Paahteinen piha

Valvatti

Talomme alkaa valmistua ja piha askarruttaa...se sijaitsee järven rannalla ja on eteläsuuntainen. Paahteinen ja tällä hetkellä kaivinkoneen jäljiltä tasoitettua savimaata, metsänpohjaa.Rannassa on muutamia korkeita mäntyjä.
Mistä puusta saisi nopeahkosti kasvamaan varjostusta ja pehmennystä pihan siluettiin? Haaveena muutamia omenapuita ainakin.
Kuinka onnistuisi valmiiksi hieman isommaksi kasvaneen puun istutus?

47

3723

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • antimultapeukku

      Vaahtera kasvaa nopeasti. Taimistoista saa isojakin paakkutaimia, jos haluaa. Ne ovat kyllä aika kalliita, mutta niillä on takuu. Pensaista norjanangervo menenstyy missä vaan ja kasvaa vauhdilla, kunhan sitä ei leikkaa. Myös ihan tavallinen pihlaja, vaikka metsästä kaivettuna menestyy hyvin ja kasvaa nopeasti. Kärhöt, jotkut lajikkeet ovat nopeita. Kannattaa kysellä taimistoista!

      • Autiota hiekkarantaa

        Mikä veetun vimma ihmisillä on ensin rakentaa ja sitten pistää piha umpeen kaiken maailman roska kasveilla ja puilla.
        Suomessa on aurinkoa ja valoisaa niin vähän aikaa, että sekö on pakko pimentää?

        Niin no suomalainen mielihän on pimeä.


      • Pensas
        Autiota hiekkarantaa kirjoitti:

        Mikä veetun vimma ihmisillä on ensin rakentaa ja sitten pistää piha umpeen kaiken maailman roska kasveilla ja puilla.
        Suomessa on aurinkoa ja valoisaa niin vähän aikaa, että sekö on pakko pimentää?

        Niin no suomalainen mielihän on pimeä.

        On ne pihat aika outoja ja typerännäköisiä, jossa törröttää vain vaja/autotalli ja mökki. Kyllä siihen kuuluu kasvillisuutta, muutakin kun vain nurmikko tai kuntta.


      • Estetiikka kunniaan
        Autiota hiekkarantaa kirjoitti:

        Mikä veetun vimma ihmisillä on ensin rakentaa ja sitten pistää piha umpeen kaiken maailman roska kasveilla ja puilla.
        Suomessa on aurinkoa ja valoisaa niin vähän aikaa, että sekö on pakko pimentää?

        Niin no suomalainen mielihän on pimeä.

        Todella kamalan näköisiä sellaiset vastarakennetut tontit, jolla kasvaa enintään muutama kituliaan näköinen pensas ja joku epätoivoinen puun riuku. Itse en voisi rakentaa, jollen löytäisi valmiiksi hyväpuista tonttia.


      • peili kertoo
        Estetiikka kunniaan kirjoitti:

        Todella kamalan näköisiä sellaiset vastarakennetut tontit, jolla kasvaa enintään muutama kituliaan näköinen pensas ja joku epätoivoinen puun riuku. Itse en voisi rakentaa, jollen löytäisi valmiiksi hyväpuista tonttia.

        Ja vain todella tyhmä vetää koko pihan sileeksi kun rakentaa, jos siellä on ennestään puita ollut, miksi ne ei voineet olla ? On niitä isojakin taloja saatu pystyyn, ja puita on säilynyt.


      • pihajapuutarha
        peili kertoo kirjoitti:

        Ja vain todella tyhmä vetää koko pihan sileeksi kun rakentaa, jos siellä on ennestään puita ollut, miksi ne ei voineet olla ? On niitä isojakin taloja saatu pystyyn, ja puita on säilynyt.

        Ennen oli suorastaan pakko säästää tontin puut ja ahtaa talo niiden väliin, kaupunki oli niin metsäystävällinen. Nyt pitää sitten erikoismetsurien avulla poistaa talon päälle kallistuvat puut, jotka viottavat kattoa.
        Kovin lähelle taloa ei siis pidä jättää isoja puita, koska myrsyn mylvähtäessä yli on suuri vaara että ne kaatuvat talon päälle ja juuret vahingoittavat perustaa.. Suositus on jättää suuremmat runkopuut ainakin mittansa verran loitommas talosta. Sen sijaan haaroittuvat monirunkoiset tai matalahkot puut ja pensaat käyvät kuten hedelmäpuut - omena, kirsikka, luumu, saskatoon jne-, pihlajat, kuusamat, marja-aroniat, sireenit, tuomipihlajat, koristeomenapuut ja mistä nyt itse tykkäät. Muodikasta Terijoen salavaa, joka kasvaa nopeasti tuuheaksi palloksi, en suosittele, koska se vetää ravinteet koko pihasta eikä muu kasvillisuus sitten kukoista. Vaahtera voi olla myös ongelma, sen lehdet ovat kovia eivätkä maadu helposti ja se lisääntyy siemenistään aivan holtittomasti, kohta koko piha on vaahterametsää.
        Alkuun vehreyttä voi hankkia köynnöksillä, jotka kasvavat vaikka laatikossa ja joille voi viritellä ristikon tueksi.


