onko mieheni ihan normaali?

miisuli80

Olen alkanut miettimään onko mieheni ihan normaali? Menen jotenkin sekaisin kuin seinäkello riitatilanteissamme. Esimerkkinä tämänpäiväinen. Mies otti vichyä ja 2v poikamme meni kinuamaan samaa. Mies oli antamassa omasta käytetystä lasistaan (hänellä tosi huonot hampaat). Sanoin pojalle ihan asiallisesti, että otahan oma muki. Mies veti hirveen herneen nenään. Alkoi dissaamaan mua lapsille tyyliin " ottakaahan nyt kaikki omat kupit, kun isin lasista ei nyt ilmeisesti saa juoda" jne. Sitten kun kysyin, että onko Se sitten hyvä asia juoda siitä, niin tulikin huutaen vastakysymys"miksi veljenvaimoni sai pussata lapsiamme suulle? Mikset sille sanonut mitään?" Mä olin taas ihan äimän käkenä. Ehdotin vaan oman mukin ottamista lapsille ja sota oli syntynyt. Mies vihaa veljenvaimoani, mä en nähnyt koko pussausta eikä mua se haittaakaan. Pussaanhan minäkin lapsia joskus suulle eikä ole miestäni haitannut yhtään. Noh, ei tää vielä mitään. Sitten mies alkoi uhkailemaan, että hän ei maksa enää yhtään vuokraa, mitäs sitten teet? Olin järkyttynyt. Meillä on 2-vuotiaat kaksoset ja 3v esikoinen ja olen hoitanut heidät kotona molempien toiveiden mukaisesti. Olen etsinyt puoli vuotta töitä tuloksetta ja kaikki omat rahat menee kyllä lapsiin ja ruokaan. Mies rupes kiukkupäissään pukemaan ja teki lähtöä. Yritin kävellä ohi, niin pisti käden ja jalan eteen ja sanoi " älä töni mua" niin vihaisesti, että pelotti. Mies raivoaa myös lapsille ihan kohtuuttoman paljon. No se lähti ulos, niin rupes tulemaan viestiä, että enkö mä tajua, että teen sen sanomiset ja mielipiteet ja ajatukset aina vääriksi ja omani ovat aina vaan oikein. Mulla oli jo tässä vaiheessa tunne kun olin joutunut pyörremyrskyn tönäisemäksi. Sitten se laittoi viestiä, että muuttaa toiselle paikkakunnalle. Valitti, kun "olen niin huolissani toisen veljeni tytöstä 12v kun äitinsä muutti pois kotoa. Ja kohta meidän lapsilla ei ole enää isää. " Mies tuli tunnin päästä kotiin ja sanoi saaneensa kaverinsa luota majapaikan. Eikä kuitenkaan lähtenyt mihinkään... Mä oon niin pihalla. Mä kun luulin sanoneeni vaan pojalle, että ottaisi oman mukin. :( Surkea olo, kun tämmöistä tapahtuu melkein joka viikko. Haluankin nyt jakaa tämän esimerkin, että onko tämä tosiaankin ihan normaalia.

55

1461

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • adhd4

      Kuulostaa ADHD:ltä. Tai tietysti voi olla padonnut sisälleen pahaa oloa pidemmän aikaa ja on katkeroitunut. Keskusteluapua suosittelen joka tapauksessa.

      • Bipolar Bear

        ADHD ei tee random pikkujutuista raivoavaksi. Kaksisuuntainen saattaa tehdä, etenkin hypomaniassa.
        Nimim. molemmat löytyy.


    • jossain viiraa

      älä puhu miehelle mitään älä lähde tohon mukaan miehesi yrittää jotain, pidä mykkäkoulua ja katsele kummastuneena.tuo estely ym.on väkivaltaa,saa pyytää anteeksi.

    • gthnyghnhjyt

      Ap esimerkki ei todellakaan ole normaalia. Huolestuttavaa on vain se, että olet ilmeisesti elänyt tuollaisessa ilmapiirissä niin kauan, että et enää itse tiedä, ettei se ole normaalia. Tarvitsisit perspektiiviä. Asiaa pahentaa, että olet eristäytyneenä kotiäidiksi neljän seinän sisälle. Nyt äkkiä ala hankkia jotain harrastusta mihin voisit mennä lasten kanssa, tai järjestää heille hoitopaikka siksi aikaa, ja tapaamaan omia ystäviäsi ja sukulaisiasi!

      Mukiasiaan - tietenkään lapsi ei saa käyttää samaa lusikkaa tai mukia tms kuin kukaan muu, varsinkaan aikuinen. Siten ehkäistään kariesbakteerin tarrtuminen.

      • öklj<srf

        Ja se karieshan ei ikinä tartu tälle lapselle mistään muualta :D


    • Miksi?

      Kummallakin teillä on ilmeisesti patoutuneita tunteita ja käsittelemättömiä asioita, joita teidän tulisi yhdessä miettiä. Ehkä olisi parempi, jos muuttaisitte hetkeksi erillenne? Lapsesi ovat jo siinä iässä, että voisit ehkä laittaa heidät muutamaksi tunniksi päiväkotiin päivittäin tai vaikka parina päivänä viikossa. Saisit omaa aikaa ja aikaa etsiä niitä töitä. On lapsien etujen vastaista heidän olla perheessä, jossa vanhemmat huutaa ja riitelee koko ajan. Te olette aikuisia, on teidän velvollisuus korjata tilanne.

    • miisuli80

      Olen alkuperäinen kirjoittaja. Epäilen, että nuo patoutuneet tunteet voi olla totta. Mutta miksi hänellä on jos tarve saada minut tuntemaan syyllisyyttä? Minä kuulemma haluan, että hän muuttaa pois, vaikka itse sillä uhkailee. Mahtoiko olla jo kymmenes kerta. Lapsille raivoaa ihan syyttä suotta ja aina on olevinaan joku selitys käytökselle. Jopa kaupunkia on syyttänyt muuttomme jälkeen. Minä jo taidankin haluta erota, kun tämä jatkuu vaan. Välillä on uhannut muuttaa pois ettei lapset enää ikinä näe isäänsä, jos erotaan. Välillä uhkaa, että lapset on sitten hänellä joka toisen viikon. Ennen kaksosten syntymää olin eroamassa hänen viinanhuuruisen raivoamisen takia, niin sai minut jotenkin uskomaan etten pärjää yksin. Kylläpä hävettääkin näin jälkeenpäin, että uskoin. :( Vai siis onko tässä takana se, että kun tunnen syyllisyyttä, niin en lähde ja ota lapsia? Surullista ja ankeaa tämä on joka tapauksessa

      • usko pois

        kyllä on!


