Tyhmänä tapanani on tiirailla sunnuntain lehden kuolinilmoituksia, kuka on kuollut vanhimpana.
Niin tein vastakin. Sitten silmiini tarttui eräs tuntemani ihminen, oppikoulun ekaluokalta koulukaveri. Hän oli herkkä ja hento, hiljainen, ihan kuin minäkin.
Vain suku oli jäänyt suremaan.
Mitä meistä todella jää jälkeen, jääkö mitään? Kuka kaipaa, kuka saa kultapalan sydämistämme? Oliko sitä?
Miten lyhyt on ihmisen elämänkaari, silti tuleva on sitä vailla.
Mihin vie kaikki kiire ja työ, onko ihminen kuin muurahainen, ahertaa ja ahertaa, eikä mitään valmihiksi saa.
Onko jokainen kuollut samanarvoinen, huolimatta siitä, jääkö ketään surijaa?
.
Kuolinilmoitus
kultasydän pieni
31
511
Vastaukset
- tätä mieltä --
Sitä mieltä,
vaikka kuolinilmoituksessa ei ollut kuin suku surijana, ei se sitä tarkota etteikö joku muuki surisi hänen poismenoaan,
sillä perilliset on se joka laatii kuolinilmoituksen ja se riippuu aivan siitä ilmoitiksen laatijasta ketä hän siihen ilmoittaa,
kuolinilmoitukset lehdessä on h i r m u kalliita, mitä enemmän on sanoja sitä kalliimpaa,
---- niin,,, sinäki huomasit hänen kuolinilmoituksen, ja ilmiselvästi suret entistä koulukaveriasi, ,
joten hänellä voi olla paljon muitaki tuttuja ja ystäviä jotka hiljaa tykönään sureehänen poismenoaan,
nykyään hautajaisetki on pienet, koska monella on rahaa vähän ja juhlat on kaliita järjestää,
nykyään enimäkseen on vain aivan läheiset saattamassa vainajaa viimeiseen lepoon,
---- itseki suren kaikkia entisiä työkavereita, ystäviä jopa tuttavia ja tietenki kaikkia sukulaisiani jotka tiedän kuolleen,
vaikka ei kuolinilmoituksissa ole mainintaa asiasta,
----- kaikki me olemme saman arvoisia luojan edessä kuolinhetkellä,
----- haudoilla käyn joskus tervehtimässä entisiä ystäviä, tuttuja, samalla kun omaisten hautoja käyn hoitamassa.
--- siis kaikilla meillä on tuttumme ystävät ja sukulaiset jotka jää suremaan vaikka ei ole erikseen mainistaa asiasta, emme ole yksin maailmassa vaikka niin luulemme. - ...
Kuolinilmoitukset oli aikoinaan yks parhaita pusineksia lehdille, ne sai hinnoitella todella korkeiksi. Nykyisin harvat lukee niitä, eikä sellaisia lehteen laiteta juuri koskaan enää, eihän paperilehtiä tule enää juuri kenellekkään. Tiedot raadoista kulkee paremmin kännykällä, tahi somessa.
Tottakai siinä omat fiiliksensä, kun joku delaa. Siis kun kuollut on kuollut, sitä ei enää ole. Tyyppiä voi kyllä muistella ilman isoja lehti-ilmkja tai megalomaanisia hautajaisseremomioita. Ryhmä itkeminen ja lässytys kimpassa ei ole poppista nykyaikana, jokainen nyt suhtautuu kuolemaan omalla tavallaan.Usein itekseen.
Tämä itekseen kuolemaan suhtautuminen mun mielestä paremmin hyvä asia, kuin kimpassa märiseminen. Eka on miettimista ja omien tuntojen läpikäymistä, jälkimmäinen muille tarkoitettua teatteria.
Tottakai se keljuttaa, kun joku hyvä tyyppi delaa- Mutta delaa niitä paljon muitakin, joitten kuolema ei liikuta yhtään mitenkään ketään. Kuolinilmoitukset jotain vanhan aikaista jälkihypetystä perillisille vainajan suursaavutusten loistoa itselleen hamuten. Ei se noin mene enää, joku kuollut, jos peijaiset, sitten otetaan henkilökohtaisesti yhteyttä, että tuutko mukaan vai etkö ehdi.
