Monenko Beneteaun pitää vielä upota?

Juu siinä kilpailussa, mikä uppoaa ekana.

Älä viitsi surkutella vaan lähde merelle! Nykyaikaiset veneet ovat kyllä suunniteltu kestämään valtameren rasitukset vähintään yhtä hyvin kuin vanhemmat klassikotkin. Kunnollinen varustelu, valmistelu ja sääikkunoiden noudattaminen ovat toki tarpeen. Noista asioista saat lisätietoa Suomen valtameripurjehtijoiden jäseniltä. Suosittelisin mukaan liittymistä, jos olet aikeissa lähteä.

Yhtä vähän uskaltaisin luottaa esim. Hallberg Rassyyn. Yliarvostettu vene, ei sen tukevampi rakenne. Myös Finngulfien luotettavuudessa ei ole mitään extraa verrattuna noihin mainitsemiisi veneisiin (joista kumpaakaan minulla ei ole).

Jäsen kirjoitti:

Älä viitsi surkutella vaan lähde merelle! Nykyaikaiset veneet ovat kyllä suunniteltu kestämään valtameren rasitukset vähintään yhtä hyvin kuin vanhemmat klassikotkin. Kunnollinen varustelu, valmistelu ja sääikkunoiden noudattaminen ovat toki tarpeen. Noista asioista saat lisätietoa Suomen valtameripurjehtijoiden jäseniltä. Suosittelisin mukaan liittymistä, jos olet aikeissa lähteä.

Lue lisää

Jäsenelle: Oceanics 50 Blue Pearlin persinakselin kiinnitys oli kyllä ala-arvoinen. Peräsinakselin vannasputken alapää oli laminoitu ihan asiallisesti runkoon, mutta sen yläpää johonkin heppoiseen vanerilevyn palaan joka oli puolestaan kiinnittetty heppoisesti runkoon. Jos yläpää olsi tuettu kanteen niinkuin hyvissä konstruktioissa tehdään, niin rakenne olisi kestänyt. Veneen uppoaminenhan johtui tuon yläpäätä tukevän vaneripalan kiinnitysten pettämisestä.

Olen samaa mieltä Voisurku:n kanssa siitä etteivät halvemman puoleiset charterkäyttöön suunnitellut nykyveneet kaikilta osin ole valtamerikelpoisia. Tuurilla ja kevyillä keleillä pärjää kyllä.

17+19 kirjoitti:

Yhtä vähän uskaltaisin luottaa esim. Hallberg Rassyyn. Yliarvostettu vene, ei sen tukevampi rakenne. Myös Finngulfien luotettavuudessa ei ole mitään extraa verrattuna noihin mainitsemiisi veneisiin (joista kumpaakaan minulla ei ole).

Lue lisää

Voitko hieman avata miten HR ja Finngulf ovat yliarvostettuja?.Tuolla maailmalla seilanneena HR on melko suosittu matkapurjehtijoiden keskuudessa. Itse tiedän surullisen HR:n rungon ala-arvoisen laminoinnin .

Jäsen kirjoitti:

Älä viitsi surkutella vaan lähde merelle! Nykyaikaiset veneet ovat kyllä suunniteltu kestämään valtameren rasitukset vähintään yhtä hyvin kuin vanhemmat klassikotkin. Kunnollinen varustelu, valmistelu ja sääikkunoiden noudattaminen ovat toki tarpeen. Noista asioista saat lisätietoa Suomen valtameripurjehtijoiden jäseniltä. Suosittelisin mukaan liittymistä, jos olet aikeissa lähteä.

Lue lisää

"nykyaikaiset suunniteltu kestämään..." - autuaita ovat uskossaan jne. Kyllä B33:lla voi Atlantin kiertää hyvissä olosuhteissa. Peräsimen tuentahan taisi sillä reissulla olla hiukan alamittainen erään tutun kaverin kertomana. Jospa edes kerran pääsisit ihan oikean valtameriveneen kyytiin kovan kelin kryssiin niin ymmärtäisit väitteesi onttouden.

