Vakaumus vs. mielipide?

Evita

"Vakaumus on yleiskielessä varma, vakaa käsitys jostakin perusluonteisesta asiasta. Vakaumus voi viitata etenkin vaikeasti yleispäteväksi todistettavaan asiaan."

"Mielipide on yleisesti ottaen joukko ihmisen omia ajatuksia jostakin tietystä asiasta tai aiheesta. Mielipide muodostuu ihmisen omista kokemuksista sekä kuulemista tai näkemistä aihetiedoista."

Vakaumus on usein pysyvä, ja syvempi kanta asioihin, kuin pelkkä mielipide, joka voi muuttua kun tietoa tulee lisää.

Keskusteluissa nämä tahtoo usein sekoittua toisiinsa. Senpä vuoksi täälläkin nämä keskustelut kärjistyy, ja helposti tulee riitoja kun toinen puhuu vakaumuksensa syvällä rintaäänellä, ja toisella on vain jonkinlainen mielipide asiasta.

Mielipiteitä asiasta?

32

183

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Sarcisson

      Entä vakaumukseen perustuva mielipide? Vakaumus voi myös muuttua.

      Huomaa, että sanat hämäävät tässä. Jos käyttää toista määritelmää englannista, niin ero noiden kahdella välillä kapenee huomattavasti

      Vakaumus: uskomus siihen, että jokin (perustavanlaatuinen) väite on totta.
      Mielipide: uskomus, jonka ihminen on muodostanut jostain aiheesta.

      Eli mielipide on uskomus, joka on muodostettu toisesta, syvemmästä uskomuksesta.

      • Evita

        Niin vakaumus on jostakin ihmiselle hyvin tärkeästä asiasta, kuten koti, uskonto tai isänmaa. Nämä perusarvot lueteltuna. Tiedä häntä kuinka usein näistä asioista muuttaa mielipiteensä. Kun taas mielipide esim. jostakin henkilöstä voi muuttua. Tosin sanotaan että ensivaikutelma on usein pysyvä. Kuinka usein sitä muuttaa käsitystään henkilöstä, jolta on saanut kielteisen ensivaikutelman, tai miksei myönteisenkin jos se myöhemmin osoitautuukin toiseksi.


    • Helppoa heinäntekoa

      Se muutaminen on ihan helppoa ja tapahtuu ihan huomaatattakin, kun isänmaan itsenäisyydestä luovutettiin ja Suomen kansalle kuulva valta, luotutettiin neuvoa antavan kansanäänestyksen perusteella, EU:lle eli Suomen rajojen ulkopuolelle, ja koti on usein vain pakkien ja krynderieden monopolivallan välineenä pantattuna oleva luukku, jota jokainen keskituloinen suomalainen joka sellaiseen yltää saa maksaa lähes koko ikänsä, uskontohan on jo muutettu monella tavalla viimeisen parin Tarja Halosen persidettityskauten aikana ja on osa Glo-baalia suurta jäkikatolsita maailmakirkoa - vai mitä?

      • Evita

        No ehkäpä ne yleisesti on muuttuneet kun on ollut jos jonkinlaista seppää selittämässä, ja niitä muokkaamassa, mutta nyt kysytäänkin sitä henkilökohtaista vakaumusta, tai mielipidettä, mikä on itse kullakin on ja pysyy, jos pysyy.


    • Hiljainen kylätie

      Siis sinun päässäsikö vain se "koti, uskonto ja isänmaa" - pysyvät muuttumattomina maailman lyhyimmällä tyhjällä kiitoradalla?

      • Evita

        Otin nuo arvot vain esimerkiksi. Muita arvoja voisi olla, elämän suojelu, mitkä abortti ja eutanasia keskusteluissa on nousseet vahvasti esiin. Myös tämä homokeskustelu on tapetilla jatkuvasti siksi kun, miehen ja naisen välinen avioliitto Jumalan luomana on joillekin vakaumuksena se ainoa oikea, josta he eivät luovu. Se on siis heille vakaumus, eikä mikään mielipide.


    • Kyllähän ne sekoittuvatkin, kuten tuolla yllä oli kerrottu. Mielipiteet eli käsitykset ja se miten perustelee esim. vakaumuksensa pohjautuvat luonnollisesti vakaumukseen.

      Muutamia määritelmiä:

      ”Sellaista mielipidettä, jota ei voida helposti muuttaa, kutsutaan vakaumukseksi. Uskontoihin liittyy usein vakaumus, jota kutsutaan uskoksi.”
      http://www.dlc.fi/~etkirja/et5.htm#mozTocId967073

      ”Katsomus on yleiskielessä vakiintunut asenne, pysyväksi lujittunut käsitys elämästä ja perusasioista. Katsomuksen synonyymi on näkemys (näkökanta, katsantokanta). Näkemys viittaa myös erityisesti periaatteelliseen asennoitumis- tai suhtautumistapaan, mielipiteeseen, käsitykseen.”
      http://fi.wikipedia.org/wiki/Katsomus

      Kun esimerkkinä mainitset tuon ”koti, uskonto ja isänmaa” vakaumuksen, se rakentuu jokaiselle eri tavoin.