    • warning

      Viinanhuuruinen raivoaminen ---> jospa lähdette eri teille.

    • miisuli80

      Siis juopotellut ei ole kertaakaan tuon jälkeen. Et ei ole kyseessä mikään huru-ukko. :)

    • kylläkyllä

      Viinanhimo tekee äreäksi. Alkoholisti voi olla välillä pitkiäkin aikoja raittiina, mutta mies taitaa olla pinnan alla melko ongelmakimppu.
      Teillä on erittäin rankka elämänvaihe menossa. Yritä neuvolapsykologia/pariterapiaa. Rankka on jäädä yksinkin kolmen noin pienen kanssa, jos et saa muita tukijoukkoja avuksesi.
      Alle kolmivuotiaita ei missään nimessä anneta vuoroviikkosysteemiin, eikä miehesi taustoilla ehkä vanhempanakaan ole syytä antaa.

      • Hei.
        Kuinkahan tänään jakselet. Olen ihan tarkalleen samaa mieltä siitä, että miehesi käytös on tosi ikävää, te kärsitte siitä kaikki. Kylläkyllä tuossa edellä sanoi saman mitä ajattelen, elämänvaiheenne on rankka teille kummallekin. Sen voi allekirjoittaa kuka tahansa, jolla on monta pientä lasta. Jos eroatte, olet tosiaan hankalassa tilanteessa silloinkin, niin kiinni lapsissa, vuosien ajan. Joten tarkkaan kannattaa ajatella. Apua te tarvitsette, sitä lienee saatavissa. Ota yhteyttä perheneuvontaan tai tosiaan neuvolan kautta psykologille. Sitä keinoa ei kannata jättää käyttämättä. Vaikkei miehesi lähtisi avun piiriin, sinun kannattaa mennä. Kun ristiriitatilanteessa toisen tapa toimia muuttuu, se vaikuttaa aina suhteeseen. Mutta olet jokatapauksessa tuen tarpeessa.

        Voimia sinulle,
        Pirkko-pappi


    • miisuli80

      Kiitos teille, kun jaksatte lukea ja ennenkaikkea vastata. Mies on ollut nyt ihan normaali muutaman päivän. Huomaan kuitenkin etten uskalla sanoa hänelle oikein mitään. :( Tuntuu siltä, että odottaisin vaan seuraavaa räjähdystä. Mieltä painaa hirveästi se miten lapsiin vaikuttaa, kun oma isä räyhää. 3-vuotias tyttöni sanoo nykyään usein, että ei halua olla poikien kanssa samassa huoneessa, ei halua leikkiä poikien kanssa jne. Jos isä yrittää laittaa häntä nukkumaan, niin tyttö ei halua, kun pojat ei häntä nukkumaan laita. Nyt olen miettinyt voiko tuo kaikki johtua isän käytöksestä ja lapsen pelot kohdistua kaikkiin poikiin? Vai laukkaakohan mielikuvitus vaan äidillä nyt turhan lujaa. Koen olevani nytkin jo aika pitkälti yksinhuoltaja. Teen kaikki kotityöt ja leikitän lapset ja hoidan lapset lähes yksin. Mies vie ehkä pari kertaa kuussa roskat ja muut kotityöt jää minulle. No käyhän se sentään kaupassa silloin, kun en ole itse lasten kanssa jaksanut käydä. Se on kuulemma vaan minun ongelma, kun haluan, että on siistiä. Leikkiihän se joskus lasten kanssa minkä kännykän tuijottamiseltaan ehtii. Ei se ole läsnä minulle eikä lapsille. :( Vähän epäilen, että taitaa olla masentunutkin. Oma takki on vaan niin tyhjä ettei oikein jaksa mitään ylimääräistä. Äitini on osa-aika eläkkeellä ja meillä käy silloin tällöin vapaaehtoinen lapseton apulainen. Ikävä myöntää, mutta heistä on paljon enemmän apua kuin miehestä.

    • jderjergod

      Voimia!

    • 13 + 4

      Siis mieshän vain loukkaantui siitä, että hänen huonot hampaansa otettiin esille ja varmaan koki tulevansa nolatuksi lapsen edessä. Tuollainen voi tuntua pahalta ja mies ei osannut tunnetta purkaa muuten kuin suuttumalla. Eikö niille hampaille voi tehdä jotain, elämänlaatu paranisi muutenkin? Turha tällaisen pohjalta on alkaa maalailla mitään turvakotiskenaarioita ja hysteriaa.

      • 7 + 18

        Jatkan vielä, että mitähän tässä tarkoitetaan huonoilla hampailla? Tarkoittaako se vain reikiintymisalttiutta, vai ovatko hampaat oikeasti rumat tai aiheuttavatko pahanhajuista hengitystä? Jos on kyse jälkimmäisestä, niin asia on saattanut painaa miestäsi muutenkin jo pitkään, on ikävä kantaa jatkuvasti ajatusta että hampaita ei uskalla näyttää tai että hengitys haisee.


      • alkuperäinen
        7 + 18 kirjoitti:

        Jatkan vielä, että mitähän tässä tarkoitetaan huonoilla hampailla? Tarkoittaako se vain reikiintymisalttiutta, vai ovatko hampaat oikeasti rumat tai aiheuttavatko pahanhajuista hengitystä? Jos on kyse jälkimmäisestä, niin asia on saattanut painaa miestäsi muutenkin jo pitkään, on ikävä kantaa jatkuvasti ajatusta että hampaita ei uskalla näyttää tai että hengitys haisee.

        Hampaat on siis reikäiset, mutta häntä itseään ei kiinnosta hoitaa kuntoonkaan. Mä en siis hänen hampaistaan mitään sanonut. Sanoin pojalle vaan, että otahan oma muki. Ihan kuin heille yritän opettaa etteivät joisi sisarustensa mukeistakaan eikä käyttäisi samoja lusikoita. En usko, että hän hampaitaan häpeää, ei ainakaan vaikuta siltä. Jostain muusta tässä oli kysymys.


