köyhåt lapset

Yh:t voi mennä töihin ihan niin kuin kaikki muutkin, jos haluaa, mutta kun suurin osa elää mieluummin tukien varassa.

Näissä perheissä on kaksi isoa ongelmaa ja riskitekijää: yksinhuoltajuus ja työttömyys. Näiden kahden yhdistelmän seuraukset ovat ikävlä mutta odotuksenmukaisia. Tyhjästä kun on paha nyhjästä.
Yhteiskunta auttaa paljon, mutta ei pysty tällaisille perheille järjestämään samaa elintasoa, joka on perheissä, jossa kaksi aikuista käy säännöllisessä työssä. Työttömän aikuisen on syytä säästää missä voi: leipoa itse leivät, valmistaa ruoat edullisista perusraaka-aineista, hyödyntää tarjoukset, korjata vaatteet, kerätä marjoja ja sieniä, keksiä lapsille maksuttomia harrastuksia. Työtä pitää etsiä koko ajan ja tarvittaessa opiskella lisää.

Säälittää ne lapset kun teillä on niitä pakko tehdä köyhyyteen ja liian paljon. Mistäs luulet lapsillesi töitä löytyvän? Mitä varten niitä on pakko liikaa tehdä? Ratkaise ongelmasi ehkäisemällä.

Yksin elävät työttömät tai pienellä eläkkeellä elävät ovat vieläkin köyhempiä, ei edes autoa pysty pitämään.

Minäkin olen yksinhuoltaja, mutta käyn työssä. En saa muita yhteiskunnan tukia kuin lapsilisän (senkin enää vain toisesta lapsesta). Oma köyhyyteni johtuu juuri siitä, että kun en saa mitään tukia. Kaikki pitää kustantaa itse ja venyttää senttiä.

En kyllä kaipaa työttömäksi jättäytymistä ja yhteiskunnan rahalla elämistä. Nyt on ainakin teoriassa vapaus tehdä rahoillaan mitä haluaa, vaikka se meneekin asuntolainan maksamiseen, ruokaan, laskuihin ja lapsista aiheutuviin kuluihin. Omat harrastuskuluni ovat nollassa, vaatteet ostan kirppikseltä jne.

Minäkin kävin keräämässä mustikoita jonkun verran metsästä. Fillarilla liikun paikasta toiseen, niin pysyy kilotkin kurissa. Parvekkeella tai ikkunalaudalla voi istuttaa vaikka vähän herneitä lasten iloksi. Asunnon ei tarvitse olla iso, koska lapset voi nukkua vaikka kerrossängyissä tai huoneen voi jakaa esim. verholla. Läheskään kaikilla ei ole sitä ylellisyyttä, että jokaisella lapsella olisi oma huone.

Vaikkei itse ompelisikaan vaatteita, niin sen verran ainakin kannattaa tehdä, että esim. opettelee korjaamaan vaatteita. Sukissa oleva pieni reikä on helpompi korjata kuin iso reikä ja sukkien käyttöikää saa jatkettua jopa kuukausilla. Neulominen on helppoa ja sillä tavalla saa esim. kesälomalla tai telkkaria katsellessa neulottua joululahjaksi pipot, lapaset ja sukat.

Kun lapset oli pienempiä, niin tein heille vaatteita omista vanhoista vaatteistani esim. collegepuseroni hihoista sai lapselle collegehousun lahkeet, joissa oli jo resorit valmiina lahkeensuiksi. Keskisauma vaan piti leikata ja ommella ja sitten yläreunaan kuminauha. Samoin esim. vanhoista flanellipaidoista sai ihanan pehmeää kangasta vaikkapa vauvan yöpaidaksi.

Vielä nykyäänkin leivon isomman määrän kerralla ja pakastan osan. Kaupasta ei kannata ostaa kalliita karkkipusseja, jotka maksavat jopa yli 3 euroa kappaleelta, koska paljon halvempaa ja parempaa on itse paistetut letut, vohvelit tai pannukakku.

Ruokaa voi tehdä enemmän kerralla niin osan voi pakastaa ja laittaa jääkaappiin, jolloin siinä on ruokaa myöhemmin nautittavaksi.

Voimia voi myös yhdistää. Kävin joskus lapsettoman enoni luona tekemässä hänelle puutarhassa olleista marjoista ja omenista hilloa ja mehua. Vastapalkaksi hän antoi osan näistä mukaani ja usein vielä katiskasta tuoretta kalaa. Tällaisista töistä hyötyy kumpikin osapuoli ja tulee samalla kummallekin hyvä mieli ja sosiaalisia suhteita ylläpidettyä.

Keinoja on vaikka kuinka paljon. Ongelma on siinä, että valitettavasti moni on niin laiska ja saamaton, ettei osaa ryhtyä parantamaan omaa asemaansa. Vaikka on köyhä, niin sen ei pitäisi tarkoittaa samaa asiaa kuin tyhmyys. Onneksi on fiksuja ja toimeliaitakin köyhiä, joten moitteeni ei koske suinkaan kaikkia.

Aina voi myös työttömänäkin opiskella. Nykyisin on kaikenlaisia kursseja myös työssäkäyville. Esimerkiksi opiskelu työn ohessa ammattikorkeakoulussa on sellainen asia, joka ei maksa mitään, koska opiskelu johtaa tutkintoon. Opiskelu on rankkaa, mutta toisaalta esim. työttömyyden uhatessa se voi olla erittäinkin arvokas panostus tulevaisuutta varten. Myös kotiäiti voi opiskella aikuislinjalla, kunhan saa järjestettyä lapset tenttejä ja lähiluentopäiviä varten jonnekin, sillä kaikki opiskelut ei tietenkään voi olla etäopetusta.

Miks asunnon pitää olla iso? Me ei olla köyhiä vaan bruttotulot on yli 10 tonnia yhteensä kuussa. Asutaan 58 neliön omistuskämpässä 2 lapsen kanssa. Kummallakin oma huone ja me vanhemmat nukutaan avattavassa sohvasängyssä olkkarissa. On useampi koirakin ja hyvin mahdutaan. Rahasta ei ole kiinni ja ei todellakaan haluta isompaa asuntoa kun ei kiinnosta siivoilla.