Miksi kryssikyvyllä on sitten merkitystä? Otetaanpa esimerkki. Kaksi kipparinsa mielestä hyvin varusteltua, hyvin ylläpidettyä ja myös asumistilavuudeltaan kutakuinkin yhteneväistä venettä lähtee Biskajalle Falmouthista. Toinen on B33 ja toinen S&S Swan 38. Tavoitteena on päästä LaCorunaan ennen lähestyvää matalapainerintamaa. Noh, hyvän ja leppoisan alun jälkeen sääennuste meni pieleen ja keskellä Biskajaa joudutaan kryssimään 16 ..18 m/s puuskaisessa tosituulessa kohteeseen päästäkseen. Swanin kippari vaihtaa heavy kakkosen keulalle ja ottaa isoon kaksi reiviä. Matka jatkuu joskin hiukan kosteeta on. Bavassa ei ole muuta kuin rullagenua koska "onhan se veistämön suositus näihin veneisiin". Onnekseen B33:ssa on jälkiasennettu kutteristaagi ja siihen saa myrskyfokan. Kakkosreivistä ja myrskyfokasta huolimatta Bava kallistuu liikaa eikä oikein liiku kohteeseensa, reiskan tuulimittarin VMG näyttää puoltatoista solmua.

Tuuli yltyy edelleen. Nyt Swanissa on myrskyfokka ja isossa kolme reiviä. LaCoruna senkun lähestyy hyvää vauhtia valtamerikäyttöön suunnitellun purren miehistöä. B33:n kippari taas hiukan huolestuu koska vene on pohjaanreivattu ja VMG näyttää negatiivista. Vene siis ajelehtii totaalivinossa alaspäin ja päätyy lopulta rannalle ellei jotain keksitä. "Prskls, miksei tän köli pure? Miks tää vaan kallistuu? Onhan tää CAT A vene" Onnekseen hänellä on tehokas dieselvolvo ja sen avittamana lopulta nilkutetaan "myrskyn" yli. Saksalainen on suunnitellut veneen kone- ja tankkiasennukset huolellisesti ja toteuttanut ne kutakuinkin kunnolla polttoainesäiliön pientä kokoa ja sen huohotinputken asennusta lukuunottamatta. Viimein väsynyt B33:kin saapu Corunan suojaiseen satamaan.

Swanin kippari ei muista olleensa myrskyssä kun ylityksestä Bava-kipprin kanssa leppoisasti keskustelee. B33 kipparia hiukan harmittaa - mitäs jos me joskus joudutaan ihan oikeaan myrskyyn. Valtamerellä.

(VMG = vauhti suoraan tuuleen)

Hemmetin kirjoitti:

Jäsenelle: Oceanics 50 Blue Pearlin persinakselin kiinnitys oli kyllä ala-arvoinen. Peräsinakselin vannasputken alapää oli laminoitu ihan asiallisesti runkoon, mutta sen yläpää johonkin heppoiseen vanerilevyn palaan joka oli puolestaan kiinnittetty heppoisesti runkoon. Jos yläpää olsi tuettu kanteen niinkuin hyvissä konstruktioissa tehdään, niin rakenne olisi kestänyt. Veneen uppoaminenhan johtui tuon yläpäätä tukevän vaneripalan kiinnitysten pettämisestä.

Olen samaa mieltä Voisurku:n kanssa siitä etteivät halvemman puoleiset charterkäyttöön suunnitellut nykyveneet kaikilta osin ole valtamerikelpoisia. Tuurilla ja kevyillä keleillä pärjää kyllä.

Lue lisää

Varsinainen valtamerivene juu, tikkuperäsin ja vaneripalaviritys.

Se Swan kippari? kirjoitti:

"nykyaikaiset suunniteltu kestämään..." - autuaita ovat uskossaan jne. Kyllä B33:lla voi Atlantin kiertää hyvissä olosuhteissa. Peräsimen tuentahan taisi sillä reissulla olla hiukan alamittainen erään tutun kaverin kertomana. Jospa edes kerran pääsisit ihan oikean valtameriveneen kyytiin kovan kelin kryssiin niin ymmärtäisit väitteesi onttouden.

Miksi kryssikyvyllä on sitten merkitystä? Otetaanpa esimerkki. Kaksi kipparinsa mielestä hyvin varusteltua, hyvin ylläpidettyä ja myös asumistilavuudeltaan kutakuinkin yhteneväistä venettä lähtee Biskajalle Falmouthista. Toinen on B33 ja toinen S&S Swan 38. Tavoitteena on päästä LaCorunaan ennen lähestyvää matalapainerintamaa. Noh, hyvän ja leppoisan alun jälkeen sääennuste meni pieleen ja keskellä Biskajaa joudutaan kryssimään 16 ..18 m/s puuskaisessa tosituulessa kohteeseen päästäkseen. Swanin kippari vaihtaa heavy kakkosen keulalle ja ottaa isoon kaksi reiviä. Matka jatkuu joskin hiukan kosteeta on. Bavassa ei ole muuta kuin rullagenua koska "onhan se veistämön suositus näihin veneisiin". Onnekseen B33:ssa on jälkiasennettu kutteristaagi ja siihen saa myrskyfokan. Kakkosreivistä ja myrskyfokasta huolimatta Bava kallistuu liikaa eikä oikein liiku kohteeseensa, reiskan tuulimittarin VMG näyttää puoltatoista solmua.