      • Auringosta nauttiva
        Autiota hiekkarantaa kirjoitti:

        Mikä veetun vimma ihmisillä on ensin rakentaa ja sitten pistää piha umpeen kaiken maailman roska kasveilla ja puilla.
        Suomessa on aurinkoa ja valoisaa niin vähän aikaa, että sekö on pakko pimentää?

        Niin no suomalainen mielihän on pimeä.

        Tuohon voisin vastata ihan oman kokemuspohjan perusteella. Itse asun paahteisella paikalla, jossa ei ole mitään suojaavia pihapuita. Vanha talo on kesällä tosi kuuma varsinkin yläkerrassa, kun katto ja rakenteet kuumenevat . Talvella kunnon puhurit tuntuvat kunnolla nurkissa ja välillä kattopellitkin pitävät aika meteliä, vaikka ovatkin aika uudet. Kesään vielä palatakseni etelästä päästävä aurinko paahtaa tosi kuumasti ikkunasta sisään, vaikka ovatkin yrittää suojata valoverhoilla . Huonekalut saavat olla mielellään vaaleita, ettei värit haalistu. Kevätaurinkokin on aika kirkas lunta vasten . Itse kärsin nykyään yhä pahenevasta mikreenistä ja usein joudun käyttämään aurinkoisena sisällä. Siksi olen itsekkin harkinnut suojattavien puiden istuttamista pihan läheisyyteen, jjotta ne aikanaan antaisivat tuulensuojaa ja varjostaisivat .


      • Onttomukulakiurunkannus
        Autiota hiekkarantaa kirjoitti:

        Mikä veetun vimma ihmisillä on ensin rakentaa ja sitten pistää piha umpeen kaiken maailman roska kasveilla ja puilla.
        Suomessa on aurinkoa ja valoisaa niin vähän aikaa, että sekö on pakko pimentää?

        Niin no suomalainen mielihän on pimeä.

        Eihän ole mitään estettä sille, että pidät oman pihasi ihan sellaisena kuin itse tahdot. Älä kuitenkaan ala määräillä meitä muita - jotka myös haluamme tehdä pihamme ihan sellaiseksi kuin itse tahdomme. Suurimmalla osalla meistä on pihassamme sekä paahdetta että varjoa, matalaa ja korkeaa kasvillisuutta, puita, pensaita, köynnöksiä, perennoja, kesäkukkia, hyötytarhaa. Se on ihan oikein!


      • Onttomukulakiurunkannus
        Estetiikka kunniaan kirjoitti:

        Todella kamalan näköisiä sellaiset vastarakennetut tontit, jolla kasvaa enintään muutama kituliaan näköinen pensas ja joku epätoivoinen puun riuku. Itse en voisi rakentaa, jollen löytäisi valmiiksi hyväpuista tonttia.

        Suhtaudut puutarhaan ihan eri tavalla kuin esimerkiksi minä. Minusta on ollut todella kiva rakennella puutarha alusta asti ja nähdä sen kehittyvän ja kasvavan! Minä näen vastarakennetun tontin uudet puut ja pensaat lupauksena ihanasta vehreydestä enkä suinkaan surkeina epäonnistumaan tuomittuina yritelminä. Eihän se puutarha ole ikinä valmis, aina riittää uusia haasteita, tekemistä, kokeiluja ja paljon onnistumisia - välillä vähäsen myös epäonnistumisia, mutta ei se haittaa.


    • peukalo vihertää

      En ole puutarhuri (vaikka haluaisin olla).
      Nopeasti kasvavat ainakin kaikki pajunsukuiset puut, niitä voi karsia sitten, kun piha on vihertynyt. Valmiina myydään myös isoja sypressejä.
      Omenapuut kasvaa hitaammin.

      Isojakin taimia voi istuttaa, tärkeintä pohjatyöt!!! (pihan laitossa muutenkin).
      Todella reilunkokoinen kuoppa, mihin vaihdetaan maat, savi pois, kunnon kastelu ja lannoitus alkuun.

      • Ehfirhfhiejhgiehigjh

        Lisäksi omenapuut olisi tarkoitus leikata niin, että ne pysyvät matalina.