      • 12+2
        alkuperäinen kirjoitti:

        Hampaat on siis reikäiset, mutta häntä itseään ei kiinnosta hoitaa kuntoonkaan. Mä en siis hänen hampaistaan mitään sanonut. Sanoin pojalle vaan, että otahan oma muki. Ihan kuin heille yritän opettaa etteivät joisi sisarustensa mukeistakaan eikä käyttäisi samoja lusikoita. En usko, että hän hampaitaan häpeää, ei ainakaan vaikuta siltä. Jostain muusta tässä oli kysymys.

        Aika selvästihän tuosta aloitusviestistäsi kävi selville, että molemmat teistä tiesivät, mistä puhuttiin. Selvästi tarkoituksella ärsytät pienin teoin miestäsi (tönimistä ohikulkiessa ym.) ja kuten sanoit, odotetusti saat hänet suuttumaan.

        Ei siinä muuten mitään, mutta postaat tänne sen verran, että petaat ilmeisesti eroa, jjossa saisit lapset.


      • menipä taas
        12+2 kirjoitti:

        Aika selvästihän tuosta aloitusviestistäsi kävi selville, että molemmat teistä tiesivät, mistä puhuttiin. Selvästi tarkoituksella ärsytät pienin teoin miestäsi (tönimistä ohikulkiessa ym.) ja kuten sanoit, odotetusti saat hänet suuttumaan.

        Ei siinä muuten mitään, mutta postaat tänne sen verran, että petaat ilmeisesti eroa, jjossa saisit lapset.

        Mitenkähän, joku nettikirjoittelu auttaa saamaan lapset erossa? Kuvittelet nyt omiasi...


    • alkuperäinen

      Olen alkuperäinen kirjoittaja. Nyt se seuraava räjähdys sitten tuli, kuukauden päästä tuosta edellisestä. Tähän saakka hän olikin käyttäytynyt melko normaalisti. Sain itse flunssan ja mies otti omasta halustaan töistä puolikkaan pekkasen. Ihmettelin oikein. Vei vielä iltapäivällä lapset tunniksi leikkipuistoon yksin eikä ole muuten montaa kertaa niin tehnyt. Seuraavana aamuna sitten alkoi jo tapahtumaan. Nousin itse lasten kanssa puoli 7. Mies nousi suoraan aamupalapöytään kasilta. Sanoin, että tytöllä pien nuha yöllä. Kauhea valituskierre alkoi! Nyt sitä ollaan seuraavat 5 viikkoa kipeenä. Nyt hänelläkin on kipeä olo. Murisi jotain koko aamupalan ajan. Selitin lapsille, että olisi hyvä olla maistelematta toisten ruokia yms ettei pöpöt tartu. Mies murisi väliin että myöhästä se nyt on. Sitten annoin lapsille maitohappobakteereja, jos se auttaisi vastustuskykyyn. Mies murisi väliin, että se nyt ei mitään auta. En uskaltanut oikein sanoa enää mitään. Jossain vaiheessa mies kysyi olisiko tänään hänen vuoro nukkua päiväunet? Vaikutti siis siltä kuin olisi suuttunut siitä kun nukuin edellisenä päivänä päiväunet, lasten kanssa samaan aikaan. Toki mies laittoi lapset nukkumaan. Kaikenlaista tuollaista jupinaa oli. Hän nukkui parin tunnin päikkärit ja kävi pojan kanssa kaupassa. Ostivat vanukkaat sunnuntaille jälkkäriksi. Sunnuntaina sitten odotettu räjähdys!! Minä nukuin lasten huoneessa ja hoidin nuhaisen lapsen. Nousin lasten kanssa puoli 7. Mies nousi puoli 10! No, syötiin aamupuurot ja lapset kysyi jälkkäriä. Annoin ne vanukkaat. Pahan luokan virhe. :( Mietin oliko ne tarkoitettu vasta lounaan jälkeen, mutta ajattelin ettei asialla ole suurta merkitystä enkä halunnut miestä herättää kysyäkseni. Annoin siis vanukkaat. Pesin lasten kanssa pyykkituvassa pari koneellista pyykkiä, vaikka olin kuumeessa. Sen jälkeen mies heräsi. Meni keittiöön ja huusi: minkä takia nämä vanukkaat on nyt syöty? Siis raivostui ihan. Selitin asian. Sain lisää haukkuja. Hän on kolme päivää toitottanut, että ne on sunnuntaille lounaan jälkeen! (edellisenä iltana ostetut). Minä olen kävellyt hänen yli. Hänen sanomisillaan ei ole mitään väliä. Kyse ei ole vanukkaista kuulemma?? Hirveä raivoaminen ja mä en ymmärrä vieläkään oliko tää oikeesti noin vakava asia? Syytöksiä tuli jostain vanhoista asioista, että minä teen aina näin ja hän ei saa ikinä tehdä niin. Ja mä en edes ymmärtänyt mistä hän puhuu. Vertasi asiaa lasten kuullen, että olisin kirveellä päähän. Tilanne meni siihen, että mies oli taas lähdössä. Lapsille sanoi: äiti ei rakasta isiä, äiti ajaa isin pois, äiti ei halua isiä tänne, äiti haluaa että isi lähtee. Miksi sotkee pienet lapsetkin moiseen? Oon ihan rikki. Seuraavana aamuna mies lähti töihin ja tuli tekstari, että on paha mieli eilisestä. Kotiin tullessaan käyttäytyi kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan. Tai jopa normaalia positiivisemmin? Auttakaa! Mitä tää tämmönen oikein on! Eikä se mies muuten kipeäksi tullut. Harvemmin tulee. Mutta aina, jos minä tulen, niin hän on heti perään voivottelemassa, että nyt tuli tauti. Vaikkei siis yleensä häneen tartu.

      • Ijgfyunn

        Sun täytyy nyt istuttaa mies alas ja puhua jämäkästi miehelle. Jos ei suostu puhumaan, sanot että on enää yksi tie ja se on pariterapia. Mutta että näin suhde ei voi jatkua. Ainoa keino. Ja kyllä mies varmaan tuntee olonsa huonoksi. Suoraan puhuminen voisi auttaa sinua suhteessa häneen, vaikka hänen käytöstään ei voi hyväksyä. Sano että koska isillä huonot hampaat, ota oma muki. Jos mies suuttuu, niin sano että tottahan se on. Avoin viestintä auttanut monessa kohtaa.


