainakaan ehjä polkupyörän napa kävisi kuumana.

"Montako napaa/laakeria olet säätänyt?"

Tavallisen monta.

"Vai ei sillä ole väliä, jos laakeri ahistaa sormin akselia pyörittäessä, ajossa se ei sitten ahista yhtään ;) No joo."

Laakereiden ominaisuudet eivät pääse oikeuksiinsa, jos niitä käytetään tarkoituksesta poikkeavasti. Muutenhan paras laakeri polkupyörän napoihin olisi liukulaakeri: sellainen ei juuri vastusta sormin pyöritettäessä.

Lue lisää

Mitä muuta et ole koskaan kuullut? Mistä tuo kuumana käyminen on määritykseksi tullut, eli jos laakeri/napa ei käy kuumana se pyörii mahdollisimman hyvin ja pienimmällä kitkalla.

"Tavallisen monta." Olisihan se kohteliasta, varsinkin kun asiantuntijaa täällä esität, antaa hiukan täsmällisempiä vastauksia.

"Laakereiden ominaisuudet eivät pääse oikeuksiinsa, jos niitä käytetään tarkoituksesta poikkeavasti. Muutenhan paras laakeri polkupyörän napoihin olisi liukulaakeri: sellainen ei juuri vastusta sormin pyöritettäessä."

Tuo taas kertoo, ettet paljoa laakereiden (fillari) kanssa ole touhunnut. Onhan nyt päivän selvää, jos navan kuulalaakeri pyörii hiukan nihkeästi käsin akselia pyörittäessä, siis kiekko irrallaan, ei se pyöri vähemmällä kitkalla haarukkaan kiinnitettynä. Ainut mikä voi muuttua on laakerin kireys eli välys. Jotku tykkää jättää laakeriin aivan minimaalisen välyksen kiekon ollessa irti, kiristys haarukkaan poistaa sitten välyksen.

Vai liukulaakeri, olen kyllä koko ajan tarkoittanut napojen kuulalaakereita, niiden nihkeää tai herkkää pyörimistä.

lz127 kirjoitti:

Ja laadukkaat laakerit ovat kevyempiä ja kestävämpiä. Niissä tuppaa esimerkiksi olemaan paremmat tiivisteet kuin halvoissa. Tämän ei kuitenkaan tarvitse tarkoittaa, että merkittäviä eroja vierintävastuksessa olisi.

Lue lisää

Totta, laadukkaat ovat kevyempiä, kestävämpi ja kalliimpia. Myös tiivistys on parempi. Erot vierintävastuksissa eivät tietenkään ole suuria, ainakaan uusien laakereiden välillä. Onhan nuo insinöörit saaneet ajoasuistakin viilattua vastusta "huomattavasti" pienemmäksi viimekauden asuihin verrattuna. Uskon että laakereillakin jokin vaikutus rullaavuuteen on.

Tosin mitäpä tuota inttämään, minulla on mielipide, sinulla on omasi joka poikkeaa minun mielipiteestä. Hyvä niin.

alkup.tuna kirjoitti:

Mitä muuta et ole koskaan kuullut? Mistä tuo kuumana käyminen on määritykseksi tullut, eli jos laakeri/napa ei käy kuumana se pyörii mahdollisimman hyvin ja pienimmällä kitkalla.

"Tavallisen monta." Olisihan se kohteliasta, varsinkin kun asiantuntijaa täällä esität, antaa hiukan täsmällisempiä vastauksia.

"Laakereiden ominaisuudet eivät pääse oikeuksiinsa, jos niitä käytetään tarkoituksesta poikkeavasti. Muutenhan paras laakeri polkupyörän napoihin olisi liukulaakeri: sellainen ei juuri vastusta sormin pyöritettäessä."

Tuo taas kertoo, ettet paljoa laakereiden (fillari) kanssa ole touhunnut. Onhan nyt päivän selvää, jos navan kuulalaakeri pyörii hiukan nihkeästi käsin akselia pyörittäessä, siis kiekko irrallaan, ei se pyöri vähemmällä kitkalla haarukkaan kiinnitettynä. Ainut mikä voi muuttua on laakerin kireys eli välys. Jotku tykkää jättää laakeriin aivan minimaalisen välyksen kiekon ollessa irti, kiristys haarukkaan poistaa sitten välyksen.

