Taloon tehty mittava alapohjaremontti viime kesänä. Kyseessä pellolle rakennettu puurakenteinen talo, rakennettu 90-.luvun lopussa. Talossa puuvasainen tuulettuva alapohja. Viime vuonna siis vaihdettu alimpia kannatinpalkkeja ja tuulensuojalevyjä ja villaa. Kaiken piti olla kunnossa. Ostin talon keväällä.
Nyt kesäkuumalla kosteusprosentti on alapohjassa yli 80, tuulensuojalevyissä on mustia pilkkuja, noin pikkurillinpään kokoisia ja valkoista härmää pinnassa. Puissa ei vielä merkkejä vaurioista.
Syyksi paljastunut puutteellinen kapillaarikatko ja virheellisesti asennettu salaoja. Nyt kapillaarikatkoa ja imuautoa odotellessa alakerrassa on pöhisemässä kaksi kondensoivaa kuivainta. Lisäksi koneellinen poisto vetää ilmaa alapohjasta katolle että säilyisi alipaine. Voiko tästä olla jotain haittaa? Pitäisi saada tämänhetkinen kosteusprosentti jotenkin tippumaan ettei ongelma pahene.
Rossipohjan tuulensuojalevy homeessa
98
5107
Vastaukset
- Kartoittaja2
Mihin johdatte kondenssikuivaajien vedet?
- Epätoivo
Kone kerää ne ämpäriin jota tyhjentelen muutaman kerran päivässä. Mietin että kun poistoilmapuhallin imee samalla kosteaa ilmaa ulkoa alapohjaan niin kosteusprosentti ei ehkä riittävästi laske mutta jonkun verran kuitenkin.
Ja kun se kondenssikuivain puhaltaa voimakkaasti niin voiko käydä niin että se puhaltaa homeitiöitä syvemmälle rakenteisiin?
Jos sulkisin poistoilmapuhaltimen niin sitten alapohja ei olisi enää alipaineinen ja kun itse päällä oleva asuintila on myös varustettu poistoilmanvaihdolla niin tuleeko hometta rakenteiden läpi asuuntilaan? - Kartoittaja2
Epätoivo kirjoitti:
Kone kerää ne ämpäriin jota tyhjentelen muutaman kerran päivässä. Mietin että kun poistoilmapuhallin imee samalla kosteaa ilmaa ulkoa alapohjaan niin kosteusprosentti ei ehkä riittävästi laske mutta jonkun verran kuitenkin.
Ja kun se kondenssikuivain puhaltaa voimakkaasti niin voiko käydä niin että se puhaltaa homeitiöitä syvemmälle rakenteisiin?
Jos sulkisin poistoilmapuhaltimen niin sitten alapohja ei olisi enää alipaineinen ja kun itse päällä oleva asuintila on myös varustettu poistoilmanvaihdolla niin tuleeko hometta rakenteiden läpi asuuntilaan?Parempi vaihtoehto alapohjan kuivatukseen olisi absorptiokuivain kahdesta syystä:, eli kostea ilma puhalletaan letkua pitkin pihalle, ei tarvitse tyhjentää astioita ja tilaa alipainestetaan samalla.
Kondenssikuivain on parempi vaihtoehto jos tilan lämpötila on 25 astetta.
"Ja kun se kondenssikuivain puhaltaa voimakkaasti niin voiko käydä niin että se puhaltaa homeitiöitä syvemmälle rakenteisiin?"
Ei, oletan että ryömintätilan korkeus on yli 50cm ja suht avonainen?
Alapohjaan voisi pahimpiin kohtiin tehdä avauksia (eli tuulensuojalevy pois) ja tarkastaa puut ja eristeet tarkemmin. Ja jos otatte vielä eristeet pois, lattian alapinta tulee esiin. - Epätoivo
Kartoittaja2 kirjoitti:
Parempi vaihtoehto alapohjan kuivatukseen olisi absorptiokuivain kahdesta syystä:, eli kostea ilma puhalletaan letkua pitkin pihalle, ei tarvitse tyhjentää astioita ja tilaa alipainestetaan samalla.
Kondenssikuivain on parempi vaihtoehto jos tilan lämpötila on 25 astetta.