      • alkuperäinen
        Ijgfyunn kirjoitti:

        Sun täytyy nyt istuttaa mies alas ja puhua jämäkästi miehelle. Jos ei suostu puhumaan, sanot että on enää yksi tie ja se on pariterapia. Mutta että näin suhde ei voi jatkua. Ainoa keino. Ja kyllä mies varmaan tuntee olonsa huonoksi. Suoraan puhuminen voisi auttaa sinua suhteessa häneen, vaikka hänen käytöstään ei voi hyväksyä. Sano että koska isillä huonot hampaat, ota oma muki. Jos mies suuttuu, niin sano että tottahan se on. Avoin viestintä auttanut monessa kohtaa.

        Mahtaakohan tuo pariterapia enää auttaa tässä vaiheessa? :( Minusta kun jotenkin tuntuu ettei mies halua tai ole halunnut minun kanssa olla moneen vuoteen. Seuraavia asioista on minulle sanonut: " on ollut kanssani vaan heikkouttaan paremman puutteessa. Kerran kysyin miksi on tehnyt mun kanssa lapsia, niin vastaus oli "en tiedä". Minä en koskaan puhu hänelle, meillä ei ole mitään yhteistä eikä tule koskaan olemaankaan, olisimme jo eronneet, jos ei olisi lapsia, ei olisi seksiä ollut neljään vuoteen, jos hän ei tekisi aloitetta ( mikä ei ole aivan totta. Tosin myönnän, että omat aloitteet on huomattavan vähäiset kun elämä on tämmöistä). Sitten jälkeenpäin sanoo, ettei ole tarkoittanut mitään eikä ollut tosissaan. Hän on ostanut jopa vihkisormuksen tänä kesänä, joka piti vaihtaa sopivan kokoiseksi. Kosintaa ei ole tullut, koska minä kuulemma aina sabotoin kaikki yritykset. Mutta yhtään hyvää asiaa minusta ei sanonut, kun naimisiinmenosta puhui. Ei ollut puhetta rakkaudesta tai siitä, että olisin kaunis, ihana tai edes hyvä jossain. Meillä on vaan niin ihanat lapset ja hän tietää, että minä haluan naimisiin. Mutta mikä syy se olisi mennä naimisiin? Hän on kuulemma sillä sormuksen ostamisella näyttänyt halunsa sitoutua jne. Sitten saan kauheat haukut, kun miehen mukaan haaveilen jostain vaaleanpunaisesta, kun sitä ei ole eikä ikinä tulekaan.

        Minä oon alkanu miettimään, että onko tosiaan kaikki jotenkin minun syytäni? Olenko tehnyt vai teenkö koko ajan jotain kamalaa mikä on muuttanut miehen tuollaiseksi? Jotenkin tuntuu kuin kaikki olis vain pahaa unta.


    • Suviski

      Narsisti. Selkeästi pyrkii lyttäämään ja syyllistämään sinua lastesi silmissä, kerjäämään omilta lapsiltaan sääliä samalla. Äiti on paha, isi on raukka, ymmärrätkö? Itse seurustelin viisi vuotta narsistin kanssa, ja aika monta asiaa kuulostaa tutulta. Pienet asiat nostetaan pöydälle yhtäkkiä kuin pahimmatkin rikokset. Entinen mieheni kerran teki vastaavasti: Hänen pikkuveli ja pikkusisko olivat meillä kyläilemässä, 10 ja 13 vuotiaita. Olin tietysti heitä varten siivonnut kämpän ja tehnyt ruokaa ja järjestänyt puuhattavaa, mutta kun mieheni tuli töistä, alkoi heidän kuullensa kyseenalaistaa miksi en ollut viitsinyt vaivautua edes postia hakemaan postilaatikosta. Olin tilanteesta niin hämmentynyt etten edes tajunnut puolustautua, vaan mutisin varmaankin että unodin. Siis vertaisin tätä tuohon vanukastarinaasi..

      • alkuperäinen

        En tiedä narsismista paljon, mutta kuulostaa pelottavalta. Tuon säälin kerjäämisen ymmärrän ja näen sitä tapahtuvan. Usein tuntuu, että mies kerjää minulta sääliä. Usein, jos jostain tulee riitaa, niin hän vääntää asiat minun syyksi. Sitten kysyy miksi hänestä tehdään aina syyllinen? Vaikka on itse juuri tehnyt minusta syyllisen. Mä en ymmärrä sitä. Ja sitten menee pää jotenkin sekaisin enkä enää tiedä kuka on tehnyt mitä ja päädyn miettimään olenko tosiaan itse syyllinen. Ja ylipäätään on aina kova tarve löytää se syyllinen. Joskus hän jauhaa omaa pahuuttaan. Hän on paha, hän tekee sitä ja hän tekee sitä. Eikä siis selvästi ajattele itse niin.

        Mies on avioeroperheestä. En tiedä liittyykö se mitenkään tähän. Miehen äiti ei antanut lasten tavata isäänsä, lapset taisi olla noin 10-14 vuotiaita. En tiedä eron syitä, mutta ilmeisesti tappelivat paljon. Miehen äiti on vahvasti uskovainen. Keväällä kun kävi meillä kylässä, niin piilotti salaa makuuhuoneeseen jotain uskovaisten kirjoja pari suhteesta. Minulle ei kukaan kertonut mitään ja miehelle oli kertonut tekstarilla. Itse en usko jumalaan ja mieheni sanoo ettei ole koskaan kiinnostanut sellaiset kirjat. Löysin siis ne ja minusta tehtiin pahis, kun loukkaannuin asiasta. Minusta oli aika tunkeilevaa ja asiatonta piilottaa toisen kotiin sellaisia. Miehen äiti on myös vienyt lapsiaan väkisin johonkin uskovaisten kokouksiin lapsena, vaikka he eivät halunneet mennä. En tiedä siis liittyykö tämä nyt mihinkään, mutta mietityttää vaan.


