Paljonko kirkollisvero on?

Hei !
Jos siis asut Suomessa, kuulut samaan hiippakuntaan kuin me kaikki täällä Suomessa asuvat. Seurakunta määrittyy väestörekisteriin merkityn osoitteen mukaan. Messuissahan saa käydä missä vaan. Uskonnon opetuksesta voi varmaankin sopia ilman ristiriitoja tänne Helsinkiin - luulisin.

Minä maksan bruttotuloistani 1,5 % neljännesvuosittain. On tietenkin hyvä maksaa säännöllisesti maksunsa, koska tulovirta olisi silloin ennakoitavissa kirkon taloushallinnossa.
Meillä on paljon maahanmuuttajia, jotka eivät pysty maksamaan osuuttaan täysimääräisenä, ja siksi on tärkeää, että kaikki yrittäisivät hoitaa oman osuutensa.

Uskonnon opetuksen yksityiskohtia kannattaa kysyä mm. St. Henrikin seurakunnasta.
Ripillä käydään tarpeen mukaan - kuitenkin edes kerran vuodessa esim. paastonajan yhtenä viettotapana.
Tenttiä en ole kuullut olevan olemassa, mutta aktiivista osallistumista informaatiokurssiin suosittelen lämpimästi.

seniori10 kirjoitti:

Uskonnon opetuksen yksityiskohtia kannattaa kysyä mm. St. Henrikin seurakunnasta.
Ripillä käydään tarpeen mukaan - kuitenkin edes kerran vuodessa esim. paastonajan yhtenä viettotapana.
Tenttiä en ole kuullut olevan olemassa, mutta aktiivista osallistumista informaatiokurssiin suosittelen lämpimästi.

Lue lisää

Tenttiä ei kymmenen vuotta sitten ollut, tuskin sellaista koskaan tuleekaan. Kaikkihan osallistuvat johdantokurssiin omasta halustaan. Siksi itselle tärkeät aiheet vaihtelevat ja kun kurssilla tulee vastaan sellaisia asioita, jotka ovat itselle uusia tai yllättäviä, ne painuvat kyllä mieleen. Kysymys on sijassa uskosta, ei suorituksesta.

Olet oikeassa jäsenmaksuhan se on, mutta arkikielessä puhumme kirkollisverosta.

Rippiä pappi aikoinaan suositteli esim. kerran kuussa. Rippiaika on yleensä puoli tuntia ennen messua.

Minä maksan pari prosenttia suoraan tililtä joka kuukausi.

Seurakunnassa ei minusta jako näy mitenkään. Jokainen kilvoittelee omantuntonsa mukaan. Katolinen kirkko kannustaa aktiivisesti pyhyyteen omassa elämässä. Minä olen vanhoillinen, mutta me kaikki olemme pyhiinvaeltajia, yksi lauma. Uskossa on tarkoitus kasvaa kirkon yhteydessä. Se on elämäntapa.

Katoliseen kirkkoon liittyessään ihminen tunnustaa katolisen opin. Johdantokurssilla voi hyvin kysellä hankalistakin asioista, vaikka kahden kesken papin kanssa.

perinteinen kirjoitti:

Rippiä pappi aikoinaan suositteli esim. kerran kuussa. Rippiaika on yleensä puoli tuntia ennen messua.

Minä maksan pari prosenttia suoraan tililtä joka kuukausi.

Seurakunnassa ei minusta jako näy mitenkään. Jokainen kilvoittelee omantuntonsa mukaan. Katolinen kirkko kannustaa aktiivisesti pyhyyteen omassa elämässä. Minä olen vanhoillinen, mutta me kaikki olemme pyhiinvaeltajia, yksi lauma. Uskossa on tarkoitus kasvaa kirkon yhteydessä. Se on elämäntapa.

Katoliseen kirkkoon liittyessään ihminen tunnustaa katolisen opin. Johdantokurssilla voi hyvin kysellä hankalistakin asioista, vaikka kahden kesken papin kanssa.

Lue lisää

Kiitoksia näistä tiedoista ja viisaista ajatuksista.

Tuleva katolinen kirjoitti:

Kiitoksia näistä tiedoista ja viisaista ajatuksista.

Ei kestä kiittää!

Tuli vielä mieleeni, että aikoinaan suositeltiin ottamaan yhteyttä kirkkoherraan. Ehkäpä teet sen syksyllä lomakauden jälkeen. Sitä ei kannata jännittää. Siinä voit luottamuksellisesti keskustella hengellisestä tilanteestasi, se kun on jokaisella niin omansalainen.

Täällä ei ole jakoa liberaaleihin ja konservatiiveihin, koska jokainen liittyvä
sitoutuu yhteen uskoon. En ole huomannut että sen jälkeen kukaan työntäisi nenäänsä toisen yksityisasioihin, koska meillä toimii rippi. Yksityisasiat kuuluvat papin ja seurakuntalaisen välisiin asioihin. Jokainen etenee omaan tahtiinsa hengellisellä tiellä.