Vai liukulaakeri, olen kyllä koko ajan tarkoittanut napojen kuulalaakereita, niiden nihkeää tai herkkää pyörimistä.

Lue lisää

"Mistä tuo kuumana käyminen on määritykseksi tullut, eli jos laakeri/napa ei käy kuumana se pyörii mahdollisimman hyvin ja pienimmällä kitkalla."

Ei enempää eikä vähempää kuin termodynamiikan ensimmäisestä pääsäännöstä.

Jos taas puhutaan jostain aivan käsittämättömän pienistä häviöistä, jotka eivät aiheuta kuumenemista, niin niillä ei tavallisen pyöräilijän kannalta ole mitään väliä. Kisakäytössä sitten ehkä, kun mitataan sekunnin sadasosien tarkkuudella aikoja.

"Olisihan se kohteliasta, varsinkin kun asiantuntijaa täällä esität, antaa hiukan täsmällisempiä vastauksia."

Sanotaanko että kahdeksankymmentä. En tietenkään ole niitä niin paljon rassannut kuin joku sitä hommaa vakituisena päivätyönään tekevä, mutta se ei tähän varsinaisesti liity.

"Tuo taas kertoo, ettet paljoa laakereiden (fillari) kanssa ole touhunnut."

Mitähän tuokin tarkoittaa? Kuvitteletko kenties, että polkupyöriä koskevat ihan ikiomat fysiikan lait?

"Onhan nyt päivän selvää, jos navan kuulalaakeri pyörii hiukan nihkeästi käsin akselia pyörittäessä, siis kiekko irrallaan, ei se pyöri vähemmällä kitkalla haarukkaan kiinnitettynä. Ainut mikä voi muuttua on laakerin kireys eli välys. Jotku tykkää jättää laakeriin aivan minimaalisen välyksen kiekon ollessa irti, kiristys haarukkaan poistaa sitten välyksen."

Jos laakerit on väärin säädetty tai rikki, niin seuraa tietysti erilaisia ongelmia. Minä ymmärsin, että keskustelun aiheena ovat ehjät navat.

Liian löysä napa on hyvä esimerkki aiheesta: pyörii kyllä kevyesti sormilla pyöritettäessä, mutta ei toimi oikein ajossa.

lz127 kirjoitti:

"Mistä tuo kuumana käyminen on määritykseksi tullut, eli jos laakeri/napa ei käy kuumana se pyörii mahdollisimman hyvin ja pienimmällä kitkalla."

Ei enempää eikä vähempää kuin termodynamiikan ensimmäisestä pääsäännöstä.

Jos taas puhutaan jostain aivan käsittämättömän pienistä häviöistä, jotka eivät aiheuta kuumenemista, niin niillä ei tavallisen pyöräilijän kannalta ole mitään väliä. Kisakäytössä sitten ehkä, kun mitataan sekunnin sadasosien tarkkuudella aikoja.

"Olisihan se kohteliasta, varsinkin kun asiantuntijaa täällä esität, antaa hiukan täsmällisempiä vastauksia."

Sanotaanko että kahdeksankymmentä. En tietenkään ole niitä niin paljon rassannut kuin joku sitä hommaa vakituisena päivätyönään tekevä, mutta se ei tähän varsinaisesti liity.

"Tuo taas kertoo, ettet paljoa laakereiden (fillari) kanssa ole touhunnut."

Mitähän tuokin tarkoittaa? Kuvitteletko kenties, että polkupyöriä koskevat ihan ikiomat fysiikan lait?

"Onhan nyt päivän selvää, jos navan kuulalaakeri pyörii hiukan nihkeästi käsin akselia pyörittäessä, siis kiekko irrallaan, ei se pyöri vähemmällä kitkalla haarukkaan kiinnitettynä. Ainut mikä voi muuttua on laakerin kireys eli välys. Jotku tykkää jättää laakeriin aivan minimaalisen välyksen kiekon ollessa irti, kiristys haarukkaan poistaa sitten välyksen."

Jos laakerit on väärin säädetty tai rikki, niin seuraa tietysti erilaisia ongelmia. Minä ymmärsin, että keskustelun aiheena ovat ehjät navat.