      • pikkupentu
        alkuperäinen kirjoitti:

        En tiedä narsismista paljon, mutta kuulostaa pelottavalta. Tuon säälin kerjäämisen ymmärrän ja näen sitä tapahtuvan. Usein tuntuu, että mies kerjää minulta sääliä. Usein, jos jostain tulee riitaa, niin hän vääntää asiat minun syyksi. Sitten kysyy miksi hänestä tehdään aina syyllinen? Vaikka on itse juuri tehnyt minusta syyllisen. Mä en ymmärrä sitä. Ja sitten menee pää jotenkin sekaisin enkä enää tiedä kuka on tehnyt mitä ja päädyn miettimään olenko tosiaan itse syyllinen. Ja ylipäätään on aina kova tarve löytää se syyllinen. Joskus hän jauhaa omaa pahuuttaan. Hän on paha, hän tekee sitä ja hän tekee sitä. Eikä siis selvästi ajattele itse niin.

        Mies on avioeroperheestä. En tiedä liittyykö se mitenkään tähän. Miehen äiti ei antanut lasten tavata isäänsä, lapset taisi olla noin 10-14 vuotiaita. En tiedä eron syitä, mutta ilmeisesti tappelivat paljon. Miehen äiti on vahvasti uskovainen. Keväällä kun kävi meillä kylässä, niin piilotti salaa makuuhuoneeseen jotain uskovaisten kirjoja pari suhteesta. Minulle ei kukaan kertonut mitään ja miehelle oli kertonut tekstarilla. Itse en usko jumalaan ja mieheni sanoo ettei ole koskaan kiinnostanut sellaiset kirjat. Löysin siis ne ja minusta tehtiin pahis, kun loukkaannuin asiasta. Minusta oli aika tunkeilevaa ja asiatonta piilottaa toisen kotiin sellaisia. Miehen äiti on myös vienyt lapsiaan väkisin johonkin uskovaisten kokouksiin lapsena, vaikka he eivät halunneet mennä. En tiedä siis liittyykö tämä nyt mihinkään, mutta mietityttää vaan.

        Miehesi voisi olla sen perusteella narsisti että on kuin pikkukakara,narsistit on noin 5-vuotiaan tasolla ja silti pyrkivät kyllä suhteessa dominoimaan,elleivät sitten säälin kautta hae hyödykettä toisesta.Siis ensinäkin,parisuhteen pitää olla vastavuoroinen.Tasa-arvoinen.Rehellinen.Toisaalta tuo kaikki on ainakin vielä niin naurettavan pientä ja typerää että voi olla jotain muuta,onko pettänyt ja ei vaan myönnä sinulle?Oletko liian kiltti?Eikö miehelle enää maistu perhe-elämä....Äkkiseltään vaikuttaisi mt-häiriöltä.Hakee sulta huomiota.


    • suviski

      Narsistisesta käytöksestä löytyy toooosi paljon kyllä netistä ja täältäkin keskustelua.
      Yritätkö aina miellyttää miestäsi, omalla kustannuksellasikin, ja varoa suututtamasta? Narsisti. Ja tuo että hän aina meuhkaa siitä kuinka hänestä tehdään syyllinen, vaikka saakin siten sinut syylliseksi, niin se on juurikin myös yksi vahva narsistin merkki. Uskovaisuus ja aiempi avioero tuskin vaikuttaa, narsisti oppii sellaiseksi jo lapsena, mahdollisesti toinen vanhemmista omaa samoja piirteitä

    • sdfg

      Muuten, en tiedä apn tilanteesta siis, mutta muistutan että elämän kriisitilanteissa myös ei-narsistit rupeavat käyttäytymään usein narsistisesti.

      Mulla on itellä sama ongelma että mieheni purkaa muhun pahaa oloansa ja meen siitä jotenkin ihan tolaltani.

    • alkuperäinen

      Tämä tilannehan johti siihen, että nyt on miehestä tehty ls-ilmoitus. Laittoi yks ilta lapset nukkumaan ja riehaantui niin, että otti lastenhuoneen ovesta kahvat pois ja meni sinne lasten kanssa. Mä tulin juuri harrastuksista enkä ehtinyt reagoida mitenkään. 4v huusi miksei saanut antaa äitille edes halia ja 2v kaksoset itkivät unirättien perään, jotka oli olohuoneessa. :( Mulle tuli ihan kamala olo enkä uskalla lähteä enää mihinkään. Eikä tässä vielä edes ollu kaikki. Aamulla otin isommalta tytöltä napitettavan yöpaidan pois päältä ja hän meni hakemaan päivävaatteensa. Ei pukenut niitä kuitenkaan päälle, vaikka normaalisti tekee niin reippaasti. Valitti, että palelee ja ihmettelin miksi ei pue päälle. Lopulta tyttö purskahti itkuun ja sanoi ettei pysty laittamaan paitaa päälle, kun olkapää on niin kipeä kun isi piti kiinni. :( Puhuin asiasta tytön kerhotädille ja jossain palaverissa päättivät ottaa yhteyttä lastensuojeluun. Ja nythän mies mulle vasta vihainen onkin! Uhkailee lähteä, mutta ei lähde ja lasten kuullen huutaa kaikki muutkin typeryydet. Vähättelee mulle tekemäänsä. Väittää että mä oon tahallani menny puhumaan sinne, että pääsisin miehestä eroon. Sanoo, että pelasinpa korttini hyvin jne. Täytyy sanoa, että mulla on valtavan ahdistavaa kotona, mutta hirveän helpottunut olo samalla, vaikka en lastensuojelun asiakkaaksi halunnutkaan.

      • Oppeliini1

        1) Sinun velvollisuutesi on saada lapsenne suojaan ja turvaan tuolta mielenhäriöiseltä mieheltä.

        2) sinä voit halutessasi jäädä tuon miehen murjottavaksi mutta sinun on aivan PAKKO saada lapsesi pois sen luota.

        3) etkö tunne itseäsi kanssarikolliseksi antaessasi miehen tuollatavoin pahoinpidellä lapsianne!?

        4) Tajuatko miten hirveää raiskausta sekä sinä että miehesi olette tekemässä lastenne sielunelämälle? Tuosta tekemästänne sekä sinä, miehesi että yhteiskunta joutuu tulevaisuudessa maksamaan aivan liin korkean hinnan. Teidän huolellisesti ja harkiten hankkimat pienokaisenne kaikista korkeimman.