"Ja kun se kondenssikuivain puhaltaa voimakkaasti niin voiko käydä niin että se puhaltaa homeitiöitä syvemmälle rakenteisiin?"
Ei, oletan että ryömintätilan korkeus on yli 50cm ja suht avonainen?
Alapohjaan voisi pahimpiin kohtiin tehdä avauksia (eli tuulensuojalevy pois) ja tarkastaa puut ja eristeet tarkemmin. Ja jos otatte vielä eristeet pois, lattian alapinta tulee esiin.Tuulensuojan vaihto tulee varmasti eteen, vaikka on ehdotettu myös mekaanista puhdistusta harjalla. Valkoinen tavara lähtee pois, mustat täplät ei.
Tilan korkeus on 80 cm tuulensuojalevyyn.
Pitääkö adsoptiokuivainta varten tukkia muut tuuletukset? - Kartoittaja2
Epätoivo kirjoitti:
Tuulensuojan vaihto tulee varmasti eteen, vaikka on ehdotettu myös mekaanista puhdistusta harjalla. Valkoinen tavara lähtee pois, mustat täplät ei.
Tilan korkeus on 80 cm tuulensuojalevyyn.
Pitääkö adsoptiokuivainta varten tukkia muut tuuletukset?Suurin osa kannattaa tukkia, näin saadaan tilaa alipaineiseksi. Riippuu toki minkäkokoisia reikiä sokkelissa on mutta voi laskea että 1kpl 100mm halkaisijalta oleva korvausilmaaukko per kone
- Kartoittaja2
Kartoittaja2 kirjoitti:
Suurin osa kannattaa tukkia, näin saadaan tilaa alipaineiseksi. Riippuu toki minkäkokoisia reikiä sokkelissa on mutta voi laskea että 1kpl 100mm halkaisijalta oleva korvausilmaaukko per kone
Ja pieni lisäys vielä, jos alapohja on 50m2 tai enemmän voi olla syytä laittaa apupuhaltimia mukaan. Ilma liikkuu-> kuivuu
Hyvä että olet jo selvittäny ongelmien syyt ja korjaukset on alkamassa! Siellä on näköjään tehty melko yleinen virhe, ei olla etsitty syytä, mutta on korjattu jäljet. Millainen tuuletus siellä normaalisti on? Onko otettu huomioon nurkka-alueet?
Kun kerran korjaukset on jo alkamassa, niin tässä vaiheessa ei varmaankaan mitään sen parempia hätäratkaisuja ole mitä sinulla on jo käytössäsi. Ainoa vaihtoehto joka tulee mieleen, on jokin tilaan soveltuva lämmityslaite. Ongelman perimmäinen syy on löytynyt jo, mutta kesäisin asiaan vaikuttaa myös rossipohjaan pääsevä lämmin ilmavirta joka kohtaa kylmän pohjan ja aiheuttaa kondenssia. Tämän suhteen pohjan lämmittäminen (niin hassulta kun kesäaikaan kuulostaakin) voi auttaa.
Itse lopullisessa korjauksessa tärkeintä on rakennuksen ympärystän muokkaaminen rakennuksesta poispäin viettäväksi, salaojien toiminnan parantaminen ja alapohjan kapillaarikatko. Kuten teillä ollaankin tekemässä. Tämän lisäksi pohjaan saattaa olla hyvä lisätä lämmöneristettä (styroks tai sepeli).
Tässä tutustumisen arvoinen opas aiheesta
http://epublications.uef.fi/pub/urn_isbn_978-952-61-0334-1/urn_isbn_978-952-61-0334-1.pdfPS. Kondenssikuivaimet eivät muuta _minun järkeni_ mukaan tilan painesuhteita, eivätkä näin ollen puhaltele itiöitä rakenteisiin. Jos poistoilmaputki on käytössä, se alipaineistaa tilan ja itiöt menevät taivaantuuliin, eikä näin ollen myöskään asuintiloihin. Viksummat voi korjata jos olen väärässä :)
- Epätoivo
Tuuletusputkia on lisätty viime vuoden remontissa ja lisätty koneellinen poisto varmuuden varuiksi. Tästä ollut kesäaikaan lienee enemmän haittaa kuin hyötyä, eikä kukaan asiantuntijakaan ole osannut sanoa pitääkö sen olla missä asrnnossa. Se siis säädettävä. Ja kun kosyeustekniikka muutenkin retuperällä niin ei mistään oikein hyötyä.