Liian löysä napa on hyvä esimerkki aiheesta: pyörii kyllä kevyesti sormilla pyöritettäessä, mutta ei toimi oikein ajossa.

Lue lisää

"Mitähän tuokin tarkoittaa? Kuvitteletko kenties, että polkupyöriä koskevat ihan ikiomat fysiikan lait?"

No jos alkaa fillarin laakereista keskusteltaessa liukulaakerista höpöttään, ei se kovin pätevää kuvaa osaamisesta anna. Keskustelun aiheena on ollut ehyet navat ja niiden laatuerot. Väitän yhä, että uudessa huippu maantiekiekossa on herkemmin pyörivät laakerit kuin uudessa halvassa merkittömässä kiekossa.

Ei tietenkään napa saa olla löysä, sitä en tarkoittanut tuolla välyksen jättämisellä. Jotkut mestarit on tykänneet jättää välystä, koska kiekon kiristys painaa niitä laakerikartioita "mikromillin" kireämmälle. Toki tuo on aika vanhaa tietoa, ei välttämättä toimi nyky navoissa.

alkup.tuna kirjoitti:

"Mitähän tuokin tarkoittaa? Kuvitteletko kenties, että polkupyöriä koskevat ihan ikiomat fysiikan lait?"

No jos alkaa fillarin laakereista keskusteltaessa liukulaakerista höpöttään, ei se kovin pätevää kuvaa osaamisesta anna. Keskustelun aiheena on ollut ehyet navat ja niiden laatuerot. Väitän yhä, että uudessa huippu maantiekiekossa on herkemmin pyörivät laakerit kuin uudessa halvassa merkittömässä kiekossa.

Ei tietenkään napa saa olla löysä, sitä en tarkoittanut tuolla välyksen jättämisellä. Jotkut mestarit on tykänneet jättää välystä, koska kiekon kiristys painaa niitä laakerikartioita "mikromillin" kireämmälle. Toki tuo on aika vanhaa tietoa, ei välttämättä toimi nyky navoissa.

Lue lisää

"No jos alkaa fillarin laakereista keskusteltaessa liukulaakerista höpöttään, ei se kovin pätevää kuvaa osaamisesta anna."

Kysehän on siitä, että laakereiden suorituskyky tulee mitata niiden oikeassa käytössä. Polkupyörän tapauksessa se tapahtuu ajettaessa tai jonkinlaisella ajamisen kaltaista kuormitusta luovalla simuloinnilla.

"Väitän yhä, että uudessa huippu maantiekiekossa on herkemmin pyörivät laakerit kuin uudessa halvassa merkittömässä kiekossa."

Epäilemättä, kyse on lähinnä siitä, onko ero millään muotoa merkityksellinen.

"Ei tietenkään napa saa olla löysä, sitä en tarkoittanut tuolla välyksen jättämisellä. Jotkut mestarit on tykänneet jättää välystä, koska kiekon kiristys painaa niitä laakerikartioita "mikromillin" kireämmälle. Toki tuo on aika vanhaa tietoa, ei välttämättä toimi nyky navoissa."

Juu, olen lukenut tuollaisesta tekniikasta. Ideana on, että pikalinkku painaa akselia hieman kasaan.

alkup.tuna kirjoitti:

"Mitähän tuokin tarkoittaa? Kuvitteletko kenties, että polkupyöriä koskevat ihan ikiomat fysiikan lait?"

No jos alkaa fillarin laakereista keskusteltaessa liukulaakerista höpöttään, ei se kovin pätevää kuvaa osaamisesta anna. Keskustelun aiheena on ollut ehyet navat ja niiden laatuerot. Väitän yhä, että uudessa huippu maantiekiekossa on herkemmin pyörivät laakerit kuin uudessa halvassa merkittömässä kiekossa.

Ei tietenkään napa saa olla löysä, sitä en tarkoittanut tuolla välyksen jättämisellä. Jotkut mestarit on tykänneet jättää välystä, koska kiekon kiristys painaa niitä laakerikartioita "mikromillin" kireämmälle. Toki tuo on aika vanhaa tietoa, ei välttämättä toimi nyky navoissa.