        5) sinä ja miehesi yhdessä olette täysin tuhoamassa lapsnenne. Kuinka sinä selität itsellesi että teidän tapa elää on oikein? ! Ja sinä vain jatkat ja jatkat sitä!


    • alkuperäinen

      En ole enää jatkamassa vaan haluan erota. Olen maininnut saman lastensuojelulle puhelimessa. Ilmeisesti minusta tuli kuitenkin samalla heidän asiakkaansa, koska pitää mennä ensi viikolla sinne keskustelemaan ja he tarjoavat jotain tukea ja apua. Mies ei lapsia enää hoida, en ole jättänyt heitä hetkeksikään miehen kanssa keskenään. Meillä on nyt anoppi kotona ja mies käyttäytyy mallikelpoisesti.

      • Oppeliini1

        Huomaatko miten yhteiskunta on vastuullisempi lapsianne kohtaan kuin sinä?

        Olisit onnellinen että edes joku haluaa huoletia heistä! Sinun ei "pidä" mennä keskutelemaan avun antajien kanssa - sinä olet onnellinen kun sinulle TARJOTAAN apua hopealautaselta! Sinua tullaan auttamaan saamaan lapsesi turvaan.

        Ilmeisesti saat olla ikionnellinen että pääset noin helposti heidän " asiakkaakseen" ja tiedät että muut haluavat lapsillenne parempaa kuin mitä sinä ja miehesi haluatte antaa.


      • mitään pointtia
        Oppeliini1 kirjoitti:

        Huomaatko miten yhteiskunta on vastuullisempi lapsianne kohtaan kuin sinä?

        Olisit onnellinen että edes joku haluaa huoletia heistä! Sinun ei "pidä" mennä keskutelemaan avun antajien kanssa - sinä olet onnellinen kun sinulle TARJOTAAN apua hopealautaselta! Sinua tullaan auttamaan saamaan lapsesi turvaan.

        Ilmeisesti saat olla ikionnellinen että pääset noin helposti heidän " asiakkaakseen" ja tiedät että muut haluavat lapsillenne parempaa kuin mitä sinä ja miehesi haluatte antaa.

        aika outo viesti.


    • alkuperäinen

      Noh, sinä takerrut yksittäisiin sanoihin ja haastat riitaa. En välitä edes kommentoida. Ennenkuin mitään näissä viesteissä tapahtuneita oli sattunut, kävin täällä kysymässä neuvoja ja vertaistukea. Sinulta saamien viestien takia en mennyt silloin hakemaan apua. Sait minut tuntemaan itseni syylliseksi, ihan niinkuin miehenikin. Tee kaikille palvelus ja lakkaa kirjoittamasta, jos et osaa muuta kuin haukkua ja syyllistää.

    • oppeliini1

      "Sait minut tuntemaan itseni syylliseksi, ihan niinkuin miehenikin."

      Kuka sitten on syyllinen lastenne henkiseen raiskaukseen ja pahoinpitelyyn?Jos syyllisyys on ainoa tapa saada lapsenne turvaan, niin hyvä että edes jokin toimii!

      Sinä ja miehesi saatte riehua aivan kuten haluatte, tuntematta syyllisyyttä!. Te olette aikuisia ja aivan tarkkaan tiedätte mitä olette tekemässä.

      Viattomat lapsenne eivät kuulu tuohon yhtälöön! Heidät on saatava turvaan ennekuin se on liian myöhäistä. Jokainen riitely, lasten fyysinen ja psyykkinen pahoinpitely saavat ikuiset vammat lastenne mieliin.

      • miesvm_1967x

        Täsmälleen samaa mieltä. Ap:n on syytä lakata miettämästä kuka on mihinkin syyllinen ja suojattava lapset.


    • alkuperäinen

      Olen hakenut apua, mutta en hakenut silloin, kun syyllistettiin. En ole syyllinen mieheni tekoihin. Olen saanut nyt käydä useammassakin paikassa keskustelemassa ja saanut kuulla, että miehelläni todellakin on narsistisia piirteitä. Hän on manipuloinut mieltäni jo pitkän aikaa. On helppo neuvoa, kun ei ole itse osallisena. Tarkoitin vain sitä, että syyllistäminen ei auta ketään eikä ohjaa ketään hakemaan apua. Varsinkin, jos syyllistetään väärää henkilöä. Ette ehkä ymmärrä, mutta kenties teitä ei ole käytetty henkisesti hyväksi. Kun ihminen on heikoimmillaan, hän kaipaa tukea eikä maahan painamista. Olen toiminut täysin oikein ja kuullut saman jo viideltä eri taholta viranomaisia.

      • oppeliini1

        Tuki jota me kaikki lukijat aivan varmasti haluamme antaa (kun emme muutakaan voi) on rohkaista sinua viemään lapset turvaan.

        Sinä tulet aivan varmasti pärjäämään täydellisen hyvin, sanoisin vielä paremmin, kun voit täysi keskittäytyä lastesi hyvinvointiin - pelkäämättä jatkuvasti mitä uhkauksia, pahoinpitelyjä jne tulee kohta satamaan miehesi taholta! Kuukausi "hyvää käytostä" ei takaa yhtään mitään!

        Vain poistu tuon miehen ulottuvuudelta lapsiesi kanssa. Sinulla tulee olemaan enemmän tukijoita kuin arvaatkaan!

        Sinun kaikki mielenkiintosi, energiasi ja aikasi kuluu VAIN huolellisesti ja harkiten hankkimillesi lapsille! Heidän opettaminen, kouluttaminen ja ohjaaminen turvallisessa elinympäristossä on ainoa mitä sinä ja lapsesi tarvitsette.

        Pystyt siihen!


    • alkuperäinen

      Kiitos! Kuukausi hyvää käytöstä ei todellakaan takaa enää mitään enkä usko enää mihinkään mitä mies sanoo. Onneksi nyt on paljon paikkoja ja ihmisiä joille puhua. Mies ei suostu lähtemään asunnostamme, joten mun täytyy etsiä lasten kanssa uusi. Tahallaan tekee kiusaa, kun ei kuitenkaan yksin kolmiota tarvitse itselleen. Hänellä taitaa muutenkin olla palikat vähän sekaisin, kun yrittää tahallaan hankkia itselleen potkuja töistä.