Tuuli yltyy edelleen. Nyt Swanissa on myrskyfokka ja isossa kolme reiviä. LaCoruna senkun lähestyy hyvää vauhtia valtamerikäyttöön suunnitellun purren miehistöä. B33:n kippari taas hiukan huolestuu koska vene on pohjaanreivattu ja VMG näyttää negatiivista. Vene siis ajelehtii totaalivinossa alaspäin ja päätyy lopulta rannalle ellei jotain keksitä. "Prskls, miksei tän köli pure? Miks tää vaan kallistuu? Onhan tää CAT A vene" Onnekseen hänellä on tehokas dieselvolvo ja sen avittamana lopulta nilkutetaan "myrskyn" yli. Saksalainen on suunnitellut veneen kone- ja tankkiasennukset huolellisesti ja toteuttanut ne kutakuinkin kunnolla polttoainesäiliön pientä kokoa ja sen huohotinputken asennusta lukuunottamatta. Viimein väsynyt B33:kin saapu Corunan suojaiseen satamaan.

Swanin kippari ei muista olleensa myrskyssä kun ylityksestä Bava-kipprin kanssa leppoisasti keskustelee. B33 kipparia hiukan harmittaa - mitäs jos me joskus joudutaan ihan oikeaan myrskyyn. Valtamerellä.

(VMG = vauhti suoraan tuuleen)

Lue lisää

Kuinkas monessa Swan 38:ssa ei ole rullagenuaa nykyään? Tuossa kelissä pärjääminen on hyvin paljon kiinni purjevalinnoista ja purjehdustaidoista. Molempiin veneisiin voi valita väärät tai oikeat purjeet. Kaksi reiviä tuskin oli alkuunkaan riittävä.

38-jalkaisen vertailu 33-jalkaiseen ei muutenkaan ole kovinkaan reilua tuossa kelissä. Bavaria kuitenkin selvisi perille. Eikö se siis ollut luokituksensa veroinen?

Nousiko tuuli siis vielä tuosta 16-18 m/s tasosta? Valtamerellä ei taida olla paljon järkeä kryssiä pidempään tuossa kelissä millään veneellä.

Joakim1 kirjoitti:

Kuinkas monessa Swan 38:ssa ei ole rullagenuaa nykyään? Tuossa kelissä pärjääminen on hyvin paljon kiinni purjevalinnoista ja purjehdustaidoista. Molempiin veneisiin voi valita väärät tai oikeat purjeet. Kaksi reiviä tuskin oli alkuunkaan riittävä.

38-jalkaisen vertailu 33-jalkaiseen ei muutenkaan ole kovinkaan reilua tuossa kelissä. Bavaria kuitenkin selvisi perille. Eikö se siis ollut luokituksensa veroinen?

Nousiko tuuli siis vielä tuosta 16-18 m/s tasosta? Valtamerellä ei taida olla paljon järkeä kryssiä pidempään tuossa kelissä millään veneellä.

Lue lisää

Reilua verrata 33:sta 38:iin? Meri ei ole reilu ja kohtelee kaikkia samalla tavalla. Oikein hyvän B33:n hinnalla saa huonolla ylläpidolla olleen S38:n joten ne voisivat olla vaihtoehtoja toisilleen matkaveneen ostajalle.

Eihän se kryssiminen järkevää tai mukavaakan noissa keleissä ole. Mutta jos kryssimällä selviät hengissä etkä ajelehdi leeshorelle pelastettavaksi niin kaikki hyvin. Entä jos se Bavan volvo olisi pettänyt esim saatuaan vettä säiliön huohotinputken kautta? Kun nousukyky loppuu niin pakko on kai lasketella avotuuleen. Eihän se pulleana ja kevyenä oikein piissäkään pysy (tarkoitan siis termiä "heaving to") Ongelmallsesti Biskajalla on vain harvoja satamia joihin pääsee turvallisesti tuolla kelillä. On siis pakko kryssiä kunnes rintama menee ohi.

Tottakai saksalaisinssi osaisi suunnitella ja valmistaa B33:sta aidon valtameriveneen (kuten Bavan Ocean mallit) mutta näitä valtameriveneen yksityiskohtia ei kannata tehdä purteen jota 99% ajasta seilataan hyvässä kelissä satamasta toiseen. Swaneissa taas on tuohon S&S aikaan mietitty ja toteutettu ehkä liiankin rajuja rakenteita (esimerkkinä vaikka genuan taittoplokit) Toisaalta ne sitten kestävät aikaa.