Lue lisää

Pienen vierintävastuksen omaavan laakerin valmistus ei ole rakettitiedettä ja polkupyörän laakerin varsinkaan, kuormitus ja pyörintänopeus sekä lämpökuormitus ovat varsin pieniä kokoonkin nähden laakerimaailmassa.

Miksi fillareissa käytetään yksinkertaisen simppeleitä kuulalaakeriratkaisuja? Ei ole tarvetta muille, laakerin "perusversio" on riittävä.

Meillä on duunissa laakereita jotka pyörivät 27000 kierrosta minuutissa tuhansien kilojen rasituksen alla vuosia ja kun ne hajoaa ei se paljoa kustanna.

lz127 kirjoitti:

"No jos alkaa fillarin laakereista keskusteltaessa liukulaakerista höpöttään, ei se kovin pätevää kuvaa osaamisesta anna."

Kysehän on siitä, että laakereiden suorituskyky tulee mitata niiden oikeassa käytössä. Polkupyörän tapauksessa se tapahtuu ajettaessa tai jonkinlaisella ajamisen kaltaista kuormitusta luovalla simuloinnilla.

"Väitän yhä, että uudessa huippu maantiekiekossa on herkemmin pyörivät laakerit kuin uudessa halvassa merkittömässä kiekossa."

Epäilemättä, kyse on lähinnä siitä, onko ero millään muotoa merkityksellinen.

"Ei tietenkään napa saa olla löysä, sitä en tarkoittanut tuolla välyksen jättämisellä. Jotkut mestarit on tykänneet jättää välystä, koska kiekon kiristys painaa niitä laakerikartioita "mikromillin" kireämmälle. Toki tuo on aika vanhaa tietoa, ei välttämättä toimi nyky navoissa."

Juu, olen lukenut tuollaisesta tekniikasta. Ideana on, että pikalinkku painaa akselia hieman kasaan.

Lue lisää

Kiekkojen laakereissa on todella isoja eroja ainakin omien kokemusteni mukaan. Erot johtuvat sekä materiaaleista, työstöstä että asennuksesta. Halpakiekoissa on ihan normaalia, että laakeripesät on putsaamatta ja huonosta materiaalista tehdyt kuulat ovat aivan väärään kireyteen vedetyssä pesässä, josta saattaa puuttua kokonaan vaseliini.

Käsität asian väärin, esim minun cyclossa lyvyjen ulkoreunat ovat pyöristetyt juurikin turvallisuus syistä. Eivät takuulla viillä haavaa.

"Virallisissa yhteislähtöisissä maantiepyöräily-kilpailuissa ei SAA ainakaan vielä käyttää levyjarruja."

Tuo on se pääasiallinen syy miksi levyjaruja ei ole maantiepyöriin yleisesti kehitetty. Kun kisakäyttö ei ole yleisesti sallittua, ei valmistajilla ole intressiä kehittää tuotteita jotka normaalisti tulevat yleiseen käyttöön juuri sen kisakäytön kautta.
Myös nämä täällä viljellyt väitteet jonka mukaan levyjarrut eivät sinällään kestäisi maantiepyörien nopeuksia ovat ihan höpö höpöä. Levyjarruja on käyttety vuosia ilman ongelmia alamäkiajossa jossa rymistellään vuoren rinteitä alas huimaa vauhtia ja jarrut ovat todella kovilla. On ihan varmaa että levyjarrut eivät sinällään ole ongelma saada toimimaan maantiepyörien suurimmissakin nopeuksissa. Ongelma on vain se että maantiepyöriin kaikki osat halutaan luonnollisesti tehdä mahdollisimman kevyiksi (toisin kuin alamäki- ja maastopyöriin) jolloin kestävyys suurissa nopeuksissa on ihan erilainen ongelma kuin maastopuolella. Jo koska kilpakäyttö ei ole ollut sallittua, hommaan ei ole laitettu kauheasti "paukkuja" valmistajienkaan taholta. Mutta on ihan varmaa että tulemme näkemään ihan hyvin toimivia maantiepyörienkin levyjarruja jatkossa.

Pomppukeppi kirjoitti:

"Virallisissa yhteislähtöisissä maantiepyöräily-kilpailuissa ei SAA ainakaan vielä käyttää levyjarruja."