      ”Iskulause on suomalainen muunnelma saksankielisistä sanoista ”Kirche, Kinder und Küche” (suom. ”kirkko, lapset ja keittiö”)…”
      http://fi.wikipedia.org/wiki/Koti,_uskonto_ja_isänmaa

      Se on ollut vahvasti kokoomuslainen iskulause, jolla luonnollisesti muille on toisenlainen merkitys. On sanottu ettei köyhällä ole isänmaata, vaan hänen tulee mennä sinne missä on leipää. Samoin jos asunnon saaminen on vaikeaa, silloin ei ole kotia vaan asunto. Ellei tunnusta evankelisluterilaista uskoa, iskulause sulkee ulos heidätkin.

      Minulle se mm. pitää sisällään hyvin oikeistolaisen keskiluokkaisen arvomaailman, jossa naisen tulee olla kotirouvana ja velkaa pitää ottaa asumiseen sekä kannattaa markkinataloutta. Nämä ovat sitten niitä, joista voidaan mielipiteitä ilmaista puolesta ja vastaan ja siltä väliltä.

      Meillä on tiettyjä perusarvoja.

      ”miten yhteiskunnan tulee suhtautua sitä ympäröivään maailmaan,
      miten yhteiskunnan jäsenten tulee suhtautua yhteiskuntaan ja sen auktoriteetteihin
      miten kansalaisten tulee suhtautua toisiinsa ”
      http://fi.wikipedia.org/wiki/Perusarvot

      Ne ovat muodostuneet jokaiselle sen oman historian kautta. Perusteet eli vakaumukset ovat sitten sieltä. Itse näen, ettei kristillisyys ole kiinni tietyssä vakaumuksessa, vaan sen saa rakentaa myös toisenlaiselle pohjalle. Mutta, nämä ovat jälleen mielipiteitä.

      Toiset ovat valmiita rakentamaan vakaumuksen joustavalle pohjalle ja toiset tarvitsevat pysyvän ja muuttumattoman pohjan. Kummallakin on hyvät puolensa ja huonot puolensa. Ja jälleen näistäkin voimme käydä mielipiteiden vaihtoa.

      • vakaumus vs. mielip.

        Vakaumusta ei kristinuskon ollessa kyseessä rakenneta, vaan se saadaan lahjana Jumalalta. Vakaumuksia ei yleensäkään rakenneta, vaan ne saadaan oman kokemuksen kautta. Siihen uskotaan, mikä on koettu todeksi, ja kun jokin uskonto tai aate sanoittaa tuota omaa kokemusta, omaksutaan tuo uskonto tai aate omaksi tietoiseksi vakaumukseksi.

        Rakennettu vakaumus on korttitalo, joka kaatuu helposti, kun elämä tai toisenlaisten näkemysten trendi puhaltavat sen nurin. Se on aivojen tuote, kun taas pysyvä vakaumus tulee syvältä sydämestä, kuvaannollista kieltä käyttääkseni.

        Mielipiteet ovat paljon pinnallisempia ja häilyvämpiä asioita kuin vakaumus. Ne voivat muuttua, kun tieto tai olosuhteet muuttuvat.


      • Evita
        vakaumus vs. mielip. kirjoitti:

        Vakaumusta ei kristinuskon ollessa kyseessä rakenneta, vaan se saadaan lahjana Jumalalta. Vakaumuksia ei yleensäkään rakenneta, vaan ne saadaan oman kokemuksen kautta. Siihen uskotaan, mikä on koettu todeksi, ja kun jokin uskonto tai aate sanoittaa tuota omaa kokemusta, omaksutaan tuo uskonto tai aate omaksi tietoiseksi vakaumukseksi.

        Rakennettu vakaumus on korttitalo, joka kaatuu helposti, kun elämä tai toisenlaisten näkemysten trendi puhaltavat sen nurin. Se on aivojen tuote, kun taas pysyvä vakaumus tulee syvältä sydämestä, kuvaannollista kieltä käyttääkseni.

        Mielipiteet ovat paljon pinnallisempia ja häilyvämpiä asioita kuin vakaumus. Ne voivat muuttua, kun tieto tai olosuhteet muuttuvat.

        Hyvin sanottu. Vakaumus on tulessa koeteltu, ja todeksi eletty Jumalan johdatuksessa. Kun sen sillä tavoin tajuaa, se ei muutu vaan pysyy ja vahvistuu aikain saatossa.


      • vakaumus vs. mielip. kirjoitti:

        Vakaumusta ei kristinuskon ollessa kyseessä rakenneta, vaan se saadaan lahjana Jumalalta. Vakaumuksia ei yleensäkään rakenneta, vaan ne saadaan oman kokemuksen kautta. Siihen uskotaan, mikä on koettu todeksi, ja kun jokin uskonto tai aate sanoittaa tuota omaa kokemusta, omaksutaan tuo uskonto tai aate omaksi tietoiseksi vakaumukseksi.

        Rakennettu vakaumus on korttitalo, joka kaatuu helposti, kun elämä tai toisenlaisten näkemysten trendi puhaltavat sen nurin. Se on aivojen tuote, kun taas pysyvä vakaumus tulee syvältä sydämestä, kuvaannollista kieltä käyttääkseni.

        Mielipiteet ovat paljon pinnallisempia ja häilyvämpiä asioita kuin vakaumus. Ne voivat muuttua, kun tieto tai olosuhteet muuttuvat.