- Kartoittaja2
Epätoivo kirjoitti:
Tuuletusputkia on lisätty viime vuoden remontissa ja lisätty koneellinen poisto varmuuden varuiksi. Tästä ollut kesäaikaan lienee enemmän haittaa kuin hyötyä, eikä kukaan asiantuntijakaan ole osannut sanoa pitääkö sen olla missä asrnnossa. Se siis säädettävä. Ja kun kosyeustekniikka muutenkin retuperällä niin ei mistään oikein hyötyä.
Jos alapohjaa alipaineistetaan koneellisesti, kannattaa säätää minimiin.
Koska korvaava ilma tulee ulkoapäin, talvella lattia on kylmä (sähkälasku nousee) ja kesällä imetään RH 80% ilmaa alapohjaan....ei hyvä puurakenteille - Kartoittaja2
Kartoittaja2 kirjoitti:
Jos alapohjaa alipaineistetaan koneellisesti, kannattaa säätää minimiin.
Koska korvaava ilma tulee ulkoapäin, talvella lattia on kylmä (sähkälasku nousee) ja kesällä imetään RH 80% ilmaa alapohjaan....ei hyvä puurakenteilleLisäys:
Onhan koneellinen poisto hyvä asia ilmanvaihtuvuuden kannalta, ja varsinkin kun teillä salaojien kanssa ongelmia. Ei kannata kuitenkaan liiotella laittamalla maksimiin :) - Epätoivo
Kartoittaja2 kirjoitti:
Lisäys:
Onhan koneellinen poisto hyvä asia ilmanvaihtuvuuden kannalta, ja varsinkin kun teillä salaojien kanssa ongelmia. Ei kannata kuitenkaan liiotella laittamalla maksimiin :)Se on säädetty nyt maksimiin ehkä hätävarjelun liioitteluna ettei mitään mene rakenteisiin tai sisäilmaan. Ehkäpä säädän sen puoleen väliin tai minimiin. Riittääkö tämä pitämään tilan riittävän alipaineisena?
- Kartoittaja2
Laittaisin minimiin, kuivaajathan kuivaa ulkoilmaa tällä hetkellä. Eihän suhteellinen kosteus tipu mihinkään niin kauan kun tulee lisää RH 80% ilmaa koko ajan?
- Epätoivo
Riittääkö minimitaso pitämään tilan riittävän alipaineisena? Suokaa anteeksi maalaisuuteni, kun ei tiedä riittävästi asiasta niin pakko kysellä välillä tyhmiä.
Joo, samaa mieltä siitä että tätä "trooppista" ilmaa ei kannata siirtää sinne liikaa alipaineen avulla kosteuden ja lämmön takia. Jos se on minimissä, niin se on silti käynnissä ja näin ollen siellä on alipaine. Ja kuten Kartoittaja2 sanoikin, niin kuivurithan siellä on nyt hoitelee sitä ulkoilman kosteutta pois. Maasta nousevaa kosteutta voisi tietysti pyrkiä hallitsemaan vaikka sillä styroksilla (vähentäis kosteutta), mutta se ei liene nyt vaivan arvoista kun korjaukset on alkamssa.
Epätoivo kirjoitti:
Riittääkö minimitaso pitämään tilan riittävän alipaineisena? Suokaa anteeksi maalaisuuteni, kun ei tiedä riittävästi asiasta niin pakko kysellä välillä tyhmiä.
Minä se vasta maalainen olen! En ole ammattilainen, enkä asiantuntija. Kartoittaja varmaan molempia :) Ite olen perehtyny vaan riskirakenteisiin ja niiden korjauksiin.
- Kartoittaja2
Epätoivo kirjoitti:
Riittääkö minimitaso pitämään tilan riittävän alipaineisena? Suokaa anteeksi maalaisuuteni, kun ei tiedä riittävästi asiasta niin pakko kysellä välillä tyhmiä.
Samaa mieltä Miss007 kanssa, minimi riittää - laita myös varmuuden vuoksi asuintilan poisto pienemmälle.