Kun ihminen heittää voltin, sen tosiaan muistaa vain lähimmät omaiset. Paljon hautajaisia, joissa tunnettukin ihmien kuolleena monttetaan, saattaa olla lässytystä lehdessäkin. Mutta vaikkapa arkunkantajista puutetta. Tiedän muutamankin tällaisen tapauksen. Ja muutama arkku munkin ilmeisimmin pitää kantaa tässä vielä, jos itse elää. Vainajia en tunne sen kummemmin, mutta jotenkin sukua, ei niillä ole mitään hiton "läheisiä".
Ihminen lakkaa olemasta, sitten kun kukaan elossa oleva, ei sitä henkilökohtaisesti muista. Kestää pari sukupolvea ehkä, Jotkut elävät "ikuisesti". Ne on niitä, jotka teoillaan on tehneet enenpi, kuin jotkut toiset. Niitten nimiä voi lukea sitten historian kirjoista.
Mutta perusrahvas, ne on kaksi kertaa yleensä lehdessä mainittu. Syyntyessään ja kuollessaan. Ja, kun niitä lehtiä ei nykyaikana lue enää kukaan.
=DW=- ollakovaiei1
Minä luen paikallislehdestä aina kuolinilmoitukset, että jos vaikka sattuis joku tuttu olemaan ristilä. Minusta kaunis tapa laittaa kuolinilmoitus vainajaa muistaen lehteen.
Kyllä vaan hautajaiset kaunis tapa lähettää ihminen viimeiselle matkalle. En kyllä näe yleensä niissä mitään "lässytystä" vaikka joskus tuntuu että on siellä myös mitä suurinta teatteria. Tosin usein muistan vainajaa vain adressilla, ihan paikan päälle hautajaisiin menen vain jos ihminen on ollut läheinen tai lähipiriin kuuluva.Joskus käy niinkin että käyn kirkossa mutta en mene muistotilauuteen.
Kyllä kuolema aina vaan on sellainen asia että se vetää nöyräksi ku hautajaisissa monesti tulee se oma kuolevaisuuskin liki. - minne?
ollakovaiei1 kirjoitti:
Minä luen paikallislehdestä aina kuolinilmoitukset, että jos vaikka sattuis joku tuttu olemaan ristilä. Minusta kaunis tapa laittaa kuolinilmoitus vainajaa muistaen lehteen.
Kyllä vaan hautajaiset kaunis tapa lähettää ihminen viimeiselle matkalle. En kyllä näe yleensä niissä mitään "lässytystä" vaikka joskus tuntuu että on siellä myös mitä suurinta teatteria. Tosin usein muistan vainajaa vain adressilla, ihan paikan päälle hautajaisiin menen vain jos ihminen on ollut läheinen tai lähipiriin kuuluva.Joskus käy niinkin että käyn kirkossa mutta en mene muistotilauuteen.
Kyllä kuolema aina vaan on sellainen asia että se vetää nöyräksi ku hautajaisissa monesti tulee se oma kuolevaisuuskin liki.Miten niin "lähettää viimeiselle matkalle"?
- ollakovaiei1
minne? kirjoitti:
Miten niin "lähettää viimeiselle matkalle"?
No sinne hautuumaahan tai krematorioon nyt ainakin :). Kai se on vaan sellainen sanontatapa vainajasta ja hänen elämänsä päättymisestä. miten kukainenkin asian ajattelee. Hänen elämänsä päättymisen kunnioittamistilaisuus kai hautajaiset on.
- joo...
ollakovaiei1 kirjoitti:
No sinne hautuumaahan tai krematorioon nyt ainakin :). Kai se on vaan sellainen sanontatapa vainajasta ja hänen elämänsä päättymisestä. miten kukainenkin asian ajattelee. Hänen elämänsä päättymisen kunnioittamistilaisuus kai hautajaiset on.
Ei se krematorioon lähettäminenkään välttämättä viimeinen matka vielä ole. Ainakin lasteni setän tuhkaa pyöriteltiin vielä monet matkat eestakaisin hautajaistilaisuuden jälkeen viikkokaupalla, ennenkuin osattiin päättää, minne se lopulta laitetaan.
Kyllä minusta ihmisen matkat on päättyneet sillä hetkellä, kun vetää viimeisensä. - ollakovaiei1
joo... kirjoitti:
Ei se krematorioon lähettäminenkään välttämättä viimeinen matka vielä ole. Ainakin lasteni setän tuhkaa pyöriteltiin vielä monet matkat eestakaisin hautajaistilaisuuden jälkeen viikkokaupalla, ennenkuin osattiin päättää, minne se lopulta laitetaan.