Halusin vain valaista eroa norminykyveneen eroa aitoon valtameripurteen. Tottakai Swanissa on Reckmannin rulla keulassa ja siinä laminaattipurje mutta Bavassa se rullagenua on usein se ainoa keulapurje.

Se sama kippari? kirjoitti:

Reilua verrata 33:sta 38:iin? Meri ei ole reilu ja kohtelee kaikkia samalla tavalla. Oikein hyvän B33:n hinnalla saa huonolla ylläpidolla olleen S38:n joten ne voisivat olla vaihtoehtoja toisilleen matkaveneen ostajalle.

Eihän se kryssiminen järkevää tai mukavaakan noissa keleissä ole. Mutta jos kryssimällä selviät hengissä etkä ajelehdi leeshorelle pelastettavaksi niin kaikki hyvin. Entä jos se Bavan volvo olisi pettänyt esim saatuaan vettä säiliön huohotinputken kautta? Kun nousukyky loppuu niin pakko on kai lasketella avotuuleen. Eihän se pulleana ja kevyenä oikein piissäkään pysy (tarkoitan siis termiä "heaving to") Ongelmallsesti Biskajalla on vain harvoja satamia joihin pääsee turvallisesti tuolla kelillä. On siis pakko kryssiä kunnes rintama menee ohi.

Tottakai saksalaisinssi osaisi suunnitella ja valmistaa B33:sta aidon valtameriveneen (kuten Bavan Ocean mallit) mutta näitä valtameriveneen yksityiskohtia ei kannata tehdä purteen jota 99% ajasta seilataan hyvässä kelissä satamasta toiseen. Swaneissa taas on tuohon S&S aikaan mietitty ja toteutettu ehkä liiankin rajuja rakenteita (esimerkkinä vaikka genuan taittoplokit) Toisaalta ne sitten kestävät aikaa.

Halusin vain valaista eroa norminykyveneen eroa aitoon valtameripurteen. Tottakai Swanissa on Reckmannin rulla keulassa ja siinä laminaattipurje mutta Bavassa se rullagenua on usein se ainoa keulapurje.

Lue lisää

Jos veneiden muutosta on tarkoitus verrata, järkevämpi vertailukohde olisi Bavaria 38 tai vastaavasti joku 33-jalkainen vanhempi. Bavaria 33 ei ole mitenkään kevyt, vaan painaa 5,5 tonnia eli tonnin vähemmän kuin selvästi pidempi Swan 36.

En usko, että Bavarian nousukyky olisi loppunut kunnollisella purjevarustuksella. Aika pulassa olisi Swanillakin, jos ei olisi ollut keliin sopivia purjeita.

Tietysti Swan 38 on paljon mukavampi ja nopeampi ko. kelissä.

Se sama kippari? kirjoitti:

Reilua verrata 33:sta 38:iin? Meri ei ole reilu ja kohtelee kaikkia samalla tavalla. Oikein hyvän B33:n hinnalla saa huonolla ylläpidolla olleen S38:n joten ne voisivat olla vaihtoehtoja toisilleen matkaveneen ostajalle.

Eihän se kryssiminen järkevää tai mukavaakan noissa keleissä ole. Mutta jos kryssimällä selviät hengissä etkä ajelehdi leeshorelle pelastettavaksi niin kaikki hyvin. Entä jos se Bavan volvo olisi pettänyt esim saatuaan vettä säiliön huohotinputken kautta? Kun nousukyky loppuu niin pakko on kai lasketella avotuuleen. Eihän se pulleana ja kevyenä oikein piissäkään pysy (tarkoitan siis termiä "heaving to") Ongelmallsesti Biskajalla on vain harvoja satamia joihin pääsee turvallisesti tuolla kelillä. On siis pakko kryssiä kunnes rintama menee ohi.

Tottakai saksalaisinssi osaisi suunnitella ja valmistaa B33:sta aidon valtameriveneen (kuten Bavan Ocean mallit) mutta näitä valtameriveneen yksityiskohtia ei kannata tehdä purteen jota 99% ajasta seilataan hyvässä kelissä satamasta toiseen. Swaneissa taas on tuohon S&S aikaan mietitty ja toteutettu ehkä liiankin rajuja rakenteita (esimerkkinä vaikka genuan taittoplokit) Toisaalta ne sitten kestävät aikaa.

Halusin vain valaista eroa norminykyveneen eroa aitoon valtameripurteen. Tottakai Swanissa on Reckmannin rulla keulassa ja siinä laminaattipurje mutta Bavassa se rullagenua on usein se ainoa keulapurje.