        Juu, käytin sanaa ”rakentua” ihan vain siksi, että se on käytännönläheinen ilmaisu. Se siis tarkoittaa että todellakin muodostamme vakaumuksemme (rakennamme) kokemusten, erilaisten tietojen ja osittain intuitiomme (”sydän” eli tunteet) kautta. Siihen vaikuttavat ikä että ympäristökin, missä elämme.

        Vakaumus on enemmän tai vähemmän tietoista. Yleensä vakaumus on se näkemys jonka olemme muodostamme niin itsestämme kuin maailmasta (myös siis hengellisyys luetaan tähän) ja jolla koetamme selittää nämä ilmiöt. Usko on yksi joka rakentuu sen uskonnon kautta ja avulla, joka on ollut vaikuttamassa jossain vaiheessa.

        Ikä on merkittävä siksi että identiteetin ja vakaumuksen voidaan katsoa olevan kokonaisuus vasta varhaisaikuisuudessa (18 -25) ja sen jälkeen se on aika pysyvä. Keski-ikäisillä sitä hyvin harvoin enää voi muuttaa. Asia joka on hyvä ottaa huomioon, kun ajatelleen vaikka uskoontuloa tai uskonnon muuttamista. Nuorilla se on aika joustavaa mutta kun ikää karttuu, se on yhä vaikeampaa.

        Mutta, mielipide on toki olla häilyväkin, joskin se riippuu kovasti siitä asiasta, mistä on kyse. Laitan vaikka esimerkkejä, joihin ei siis ole tarkoitus nyt vastata:

        Olisiko mielestäsi aborttilakia höllettävä?
        Olisiko kirjojen ja elokuvien sensuuria tiukennettava?
        Mitä mieltä olet naispappeudesta?
        Mitä mieltä olet valtion puuttumisesta yritystoimintaan?
        Mitä mieltä olet teknologian lisääntymisestä?

        Näihin varmaan melkein jokainen vastaa sen vakaumuksensa kautta. Toki mielipide voi vaihtua, jos on valmis vakaumustaankin edes hiukan muuttamaan. Silloin etenkin sitä vakaumustaan on hyvä pohtia, kun saa sellaista tietoa tai kokemusta, joka on hyvin olennaisesti vaikuttavaa.


      • Evita
        mummomuori kirjoitti:

        Juu, käytin sanaa ”rakentua” ihan vain siksi, että se on käytännönläheinen ilmaisu. Se siis tarkoittaa että todellakin muodostamme vakaumuksemme (rakennamme) kokemusten, erilaisten tietojen ja osittain intuitiomme (”sydän” eli tunteet) kautta. Siihen vaikuttavat ikä että ympäristökin, missä elämme.

        Vakaumus on enemmän tai vähemmän tietoista. Yleensä vakaumus on se näkemys jonka olemme muodostamme niin itsestämme kuin maailmasta (myös siis hengellisyys luetaan tähän) ja jolla koetamme selittää nämä ilmiöt. Usko on yksi joka rakentuu sen uskonnon kautta ja avulla, joka on ollut vaikuttamassa jossain vaiheessa.

        Ikä on merkittävä siksi että identiteetin ja vakaumuksen voidaan katsoa olevan kokonaisuus vasta varhaisaikuisuudessa (18 -25) ja sen jälkeen se on aika pysyvä. Keski-ikäisillä sitä hyvin harvoin enää voi muuttaa. Asia joka on hyvä ottaa huomioon, kun ajatelleen vaikka uskoontuloa tai uskonnon muuttamista. Nuorilla se on aika joustavaa mutta kun ikää karttuu, se on yhä vaikeampaa.

        Mutta, mielipide on toki olla häilyväkin, joskin se riippuu kovasti siitä asiasta, mistä on kyse. Laitan vaikka esimerkkejä, joihin ei siis ole tarkoitus nyt vastata:

        Olisiko mielestäsi aborttilakia höllettävä?
        Olisiko kirjojen ja elokuvien sensuuria tiukennettava?
        Mitä mieltä olet naispappeudesta?
        Mitä mieltä olet valtion puuttumisesta yritystoimintaan?
        Mitä mieltä olet teknologian lisääntymisestä?

        Näihin varmaan melkein jokainen vastaa sen vakaumuksensa kautta. Toki mielipide voi vaihtua, jos on valmis vakaumustaankin edes hiukan muuttamaan. Silloin etenkin sitä vakaumustaan on hyvä pohtia, kun saa sellaista tietoa tai kokemusta, joka on hyvin olennaisesti vaikuttavaa.

        Minusta on todellakin hyvä tunnistaa näiden asioiden ero, jotta ymmärtää miksi jotkut ovat joidenkin asioiden suhteen hyvin periksi antamattomia.
        Ymmärtää se, että asia merkitsee jollekin paljon enemmän kuin pelkkä mielipide, jonka asiaa pähkäillessä voi muuttaa.


      • Evita kirjoitti:

        Minusta on todellakin hyvä tunnistaa näiden asioiden ero, jotta ymmärtää miksi jotkut ovat joidenkin asioiden suhteen hyvin periksi antamattomia.
        Ymmärtää se, että asia merkitsee jollekin paljon enemmän kuin pelkkä mielipide, jonka asiaa pähkäillessä voi muuttaa.