Kyllä minusta ihmisen matkat on päättyneet sillä hetkellä, kun vetää viimeisensä.No näinhän se käytännössä taitaa olla mutta hautajaiset ovat nyt vaan kuitenkin sellainen muistelu- ja kunnioittamistilaisuus vainajalle. Saatetaan arvokkaasti läheisten läsnäollessa kuka minnekin ja kuka minkäkinlaisin menoin. Minusta kaunis tapa ainakin, saattaa läheinen hautaan ja muistotilaisuushan on läheisille, ei vainaja itse niistä enää mitään tiedä.
Vainajahan elää jälkeenjääneiden mielissä vielä pitkään, eli heidän mielissään matka jatkuu. - ap.
=DW=
Ihmettelen elämänasennetttasi, tai sen puutetta.
Kyllä me raadot pääsemme ilman lestojakin hautaan.
Päivän sanomalehti tulee meille, kuin kaikille varakkaille.
Rahalla saa arkunkantajia ainakin täällä, palokunnasta. - näin se on
= DW=
" kun tuuli käy hänen ylitseen ei häntä enään ole, eikä häntä hänen asuinpaikkansa enään tunne "
raamatun sana, - demeter1
ollakovaiei1 kirjoitti:
No näinhän se käytännössä taitaa olla mutta hautajaiset ovat nyt vaan kuitenkin sellainen muistelu- ja kunnioittamistilaisuus vainajalle. Saatetaan arvokkaasti läheisten läsnäollessa kuka minnekin ja kuka minkäkinlaisin menoin. Minusta kaunis tapa ainakin, saattaa läheinen hautaan ja muistotilaisuushan on läheisille, ei vainaja itse niistä enää mitään tiedä.
Vainajahan elää jälkeenjääneiden mielissä vielä pitkään, eli heidän mielissään matka jatkuu."Kyllä kuolema aina vaan on sellainen asia että se vetää nöyräksi ku hautajaisissa monesti tulee se oma kuolevaisuuskin liki" ( ollakovaiei1).
Minullekaan kenenkään kuolema ei ole läpihuutojuttu.
Kyllä se pysäyttää, virittää omanlaisensa tunnelman.
Kuolinilmoitukset luen aina, samoin nekrologit, jos niitä on.
Ne hautajaiset , joihin olen itse osallistunut, ovat olleet vahvatunnelmaisia, rauhoittavia ja lohdullisia tilaisuuksia - siis silloin kun vainaja on ollut valmis lähtöön.
Aina ei näin ole ollut, mutta myös avoin suru yhdistää... - ap--
demeter1 kirjoitti:
"Kyllä kuolema aina vaan on sellainen asia että se vetää nöyräksi ku hautajaisissa monesti tulee se oma kuolevaisuuskin liki" ( ollakovaiei1).
Minullekaan kenenkään kuolema ei ole läpihuutojuttu.
Kyllä se pysäyttää, virittää omanlaisensa tunnelman.
Kuolinilmoitukset luen aina, samoin nekrologit, jos niitä on.
Ne hautajaiset , joihin olen itse osallistunut, ovat olleet vahvatunnelmaisia, rauhoittavia ja lohdullisia tilaisuuksia - siis silloin kun vainaja on ollut valmis lähtöön.
Aina ei näin ole ollut, mutta myös avoin suru yhdistää...Vain muutamissa hautajaisissa olen ollut.
Kaikki muut ovat olleet lohdullisia, paitsi lapsuudestani muistuvat, joissa vanhoillislestadiolaisen papin ainoa sanoma arkun ääressä oli tuomita meidät uskon puutteelliset h elvetin tuleen.
Vieläkin ihmetellen tuntuu pahalta. näin se on kirjoitti:
= DW=
" kun tuuli käy hänen ylitseen ei häntä enään ole, eikä häntä hänen asuinpaikkansa enään tunne "
raamatun sana,"näin se on"
Miksi nämä kommentit eivät tule minun jälkeeni?
Olen saanut tunteen, kuin itku virtaisi toisten selän takana.
Lainaten salaa toisten virsien sana-kuvia.
H.- ollakovaiei1
demeter1 kirjoitti:
"Kyllä kuolema aina vaan on sellainen asia että se vetää nöyräksi ku hautajaisissa monesti tulee se oma kuolevaisuuskin liki" ( ollakovaiei1).
Minullekaan kenenkään kuolema ei ole läpihuutojuttu.
