Eroon kemikaalikierteestä

Iho on luotu pärjäämään itse, kuten kaikki muutkin elimet. Tietysti hellästi voi auttaa, vesipesu puhdistukseen ja esim. tippa kookosöljyä kosteutukseen (mikäli sille on tarvetta).
Kosmetiikkateollisuus tienaa, kun on onnistunut vakuuttamaan kansalle, että ensin pestään iho rikki kemikaaleilla, sitten korvataan poispesty ihon luontainen rasva kemikaaleilla ja tietysti päivällä pitää olla kymmenet eri kemikaalitöhnät naamassa (ja niiden pesemiseen tarvitaan taas tujua pesuainetta).

Jos vesipesu ei riitä puhdistukseen, voi kokeilla luonnollisia (ruoka-)aineita, esim. kookosöljyä.

Jos sinua pyydettäisiin syömään ihonhoitotuotteitasi, et varmaankaan söisi (toivottavasti). Ainakaan itse en haluaisi niiden pitkien inci-listojen myrkkyjä suuhuni, mahaani ja verenkiertooni. Mutta ihokin on elin, ei mikään kuollut kuori, vaan elävä ja elimistöön yhteydessä oleva elin, jonka kautta kemikaalit (shampoo, meikit, pesuaineet, rasvat, seerumit, deodorantti) imeytyvät elimistöön.

Ennen shampoon ja muiden pesuaineiden keksimistä ihmiset olivat puhtaita ja onnellisia. Iholle tarkoitettuja rasvoja ei ollut, mutta kyllä se iho pysyi hengissä ja hiusetkin päässä. Miten ennen selvittiin ilman tuotteita, joiden päivittäisen käytön välttämättömyydestä olemme vakuuttuneet?

Kaikista eniten ihon kuntoon voi vaikuttaa sisältäpäin, ruokavaliolla ja terveellisellä elämällä.

Jos on jokin ihosairaus tai vastaava, iho saattaa tarvita lääkitystä tai erityishoitoa. Mutta niinkuin joku täällä palstalla kertoi, joskus luontainen öljy hoitaa paremmin kuin tunnettu apteekkituote.