        Hyvä huomio. Totta on että mielipiteitä voi ”vaihtaa” (teki sen sitten mistä vakaumuksesta lähtien hyvänsä), mutta ei kai niiden tarkoituksena ole muuttaa muiden vakaumuksia?

        Eli kun joku kirjoittaa mielipiteen, niin siihen kirjoitetaan toinen mielipide, jossa voi olla kritiikkiä . Se tavallaan on perustelu sille, miksi ajattelee toisin.

        Hyvässä keskustelussa koetetaan sitten miettiä puolin ja toisin, mikä noista perusteluista on hyvä ja mitä voi kyseenalaistaa. Näin opitaan ymmärtämään myös erilaisia mielipiteitä ja niiden taustoja. Ymmärtämisellä en tarkoita että muutetaan sitä omaa vakaumusta tai mielipidettä ehkä silloin, kun pohdiskelun jälkeen huomaa että voi ottaa ainakin osan ja hyväksyä sen. Tai ylipäätään saa jotain, mitä sitten miettiä enemmän.

        Joillakin on hyvin ehdottomat mielipiteet, ja jokaisella on varmaan syynsä siihen. Jotkut ovat valmiita huomioimaan uusia ajatuksia ja rakentaa niillä vakaumustaan edelleen. Liika ehdottomuus vaan johtaa inttämiseen, jossa koetetaan voittaa. Samoin se voi sisältää käännyttämistä, halutaan että se toinen todella muuttaa vakaumustaan – joskus jopa sen keskustelun aikana.

        Inttely ja väittely eroavat siinä toisissaan että väittely noudattaa tiettyjä sääntöjä ja se on kurinalaista. Aika vaikea laji, sen olen huomannut. Inttely kai on sitä, että koetetaan kumman mielipide voittaa. No, sama se – sekaisin ne joskus menevät.


      • vakaumus vs. mielip.
        mummomuori kirjoitti:

        Hyvä huomio. Totta on että mielipiteitä voi ”vaihtaa” (teki sen sitten mistä vakaumuksesta lähtien hyvänsä), mutta ei kai niiden tarkoituksena ole muuttaa muiden vakaumuksia?

        Eli kun joku kirjoittaa mielipiteen, niin siihen kirjoitetaan toinen mielipide, jossa voi olla kritiikkiä . Se tavallaan on perustelu sille, miksi ajattelee toisin.

        Hyvässä keskustelussa koetetaan sitten miettiä puolin ja toisin, mikä noista perusteluista on hyvä ja mitä voi kyseenalaistaa. Näin opitaan ymmärtämään myös erilaisia mielipiteitä ja niiden taustoja. Ymmärtämisellä en tarkoita että muutetaan sitä omaa vakaumusta tai mielipidettä ehkä silloin, kun pohdiskelun jälkeen huomaa että voi ottaa ainakin osan ja hyväksyä sen. Tai ylipäätään saa jotain, mitä sitten miettiä enemmän.

        Joillakin on hyvin ehdottomat mielipiteet, ja jokaisella on varmaan syynsä siihen. Jotkut ovat valmiita huomioimaan uusia ajatuksia ja rakentaa niillä vakaumustaan edelleen. Liika ehdottomuus vaan johtaa inttämiseen, jossa koetetaan voittaa. Samoin se voi sisältää käännyttämistä, halutaan että se toinen todella muuttaa vakaumustaan – joskus jopa sen keskustelun aikana.

        Inttely ja väittely eroavat siinä toisissaan että väittely noudattaa tiettyjä sääntöjä ja se on kurinalaista. Aika vaikea laji, sen olen huomannut. Inttely kai on sitä, että koetetaan kumman mielipide voittaa. No, sama se – sekaisin ne joskus menevät.

        Tuollaistahan se on silloin sekä hyvässä että pahassa, jos kummallakin on kyseessä vain mielipiteet. Mutta jos toinen mieltää, että keskustellaan vain mielipiteistä, ja toisella onkin kyseessä vakaumus, ongelmat tulee. Se mielipiteistä keskusteleva ei suostu tajuamaan, että toiselle asia on niin kuin on eikä muuksi muutu.

        Toisen ihmisen vakaumuksen edessä voi vain kumartaa, vaikka sitä pitäisi huonona tai moraalittomana. Korkeintaan voi sanoa, että pitää sitä huonona tai moraalittomana, ja kertoa, miksi.


      • vakaumus vs. mielip.
        vakaumus vs. mielip. kirjoitti:

        Tuollaistahan se on silloin sekä hyvässä että pahassa, jos kummallakin on kyseessä vain mielipiteet. Mutta jos toinen mieltää, että keskustellaan vain mielipiteistä, ja toisella onkin kyseessä vakaumus, ongelmat tulee. Se mielipiteistä keskusteleva ei suostu tajuamaan, että toiselle asia on niin kuin on eikä muuksi muutu.

        Toisen ihmisen vakaumuksen edessä voi vain kumartaa, vaikka sitä pitäisi huonona tai moraalittomana. Korkeintaan voi sanoa, että pitää sitä huonona tai moraalittomana, ja kertoa, miksi.