Toivotan siunausta tiellesi!

perinteinen kirjoitti:

Ei kestä kiittää!

Tuli vielä mieleeni, että aikoinaan suositeltiin ottamaan yhteyttä kirkkoherraan. Ehkäpä teet sen syksyllä lomakauden jälkeen. Sitä ei kannata jännittää. Siinä voit luottamuksellisesti keskustella hengellisestä tilanteestasi, se kun on jokaisella niin omansalainen.

Täällä ei ole jakoa liberaaleihin ja konservatiiveihin, koska jokainen liittyvä
sitoutuu yhteen uskoon. En ole huomannut että sen jälkeen kukaan työntäisi nenäänsä toisen yksityisasioihin, koska meillä toimii rippi. Yksityisasiat kuuluvat papin ja seurakuntalaisen välisiin asioihin. Jokainen etenee omaan tahtiinsa hengellisellä tiellä.

Toivotan siunausta tiellesi!

Lue lisää

Siunausta myös sinun syksyysi.

Ajattelen lähinnä niin, että kirkon piiriin on historian valossa aina liittynyt monenlaisten ajatusten sekamelskaa ja myös törmäilyä. Ihmisiähän me olemme. Opista käydään kamppailua kirkon sisällä, mutta kristittynä elämisessä ratkaisevat muut asiat. Itselleni katolinen kirkko on eräänlainen kotiinpaluu alkuperäiseen ja oikeaan kirkkoon, jonka tunsin kodikseni jo ensikäynnillä lähes 20 vuotta sitten. Teologian opinnot ovat vain vahvistaneet käsitystäni siitä, että pitäisi palata alkuperäiseen ja oikeaan kirkkoon, jota voisimme yhdessä rakentaa.

Ja se kieliopillisesti taitaakin olla "tuleva katolilainen", mutta katolinen kirkko eikö totta? :)

tuleva katolilainen kirjoitti:

Siunausta myös sinun syksyysi.

Ajattelen lähinnä niin, että kirkon piiriin on historian valossa aina liittynyt monenlaisten ajatusten sekamelskaa ja myös törmäilyä. Ihmisiähän me olemme. Opista käydään kamppailua kirkon sisällä, mutta kristittynä elämisessä ratkaisevat muut asiat. Itselleni katolinen kirkko on eräänlainen kotiinpaluu alkuperäiseen ja oikeaan kirkkoon, jonka tunsin kodikseni jo ensikäynnillä lähes 20 vuotta sitten. Teologian opinnot ovat vain vahvistaneet käsitystäni siitä, että pitäisi palata alkuperäiseen ja oikeaan kirkkoon, jota voisimme yhdessä rakentaa.

Ja se kieliopillisesti taitaakin olla "tuleva katolilainen", mutta katolinen kirkko eikö totta? :)

Lue lisää

Lisään vielä, että juuri tuon luonnostaan ihmisten välillä syntyvän opillisen ja muunkin sekamelskan syntymisen vuoksi tarvitaan paavia, joka tasoittaa riidat ja ylläpitää yhtenäistä kirkkoa.

tuleva katolilainen kirjoitti:

Siunausta myös sinun syksyysi.

Ajattelen lähinnä niin, että kirkon piiriin on historian valossa aina liittynyt monenlaisten ajatusten sekamelskaa ja myös törmäilyä. Ihmisiähän me olemme. Opista käydään kamppailua kirkon sisällä, mutta kristittynä elämisessä ratkaisevat muut asiat. Itselleni katolinen kirkko on eräänlainen kotiinpaluu alkuperäiseen ja oikeaan kirkkoon, jonka tunsin kodikseni jo ensikäynnillä lähes 20 vuotta sitten. Teologian opinnot ovat vain vahvistaneet käsitystäni siitä, että pitäisi palata alkuperäiseen ja oikeaan kirkkoon, jota voisimme yhdessä rakentaa.

Ja se kieliopillisesti taitaakin olla "tuleva katolilainen", mutta katolinen kirkko eikö totta? :)

Lue lisää

"että pitäisi palata alkuperäiseen ja oikeaan kirkkoon, jota voisimme yhdessä rakentaa."

Sehän se, kun rivi-ihmisen vaikutusmahdollisuudet rajoittuvat seurakuntatasolle - mitään vaaleja luottamustehtäviin ei ole ja iso kirkolliskokous on ollut viimeksi 1960 -luvulla. Vatikaani taas on täysi teokratia - ei mitään demokratiaa ja italiaa osaamattomat eivät Vatikaanissa pärjää ja siellä on räikeä italiaanojen yliedustus. Mustan väestönosan edustajilla on räikeä aliedustus piispa- ja sitä ylemmällä tasolla.