Lue lisää

Onko huonolla ylläpidolla ollut Swan 38 varmasti turvallisempi valinta k.o. keliin kuin kymmeniä vuosia uudempi Bavaria ? Entä jos riki, läpiviennit, ohjaus, tms. pettää huonon ylläpidon seurauksena ? Vai pitäisikö Bavaria 33:n hintaista Swania kunnostaa toisen samanlaisen Bavarian hinnalla, ennenkuin siitä saisi tuohon keliin varmemman purren ?

Toinen kysymys on, kuinka kovaan keliin oma vene on järkevää mitoittaa. Jos seilaa esim. vain itämerellä, onko järkevää, että vene on valittu ja varusteltu siten, että sillä voisi lähteä Antarktista kiertämään ? Mihin raja vedetään ? Juuriko Swanin kohdalle vai johonkin muualle ?

Difkfdk kirjoitti:

Onko huonolla ylläpidolla ollut Swan 38 varmasti turvallisempi valinta k.o. keliin kuin kymmeniä vuosia uudempi Bavaria ? Entä jos riki, läpiviennit, ohjaus, tms. pettää huonon ylläpidon seurauksena ? Vai pitäisikö Bavaria 33:n hintaista Swania kunnostaa toisen samanlaisen Bavarian hinnalla, ennenkuin siitä saisi tuohon keliin varmemman purren ?

Toinen kysymys on, kuinka kovaan keliin oma vene on järkevää mitoittaa. Jos seilaa esim. vain itämerellä, onko järkevää, että vene on valittu ja varusteltu siten, että sillä voisi lähteä Antarktista kiertämään ? Mihin raja vedetään ? Juuriko Swanin kohdalle vai johonkin muualle ?

Lue lisää

Ovathan Swan 38 ja Bava 33 ainakin tiloiltaan samaa luokkaa, mieluummin Bavan eduksi. Sen suhteen reilu vertailupari. Aika monet kohdat, esimerkiksi läpiviennit ovat Swanissa ikuisiksi luonnehdittavia. Moni toisarvoinen paikka tietenkin jää huonolla yllpidolla toimimattomaksi, mutta sellaiset eivät upota venettä.

Vene tietenkin käyttötarkoituksen mukaan. Mutta siitähän aloituksessakin painotetaan, veneitä myydään CAT-A Ocean -luokituksella, vaikka ne sopivatkin vain Itämeren kruisailuun.

lulltavasti olisi kirjoitti:

Ovathan Swan 38 ja Bava 33 ainakin tiloiltaan samaa luokkaa, mieluummin Bavan eduksi. Sen suhteen reilu vertailupari. Aika monet kohdat, esimerkiksi läpiviennit ovat Swanissa ikuisiksi luonnehdittavia. Moni toisarvoinen paikka tietenkin jää huonolla yllpidolla toimimattomaksi, mutta sellaiset eivät upota venettä.

Vene tietenkin käyttötarkoituksen mukaan. Mutta siitähän aloituksessakin painotetaan, veneitä myydään CAT-A Ocean -luokituksella, vaikka ne sopivatkin vain Itämeren kruisailuun.

Lue lisää

Asumisen tilat varmaan samat, mutta Swanissa on huikeasti enemmän tilaa varusteille, syvä pilssi, lukuisia vaatekaappeja, jne. Tiedän, koska molempia olen pitkään purjehtinut. Bavassa on haettu visuaalista tilavuutta ja minimoitu kaikki säilytystilat. Swanin varusteet, vinssit, riki, ohjaus, jne taas ovat valtameriveneen tapaan niin ylimitoitettuja että kestävät pitkään huonoa ylläpitoakin. Tiikkikannen uusinta lienee se kallein kunnostusoperaatio, mutta tässä tapauksessa sekin on vain kosmeettinen asia, valtamerikelpoisuuteen se ei vaikuta.

Se Swan kippari? kirjoitti:

"nykyaikaiset suunniteltu kestämään..." - autuaita ovat uskossaan jne. Kyllä B33:lla voi Atlantin kiertää hyvissä olosuhteissa. Peräsimen tuentahan taisi sillä reissulla olla hiukan alamittainen erään tutun kaverin kertomana. Jospa edes kerran pääsisit ihan oikean valtameriveneen kyytiin kovan kelin kryssiin niin ymmärtäisit väitteesi onttouden.