        Otanpa tässä vielä esimerkin (siis ei ole tarkoitus keskustella siitä enempää).
        Naispappeus. Minun kantani naispappeuteen ei ole vakaumus, vaan pelkkä mielipide. Näihin asti olen ollut sitä mieltä, että mitä ihmeen väliä papin sukupuolella on, samantekevää onko mies vai nainen. Nykyään en ole siitä enää varma, mutta syitä en ala tässä selittää. Sanon vain sen, että ne ovat käytännölliset, eivät teologiset tai aatteelliset.

        On paljon ihmisiä, joiden kanta naispappeuteen on vakaumus. Heitä on kaksi keskenään riitelevää ryhmää. Toiset eivät hyväksy naispappeutta, koska pitävät sitä Jumalan sanan vastaisena. Toiset eivät hyväksy naispappeuden hyväksymättömyyttä, koska pitävät sitä tasa-arvon tai ihmisoikeuksien vastaisena.
        Kumpikin ryhmä perustelee kantansa omalla vakaumuksellaan, eikä se sano toiselle osapuolelle mitään vaan on sille tyhjää sanahelinää eikä kajoa siihen, mistä naispappeudessa on kysymys.


      • sama .
        vakaumus vs. mielip. kirjoitti:

        Otanpa tässä vielä esimerkin (siis ei ole tarkoitus keskustella siitä enempää).
        Naispappeus. Minun kantani naispappeuteen ei ole vakaumus, vaan pelkkä mielipide. Näihin asti olen ollut sitä mieltä, että mitä ihmeen väliä papin sukupuolella on, samantekevää onko mies vai nainen. Nykyään en ole siitä enää varma, mutta syitä en ala tässä selittää. Sanon vain sen, että ne ovat käytännölliset, eivät teologiset tai aatteelliset.

        On paljon ihmisiä, joiden kanta naispappeuteen on vakaumus. Heitä on kaksi keskenään riitelevää ryhmää. Toiset eivät hyväksy naispappeutta, koska pitävät sitä Jumalan sanan vastaisena. Toiset eivät hyväksy naispappeuden hyväksymättömyyttä, koska pitävät sitä tasa-arvon tai ihmisoikeuksien vastaisena.
        Kumpikin ryhmä perustelee kantansa omalla vakaumuksellaan, eikä se sano toiselle osapuolelle mitään vaan on sille tyhjää sanahelinää eikä kajoa siihen, mistä naispappeudessa on kysymys.

        Tämä siis ei ollut tuohon edelliseen viestiini liittyvä esimerkki, vaan vain esimerkki mielipiteen ja vakaumuksen erosta.
        Huh, tämä helle pehmentää pään lopullisesti ja saa kirjoittamaan mitä sattuu.


      • vakaumus vs. mielip. kirjoitti:

        Tuollaistahan se on silloin sekä hyvässä että pahassa, jos kummallakin on kyseessä vain mielipiteet. Mutta jos toinen mieltää, että keskustellaan vain mielipiteistä, ja toisella onkin kyseessä vakaumus, ongelmat tulee. Se mielipiteistä keskusteleva ei suostu tajuamaan, että toiselle asia on niin kuin on eikä muuksi muutu.

        Toisen ihmisen vakaumuksen edessä voi vain kumartaa, vaikka sitä pitäisi huonona tai moraalittomana. Korkeintaan voi sanoa, että pitää sitä huonona tai moraalittomana, ja kertoa, miksi.

        Esimerkkisi oli hyvä, sillä se auttoi ymmärtämään mitä tarkoitat.

        Ehkä se että kirjoittaja itse jotenkin ilmaisisi sen, kummasta on kyse, auttaisi siinä muita ymmärtämään paremmin?
        Joskin katson että vakaumuksestakin voi keskustella. Tosin valmiuden siihen eivät kaikilla ole samat. Onhan se mielenkiintoista tietää, kuinka toinen on päätynyt siihen vakaumukseensa.

        Toki moni muodostaa mielipiteitään niitä sen kummemmin miettimättä. Ehkä kaikilla ei ole kuin hyvin hatara se vakaumus? Näin itse olen päätellyt kun olen keskustellut hyvin monien ihmisten kanssa. Mutta kuinka voi erottaa sen milloin toisella on vakaumus ja milloin vain sen hetkinen tuntemus eli mielipide? Kas siinäpä pulma.

        Mielipide on kuitenkin iso asia. Siihen perustuu demokratiamme. Mielipiteiden kautta äänestämme, tutkimme eri asioita sekä teemme päätöksiä. Esimerkiksi Raamattu, se mitä se on ja mitä se sisältää, on niin tietoa sekä vakauksen pohjalta ilmaistuja mielipiteitä.

        No, ei oikeastaan kovin yksinkertaista tämäkään ole. Kuinka moni oikeastaan on miettinyt käytännössä sen, mikä on se vakaumus ja mikä se mielipide?

        Totta, tämä helle ei ole mitenkään terävöittävää – joten hajatelmat sallittakoon!


    • Kristittyjen vapaus

      Onneksi se miten uskontofasistinen uskonlahko suhtautuu yhteiskuntaan, ei sido kristittyjä heidän kirkollisiin vaatimuksiinsa, ei keskenään riiteleviin katolisiin, eikä luterilaisiin jotka ruhtinaat aikanaan määräsivät hallitsemiensa alueiden kansanuskonnoiksi, - silloin kun he itse myös feodaaliherroina maita ja mantuja valtansa alle antikristillisesti ihmisiä "herroina halliten" asettivat vastoin Jeesuksen sanoja.