    • Puolivarjo

      Terijoensalava nopea.Matala mutta leveä,eli tilaa vievä ja varjostava.Lähtee vaikka oksasta kasvamaan keväällä.
      Puita ja pensaita voi aluksi istuttaa runsaamminkin ja jonkun vuoden päästä poistaa osan,kun varjostusta alkaa olemaan liikaa.Kannattaa miettiä asia jo istutus vaiheessa,ettei istuta säästettäviä puita liian lähelle rakennusta tai kulkuväyliä.
      Paahteisella ja avoimella paikalla havupuut keväällä arkoja kuivumaan varsinkin nuorena.
      Omenapuun istutukseen savimaassa riski,että vesi jää seisomaan istutuskuoppaan ja tappaa puun.Ota vaikka kirjastosta omenapuita käsittelevä kirja,jossa neuvotaan istutuksen niksit.

      • rau-230

        terijoensalva on roskapuu. ..ei hyvä...


      • äklö puu eikä muodis
        rau-230 kirjoitti:

        terijoensalva on roskapuu. ..ei hyvä...

        Sekä syksyllä saa kantaa selkä vääränä sen lehtiä kauemmas, ne tukkii kaiken muun allaan eikä mikään kasva. Ankean näköinen läjä ellei viitsi pois kantaa. En suosittele salavaa muuas kuin terijoelle.


    • Helposti käy

      Nopein ja helpoin tapa on kysyä kaivurikuskia siirtämään tontille valmiiksi suurempia puita juurineen, esim. mänty, syreeni, pylväskataja, tms. Niitä on tiellä jokaisella saneeraustyömaalla, kaivurimies tietää varmasti neuvoa mistä voit käydä valikoimassa omasi.

      Puun kasvamista ei aina tarvitse odotella taimesta asti. Kokonaisten puiden siirtäminen maisemointikäyttöön on ulkomailla arkipäivää, Suomessa ollaan vasta aloittelemassa.

      • siri8s

        Samaa mieltä. Puolikasvuisia puita hakea jostain, niin ei tarvitse odotella kovin pitkään. Toki miten hyvin puut säilyvät hengissä pohjakerroksen muutoksesta, ja juurien repimisestä on sitten taas toinen juttu. Ongelmana on myös, että ne pitää varmaan myös tukea jotenkin, ettei syysmyrskyt kaada heti alkuunsa juurtumattomia puita.


    • moon1

      Älä hemmetissä laita vaahteraa. Se levittää taimiaan pitkin pihaasi ja naapurustoasi jotka varmaan tykkää siitä hyvää. Vaahtera on muutenkin kova roskaaja isojen lehtiensä takia.

      • hk,,

        vaahtera on hyvä ja ne taimet lähtee se ei oo ongelma nin se on naapurin ongelma se ei sinun,, ja toinen on terijoensalava kasvaa nopeasti jätä vain tilaa reilusti puitten väliin,


      • pihajapuutarha
        hk,, kirjoitti:

        vaahtera on hyvä ja ne taimet lähtee se ei oo ongelma nin se on naapurin ongelma se ei sinun,, ja toinen on terijoensalava kasvaa nopeasti jätä vain tilaa reilusti puitten väliin,

        Siinä on kaksi puuta mitä en missään tapauksessa laittaisi enkä suosittelisi. Salava ryöstää kosteuden ja ravinteet muilta kasveilta ja vaahtera saa herkästi pilkkutautia eikä sitä saa millään pois kun se siementää jumalattomasti. Oma vaahtera sai lähdöt 15 vuotta sitten ja edelleen joka vuosi noin miljoona uutta pukkaa maasta.


      • Onttomukulakiurunkannus

        Minulla on mökkipihassa kolme nuorta vaahteraa ja olen todella iloinen, että ovat jo saaneet latvansa peurojen ja hirvien ulottumattomiin. Sama koskee syreenejä. Vaahtera on oivallinen ja erinomaisen kaunis puu oikeassa paikassa ja hyvä pärjäämään. Ehkäpä sitä ei kuitenkaan kannata istuttaa sellaiseen paikkaan, mikä on tarkoitus pitää aina edustuskelpoisena, ei myöskään nurmikolle, jonka sen lehdet saattavat tukehduttaa. Jos siementaimia alkaa nousta sellaisiin paikkoihin, missä niitä ei saisi olla, ruohonleikkuri kyllä listii ne. Jos niitä tulee paikkoihin, joita ei parturoida, ei sillä ole mitään merkitystä, sillä sinne nousee yhtä kaikki joidenkin kasvien taimia eikä vaahtera ole silloin sen pahempi kuin mikään muukaan.

        Terijoensalava on myös hyvä ja kaunis. Sille oikea paikka on sellainen, missä maassa onkin kuivattamisen varaa eikä putoilevista lehdistä ole haittaa.


    • mummelo

      Hei Ensin siihen tuotettava hyvää multaa, ei savessa kasva mikään.
      kaivat ison kuopan ja lannoitat ja kastelet ja vaikka kuoriketta päälle
      kosteus säilyy.Puuearha myymälässä kyllä neuvovat mikä kasvi aurinkossa menestyy.