      Vähän mua jännittää, että miten sitä pärjää taloudellisesti, mutta kai sitä jotenkin. Paljon jännittää sitten se, että miten menee huoltajuusasiat yms. Mies ei tunnu mihinkään suostuvan ja haluaa tehdä kaikesta vaikeaa. Vieläköhän tässä joutuu oikeus taistelun käymään.

    • itseämm

      Aikamoinen kiukkuperse säki ku et anna juoda samasta mukista koska isällä on likaiset hampaat. Sä tässä ny tän riidan sait kuule aikasiks ... turha syytellä isää sä et oo normaali ku vähättelet toista.

      • edellinen

        Huomasin lukea nytten vasta loputkin kommentit. Kyllä alkaa vaikutraa että miehellä on jotain mielenterveys ongelmia. Hankkiudu eroon ennenkuin jotain todella vakavaa tapahtuu sulle tai lapsille. Uskalla hakea apua!


      • alkuperäinen
        edellinen kirjoitti:

        Huomasin lukea nytten vasta loputkin kommentit. Kyllä alkaa vaikutraa että miehellä on jotain mielenterveys ongelmia. Hankkiudu eroon ennenkuin jotain todella vakavaa tapahtuu sulle tai lapsille. Uskalla hakea apua!

        Kiitos! Apua on haettu ja olemme kriisikeskuksen ja sosiaalitoimiston ohjeistuksella lasten kanssa lähteneet pois kotoa. Mies suuttui kun mainitsin, että haluan erota. Lähti taas lätkimään ja sillä aikaa poistuin lasten kanssa. Nyt hän on siitä näreissään. En ole kuulemma oikeutettu viemään lapsia minnekään kertomatta hänelle. Hän ei erosta piittaa mitään, mutta lapset kuuluu kuulemma hänelle joka toiseksi viikoksi. Ja aikoo viedä jutun oikeuteen. Kun mainitsin, että tyttömme oli illalla pelännyt, että isi tulee huoneeseen ja kysynyt " mitä minä teen, jos isi tulee vielä ja ottaa ne kahvat pois?". Mies vaan kohautti olkiaan, että eihän hän enää tee niin. :( Ei välitä lastensa pelosta tuon taivaallista.


      • 10+9
        alkuperäinen kirjoitti:

        Kiitos! Apua on haettu ja olemme kriisikeskuksen ja sosiaalitoimiston ohjeistuksella lasten kanssa lähteneet pois kotoa. Mies suuttui kun mainitsin, että haluan erota. Lähti taas lätkimään ja sillä aikaa poistuin lasten kanssa. Nyt hän on siitä näreissään. En ole kuulemma oikeutettu viemään lapsia minnekään kertomatta hänelle. Hän ei erosta piittaa mitään, mutta lapset kuuluu kuulemma hänelle joka toiseksi viikoksi. Ja aikoo viedä jutun oikeuteen. Kun mainitsin, että tyttömme oli illalla pelännyt, että isi tulee huoneeseen ja kysynyt " mitä minä teen, jos isi tulee vielä ja ottaa ne kahvat pois?". Mies vaan kohautti olkiaan, että eihän hän enää tee niin. :( Ei välitä lastensa pelosta tuon taivaallista.

        Eli meni, niin kuin suunnittelit? Sait isän hermostumaan ja leimattua hänet sosiaaliviranomaisten silmissä epänormaaliksi. Kävit ainakin 5 eri viranomaisella plus. Eikähän nyt jo kaikki tiedä, minkälainen sekopää se on? Nyt voit ottaa eron, kun uskot saavasi lapset. Asunnonkin yrität saada itsellesi.

        Miehesi on vieläpä narsisti.

        Ja itse AP on ah, niin viaton ja ymmällään. Aika kylmän viileästi tuntuu kuitenkin analysoivan.


      • että jooooo
        10+9 kirjoitti:

        Eli meni, niin kuin suunnittelit? Sait isän hermostumaan ja leimattua hänet sosiaaliviranomaisten silmissä epänormaaliksi. Kävit ainakin 5 eri viranomaisella plus. Eikähän nyt jo kaikki tiedä, minkälainen sekopää se on? Nyt voit ottaa eron, kun uskot saavasi lapset. Asunnonkin yrität saada itsellesi.

        Miehesi on vieläpä narsisti.

        Ja itse AP on ah, niin viaton ja ymmällään. Aika kylmän viileästi tuntuu kuitenkin analysoivan.

        Niin, mitäpä lapsista...Kunhan isi saa mitä haluaa.


    • huoh..

      Minä olen elänyt narsistin kanssa 3 vuotta. Se oli niin syvältä ja aina sai pelätä sanooko jotain väärin ja siivooko oikeeseen aikaan. Riita tuli mitä pienimmistä asioista ja lopulta huomasin että mua hakattiin joka toinen päivä. Se oli iso ja vaikea päätös lähteä kun ei tienny mitä siitä seuraa. Kauheeta kuvitella tilanne kun on vielä lapsia :( Lapset tapaamaan isäänsä pelkästään valvojan kanssa!

    • Pikkuunen Myy

      Älä mieti, mitä muut ajattelevat. Luota sisäiseen tietoosi. Tehtäväsi on saada nyt yksin ja viranomaisten tuella tilanne tasapainoon - miehesi ei siihen pysty. Älä ajattele, että lapsesi tarvitsevat isäänsä - päinvastoin, tulevat vielä kiittämään sinua joskus ratkaisustasi. Lasten pahaaoloa ei saa väheksyä, pelasta heidät turvaan !

      Olen itse elänyt vastaavan jutun läpi. Tänä päivänä rinnalla on mies, jolta saan turvaa ja tukea. Se on ihmeellistä enkä sellaista koskaan uskonut elämääni saavani. Parempaa on siis edessäpäin :) VOIMIA SINULLE ! TOIMIT NYT IHAN OIKEIN !

    • miten se nyt menee

      Öö..huonot hampaat ei tartu. Olisin saattanut kilahtaa minäkin sopivassa kohdassa. Jos lapset ovat yhteisiä ja pidät miestäsi noin tautisena niin vie se hamamslääkäriin tai eroa.

      • hohhhoh

        Huonot hampaat ei tartu, totta, mutta ne kariesbakteerit tarttuvat. Samaan tapaan voit mennä niistämään nenääsi flunssaisen ihmisen nenäliinaan, ja sanoa, että ei se flunssa tartu. No ei, mutta ne bakteerit/virukset tarttuvat.