    • lkjhgft

      Jumalan ja Jeesuksen Lakia ja Suomen Perustuslakia ei tule uskonsa varjolla rikkoa!

      Siis, uskonvapaus EI OIKEUTA RIKKOMAAN MUITA LAKEJA.

    • Maisalis

      Vakaumukseni on, että kirkkomme opetuksen tulee perustua Jeesuksen rakkauden ja armon sanomaan. Jeesus ei sulkenut ketään rakkautensa ja valonsa ulkopuolelle. Kuten arkkipiispammekin totesi kannanotossaan, seksuaalivähemmistöt on kirkossammekin suljettu usein ovien ulkopuolelle. Käsittääkseni (ja tämä on vakaumukseni) tuollainen ulos sulkeminen on syntiä.
      Tuota syntiä arkkipiispakin pyysi anteeksi.

      • tavat muuttuu

        Joopa joo, sitähän se arkkipiispa pyyteli anteeksi, että tähän asti on pyritty elämääm niinkuin Jumala meitä neuvoo. Mutta nyt on uudet tuulet ja Jumalan puhetta ei enää haluta kuunnella.


      • sancta simplicitas

        Sulla ei mitään "vakaumusta" ole. Pelkkiä liberaaleja mielipiteitä.

        Älä esitä mitään "vakaumuksen ihmistä" kun et siitä mitään tiedä. Kaikki mitä vakaumus-sanasta ymmärrät, olet kuullut sellaisilta joilla on TODELLINEN vakaumus.

        Sinä olet pelkkä tuulen vietävissä oleva, vähän väliä mielipidettäsi vaihtava tuuliviiri jota kukaan ei ota enää tosissaan.

        Ei sinusta se uskovaa tee että muikealla suulla huudat "rakkausrakkauskaikkipelastuu" -itse keksimääsi naurettavaa "uskontoa"


      • sancta simplicitas kirjoitti:

        Sulla ei mitään "vakaumusta" ole. Pelkkiä liberaaleja mielipiteitä.

        Älä esitä mitään "vakaumuksen ihmistä" kun et siitä mitään tiedä. Kaikki mitä vakaumus-sanasta ymmärrät, olet kuullut sellaisilta joilla on TODELLINEN vakaumus.

        Sinä olet pelkkä tuulen vietävissä oleva, vähän väliä mielipidettäsi vaihtava tuuliviiri jota kukaan ei ota enää tosissaan.

        Ei sinusta se uskovaa tee että muikealla suulla huudat "rakkausrakkauskaikkipelastuu" -itse keksimääsi naurettavaa "uskontoa"

        Vakaumus on vakaumus vaikkei se ole sama kaikilla. Älä turhaan ivaa.


      • Hah hah haahaaa
        mummomuori kirjoitti:

        Vakaumus on vakaumus vaikkei se ole sama kaikilla. Älä turhaan ivaa.

        Siis vaikkapa_ : "Toverit jaetaan kiväärit !" ?


      • Maisalis
        sancta simplicitas kirjoitti:

        Sulla ei mitään "vakaumusta" ole. Pelkkiä liberaaleja mielipiteitä.

        Älä esitä mitään "vakaumuksen ihmistä" kun et siitä mitään tiedä. Kaikki mitä vakaumus-sanasta ymmärrät, olet kuullut sellaisilta joilla on TODELLINEN vakaumus.

        Sinä olet pelkkä tuulen vietävissä oleva, vähän väliä mielipidettäsi vaihtava tuuliviiri jota kukaan ei ota enää tosissaan.

        Ei sinusta se uskovaa tee että muikealla suulla huudat "rakkausrakkauskaikkipelastuu" -itse keksimääsi naurettavaa "uskontoa"

        Sinä Sancta Simplicitas koet varmasti saavasi helpotusta purkaessasi aggressioita minuun. Sanoinkin tuolla jossain toisessa aloitusketjussa, että minua todella tarvitaan tällä palstalla. On tärkeätä löytää ne kipupisteet, joista meidän kristittyjen kannattaa keskustella.

        On ymmärrettävää, että on helppoa leimata toisenlaiset mielipiteet vähemmän arvokkaiksi, mutta eikö meidän silti tulisi kunnioittaa toisiamme lähimmäisinä? Muuten päädytään sellaiseen yksinkertaistukseen, että vain minun vakaumukseni on se ainoa oikea ja aito vakaumus. Ja se tie ei ole historian valossakaan johtanut mihinkään hyvään.


      • Sancta simplicitas
        Maisalis kirjoitti:

        Sinä Sancta Simplicitas koet varmasti saavasi helpotusta purkaessasi aggressioita minuun. Sanoinkin tuolla jossain toisessa aloitusketjussa, että minua todella tarvitaan tällä palstalla. On tärkeätä löytää ne kipupisteet, joista meidän kristittyjen kannattaa keskustella.

        On ymmärrettävää, että on helppoa leimata toisenlaiset mielipiteet vähemmän arvokkaiksi, mutta eikö meidän silti tulisi kunnioittaa toisiamme lähimmäisinä? Muuten päädytään sellaiseen yksinkertaistukseen, että vain minun vakaumukseni on se ainoa oikea ja aito vakaumus. Ja se tie ei ole historian valossakaan johtanut mihinkään hyvään.