Miksi kryssikyvyllä on sitten merkitystä? Otetaanpa esimerkki. Kaksi kipparinsa mielestä hyvin varusteltua, hyvin ylläpidettyä ja myös asumistilavuudeltaan kutakuinkin yhteneväistä venettä lähtee Biskajalle Falmouthista. Toinen on B33 ja toinen S&S Swan 38. Tavoitteena on päästä LaCorunaan ennen lähestyvää matalapainerintamaa. Noh, hyvän ja leppoisan alun jälkeen sääennuste meni pieleen ja keskellä Biskajaa joudutaan kryssimään 16 ..18 m/s puuskaisessa tosituulessa kohteeseen päästäkseen. Swanin kippari vaihtaa heavy kakkosen keulalle ja ottaa isoon kaksi reiviä. Matka jatkuu joskin hiukan kosteeta on. Bavassa ei ole muuta kuin rullagenua koska "onhan se veistämön suositus näihin veneisiin". Onnekseen B33:ssa on jälkiasennettu kutteristaagi ja siihen saa myrskyfokan. Kakkosreivistä ja myrskyfokasta huolimatta Bava kallistuu liikaa eikä oikein liiku kohteeseensa, reiskan tuulimittarin VMG näyttää puoltatoista solmua.

Tuuli yltyy edelleen. Nyt Swanissa on myrskyfokka ja isossa kolme reiviä. LaCoruna senkun lähestyy hyvää vauhtia valtamerikäyttöön suunnitellun purren miehistöä. B33:n kippari taas hiukan huolestuu koska vene on pohjaanreivattu ja VMG näyttää negatiivista. Vene siis ajelehtii totaalivinossa alaspäin ja päätyy lopulta rannalle ellei jotain keksitä. "Prskls, miksei tän köli pure? Miks tää vaan kallistuu? Onhan tää CAT A vene" Onnekseen hänellä on tehokas dieselvolvo ja sen avittamana lopulta nilkutetaan "myrskyn" yli. Saksalainen on suunnitellut veneen kone- ja tankkiasennukset huolellisesti ja toteuttanut ne kutakuinkin kunnolla polttoainesäiliön pientä kokoa ja sen huohotinputken asennusta lukuunottamatta. Viimein väsynyt B33:kin saapu Corunan suojaiseen satamaan.

Swanin kippari ei muista olleensa myrskyssä kun ylityksestä Bava-kipprin kanssa leppoisasti keskustelee. B33 kipparia hiukan harmittaa - mitäs jos me joskus joudutaan ihan oikeaan myrskyyn. Valtamerellä.

(VMG = vauhti suoraan tuuleen)

Lue lisää

Tuntuu tutulta, olet vissiin täällä aikaisemmin "kryssinyt"! Viimeksi taisi olla vielä kovempi "keli"!?

17+19 kirjoitti:

Yhtä vähän uskaltaisin luottaa esim. Hallberg Rassyyn. Yliarvostettu vene, ei sen tukevampi rakenne. Myös Finngulfien luotettavuudessa ei ole mitään extraa verrattuna noihin mainitsemiisi veneisiin (joista kumpaakaan minulla ei ole).

Lue lisää

Netistä löytyy nykyisin helposti googlaamalla juttuja eri venemerkkien kohtaamista ongelmista ja vioista, kun tietää muutamat englanninkieliset hakusanat. Ehkä voisit linkata tähän väitteidesi tueksi jonkun jutun, jossa esim. HR olisi menettänyt kölin, peräsimen, maston tai muuten vaan uponnut/vaurioitunut pahasti purjehduksen aikana. Ko. veneitä on valmistettu reilusti yli 9000 kpl joten kyllä sieltä jotain pitäisi löytyä. Itse en ole löytänyt yhtään tapausta, jossa vene olisi purjehtimalla saatu palasiksi ja pidän tätä käytännössä testattua laatua kuitenkin lopulta tärkeimpänä tilastona.

(IR kirjoitti:

Netistä löytyy nykyisin helposti googlaamalla juttuja eri venemerkkien kohtaamista ongelmista ja vioista, kun tietää muutamat englanninkieliset hakusanat. Ehkä voisit linkata tähän väitteidesi tueksi jonkun jutun, jossa esim. HR olisi menettänyt kölin, peräsimen, maston tai muuten vaan uponnut/vaurioitunut pahasti purjehduksen aikana. Ko. veneitä on valmistettu reilusti yli 9000 kpl joten kyllä sieltä jotain pitäisi löytyä. Itse en ole löytänyt yhtään tapausta, jossa vene olisi purjehtimalla saatu palasiksi ja pidän tätä käytännössä testattua laatua kuitenkin lopulta tärkeimpänä tilastona.

Lue lisää

Tässä yksi Suomessa satamaan uponnut: http://penti.org/~harald/eps/21062009035.jpg

Yksi FG joutui ensimmäisellä purjehduskaudella merihätään Suomenlahdella kölitukkien irrottua ja hajottua laminointivirheen takia pelkän aallokon vaikutuksesta n. 15 vuotta sitten.