    • pehmeä ilme

      Vaikka Mesiangervo ja Väinönputki eivät ole aloittajan kysymiä puita niin laittaisin niitä pehmentämään yleisilmettä. Lisäksi ne ovat aika korkeita ryppäinä.

    • Hermanni 12

      Näin kirjoituksissa kaikki lähtee hyvin kasvaan. Käytäntö on toinen. Itselläni 1 viidestä terijoensalavasta lähti alkuun. Pajuista ei lähtenyt kymmenestä yhtään vaikka velipojalla kasvavat hyvin. Omenapuista olen vain yhden saanut isoksi ja sekään ei tuota omenia. Kirsikat tykkäävätminun mäestäni sekä viinimarjat. Noh kuuset ja koivut tietenkin.

      • Terijoensalava kasvaa luontaisesti veden lähellä, eli se haluasi kunnolla kosteutta. Ehkä pihasi oli sille liian kuiva. Kirsikat taas viihtyy kuivassa ja kuumassa.


    • Tuomipihlaja kasvaa nopeasti ja huonommassakin maassa. Pilvikirsikka on nopeakasvuinen koristepuu. Nopeasti auringonsuojaa saisi vaikkapa rakentamalla pergolan, jossa kiipeilis villiviini.
      Koivu vois olla sellanen väliaikainen isompi varjostaja, jonka vois kaataa pois ennenkuin kasvaa turhan suureksi. Mänty kasvaa kuumassa ja kuivemmassakin, tosin ei ole mikään pikaratkaisu, samoin katajat.
      Kasvivalinnoissa suosisin sellaisia, jotka luontaisesti kasvavat aurinkoisessa ja sellaisessa maaperässä mitä pihalta löytyy valmiiksi. Muutaman erityishoivaa vaativan vois sijoittaa sitten ikäänkuin herkuiksi ja tehdä niille sitten mahdollisimman hyvät oltavat.

      • Onttomukulakiurunkannus

        Isotuomipihlajaa ei voi suositella, linnut kun levittävät sitä ympäristöön ja sitä pidetään uhkana alkuperäiskasvillisuudelle. Käsittääkseni marjatuomipihlaja ei ole paha ja sen marjat ovat hyviä. Linnut tosin saattavat järjestää ikäviä ylläreitä syömällä tummia marjoja ja kakkimalla valkoisia rakenteita ja laatoituksia tummatäpläisiksi. Meillä niin kävi marja-aronian kanssa.


    • Väite

      Kuka uskaltaa väitää ettei savimaassa kasva mikään.Aikin Satakunnassa Kokemäenjoki on tuonut savea aikoinaa Porinalueelle ja kyllää täällä ainakin kasvit kasvaa.

      • Selitys sille

        Porinalueella savea on käytetty maanlaadun muokkaamiseen, jotta vettä saatiin sitoututettua maaperään.


    • Jospa sä ensin parantaisit sitä savimaata ja sen maan laatua ja vasta sitten haaveilisit niiden puiden yms. istuttamisessa.

      Savimaan ongelmana on se, että se pidättää vettä itsessään. Tämä voi kuulostaa hyvältä asialta, mutta todellisuudessa kasvit eivät saa savimaasta vettä käyttöönsä. Lisäksi savimaa on useimmille kasveille liian kylmä kasvualusta. Savimaata voi parantaa sekoittamalla siihen runsaasti eloperäistä ainesta ja kiviaineksia. Eloperäinen aines voi olla esimerkiksi lannoitettua ja kalkittua turvetta eli niin sanottua maanparannusturvetta ja/tai kompostia. Eloperäiset ainekset tuovat savimaahan pieneliöitä, jotka kuohkeuttavat maata. Savimaahan on hyvä lisätä myös kivennäisaineksia, kuten soraa ja/tai hiekkaa.

    • ei isoiksi kasvavia

      Koivuja, vaahteroita, kuusia ja mäntyjä ne ihmiset näyttävät istuttavan. Nämä puut sitten tahraavat roskilla isoina talon katon ja katto sammaloituu.
      Älä istuta mainittuja puita pihaasi. Ne eivät todellakaan ole mitään omakotitalon pihapuita.
      Vain sellaiset puut soveltuvat, jotka eivät kasva 4 metriä korkeammaksi soveltuvat omakotitalon pihaan. Omenapuut, luumupuut (sinikka) kirsikkapuut marjapensaat yms.

    • 15+9

      Kun nopeasti kasvavia puita kysyit niin pajut sekä haapa ja haavan jalostettu muoto hypridi haapa venähtää äkkiä pitkäksi. Tosin itse en näitä pihalleni laittaisi levittämään juuriaan ja vesoo kuin maailmanlopun edellä.
      Juurikaan mikään puu ei tule hetkessä eikä vielä kymmenen vuoden päästäkään paahde puilla helpotu. Mielestäni olisi paras että suunnittelette pihapiirin puineen rauhassa ja nautitte eläke päivinä tuloksista.
      Meillä on mökin pihassa suuria mäntyjä ja mielestäni mänty on yksi kauneimmista puu lajeista. Se myös kestää kolhuja lahoamatta ja on perisuomalaisen kaunis. Mänty metsikössä on helppo hengittää ja ilman ala raikas.