Paavin erehtymättömyys ex cathedra muuten johtuu siitä, että asiaa vastustaneet Itävallan, Saksan ja Ranskan edustajat poistuivat 2. kirkolliskokouksesta kun tiesivät jäävänsä tappiolle elikäs aika maallinen slitys paavin erehtymättömyydelle on.

Edes pappiskoulutus ei ole tasa-arvoista - esim. Jenkit saavat Italiassa oppia englanniksi kun taas esim. Saksassa joutuu takomaan päähän rajusti kieliä. Perustutkinnon jälkeen tietysti tohtorit ovat eriarvoisia; osalle tehdään Himaset eli väikkäri on muodollisuus kun taas osa joutuu paahtamaan niska limassa.

KirkkoaUudistettava kirjoitti:

"että pitäisi palata alkuperäiseen ja oikeaan kirkkoon, jota voisimme yhdessä rakentaa."

Sehän se, kun rivi-ihmisen vaikutusmahdollisuudet rajoittuvat seurakuntatasolle - mitään vaaleja luottamustehtäviin ei ole ja iso kirkolliskokous on ollut viimeksi 1960 -luvulla. Vatikaani taas on täysi teokratia - ei mitään demokratiaa ja italiaa osaamattomat eivät Vatikaanissa pärjää ja siellä on räikeä italiaanojen yliedustus. Mustan väestönosan edustajilla on räikeä aliedustus piispa- ja sitä ylemmällä tasolla.

Paavin erehtymättömyys ex cathedra muuten johtuu siitä, että asiaa vastustaneet Itävallan, Saksan ja Ranskan edustajat poistuivat 2. kirkolliskokouksesta kun tiesivät jäävänsä tappiolle elikäs aika maallinen slitys paavin erehtymättömyydelle on.

Edes pappiskoulutus ei ole tasa-arvoista - esim. Jenkit saavat Italiassa oppia englanniksi kun taas esim. Saksassa joutuu takomaan päähän rajusti kieliä. Perustutkinnon jälkeen tietysti tohtorit ovat eriarvoisia; osalle tehdään Himaset eli väikkäri on muodollisuus kun taas osa joutuu paahtamaan niska limassa.

Lue lisää

Olet oikeassa siinä, ettei Kirkkovaltiota / Vatikaania ole koskaan hallittu demokraattisesti. Demokratian idea tuli Eurooppaan vasta 1700-luvulla Ranskan vallankumouksen myötä, kun taas Kirkkovaltio on maailman vanhin yhtenäisesti ja yhtäjaksoisesti hallinnut instituutio koko maailmanhistoriassa. Sekin on fakta, että Afrikka, Etelä-Amerikka ja Aasia ovat aliedustettuja edelleen, vaikka suurin osa katolilaisista on sieltä. Kirkko muuttuu hitaasti ja muutokset ovat nähtävissä vasta pitkän ajan kuluessa. Itse pidän tätä hyvänä enkä huonona asiana. Ei lähdetä ryntäämään äkillisesti mihinkään suuntaan, vaan monenlaisten koulukuntien kamppailu (esim. uuden paavin valinnan yhteydessä) pitää yllä traditiota. Muutokset ja uudistukset kirkon historiassa ovat kulkeneet paavinvaihdosten ja sääntökuntien sekä maallikkosääntökuntien kautta. Monet sääntökunnat ovat esimerkiksi implisiittisesti toimintansa kritisoineet kirkon rikkauksia ja valtaa (esim. fransiskaanit), kunnes heidät on sulautettu osaksi kirkkoa.

Mitä tarkoitat vaikutusmahdollisuuksilla, mihin haluat vaikuttaa? Itse näen vaikutusmahdollisuudet lähinnä kutsumuksen näkökulmasta. Koen, että minulla on mahdollisuus vaikuttaa miljardien kristittyjen yhteydessä sitten kun olen katolisen kirkon jäsen, ja lisäksi minulla on mahdollisuus liittyä sääntökuntaan. Naisena koen, että olen nimenomaan katolisessa kirkossa erityinen ja arvokas kirkon tradition näkökulmasta. Tasa-arvo eri kansallisuuksien näkökulmasta on katolisessa kirkossa luonnollisesti aina ollut polttava aihe, kyseessä kun ei ole kansallinen, vaan globaali kirkko. Tähän kysymykseen on käytetty todella paljon aikaa viimeisen 20 vuoden aikana - siis siihen, että kirkosta tulisi globaalia näkökulmaa paremmin edustava. Kielitaito on tapa ylittää esteitä. Latina on historian näkökulmasta ollut hyvä renki kansallisuuksien tasa-arvon näkökulmasta.