Melkein kaikista merkeistä löytyy

Joakim1 kirjoitti:

Tässä yksi Suomessa satamaan uponnut: http://penti.org/~harald/eps/21062009035.jpg

Yksi FG joutui ensimmäisellä purjehduskaudella merihätään Suomenlahdella kölitukkien irrottua ja hajottua laminointivirheen takia pelkän aallokon vaikutuksesta n. 15 vuotta sitten.

Melkein kaikista merkeistä löytyy

Lue lisää

Tuo tuhanteen kertaan nähty uponnut H-R ei nyt taida juurikaan kuvata veneen laatua ja kestävyyttä. Käyttövirhe on eri luokassa kuin vakava rakennevaurio.

Beneteau tuntuu olevan nyt silmätikkuna. Ja olen minäkin nähnyt keskeltä ratkenneen Firstin jo kauan sitten. Runko petti varsin kohtuullisessa säässä purjehtimalla.

käyttövirhe/rakenne kirjoitti:

Tuo tuhanteen kertaan nähty uponnut H-R ei nyt taida juurikaan kuvata veneen laatua ja kestävyyttä. Käyttövirhe on eri luokassa kuin vakava rakennevaurio.

Beneteau tuntuu olevan nyt silmätikkuna. Ja olen minäkin nähnyt keskeltä ratkenneen Firstin jo kauan sitten. Runko petti varsin kohtuullisessa säässä purjehtimalla.

Lue lisää

Mikä oli ko. HR:n uppoamissyy? Ei kai venettä pitäisi saada uppoamaan käyttövirheellä? Ellei sitten käyttövirheellä tarkoiteta läpivienti letkun irroittamista tms. Varmasti muitakin on uponnut, mutta eipä niitä välttämättä helpolla netistä löydy.

Mitä tarkoittaa "keskeltä ratkenneen"? Siis runko melkein poikki?

Joakim1 kirjoitti:

Mikä oli ko. HR:n uppoamissyy? Ei kai venettä pitäisi saada uppoamaan käyttövirheellä? Ellei sitten käyttövirheellä tarkoiteta läpivienti letkun irroittamista tms. Varmasti muitakin on uponnut, mutta eipä niitä välttämättä helpolla netistä löydy.

Mitä tarkoittaa "keskeltä ratkenneen"? Siis runko melkein poikki?

Lue lisää

Voi jättää tyhjennyshanat kiinniasentoon.

Joakim1 kirjoitti:

Mikä oli ko. HR:n uppoamissyy? Ei kai venettä pitäisi saada uppoamaan käyttövirheellä? Ellei sitten käyttövirheellä tarkoiteta läpivienti letkun irroittamista tms. Varmasti muitakin on uponnut, mutta eipä niitä välttämättä helpolla netistä löydy.

Mitä tarkoittaa "keskeltä ratkenneen"? Siis runko melkein poikki?

Lue lisää

Melkein poikki olevaa runkoa todella tarkoittaa. Vene toi vielä satamaan, mutta nostoa runko ei enää kestänyt, vaan repesi lopullisesti. Tapahtui Välimerellä n. 15 m/s tuulessa.

(IR kirjoitti:

Netistä löytyy nykyisin helposti googlaamalla juttuja eri venemerkkien kohtaamista ongelmista ja vioista, kun tietää muutamat englanninkieliset hakusanat. Ehkä voisit linkata tähän väitteidesi tueksi jonkun jutun, jossa esim. HR olisi menettänyt kölin, peräsimen, maston tai muuten vaan uponnut/vaurioitunut pahasti purjehduksen aikana. Ko. veneitä on valmistettu reilusti yli 9000 kpl joten kyllä sieltä jotain pitäisi löytyä. Itse en ole löytänyt yhtään tapausta, jossa vene olisi purjehtimalla saatu palasiksi ja pidän tätä käytännössä testattua laatua kuitenkin lopulta tärkeimpänä tilastona.

Lue lisää

Keskiviikkona 6.8.2014 pelastettiin pariskunta Cook saarten pohjoispuolella, rahtilaiva Stena Paris poimi miehistön kyytiin, HR jätettiin varoitusten kera ajelehtimaan...