Kyllä se pysäyttää, virittää omanlaisensa tunnelman.
Kuolinilmoitukset luen aina, samoin nekrologit, jos niitä on.
Ne hautajaiset , joihin olen itse osallistunut, ovat olleet vahvatunnelmaisia, rauhoittavia ja lohdullisia tilaisuuksia - siis silloin kun vainaja on ollut valmis lähtöön.
Aina ei näin ole ollut, mutta myös avoin suru yhdistää...Tuo oli hyvin sanottu että kenekään kuolema ei ole läpihuutojuttu. Jokaisen elämä on oma ainutlaatuisensa ja sen pättyminen viimeiseen hengenvetoon ja sydämenlyöntiin on aina vaikuttava tapaus. Jostain me tullaan ja johonkin mennään, niin lyhyt on matka mainen.
- pulloystävä
ollakovaiei1 kirjoitti:
Tuo oli hyvin sanottu että kenekään kuolema ei ole läpihuutojuttu. Jokaisen elämä on oma ainutlaatuisensa ja sen pättyminen viimeiseen hengenvetoon ja sydämenlyöntiin on aina vaikuttava tapaus. Jostain me tullaan ja johonkin mennään, niin lyhyt on matka mainen.
Todella yksin saa moni kuolla nykyisin, varmaan ennenkin. Ei kaikilla ole sukua, jos on kovin vanha, ovat omat ystävät ja tuttavat jo nurmen alla.
Nykyisin yksinäisyys saa varmaan monen vanhuksen tarttumaan pulloonkin, ainoaan "ystävään", joka ei ole unohtanut.
Pulloon, joka antaa hetken unohduksen kaikesta pahasta. - ollaovaiei1
pulloystävä kirjoitti:
Todella yksin saa moni kuolla nykyisin, varmaan ennenkin. Ei kaikilla ole sukua, jos on kovin vanha, ovat omat ystävät ja tuttavat jo nurmen alla.
Nykyisin yksinäisyys saa varmaan monen vanhuksen tarttumaan pulloonkin, ainoaan "ystävään", joka ei ole unohtanut.
Pulloon, joka antaa hetken unohduksen kaikesta pahasta.Niinhän sanovat että vanhustenkin alkoholinkäyttö on lisääntynyt. lieneekö sitten yksinäisyys syynä vai mikä.
- pulloystävä
ollaovaiei1 kirjoitti:
Niinhän sanovat että vanhustenkin alkoholinkäyttö on lisääntynyt. lieneekö sitten yksinäisyys syynä vai mikä.
Varmaan tämä aika, kun ei enää vanhusten tarvi olla nunnia ja munkkeja.
Ja varsinkin yksinäisyys.
Ihmiset asuvat omissa bunkkereissään. Vierailuaika on tilattava tarpeeksi ajoissa.
Kerrostaloissa ei aina tervehditä edes seinänaapuria.
Tarpeettomuuden tunne. Oma mummo aikoinaan pyöritti loppuun asti huushollia, 13 lapsen lähdettyä maailmalle.
Oli tarpeellinen, lopussa ainakin vaarille. - ollakovaiei1
pulloystävä kirjoitti:
Varmaan tämä aika, kun ei enää vanhusten tarvi olla nunnia ja munkkeja.
Ja varsinkin yksinäisyys.
Ihmiset asuvat omissa bunkkereissään. Vierailuaika on tilattava tarpeeksi ajoissa.
Kerrostaloissa ei aina tervehditä edes seinänaapuria.
Tarpeettomuuden tunne. Oma mummo aikoinaan pyöritti loppuun asti huushollia, 13 lapsen lähdettyä maailmalle.
Oli tarpeellinen, lopussa ainakin vaarille.Aivan. Tunne siitä että kaikki on jo saavutettu ja koettu, lapset ja lapsenlapset maailmalla. Kaikilla on kiire, ei ehdi käymään tai ei kiinnosta käydä.Tarpeettomuudentunne, siinä se. Kun kukaan ei välitä, käy eikä kysy että mitä sinulle kuuluu.
- reppuriika
Kun joskus kuolen, niin lähipiirin surijoita ei sitten jää ellen ehdi vielä naimisiin ja sitten puoliso jäisi vielä tänne hetkeksi kaipailemaan. Minua ei asia vaivaa ollenkaan.
Sillä ei ole enää merkitystä tämän taivaallista sureeko minua joku vai on surematta. Parempi tietenkin, ettei jää ketään itkemään. Ei se suru niin toivottua herkkua kenellekään ole.