    • voi sentään-

      No minusta naisen käytös miestä kohtaan on vähättelevää ja mitätöivää. Mies sanoi myös jotain tyyliin, että vaimo sivuuttaa aina miehen sanomiset ja mielipiteet eikä ole kiinnostunut edes kuulemaan miehen mielipiteitä. Siis epäkunnioittavaa oman puolison ja lastensa isän kohtelua.

      Mies tulee aggressiiviseksi, koska nainen vaientaa hänet. Kyllä tuosta naisen kirjoituksestakin tuli ikävä fiilis, miten nainen ei ilmeisesti kykene lainkaan katsomaan itseään peilistä.

      Taitaa olla ap luonnevikainen ja perheen isä luonnevikaisen kiusaama.

      • häh,

        Surku niitä lapsia. Äiti on narsisti, eikä isä.


      • höpö höpö

        höpö höpö minusta tuo mies manipuloi naista ja syyllistää ja käyttäytyy uin lapsi, estäminen on väkivaltaa. mutta näillä palstoilla on aina omat "kirjoittelijansa"

        luulen että aloittajan mies on sellainen lapsimies joka nyt purkaa jotain pahaa oloaan tai muuta, ei lapsille puhuta äidistä noin menee pää sekaisin valheita jos sepittelee ja yrittää kääntää lapsien päätä äitiään vastaan, joka ei tuossa mitään pahaa ole tehnyt.

        selvisiköhän keissi vai paljastuiko kenties toinen nainen.


    • lkfjsdlkf jsl

      Te vaurioitatte todella pahasti lapsianne, hyvänen aika miten itsekkäitä ja keskenkasvuisia vanhempia. Lasten edessä ja lapsille ei todellakaan raivota!!!!

    • lellu561

      Hampaat on erittäin tärkeää pitää kunnossa.
      En ymmärrä että pienen lapsen vanhemmilla on hampaat hoitamatta.

      Tosi suuri riski terveydelle ,eli siis hänelle itselleen ????

    • älyhoi********

      Ei normaalia....Eikä myöskään ole normaalia pussailla lapsiaan suulle!!! Minun mielestäni kirjoituksessasi oli paljon outoa. Ehkä on niin että molemmissa osapuolissa olisi syytä katsoa peiliin,tai piipahtaa ammattiauttajalla......

    • piiloviestiallergia

      Otan kantaa vaan yhteen kohtaan, joka saattaa olla syy moneen teidän ongelmaan ja ehkäpä jopa auttaa teitä. Eli, saattaapi olla, että miehes kyllä tajuaa nui sun piiloviestit et ei ehkä olekaan niin simppeli kuin kenties luulet.

      Tuo hammasongelma saattaa olla miehelles arka paikka ja, kun vihkailet et "tauti" tarttu lapseen jos samasta mukista juo niin .. skädäm joshan tilttas! Olet kyllä oikeessa tuossa muki/huonot hamaat jutussa ei siinä mitään mutta monet miehet ei voi sietää piiloviestejä, niinkuin en minäkään (ne vaan saattuuu olemaan miehen älyn vähättelyä). Sun kannattaa muuttaa käytöstäs, jätä piiloviestit ja sano suoraan niinkuin asia on.

      Ja ennenkuin joku femakko taas iskee "et oot vaan hherrkkä poju" viestillä niin sanon ettei monet naisetkaan siedä piiloviestejä - ne vaan on vitun ärsyttäviä.

    • Pojan äiti

      Taitaapi olla vikaa sinussakin,vai miten niiden miesten päät me ee sekaisin nyky naisten vaatimuksista.Eri säännöt isällä,kuin äidin sukulaisilla esimerkiksi.Suulle suukottelu,siitähän ne pöpöt tarttuukin!Isät naisissan pompottajia ihan liikaa.

    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Heikki Silvennoinen petti vaimoaan vuosien ajan

      Viiden lapsen isä Heikki kehuu kirjassaan kuinka paljon on pettänyt vaimoaan vuosien varrella.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      146
      2550
    2. Taasko se show alkaa

      Koo osottaa taas mieltään
      Ikävä
      24
      1986
    3. Miksi ihmeessä nainen seurustelit kanssani joskus

      Olin ruma silloin ja nykyisin vielä rumempi En voi kuin miettiä että miksi Olitko vain rikki edellisestä suhteesta ja ha
      Ikävä
      23
      1968
    4. Persut nimittivät kummeli-hahmon valtiosihteeriksi!

      Persujen riveistä löytyi taas uusi törkyturpa valtiosihteeriksi! Jutun perusteella järjenjuoksu on kuin sketsihahmolla.
      Perussuomalaiset
      89
      1776
    5. Onko ministeri Juuso epäkelpo ministerin tehtäviensä hoitamiseen?

      Eikö hänellä ole kompetenttia hoitaa sosiaali- ja terveysministetin toimialalle kuuluvia ministerin tehtäviä?
      Perussuomalaiset
      67
      1530
    6. Sakarjan kirjan 6. luku

      Jolla korva on, se kuulkoon. Sain profetian 22.4.2023. Sen sisältö oli seuraava: Suomeen tulee nälänhätä niin, että se
      Profetiat
      20
      1306
    7. Avaa sydämesi mulle

      ❤ ❤❤ Tahdon pelkkää hyvää sulle Sillä ilmeisesti puhumalla Avoimesti välillämme Kaikki taas selviää Kerro kaikki, tahdo
      Ikävä
      37
      1202
    8. Elia tulee vielä

      Johannes Kastaja oli Elia, mutta Jeesus sanoi, että Elia tulee vielä. Malakian kirjan profetia Eliasta toteutuu kokonaan
      Helluntailaisuus
      36
      1188
    9. Söpö lutunen oot

      Kaipaan aina vaan, vaikkakin sitten yksipuolisesti.
      Ikävä
      11
      1188
    10. Nellietä Emmaa ja Amandaa stressaa

      Ukkii minnuu Emmaa ja Amandaa stressaa ihan sikana joten voidaanko me koko kolmikko hypätä ukin kainaloon ja syleilyyn k
      Isovanhempien jutut
      10
      1167
    Aihe