Tuo on se pääasiallinen syy miksi levyjaruja ei ole maantiepyöriin yleisesti kehitetty. Kun kisakäyttö ei ole yleisesti sallittua, ei valmistajilla ole intressiä kehittää tuotteita jotka normaalisti tulevat yleiseen käyttöön juuri sen kisakäytön kautta.
Myös nämä täällä viljellyt väitteet jonka mukaan levyjarrut eivät sinällään kestäisi maantiepyörien nopeuksia ovat ihan höpö höpöä. Levyjarruja on käyttety vuosia ilman ongelmia alamäkiajossa jossa rymistellään vuoren rinteitä alas huimaa vauhtia ja jarrut ovat todella kovilla. On ihan varmaa että levyjarrut eivät sinällään ole ongelma saada toimimaan maantiepyörien suurimmissakin nopeuksissa. Ongelma on vain se että maantiepyöriin kaikki osat halutaan luonnollisesti tehdä mahdollisimman kevyiksi (toisin kuin alamäki- ja maastopyöriin) jolloin kestävyys suurissa nopeuksissa on ihan erilainen ongelma kuin maastopuolella. Jo koska kilpakäyttö ei ole ollut sallittua, hommaan ei ole laitettu kauheasti "paukkuja" valmistajienkaan taholta. Mutta on ihan varmaa että tulemme näkemään ihan hyvin toimivia maantiepyörienkin levyjarruja jatkossa.

Lue lisää

Kiitos ensimmäisestä vastauksesta, joka tuntuu tyhmän cyclokuskinkin mielestä juuri oikealta. Uskon asian olevan noin.
Tällaista rahvasta cyclokuskia, joka ajaa vaatimattomat n 6000km vuodessa lähinnä nauratti nuo lämpiämiset. Työkseni kuljetan maanteillä 60 tonnin painoista ajoneuvoyhdistelmää ja usein joutuu jarruttamaan kilometrejäkin laskuissa, niin levyjarrut kestävät hyvin ja takuulla pysähtyy nopeastikkin tarvittaessa. Sitten totisena teoreetikot väittävät, että maantiepyörässä jarrut eivät kestä ja kuumenee liikaa?? Voihan isä kissa sentään.

Polkija Ossi kirjoitti:

Kiitos ensimmäisestä vastauksesta, joka tuntuu tyhmän cyclokuskinkin mielestä juuri oikealta. Uskon asian olevan noin.
Tällaista rahvasta cyclokuskia, joka ajaa vaatimattomat n 6000km vuodessa lähinnä nauratti nuo lämpiämiset. Työkseni kuljetan maanteillä 60 tonnin painoista ajoneuvoyhdistelmää ja usein joutuu jarruttamaan kilometrejäkin laskuissa, niin levyjarrut kestävät hyvin ja takuulla pysähtyy nopeastikkin tarvittaessa. Sitten totisena teoreetikot väittävät, että maantiepyörässä jarrut eivät kestä ja kuumenee liikaa?? Voihan isä kissa sentään.

Lue lisää

"Sitten totisena teoreetikot väittävät, että maantiepyörässä jarrut eivät kestä ja kuumenee liikaa?? Voihan isä kissa sentään."

No teoriat ovat täällä välillä aika villejä. Väitellään siitä, onko halvemmalla ja kalliimmalla pyörän laakerilla vaikutusta ajon tehokkuuteen kun kuitenkin ilmanvastus muodostaa aina vähänkin suuremmilla nopeuksilla sen ehdottomasti suurimman vastuksen ja sen rinnalla joku laakerin vastus on promillen osien luokkaa oleva vastus.

Pomppukeppi kirjoitti:

"Sitten totisena teoreetikot väittävät, että maantiepyörässä jarrut eivät kestä ja kuumenee liikaa?? Voihan isä kissa sentään."

No teoriat ovat täällä välillä aika villejä. Väitellään siitä, onko halvemmalla ja kalliimmalla pyörän laakerilla vaikutusta ajon tehokkuuteen kun kuitenkin ilmanvastus muodostaa aina vähänkin suuremmilla nopeuksilla sen ehdottomasti suurimman vastuksen ja sen rinnalla joku laakerin vastus on promillen osien luokkaa oleva vastus.