KirkkoaUudistettava kirjoitti:

"että pitäisi palata alkuperäiseen ja oikeaan kirkkoon, jota voisimme yhdessä rakentaa."

Sehän se, kun rivi-ihmisen vaikutusmahdollisuudet rajoittuvat seurakuntatasolle - mitään vaaleja luottamustehtäviin ei ole ja iso kirkolliskokous on ollut viimeksi 1960 -luvulla. Vatikaani taas on täysi teokratia - ei mitään demokratiaa ja italiaa osaamattomat eivät Vatikaanissa pärjää ja siellä on räikeä italiaanojen yliedustus. Mustan väestönosan edustajilla on räikeä aliedustus piispa- ja sitä ylemmällä tasolla.

Paavin erehtymättömyys ex cathedra muuten johtuu siitä, että asiaa vastustaneet Itävallan, Saksan ja Ranskan edustajat poistuivat 2. kirkolliskokouksesta kun tiesivät jäävänsä tappiolle elikäs aika maallinen slitys paavin erehtymättömyydelle on.

Edes pappiskoulutus ei ole tasa-arvoista - esim. Jenkit saavat Italiassa oppia englanniksi kun taas esim. Saksassa joutuu takomaan päähän rajusti kieliä. Perustutkinnon jälkeen tietysti tohtorit ovat eriarvoisia; osalle tehdään Himaset eli väikkäri on muodollisuus kun taas osa joutuu paahtamaan niska limassa.

Lue lisää

Jos tulkitsen viestisi oikein, niin haluaisit vaikuttaa kirkolliskokouksen kautta. Näin ollen tulet osaksi konsiliarismin historiaa 1300-luvulta alkaen. Konsiliarismi (ajatus, jonka mukaan kirkolliskokous päättäisi paavin rinnalla ja jopa sijasta) syntyi suuresta skismasta eli tilanteesta, jolloin hallitsi useita paaveja (vastapaaveja) ja Pyhä Istuin siirtyi pois Roomasta. Kun Pisan kirkolliskokous onnistui ratkaisemaan tilanteen, konsiliarismi on siitä alkaen nähty useimmiten papalismin vastaparina eivätkä paavit ole halunneet järjestää kirkolliskokouksia, jotka nekin ovat valtapolitiikan näyttämöjä ihan kaikissa kirkoissa. Ex cathedra -erehtymättömyys liittyy tähän kuvioon eikä sitä ole käytetty kuin kerran koko paaviuden historiassa eli kyseessä on ns. kuollut kirjan eikä mitenkään elävä osa opillista traditiota.

KirkkoaUudistettava kirjoitti:

"että pitäisi palata alkuperäiseen ja oikeaan kirkkoon, jota voisimme yhdessä rakentaa."

Sehän se, kun rivi-ihmisen vaikutusmahdollisuudet rajoittuvat seurakuntatasolle - mitään vaaleja luottamustehtäviin ei ole ja iso kirkolliskokous on ollut viimeksi 1960 -luvulla. Vatikaani taas on täysi teokratia - ei mitään demokratiaa ja italiaa osaamattomat eivät Vatikaanissa pärjää ja siellä on räikeä italiaanojen yliedustus. Mustan väestönosan edustajilla on räikeä aliedustus piispa- ja sitä ylemmällä tasolla.

Paavin erehtymättömyys ex cathedra muuten johtuu siitä, että asiaa vastustaneet Itävallan, Saksan ja Ranskan edustajat poistuivat 2. kirkolliskokouksesta kun tiesivät jäävänsä tappiolle elikäs aika maallinen slitys paavin erehtymättömyydelle on.

Edes pappiskoulutus ei ole tasa-arvoista - esim. Jenkit saavat Italiassa oppia englanniksi kun taas esim. Saksassa joutuu takomaan päähän rajusti kieliä. Perustutkinnon jälkeen tietysti tohtorit ovat eriarvoisia; osalle tehdään Himaset eli väikkäri on muodollisuus kun taas osa joutuu paahtamaan niska limassa.

Lue lisää

En halua kiistää sitäkään väitettäsi, etteikö italialaisuus dominoisi kuurian, Kirkkovaltion ja Vatikaanin historiaa ja näin ollen myös nykypäivää, koska mikään ihmisen luoma ei synny tyhjästä. Mikään ihmisen luoma ei myöskään ole täydellistä, vaikka se olisikin Jumalan asettamaa järjestystä. Yksittäisen ihmisen vaikutusmahdollisuudet ovat pienet maailman epätasa-arvon, köyhyyden ja väkivallan edessä, mutta jokainen voi kuitenkin oman kutsumuksensa puitteissa toimia. Vallan ytimiin pääseminen on vaikeaa Suomessa, ja vielä vaikeampaa se on tietysti globaalissa kirkossa. Näen sen ehkä enemmänkin realiteettina kuin epätasa-arvon osoituksena.