    • Kotipuutarhuri

      Pylväshaapa tai tavallinen haapa kasvaa nopeasti ja talveksi pudottaa lehtensä niin ei talvella tee pimeäksi pihaa. Tosin kun isoja puita on pihassa ,ei kukat tahdo menestyä ,ellei eristä niitä juuriston ja maan eristyskankailla ja kastelemaan joutuu säännöllisesti. Puut vievä veden ja ravinteet isolta alalta
      Tuijia saa isoinakin ostaa, eivät ole niin pahoja jos laittaa kukkiakin kasvamaan

    • gustavo_1987

      en tiedä, kait se onnistuu jotenkin, miten sen sitten saisi isoksi sen puun? hym hym ? no eihän sitäkään tiedä?? sitten?

    • hey ehy

      Eikö ihan ensimmäiseksi voisi laittaa jonkinlaisen terassin ja sen pöydän ääreen varjostimen tai tehdä esim. katettu terassi? Sillä tavalla saa pihalle varjoisan kohdan heti.

      Isot puut on ihania, mutta nekään eivät ole ongelmattomia, koska ne roskaavat (myös kesällä esim. kahvipöydälle puista putoaa lehtiä, ötököitä, siitepölyä jne) ja lisäksi varjostavat maisemaa. Ne voivat myös viedä voimaa nurmikolta ja muilta istutuksilta. Pintajuuriset puut puolestaan rikkovat esim. laatoituksia, terasseja ja pahimmassa tapauksessa jopa kivijalkaa ja tukkivat juurillaan salaojitusta.

      Suosittelen, että suunnittelet pihan kaikessa rauhassa ja käytä tarvittaessa ammattilaista apunasi. Yleensähän ekana kesänä tehdään rakennus, toisena kesänä huilataan ja kolmantena kesänä tehdään pihatyöt.

      Pihalle pitäisi miettiä eri toiminnot naapurit, kulkuväylät ja auringon kierto huomioiden. Usein unohtuu myös valaistus ja ulkona tarvittavat sähköistykset esim. radiota varten tai jos haluaa pestä mattoja tai autoa painepesurilla tai imuroida sitä jne. Samoin säilytystilojen tarve on suuri. Piha pitäisi huomioida myös eri vuodenajoille ja ottaa eri-ikäiset käyttäjät huomioon (jos on lapsia tai lapsenlapsia tai kesällä käy säännöllisesti lapsiperheitä).

      Voi myös katsoa netistä tai puutarhalehdistä kuvia, että mitkä miellyttävät omaa makua ja paljonko kuvittelee, että jaksaa pihan parissa uurastaa tulevinakin vuosina, jotta se pysyy kunnossa. Valitettavan usein piha täytetään erilaisilla puilla ja pusikoilla, jolloin 5-10 vuoden päästä maisemat on peitetty ja nurmikon leikkaaminen on tosi työlästä eikä siitä nurmikosta ole iloa lapsillekaan, koska leijat, pallot ym. tarttuu puiden oksiin. Ja haravoitavaa riittää ja riittää.

    • Lomalla14

      Meillä myös savitontti jossa ei kasvanut aluksi yhtään mitään.

      Olemme siirtäneet pihlajia, isoin 6m , suoraan luonnosta ja hyvin ovat lähteneet. Ja istutettu ihan vain savimaahan.

      Timanttituijia ja pallotuijia, ostettu 2m korkeina, niille olen laittanut havurodomultapohjan. Komeita ovat nekin.

      On vaahteraa, purppuratuomea reunoilla, omassa maassaan = savimaassa. Kaikki taimet olen ostanut isoina. Vaahterat on jo leikattu latvasta poikki, ja näin kasvu lähtee pyöristymään. Pihlajat leikkasin myös latvasta ja niiden riukumuoto alkoi pyöristymään.

      Omppupuu, ruusuorapihlaja, isotuomipihlaja, Pulväshaavat kauniita puita, näille ja esim. alppiruusuille ja perennoille olen laittanut kunnon multaa alustaksi.Kannattaa tehdä isompia viheralueita johon vaihtaa maan saatikka kaivaa kauhallisen sieltä täältä.

      Lannoitan kevät-, kesä ja syyslannoitteilla ja nurmikolle lisäksi kalkkia ja havut omilla lannotteilla, sillä tosiaan savimaa ei ihan paras alusta.

    • sirtsika

      Istuta omenapuita. Niistä saa hedelmiä ja ihanan varjon pihalle. Sillä aikaa kun kasvavat, tee patio jonka ympärille villiviiniköynnös. Ja osta kunnon aurinkovarjo, kunnes kasvit valmiit.