        "On ymmärrettävää, että on helppoa leimata toisenlaiset mielipiteet vähemmän arvokkaiksi, mutta eikö meidän silti tulisi kunnioittaa toisiamme lähimmäisinä? "

        Niinkö sinä itse mielestäsi teet ja olet toiminut?

        Kyllä on röyhkeää kun syyttää toista siitä mihin itse on vikapää!



        Minä en arvosta enkä kunnioita sinua ja kaltaisiasi tippaakaan. Arvostan vilpittömiä ihmisiä jotka eivät levitä valeita toisista ihmisryhmistä ja jotka ovat OIKEASTI valmiita kuuntelemaan myös muiden perusteluja. SINÄ et ole lähelläkään sitä vaan olet juuri päinvastainen. Enempää en voisi kaltaisiasi inhota.

        Etkö tunnista omaa kuvaasi?


      • Sancta simplicitas
        Maisalis kirjoitti:

        Sinä Sancta Simplicitas koet varmasti saavasi helpotusta purkaessasi aggressioita minuun. Sanoinkin tuolla jossain toisessa aloitusketjussa, että minua todella tarvitaan tällä palstalla. On tärkeätä löytää ne kipupisteet, joista meidän kristittyjen kannattaa keskustella.

        On ymmärrettävää, että on helppoa leimata toisenlaiset mielipiteet vähemmän arvokkaiksi, mutta eikö meidän silti tulisi kunnioittaa toisiamme lähimmäisinä? Muuten päädytään sellaiseen yksinkertaistukseen, että vain minun vakaumukseni on se ainoa oikea ja aito vakaumus. Ja se tie ei ole historian valossakaan johtanut mihinkään hyvään.

        Et sinä mikään kristitty ole. Sinähän kaikin voimin tappelet ja vastustat niitä. Sinä et edes TIEDÄ mitä on oikea kristillisyys. Hedelmät puhuvat niin kovalla äänellä että peittävät sanasi.


      • Maisalis
        Sancta simplicitas kirjoitti:

        "On ymmärrettävää, että on helppoa leimata toisenlaiset mielipiteet vähemmän arvokkaiksi, mutta eikö meidän silti tulisi kunnioittaa toisiamme lähimmäisinä? "

        Niinkö sinä itse mielestäsi teet ja olet toiminut?

        Kyllä on röyhkeää kun syyttää toista siitä mihin itse on vikapää!



        Minä en arvosta enkä kunnioita sinua ja kaltaisiasi tippaakaan. Arvostan vilpittömiä ihmisiä jotka eivät levitä valeita toisista ihmisryhmistä ja jotka ovat OIKEASTI valmiita kuuntelemaan myös muiden perusteluja. SINÄ et ole lähelläkään sitä vaan olet juuri päinvastainen. Enempää en voisi kaltaisiasi inhota.

        Etkö tunnista omaa kuvaasi?

        Hyvä Sancta Simplicitas, on hyvä että voit purkaa tuntojasi ja ahdistustasi noinkin avoimesti. Purkauksen kohteena nyt vain satun olemaan minä ja "kaltaiseni" mitä se sitten tarkoittaakaan. Mutta oletko sinä aivan vilpittömästi valmis kuuntelemaan omista ajatuksistasi poikkeavia mielipiteitä? Pohdipa tätä. Palstalla on toki monia aiheita, jotka ovat paljastaneet vaikeitakin kipupisteitä kristityllä kentällä. Silti ei kannattaisi oitis mennä tuomitsemaan toisen kristillistä vakaumusta, jos se ei kaikin puolin vastaa omaa henkilökohtaista mielenmaisemaa.


      • Maisalis
        Sancta simplicitas kirjoitti:

        Et sinä mikään kristitty ole. Sinähän kaikin voimin tappelet ja vastustat niitä. Sinä et edes TIEDÄ mitä on oikea kristillisyys. Hedelmät puhuvat niin kovalla äänellä että peittävät sanasi.

        Onkos sinulla Sancta Simplicitas on nyt menossa jokin puberteettinen kiukutteluvaihe? No, kiukuttele vaan vapaasti Maisalikselle, jos se helpottaa. Maisalis rakastaa sinuakin ja antaa kiukun puuskassa sanotut sanasi anteeksi.


    • -13-

      "Vakaumus vs. mielipide?
      Evita
      25.7.2014 19:56

      Vakaumus on usein pysyvä, ja syvempi kanta asioihin, kuin pelkkä mielipide, joka voi muuttua kun tietoa tulee lisää."

      Noinhan se näyttää yleensä olevan. Jokainen alkaa jo synnyttyään hahmottaa omaa todellisuuskäsitystään koettuna oman kantapäänsä kautta, sekä kouluopetuksen kerrostumina, olettaen murkkuikäisenä tietävänsä kaiken kaikesta, jolloin "varmoja" mielipiteitäk riittää joka lähtöön.

      Kouluopetuksen (tieteellinen TIETO) johdosta minäkin omaksuin vakaumuksekseni murkkuikäisenä ns. tieteellisen maailmankuvan, jonka perustana on sattuma, luonnonvalinta, mutaatiot, seksuaalivalinta, jne, ja jonka ilmentymiseen Jumalaa ei tarvita.