Minun kotini on sitten Herran luona: olen tehtäväni täällä tehnyt päämääräni saavuttanut, kun maallinen majani viilenee.
Juuri äsken kappelin kello soi ja siellä ollaan paikkakuntani asukasta saattamassa viimeisellä matkallaan. Kun parvekkeen ovi on auki, niin kellon soitto kantautuu selvästi asuntooni. - yx omainen*
Kuolema koskettaa niin omaisia kuin läheisiä ystäviä. Hautajaisiin kutsutaan omaiset ainakin muistelemaan ja viimeiset hyvästit jättämään maan päälliselle elolle.
Mitään isoja saattojuhlia ei ole pakko järjestää, pieni muistotilaisuus riittää, jos omaiset sellaiset haluaa.
Läheiset ystävät tulevat kappeliin tai laittavat adressit sureville omaisille. Joskus on pulaa kantajista, läheiset ystävät ovat silloin tarpeen jos ei omaisia löydy kantamaan.
Kuolinilmoitusta ei ole pakko laittaa lehtiin, joskus kiitellään osanottajia pienellä ilmoituksella.
Kauempanakin asuvien omaisten puolesta olen kastellut hautausmaalla samalla käynnillä useampien hautojen kukkia.- ap-,
Kaukainen tuttava moitti, ettei isäni kuolinilmoitusta oltu laitettu päivän lehteen.
Miksi olisi pitänyt?
Läheiset tiesivät, mitä se muille kuului?
Oma toivomukseni on, että saan häipyä tuhkana tuuleen.
Ei kenenkään tarvi käydä äimistelemässä hoitamatonta hautaa. - yx omainen*
ap-, kirjoitti:
Kaukainen tuttava moitti, ettei isäni kuolinilmoitusta oltu laitettu päivän lehteen.
Miksi olisi pitänyt?
Läheiset tiesivät, mitä se muille kuului?
Oma toivomukseni on, että saan häipyä tuhkana tuuleen.
Ei kenenkään tarvi käydä äimistelemässä hoitamatonta hautaa.Olisihan kaukainen tuttava voinut lukea seurakuntauutisista isäsi kuolleen. Kaitpa hän olisi isäsi tunnistanut koska tuttava oli.
Onhan sellaisiakin hautoja jotka hoidetaan seurakunnan puolesta omaisten sopimuksen mukaan. Niistä menee jonkinlainen maksu omaisille. - ,ap
yx omainen* kirjoitti:
Olisihan kaukainen tuttava voinut lukea seurakuntauutisista isäsi kuolleen. Kaitpa hän olisi isäsi tunnistanut koska tuttava oli.
Onhan sellaisiakin hautoja jotka hoidetaan seurakunnan puolesta omaisten sopimuksen mukaan. Niistä menee jonkinlainen maksu omaisille.Jonkinlainen. Kallis maksu.
Ikivanhat ikuiset haudanhoitomaksut on peruttu.
Kuolin-ilmoitukset ja niihin liittyvät valitukset ovat vain jälkeen-jääneille keino-tekoista lohtua.
Kuten teevee jo viittasikin.
Ihmisen arvo elämälle on saman-arvoinen, kuin tuulenvire yhdelle nuorelle heinän-
korrelle.
Lisää vauhtia!! hihiiiii!
Minusta tuntuu typerältä miettiä kuolemaa tosi-tarkoituksella.
Varsinkin omaani.
Täysin idioottimaista, paitsi jos se on tällainen ilmoitus-asia:
Bileet pidetty, kiitos.
Solisti kiittää kaikkia.
Varsinkin pyörillä liikuteltavasta lavasta.
H.- ap.ap.
Luulitko elämän olevan muuta kuin narrimaista idiotismia?
Kuin heihään hönkää, ei häntä enää ole. Kukaan ei kuukauden jälkeen muista.
Ketään. ap.ap. kirjoitti:
Luulitko elämän olevan muuta kuin narrimaista idiotismia?
Kuin heihään hönkää, ei häntä enää ole. Kukaan ei kuukauden jälkeen muista.
Ketään."ap.ap."
Luulitko?
Tarkenna vähän tuon sanasi tarkoitusta.
H.
- Lehdykkä
Mä muistan kun luin lukiossa lyhyttä englantia, ja opettaja järjestyksessä kysyi oppilaita että mitä lukevat sanomalehdestä ja piti englanniksi vastata.