    • Lomalla14

      **Muoks edelliseen**

      Hokasin että kysymys olikin nopea kasvuisista eikä mikä menestyy savimaassa.. =)

      Terijoensalavakin löytyy ja on kasvanut paljon kolmessa vuodessa, tiheät lehdet ja kaunis pallomuoto.

      Kaupungin puolella on koivut venähtäneet 50cm -> 4m, olen lannoittanut niitäkin. Pihaan en niitä huolisi, imevät vedet niin että esim nurmikko ei kasva ympärillä ( naapuri on laittanut ) ja muutenkin lehdet, siitepölyt.. Mutta leikkaamalla niitä voisi ehkä pitää ruodussa. Ja kuten joku jo ehdottikin leikata pois kun muut ovat kasvaneet..

    • No tosa perheen hallitus sano jotta puol metrii multaa ja sitten kastelette niin perkeleesti. Terijoen salavaha on nopee, mutta semmone viis ämpärii vettä kerralla on minimi. Ja ottaa sitte huomioon, että maa on hapanta.

    • Voi, voi

      Kuinkahan paahteinen mahtaa se teidän piha olla parin kk:n päästä... :-D))) Onneksi Suomen kesä on lyhyt ja vähäluminen.

    • Kaunis ja uusiintuva

      on humala säleikkö, joka on valmis jo ensimäisenä kesänä:
      Laita kevyehkö kehikko ja naulat ylös ja alas, joihin kiinnität narut ja istutta humalan taimia. Et tarvitse senjälkeen niistä pitää huolta, sillä ne kasvavat itsetään joka vuosi, jopa 3m korkuisiksi, tuuheiksi kasveiksi ja antavat tarvittavan suojan. Talvella kun et suojaa tarvitse, niin voit leikata ne maatamyöten pois, mutta ei haittaa seuraavan vuoden kasvua, jos jätät rungot paikoilleenkin, mutta leikkaus auttaa niitä rehevöitymään vuosi vuodelta. Ne ovat todella kiitollisia hoidettavia, koska ne nousevat aina vuosi toisensa jälkeen uudestaan ja voit itse säätää tarvitsemasi tiheyden. Itselläni ollut vuosia liian paahteisen verannon suojana ja myöskin antamassa yksityisyyttä ulkopuolisten katseilta. Ihana istuskella verannalla, on kuin istuisi lehtimajassa :)

    • Kaikki kokeiltu

      Terijoen salavaa suosittelen minäkin.Lisäksi koripajua.Ulkonäöltänsä koripaju antaa bambumaisen vaikutelman.Olen itse aivan ihastunut siihen.
      Nopeasti kasvaa pajut ja niistä saa punontamateriaalia,jos semmoisesta tykkää.Pajuja on myös helppoa lisätä pistokkaasta.Tökkäät maahan ja unohdat koko asian.
      Pajuista ollaan aika agressiivisia,mutta itse tykkään hyötypuuna ja lehtien syksyistä haravointia lukuunottamatta on siisti puu.Hyötyä siitä on,kuorella lääkitset itseäsi pikkuflunssissa ja lehdet toimivat oikeaan paikkaan haravoituna rikkaruohoesteenä.
      Aikuisesta puusta saa kaminaan tukevaa polttorisua.Itse teen leikkaukset oksasaksilla varhaiskeväällä,osan käytän pistokkaana ja osan saksin pahvilaatikkoon kuivamaan kesän grillikäyttöön.Paksut oksat menee kaminaan.

      Pihlajan siirto luonnosta onnistuu savimaahan todella hyvin,tosin se intoutuu kasvamaan vasta kolmantena vuonna siirrosta.Samoin ostokirsikka ryöpsähtää kasvuun kolmantena vuonna.Tykkää savimaasta.

      Savimaa ei ole ongelma.Päin vastoin.
      Kun tontille alkaa tulla hiukan varjoa,sammaleet valtaavat nurmikon,mikä on parempi.Ei tarvitse aina olla ruohonleikkurin kanssa työntämässä.Lisäksi savimaassa kasvavat hyvin jättiperennat ja muut rehevät,koska pidättää vettä.Minulla savimaassa rehottavat myös leimut.

      Itselläni oli suuri salaojaremppa ja laajat pihatyöt,jossa kaadettiin runkolahoja koivuja 2009.Viime kesästä alkaen -09 istutetuista terijoen salavista on alkanut olla korkeina pensaina iloa.Muutama vanhempi puu jäi ja tykkään niistä valtavasti.Niitä joutuu runkomaan viidentenä vuonna jos haluaa kasvattaa puuna.

      Vinkki humalasta oli myös hyvä.Sillä saa toisesta kesästä alkaen hyvää näkösuojaa.