      Lukemattomia kuunkiertoja myöhemmin Jumala järjesti "sattuman", joka sai minut kiinnostumaan ikivanhojen uskontojen uskontofilosofisista sisällöistä joita luettuani tuhatsivumäärin, päätyen lopulta Raamatun lukemiseen, rattkaisukseni tuli seurata Jeesusta, eli noudattaa hänen Jumalaa koskevia opetuksiaan elämässäni, antamalla elämäni hänen johdatukseensa.
      Tehtyäni ratkaisuni syvä sydämestä kumpuava ilo ja rauha täytti sydämeni eikä ne ole vuosien saatossa kaikonneet.
      Koin todeksi Jeesuksen sanat, joissa Hän lupasi antavansa Hänen rakkaudestaan ihmislapsia kohtaan kumpuavan ilonsa ja rauhansa seuraajilleen.

      Tieteen tarjoama ns. naturalistinen maailmankatsomusvakaumukseni muuntui eri uskontofilosofisiin näkemyksiin perehdyttyäni ja kokemukseni kautta, ns. uskonnolliseksi maailmankatsomusvakaumukseksi, joka on ja pysyy maallisen kuoleman rajan tuolle puolen.

      Murkkuikäisenä omaksutuista mielipiteistänikin suurin osa on karsiutunut edes muuttumatta muiksi mielipiteiksi havainnolla, että ei kaikkiin soppiin tarvitse lukikkaansa työntää.
















      .

    • Mieti sitäkin

      Ihminen voi valita itselleen uskonnon vakaumuksena, mutta siten ei tulla lainkaan osalliseksi kuolleesta ja ylösnousseen Jeesuksen Kristuksen elämästä.

      Uskonnot, mukaanlukien "luterilaisuus" on lihan tekoa.

      • nuntius

        mitenkä!

        Mitä on mielipide irrallaan vakaumuksesta? Kuin röyhtäisy irrallaa kiitoksesta ruoasta!? Mielipide on vakaumuksen geeni - tai täysin tyhjää läppää!


      • quis on?

        neo-Balttis!

        Jos mikä on lihan teko, niin kreikkalaisfilosofinen sotku, johon on lorautettu näön vuoksi kristinoppia ja hämmennetty kielellisella kikkailulla! Inessiivioppi - olla Kristuksessa! Inessiivi oin hyvin hankala sijamuoto- myös suomessa. Kun sanotaan, että hattu on päässä, diletantti voi vetää johtopäätöksen, että hattu on päänahan alla, koska inessivi merkitsee aina muuten, "jonkun sisässä"! Samoin "kädessä", "jalassa"!
        Looginen sijamuoto, adessiivi - jonkin päällä. yllä- on varattu muihin tehtävin. "jalalla, päällä, kädellä!"
        Ja sitten translitterointia harrastava noviisi väittää tietävänsä totuuden niinkin vaikeasta kielestä, kuin kreikka!
        Koska balttislaisuus on lihan tekoa, se jakaantuu kuin sukusolut! Koska käskyistä ei tarvitse välittää, ei näistäkään ."rukoilen, että he yhtä olisivat, ja maailma näkisi, kuinka he rakastavat toisiaan!" Sic!


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Mitä ihmettä

      Kaipaat hänessä
      Ikävä
      103
      1555
    2. Välillä käy mielessä

      olisiko sittenkin ollut parempi, että emme koskaan olisi edes tavanneet. Olisi säästynyt monilta kyyneleiltä.
      Ikävä
      78
      1194
    3. Mitä oikein

      Näet minussa? Kerro.
      Ikävä
      88
      1117
    4. Lopeta tuo mun kiusaaminen

      Ihan oikeasti. Lopeta tuo ja jätä mut rauhaan.
      Ikävä
      139
      1026
    5. Uskoontulo julistetun evankeliumin kautta

      Ja kun oli paljon väitelty, nousi Pietari ja sanoi heille: "Miehet, veljet, te tiedätte, että Jumala jo kauan aikaa sitt
      Raamattu
      580
      975
    6. Mika Muranen juttu tänään

      Jäi puuttumaan tarkennus syystä teolle. Useat naapurit olivat tehneet rikosilmoituksia tästä kaverista. Kaikki oli Muras
      Sananvapaus
      1
      947
    7. Hanna Kinnunen sai mieheltään tiukkaa noottia Tähdet, tähdet -kotikatsomosta: "Hän ei kestä, jos..."

      Hanna Kinnunen on mukana Tähdet, tähdet -kisassa. Ja upeasti Salkkarit-tähti ja radiojuontaja onkin vetänyt. Popedan Lih
      Tv-sarjat
      8
      882
    8. Kotipissa loppuu

      Onneksi loppuu kotipizza, kivempi sotkamossa käydä pitzalla
      Kuhmo
      20
      860
    9. Oho! Farmi-tippuja Wallu Valpio ei säästele sanojaan Farmi-oloista "Se oli niin luotaantyöntävää..."

      Wallu oikein listaa epämiellyttävät asiat… Monessa realityssä ollut Wallu Valpio ei todellakaan säästele sanojaan tippum
      Tv-sarjat
      9
      694
    10. Helvetin hyvä, että "hullut" tappavat toisensa

      On tämä merkillistä, että yritetään pitää hengissä noita paskaperseitä, joilla ei ole muuta tarkoitusta, kuin olla riida
      Kokkola
      8
      660
    Aihe