Olenko tekemisissä narsistimiehen kanssa?

"Tässä miehessä kuitenkin alussa hämäsi se, että oli vaatimattoman tuntuinen ja tuntui aidosti kiltiltä ja auttavaiselta. "

Kyllä kyllä. Narsisti laittaa ensin kynnyksen matalalle uhrin astua yli...

" harvoin sanoo minusta mitään positiivista mutta aika usein saattaa sanoa loukkaavia asioita esim. ulkonäöstä tai nykyään halveksii esim. ostamiani uusia vaatteita
- ei kestä kritiikkiä ja suuttuu siitä jos sanon hänestä jotain negatiivista
- suutuspäissään nousee silmitön viha ja raivokohtauksia ja viime aikoina uutena piirteenä jopa väkivaltaisuutta"

Ja odotat häneltä mitä? Miksi kysyt, pitääkö narsistia pelätä fyysisesti? Juurihan kirjoitit, että uutena piirteenä jopa väkivaltaisuutta. Sinuna pelkäisin siinä tapauksessa, että siihen olisi mahdollisuus. Jos on pakko olla vastatusten, on ehkä parempi käyttäytyä niin, ettei väkivaltaista yhteenoton vaaraa ole.

Asutteko yhdessä? Tee rauhassa erosuunnitelma. Ole ystävällinen häntä kohtaan, mutta pidä omista päätöksistäsi kiinni itsesi takia. Muista kutenkin se yleinen tieto, että vaarallisin hetki on eron tullessa. Silloin väkivaltainen ihminen on vaarallisin.

Minun mielestäni narsistit lähtevät itse suhteesta kun ymmärtävät, että aika on.

Sanoisin vielä, että narsistit ovat uhriensa kanssa vain ja ainoastaan koska jotenkin hyötyvät siitä. Mitä narsisti sinusta tai sinun kauttasi mahdollisesti tavoittelee. Jos on kovasti riippuvainen sinusta, riippuu myös sinussa todennäköisesti tiukemmin kiinni.

Vaikuttaa enemmänkin passiivis-agressiiviselta. Onhan niissä hieman samaa, mutta narsisti nimenomaan koittaa sitoutua mahdollisimman äkkiä ja saada henkisen yliotteen. Nämä "sankaritarinat" nyt voisivat olla, mutta vaatiiko suoranaisesti huomiota ja palvontaa?

Kaikki tuo kiukuttelu, piikittely, kosketuksen evääminen, jälkikäteen hyvittely ja vastaamatta jättäminen on passiivis-agressiivisia tapoja osoittaa tyytymättömyyttään ja turhautumistaan.

http://myrskykari.tripod.com/psykiatria/passiivisaggressiivinen.html

Tässä linkki tietouteen passiivis-agressiivisuudesta

"Samanaikaissairastavuutta monien muiden persoonallisuushäiriöiden kanssa on myös usein havaittu kuten huomionhakuinen-, epävakaa-, obsessiivis-kompulsiivinen-, riippuvainen- ja narsistinen persoonallisuushäiriö. Henkilöt joilla on näitä persoonallisuushäiriöitä voivat käyttää passiivista aggressiota puolustusmekanismina."

Eli narsistit voivat käyttää passiivista aggressiota puolustusmekanismina.

Kiitos kommenteista.
Sankaritarinat on niitä mitä hän on tehnyt aikaisemmassa elämässä esim. asunut ulkomailla ja saavutukset urheilussa (on entinen huipputason urheilija). Ex-vaimo on myös jalustalla ja puhuu vieläkin hänestä ”me” muodossa ihan kuin olisivat vielä yhdessä ja juuri tehneet kyseiset asiat eli ” me teimme, me olimme” jne. vaikka erosta jo vuosia aikaa. Piti ex-vaimo kuvaa lipaston päällä ja säilytti hänen tavaroitaan kotonaan monta vuotta kun aloimme olemaan yhdessä eikä nähnyt siinä mitään outoa. En voi tietää eron oikeata syytä mutta kertoo että ex-vaimo rakastui toiseen ja muutti lennosta toisen miehen luokse. Meni ex-vaimon kanssa nopeasti eli alle vuoden tuntemisen jälkeen naimisiin.
Emme asu yhdessä. Koen että on kanssani vaan sen takia että hyötyy siitä esim taloudellisesti. En tiedä mitä muuta hyötyä hän saa?
Näkyvintä on fyysisen kosketuksen välttäminen, pakonomainen tarve täyttää päivä erilaisilla harrastuksilla aamusta iltaan eli alituinen suorittamisen pakko, ja kyvyttömyys empatiaan. Kun kerron omista asioistani hän selvästi hermostuu ja sanoo jotain loukkaavaa. Kun hän suuttuu, yrittää sen jälkeen hyvitellä erilaisilla keinoilla esim. lahjoilla ja silloin luulen näkeväni pienen pilkahduksen inhimillisyyttä, muuten vastassa on täysin kylmä ihminen. Mielialat saattavat vaihdella hetkessä, mutta silloin kun parempi puoli tulee esiin on hän kiltti ja ihana. Mutta nykyään en juuri näe sitä puolta. Olen alkanut jo epäillä että kuvittelen kaiken ja syy on minussa. Joskus kun istumme aamiaispöydässä, huomaan että hän tarkkailee minua ihan kuin haluaisi päästä pääkoppaani sisään ja lukea minun ajatukset, sekin jotenkin karmaisee. Viimeisin tempaus oli että katosi yli viikoksi eikä ottanut mitään yhteyttä eikä vastannut viesteihini. Lopulta kun sain kiinni, hän vaan nauroi sille että olin ollut huolissani ja sanoi ettei huvittanut vastata. Oma isäni jonka olen itse todennut narsistiseksi tekee sitä samaa naisystävälleen eli kiduttaa toista ja on itse sanonut, että laittaa naisensa koirakouluun.
Onko naisella muuten vaara löytää narsistinen mies helpommin jos oma isä on narsisti?
Luulen että hän on huomannut että enää alistu samalla lailla kuin aikaisemmin ja on varmaan itse lähtemässä suhteesta. Tähän viittaisi viimeaikainen katoamistemppu.
Kuinka kauan narsisti yleensä pystyy näyttelemään ennen kuin totuus tulee esille? Puhutaanko tässä vuosista?

heikko itsetuntoiselta tuo minusta vaikuttaa tai läheisriippuvaiselta joka haluaa hallita kumppaniaan. Ei kannata olla paskassa suhteessa eroa yksin on terveellisempää joskus.