      Onnea uuteen kotiin ja uudelle tontillesi.

    • Ei pajuja

      Terijoen salava eli pallopaju on kamala puu.juuret tulevat pintaan. Roskaa pientä oksaa maahan aivan järkyttävän paljon. Vaatii todella suuren tilan jos halutaan kasvattaa kaunis pui. Sopii maatalojen pihoille pellon reunaan. Ei kaupunkitonteille.

    • tarhuri x

      Jos tykkäät lehtimajasta (ehkä kivampi pihan nurkalla kuitenkin), niin koripajusta tai alkuperältään jostakin ulkomaisesta pitkäversoisesta pajusta saat jo ekana kesänä elävän lehtimajan. Ostat pajunkasvattajalta piiitkiä ( 3-4 m) pajupistokkaita huhtikuussa kun niissä ei ole vielä lehtiä ja maa on talven jäljiltä kostea, ja tökkäät ne heti rikkaruohoista vapaaseen maahan ympyrän muotoon (halkaisija esim. 3 m; muista oviaukko) 30 cm:n välein ja 30 cm:n syvyyteen. Näiden väliin tökit lyhyempiä pistokkaita (50 cm) , jotta lehtimajan alaosakin vihertyy. Pajun pistokkaat näet vihertyvät runsaimmin puolivälin yläosasta. Sitten sidot pitkien pistokkaiden latvat toisiinsa kiinni siltä korkeudelta, minkä korkuinen haluat majan olevan (2,5 m?) Pajunkasvattajalta saat varmasti lisää tärkeitä ohjeita lehtimajaasi varten. Työtä maja vaatii tosin sitten joka kesä; uusien kasvavien versojen ohjailua ja ja sitomista ja typistelyä. Hoitamattomana siitä tulee pihan hirvitys! Ja hoidettuna ihanan persoonallinen, viileä ja villi oleskelumaja.
      Mutta jos haluat puista ja pensaista varjoa pihaasi, katsele kuvista ja käy tutkailemassa ja kyselemässä taimistoilla / puutarhamyymälöissä tykkäisitkö esim. orapihlajista,, harmaalepästä iso puu, joka kasvattaa juurivesoja, mutta on nopeakasvuinen "pioneeripuu"), kyynelkoivusta (jää matalaksi; 2- 6 m), rautatie- eli riippaomenapuusta , riippapihlajasta ym. pihlajista, riippajalavasta, heisiangervoista, erilaisista kuusista, männyistä ja katajista (näistä saisit ikivihreyttä pihaasi), kirsikoista ja luumuista, heisipensaista, kotakuusamista, syreeneistä, mustilan- ja kuutamohortensiasta, pihajasmikkeesta. Ota huomioon kasvien menestymisvyöhykkeet, ja muista että mikään kasvi ei kasva kauniiksi hoitamatta. Ja varsinkin ekana kesänä kastelu on ehdottoman tärkeää.

    • Lepikkoa kasvuun

      Nykyaikanen rakentaminen on sitä et eka parturoidaan tontilta kaikki maholliset puut
      ynnä muut..tieltä pois..sitten toivotaan äkkiä hetkessä uusia suuria puita pihamaalle
      ja "puutarhaan",
      Aurinkolta voi tosin suojautua muullakin kun puunvarjolla.

    • mistä pajuviha?

      Mikä tuo pajuviha oikein on?

      Meillä on pihalla reilu metri runkoläpimittainen salava ja kaksi samankokoista koivua (30 luvulla istutettuja),jotka roskaa "niin maan pirhanasti" oksineen kesällä.Tai jos paria kourallista oksia voi kutsua roskaamiseksi.
      Minulla on pallogrilli pihalla,johon kiikutan kaikki risut ja kerran parissa viikossa grillaan kyseisillä risuilla muutaman makkaran.

      Syksyllä kerään kaikki oksanpätkät sytykekäyttöön pahvilaatikoihin puuvarastoon.Yksi pikku laatikollinen tulee noista isoista puista.

      Lehtiä kyllä tulee niin paljon että pitää pitää tontilla useampaa kompostorikehikkoa.
      Lehdet muhii minulla syksystä myöhempään käyttöön peitetyissä kompostorikehikossa.Lisään niitä lehtiä jatkuvasti tavalliseen lämpökompostoriin ympärivuotisesti.Muuten pelkän keittiöjätteen ja rikkaruohomassan takia kompostista tulis haiseva ja liian typpipitoinen.

      Pintajuuria ei itselläni pajuista ole.Koivuista kylläkin.

      Minulla on siis kolme noita valtavan suurta puuta ja varmaan ovat niitä eniten roskaavia.
      Kuitenkin minusta työtä ei ole niinkään paljon.Jopa syksyn salavavan lehdenpudotuskuukausi on siedettävää.Salava nimittäin saattaa pudottaa lehtiä parikin kuukautta aloittaessaan.Minusta se on jees,koska lehtiä ei tule kerralla siis paljoa ja haravointihomma ei mene niin hikiseksi puurtamiseksi.