Beneteaun ja Bavarian valtameren ylittäneiden ja uponneiden suhde on varmaan parempi kuin suomalaispurjehtijoiden tai vaikka Maestron, vaikka pidän viimeksi mainittya parempana. Niitä tusinaveneitä on vaan niin paljon maailman vesillä jos tuotanto on luokkaa 4000/v. Suurin osa tekee "Karibian kierroksen, Atlantic circuit" sillä veneellä minkä sattuu omistamaan - ja onnistuu reissussaan. Näillä palstoilla toistuvasti peloitellaan Biskajan ja Atlantin myrskyillä. Todellisuudessa kaikkien legien "gale" ( hyväksytään nyt tässä yhteydessä "myrskyksi") riski on luokkaa 1% tai mieluummin hieman alle. Jos ei pysty sellaista riskiä hyväksymään niin sitten kannattaa pysyä kotona eikä haaveilla. Tai vaihtoehtoisesti voi hankkia Swanin.

seppomartti kirjoitti:

Beneteaun ja Bavarian valtameren ylittäneiden ja uponneiden suhde on varmaan parempi kuin suomalaispurjehtijoiden tai vaikka Maestron, vaikka pidän viimeksi mainittya parempana. Niitä tusinaveneitä on vaan niin paljon maailman vesillä jos tuotanto on luokkaa 4000/v. Suurin osa tekee "Karibian kierroksen, Atlantic circuit" sillä veneellä minkä sattuu omistamaan - ja onnistuu reissussaan. Näillä palstoilla toistuvasti peloitellaan Biskajan ja Atlantin myrskyillä. Todellisuudessa kaikkien legien "gale" ( hyväksytään nyt tässä yhteydessä "myrskyksi") riski on luokkaa 1% tai mieluummin hieman alle. Jos ei pysty sellaista riskiä hyväksymään niin sitten kannattaa pysyä kotona eikä haaveilla. Tai vaihtoehtoisesti voi hankkia Swanin.

Lue lisää

...ja yksi niistä myrskyssä. Eikös sunkin venee keulastaagin kiinnityshela murtunut ja sisustus meni päreiksi. Ei varmaan tyvenessä, vai?

Sata päivää merellä kirjoitti:

...ja yksi niistä myrskyssä. Eikös sunkin venee keulastaagin kiinnityshela murtunut ja sisustus meni päreiksi. Ei varmaan tyvenessä, vai?

Keulastaagin rosti 10x40mm napsahti poikki aika rennossa kelissä ehkä 15 kts slööri. Kutteristaagi poikki yläkiinnityksestä 35solmun kryssissä. Sisusta päreiksi vastavassa kryssisä toisessa tilanteessa. Alavantista oli 3-4 säiettä poikki ja juuri vaihdettiin. Ja muutakin. Ei koskaan myrskyä mutta tasapohjalla paukutusta. Voisihan toki purjehtia varovaisemminkin mutta periaatteessa veneen pitäisi kestää enemmän kuin miehistön. Categoria A- merkintä ei tosiaan kerro mitään veneiden soveltuvuudesta valtamerelle. Mutta siis noin 1% galeriskillä purjehditaan. Tämä tieto vain siksi, että mittakaava säilyisi.

seppomartti kirjoitti:

Keulastaagin rosti 10x40mm napsahti poikki aika rennossa kelissä ehkä 15 kts slööri. Kutteristaagi poikki yläkiinnityksestä 35solmun kryssissä. Sisusta päreiksi vastavassa kryssisä toisessa tilanteessa. Alavantista oli 3-4 säiettä poikki ja juuri vaihdettiin. Ja muutakin. Ei koskaan myrskyä mutta tasapohjalla paukutusta. Voisihan toki purjehtia varovaisemminkin mutta periaatteessa veneen pitäisi kestää enemmän kuin miehistön. Categoria A- merkintä ei tosiaan kerro mitään veneiden soveltuvuudesta valtamerelle. Mutta siis noin 1% galeriskillä purjehditaan. Tämä tieto vain siksi, että mittakaava säilyisi.

Lue lisää

En ole eri mieltä seppomartin sanomasta, mutta "1% galeriski" tuntui aivan liian optimistiselta yleistykseltä tai se ei koskenut kaikkia merialueita eikä vuodenaikoja.
Pari esimerkkiä: Tasmanian meren ylityksessä gale force -tuuliin joutuminen on todennäköistä. Afrikan etelärannikon kiertäminen oli vain 1000 nm luokkaa, mutta käytännössä siihen piti varata kuukausi aikaa tiheästi toistuvien säärintamien takia välttyäkseen joutumasta gale-tilanteisiin.

Jos meinaa seilata kauas valtamerille, ensimmäiset gale force -tilanteet olisi hyvä kohdata jo koepurjehduksissa Pohjanmerellä. Avun saanti ja vaurioiden korjaus on Vaikea toteuttaa sitten, kun ollaan kaukana kaikesta. Veneensäkin oppii tuntemaan vasta koettelemusten jälkeen.