Lue lisää

Jarrujen häipyminen, kun ajetaan alamäkeen satasta, on hengenvaarallsita. Levareiden kehitystä haittasi pitkään lämmön aiheuttama häipyminen. Siitä ollaan jo päästy. Tämän vuoden TdF:ssa muuten kärki ajoi jossain laskussa päälle 120 km/h!

Levareita piti tulla tälle vuodelle laajemminkin myyntiin, mutta koesarjan jarrut eivät kestäneet edes yhtä cyclocrosskautta koekäyttöä, joten otettiin vielä aikalisää. Levarit tulevat, mutta aika ei ole vielä iha kypsä.

Mutta siinä olet oikeassa, että yli 20 km/h nopeuksissa ehjän polkupyörän vastuksesta pääosa on ilmanvastusta. Sen takia ajoasennon tulee olla riittävän matala. Droppitanko on tiellä ejettaessa järkevin, koska ajoasennon korkeutta voi säädellä. Ainoa vaihtoehto droppitangolle tiellä on perhostanko.

Pomppukeppi kirjoitti:

"Sitten totisena teoreetikot väittävät, että maantiepyörässä jarrut eivät kestä ja kuumenee liikaa?? Voihan isä kissa sentään."

No teoriat ovat täällä välillä aika villejä. Väitellään siitä, onko halvemmalla ja kalliimmalla pyörän laakerilla vaikutusta ajon tehokkuuteen kun kuitenkin ilmanvastus muodostaa aina vähänkin suuremmilla nopeuksilla sen ehdottomasti suurimman vastuksen ja sen rinnalla joku laakerin vastus on promillen osien luokkaa oleva vastus.

Lue lisää

Niin, miten suuri vaikutuksen tulee olla, että se luetaan vaikutukseksi?

Toki ajajan ilmanvastus on suurin nopeuteen vaikuttava "osa". Varmasti lepattava tuulipuku vastustaa ajoa enempi kuin halpa laakeri. Vaikka eipä se kaikkilla ole niin justiinsa tuo ajon keveys. Joka lenkillä/ asiointiajolla tulee vastaan kuskeja, jotka jyystää kitisevillä ja ruosteisilla ketjuilla menemään. Usein satula reilusti liian alhaalla ja vanteet vipottaen, renkaissakin ilmaa lähinnä yläpuolella.

Meitä on niin moneksi. Toisille riittää että rakkine kitisee eteen päin, osa meistä väittelee hyvässä hengessä minimaalisista eroista laakerien rullaavuudessa tai osasarjojen toimivuudessa.

Alkup. Maantiepyöräi kirjoitti:

Jarrujen häipyminen, kun ajetaan alamäkeen satasta, on hengenvaarallsita. Levareiden kehitystä haittasi pitkään lämmön aiheuttama häipyminen. Siitä ollaan jo päästy. Tämän vuoden TdF:ssa muuten kärki ajoi jossain laskussa päälle 120 km/h!

Levareita piti tulla tälle vuodelle laajemminkin myyntiin, mutta koesarjan jarrut eivät kestäneet edes yhtä cyclocrosskautta koekäyttöä, joten otettiin vielä aikalisää. Levarit tulevat, mutta aika ei ole vielä iha kypsä.

Mutta siinä olet oikeassa, että yli 20 km/h nopeuksissa ehjän polkupyörän vastuksesta pääosa on ilmanvastusta. Sen takia ajoasennon tulee olla riittävän matala. Droppitanko on tiellä ejettaessa järkevin, koska ajoasennon korkeutta voi säädellä. Ainoa vaihtoehto droppitangolle tiellä on perhostanko.