      Myös lehmus pudottaa lehtiä kuukausitolkulla.
      Minulla on myös yksi 50 luvulla istutettu tuommoinen.
      Se on keskikesän hellepudottaja.Joku voisi ajatella että myös tämä puu on nk roskapuu.

      Ongelmallisin kaikista puista on mielestäni vaahtera.
      Anopilla on kaikki tontin rajat näitä täynnä-heittäskö että parikymmentä täyskasvuista ja toiset parikymmentä puolikasvuista puuta.Lisäksi on vesakkoa,jota on siirrelty taas sinne tontin reunalle.1500 neliön tontilla on varmasti toistasataa vaahteraa ja lisäksi tammia.
      (Kiitos anoppi.Arvatkaa kuka haravoi.Joo minä.)
      Tuuli vie vaahteran ja tammen lehdet kiukkuisen naapurin tontille,lehti ei kompostoidu ja vaatii julmetusti tilaa kompostoida lehtiä aumassa pressun alla.Itse puu on kaunis ja syysväritys korvaa kaiken vaivan lokakuun lopussa.Ehkä.

      Anopilla on paljon siiliä.
      Veikkaan että se on aumakompostoitujen vaahteranlehtien vika.
      Antavat siilille pesäpaikkoja.

    • öhölö

      Paahteisella, avoimella paikalla ja savisella maalla vastaus on tietenkin kotimainen tammi.
      Kotimainen tammi on kuitenkin myös naapurilla ja joka puolella eli kokeile vaikka amerikkalaisia tammilajeja joista punatammi eli quercus rubra on varma ja minnesotan kylmää talvea ja paahteista kesää kestävä quercus ellipsoidalis erinomainen valinta.

      Pihlajaa on metsät täynnä, koittakaa nyt edes vähän miettiä jotain mielenkiintoisempaa ja harvinaisempaa.
      Amerikkalaisia Ouluun asti menestyviä komeita lehtipuulajeja on niin monta että tarvitsisi kartanon saadakseen ne kaikki mahtumaan.

    • Vaahteraa

      Meillä laitettiin vaahteraa kasvamaan oikein urakalla. Nyt meillä on piha täynnä vaahteraa. Syksyllä kun tulee ruskanvärit niin pihamme todella hehkuu väreistä. Suosittelen.

    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. KUPSinpelaaja vangittu törkeästä rikoksesta

      Tänään tuli uutinen että Kupsin sopimuspelaajs vangittu törkeästä rikoksesta epäiltynä. Kuka pelaaja kysressä ja mikä ri
      Kuopio
      14
      1362
    2. Taasko se show alkaa

      Koo osottaa taas mieltään
      Ikävä
      28
      1265
    3. Minun oma kaivattuni

      Ei ole mikään ilkeä kiusaajatyyppi, vaan sivistynyt ja fiksu sekä ystävällinen ihminen, ja arvostan häntä suuresti. Raka
      Ikävä
      62
      1160
    4. Miksi ihmeessä nainen seurustelit kanssani joskus

      Olin ruma silloin ja nykyisin vielä rumempi En voi kuin miettiä että miksi Olitko vain rikki edellisestä suhteesta ja ha
      Ikävä
      11
      1042
    5. Tervehdys!

      Sä voit poistaa nää kaikki, mut mä kysyn silti A:lta sen kokemuksia sun käytöksestä eron jälkeen. Btw, miks haluut sabot
      Turku
      65
      1006
    6. Persut nimittivät kummeli-hahmon valtiosihteeriksi!

      Persujen riveistä löytyi taas uusi törkyturpa valtiosihteeriksi! Jutun perusteella järjenjuoksu on kuin sketsihahmolla.
      Perussuomalaiset
      27
      1005
    7. Onko ministeri Juuso epäkelpo ministerin tehtäviensä hoitamiseen?

      Eikö hänellä ole kompetenttia hoitaa sosiaali- ja terveysministetin toimialalle kuuluvia ministerin tehtäviä?
      Perussuomalaiset
      9
      983
    8. Elia tulee vielä

      Johannes Kastaja oli Elia, mutta Jeesus sanoi, että Elia tulee vielä. Malakian kirjan profetia Eliasta toteutuu kokonaan
      Helluntailaisuus
      30
      979
    9. Kaupungin valtuuston yleisötilaisuus

      YouTubessa katsojia 76 Buahahaha buahahaha buahahaha buahahaha buahahaha buahahaha
      Varkaus
      1
      970
    10. Sakarjan kirjan 6. luku

      Jolla korva on, se kuulkoon. Sain profetian 22.4.2023. Sen sisältö oli seuraava: Suomeen tulee nälänhätä niin, että se
      Profetiat
      6
      961
    Aihe