Mä vastasin että luen kuolleet ja vihityt. Eipä siihen aikaan kovin tarkkaan tullut sanomalehteä luettua, nykyään vierähtää melkoinen tovi lehden luvussa.
Se on niin kalliskin että ei sitä lukematta passaa jättää. - Jens Otto
Äiti aina selasi kuolinilmoituksia ja tuumi: " Onkohan mukavia kuolleita?"
- .mollamaija
Tänään on sitten koneen vaihto Ukrainassa, Kievissä. Ei kait tämä kuitenkaan jää viimeiseksi tekstikseni jos niin, niin tsempatkaahan :)
- Kaipavaten omaiset
Olen jo siinä ikäluokassa, että katselen kuolinilmoituksista, onko siellä yhtään minua vanhempaa. Useinkaan ei ole. Vuosikymmenien saatossa ovat kuolinilmoituksetkin muuttunet. Niissäkin on muotisuuntauksia. Suvussani on ollut tapana säästää omaisten kuolinilmoituksen perheraamatun väliin, ja siellähän niitä nyt on vuosikymmenten ajalta.
Minua surettaa se, että monen omaisen ja tuttavan kohdalla muistan hänet pikkulapsesta saakka. Äskettäin kuolinilmoitusten joukkoon liitettiin taas eräs sukulainen. Muistan, millainen hilpeä pikkulapsi oli, miten meni koulut, miten elämä muuten, työt jne. Tiemme tietysti erkanivat vuosikymmeniksi, mutta joskus aina kohtasimme eri tilaisuuksissa.
Suren elettyä elämää. Suren sitä kiharapäistä pikkukaveria, joka kulki niityllä pukeutuneena kumisaappaisiin, posket mansikasta punaisina, komeaa urheilijanuorukaista, reipasta ja ylpeää kolmen pojan isää, väsynyttä miestä, viinaan sortuvaa, ennen eläköitymistään menehtynyttä alkoholistia.
Murehdin, missä kohtaa elämä meni vinoon. Mitä tapahtui! Eihän siihen olisi varmaan voinut puuttua, kukapa vanhan neuvoja kuuntelisi, voi vain kaukaa seurata pahoilla mielin.
Toivottavasti uusia ilmoituksia ei enää tule ennen omaa vuoroani. - Sori tosikot
Kaikesta voi vähän keventää tässä iässä.
Virtasen pariskunta sunnuntaiaamuna aamukahvilla. Isäntä luki lehdestä kuolinilmoituksia ja tokaisi vaimolle että näyttää Mutilaisen vanha rouva kuolleen.
Vaimo kysyi, että mihinkähän se kuoli?
Isäntä siihen, että ei ole pantu.
Tästä Rouva hätääntyi, että taitaa se aika minustakin sitten kohta jättää! - phääähhh ---
---- mä katon aina kuolinilmoitukset siksi, että tiedän olenko vielä hengissä -----
ei ollu vielä mun nimmee niissä ,,
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1031555
Välillä käy mielessä
olisiko sittenkin ollut parempi, että emme koskaan olisi edes tavanneet. Olisi säästynyt monilta kyyneleiltä.781194- 881127
- 1391026
Uskoontulo julistetun evankeliumin kautta
Ja kun oli paljon väitelty, nousi Pietari ja sanoi heille: "Miehet, veljet, te tiedätte, että Jumala jo kauan aikaa sitt580985Mika Muranen juttu tänään
Jäi puuttumaan tarkennus syystä teolle. Useat naapurit olivat tehneet rikosilmoituksia tästä kaverista. Kaikki oli Muras1957Hanna Kinnunen sai mieheltään tiukkaa noottia Tähdet, tähdet -kotikatsomosta: "Hän ei kestä, jos..."
Hanna Kinnunen on mukana Tähdet, tähdet -kisassa. Ja upeasti Salkkarit-tähti ja radiojuontaja onkin vetänyt. Popedan Lih8882- 20870
Oho! Farmi-tippuja Wallu Valpio ei säästele sanojaan Farmi-oloista "Se oli niin luotaantyöntävää..."
Wallu oikein listaa epämiellyttävät asiat… Monessa realityssä ollut Wallu Valpio ei todellakaan säästele sanojaan tippum9704Helvetin hyvä, että "hullut" tappavat toisensa
On tämä merkillistä, että yritetään pitää hengissä noita paskaperseitä, joilla ei ole muuta tarkoitusta, kuin olla riida8660