Lue lisää

"Jarrujen häipyminen, kun ajetaan alamäkeen satasta, on hengenvaarallsita. "

Luonnollisesti. Ja ongelmia laskuissa on ollut myös nykyisten jarrujen kanssa erityisesti hiilikuitukiekoilla. Niissäkin on nähty vanteiden hajoamisia liiallisen lämpenemisen takia.
Väittäisin edelleen että ongelmat ovat lopulta helpommin hallittavissa levyjarryilla kuin nykyisillä jarruilla.
Kuten sanoin, alamäkiajossa levareita on käytetty vuosia eikä kukaan ole edes ajatellut että palattaisiin vannejarruihin siinä lajissa. Kovassa vauhdissa ja rasituksessa toimivaa levyjarruja siis on jo olemassa. Ne vain ovat maantiepyöriin liian järeitä ja painavia, niihin kun ei haluta 200 mm kokoisia jarrulevyjä ja isoja jäähdytysripoja jarrusatuloihin kuten maastopuolella tehdään.

alkup.tuna kirjoitti:

Niin, miten suuri vaikutuksen tulee olla, että se luetaan vaikutukseksi?

Toki ajajan ilmanvastus on suurin nopeuteen vaikuttava "osa". Varmasti lepattava tuulipuku vastustaa ajoa enempi kuin halpa laakeri. Vaikka eipä se kaikkilla ole niin justiinsa tuo ajon keveys. Joka lenkillä/ asiointiajolla tulee vastaan kuskeja, jotka jyystää kitisevillä ja ruosteisilla ketjuilla menemään. Usein satula reilusti liian alhaalla ja vanteet vipottaen, renkaissakin ilmaa lähinnä yläpuolella.

Meitä on niin moneksi. Toisille riittää että rakkine kitisee eteen päin, osa meistä väittelee hyvässä hengessä minimaalisista eroista laakerien rullaavuudessa tai osasarjojen toimivuudessa.

Lue lisää

"Niin, miten suuri vaikutuksen tulee olla, että se luetaan vaikutukseksi?"

Se tulee olla havaittavissa normaaleissa käyttöolosuhteissa luotettavasti tavanomaisilla mittareilla. Käytännössä sen vaikutuksen pitää ylittää normaalit vaihtelut jotka muuten vaikuttavat suoritukseen eli se saadaan aina ja kaikkialla esiin vaikka muut ulkoiset olosuhteet muuttuisivatkin.
Jos siis vaikka 0.05 m/s tuulen vaihtelu tai ajettavan pinnan pienikin vaihtelu eri mittausten välillä hävittää laakerin havaittavan vaikutuksen vastukseen, on aika hankala todeta sillä olevan vaikutusta jolla olisi muutenkaan merkitystä.

"Toisille riittää että rakkine kitisee eteen päin, osa meistä väittelee hyvässä hengessä minimaalisista eroista laakerien rullaavuudessa tai osasarjojen toimivuudessa."

En minä vastusta keskustelua ja pohdintaa sinällään. Kunhan aina muistetaan todeta mikä on asian todellinen merkitys kokonaisuuden kannalta. Asiaa vähemmän tuntevalle kun voi helposti tulla keskustelua seurattuaan se mielikuva että tällaiset asiat, kuten laakerit, olisivat tärkeitä muutenkin kuin kuriositeettina ja hauskoina pohdintoina.

Pomppukeppi kirjoitti:

"Jarrujen häipyminen, kun ajetaan alamäkeen satasta, on hengenvaarallsita. "

Luonnollisesti. Ja ongelmia laskuissa on ollut myös nykyisten jarrujen kanssa erityisesti hiilikuitukiekoilla. Niissäkin on nähty vanteiden hajoamisia liiallisen lämpenemisen takia.
Väittäisin edelleen että ongelmat ovat lopulta helpommin hallittavissa levyjarryilla kuin nykyisillä jarruilla.
Kuten sanoin, alamäkiajossa levareita on käytetty vuosia eikä kukaan ole edes ajatellut että palattaisiin vannejarruihin siinä lajissa. Kovassa vauhdissa ja rasituksessa toimivaa levyjarruja siis on jo olemassa. Ne vain ovat maantiepyöriin liian järeitä ja painavia, niihin kun ei haluta 200 mm kokoisia jarrulevyjä ja isoja jäähdytysripoja jarrusatuloihin kuten maastopuolella tehdään.

Lue lisää

Etelä-Suomen laskuissa kun nopeudet ovat hädin tuskin 50 km/h ongelmia tuskin on. Itse ajan alumiinikehillä. Molemmat hyvät kiekkoparini on tehty mataliin alukehiin. Olen samaa mieltä, että pitkän päälle levarit ollevat se ratkaisu, mutta siihen menee vielä muutama vuosi.