Ei ole olemassa tyhmiä kysymyksiä, ainoastaan tyhmiä ihmisiä jotka ei ymmärrä kysyä :)
- Duunari78
Jossain törmäsin VTT tutkimukseen siitä, että mikä on paras materiaali ryömintätila an ja tutkimuksen mukaan lecasora kerros on paras.
Se tasaa parhaiten kosteusvaihteluita eli estää hyvin maakosteuden nousua ryömintätilaan ja eristää maapohjan riittävästi.
Muistaakseni jossain vanhassa rossipohjan teko-ohjeessa käsketiin maa muotoilla hieman salaojiin päin kaltevaksi ja levittää pintaan höyrynsulkumuovi jonka päälle pieni kerros hiekkaa lähinnä suojaamaan muovikalvoa. Eli kyseisessä ratkaisussa kosteus kondensoituisi muoviin ja "valuisi" sitä pitkin salaojien suuntaan.Lecasora lienee paras juuri kosteudentasaajana ja sillä on myös hyvät U-arvot siihen tarkotukseen. Mutta toi muovi kuullostaa kyllä huonolta ratkaisulta, koska sen alapintaan voi muodostua ei toivottua alkuelämää jonka hajut kulkeutuvat rakenteisiin. Näi mää sen näen, sanoo turkulainen epäasiantuntija.
- Epätoivo
miss.007 kirjoitti:
Lecasora lienee paras juuri kosteudentasaajana ja sillä on myös hyvät U-arvot siihen tarkotukseen. Mutta toi muovi kuullostaa kyllä huonolta ratkaisulta, koska sen alapintaan voi muodostua ei toivottua alkuelämää jonka hajut kulkeutuvat rakenteisiin. Näi mää sen näen, sanoo turkulainen epäasiantuntija.
Voipi alkaa kasvamaan lattiasieni siellä.
- Duunari78
miss.007 kirjoitti:
Lecasora lienee paras juuri kosteudentasaajana ja sillä on myös hyvät U-arvot siihen tarkotukseen. Mutta toi muovi kuullostaa kyllä huonolta ratkaisulta, koska sen alapintaan voi muodostua ei toivottua alkuelämää jonka hajut kulkeutuvat rakenteisiin. Näi mää sen näen, sanoo turkulainen epäasiantuntija.
Kyllä kai alkuelämä sun muut sienet vaatii kasvaakseen humusta eli jos muovi on hiekan joukossa ei ongelmaa ole ja eikö rossin pitänyt olla tuuletettu alapohja?
Mutta joka tapauksessa näyttää vahvasti siltä, että oikein toimivan rossin tekeminen on todella hankalaa.
Maanvastaisessa laatassa ei juurikaan ole ongelmia ollut jos kapilaari katkot on tehty oikein. Suurin haloo niissä on lähinnä ollut vuotavat lattiakaivot mikä taas ei ole lattiarakenteen vika ollenkaan.
- konnari
Vala maanvarainen laattalattia niin loppuu leikkiminen.
Älkää hyvät ihmiset enää tehkö rossilattioita. - Epätoivo
Mitä olette mieltä, tarvisiko tilassa asioimisen aikana käyttää jonkin sortin hengityssuojainta? Vai meneekö vainoharhaisuuden puolelle? Nyt kun tuulettimet siellä pöhisevät niin on silminnähden kuivempaa, ja pölisee tietysti enemmän.
Ei mene vainoharhaisuuden puolelle. Homeet tulee aina ottaa vakavasti, eikä itseään tule turhaan altistaa niille. Itselläni on homeisissa tiloissa työskenneltyäni noussut kuume. Olen tosin altistunut joskus pahasti.
- Paikallisvalvoja
Ainut tehokas keino ensiavuksi on kaikkien tuuletusaukkojen tukkiminen ja kondensoiva kuivurin. Runsaan vesisisällön omaavaa ulkoilmaa sinne ryömintätilaan ei tuossa tilanteessa pidä johtaa. Ei alipaineistamalla, eikä muutenkaan.
Ja sitten ne salaojat kuntoon ja maapohjan eristyksissä, niin saattaa onnistua. Mutta ei se sittenkään vielä varmaa ole.
Valitettavasti näiden nykyaikaisten rossipohjien kanssa on aivan liikaa ongelmia. Itse en sellaista enää suostuisi rakentamaan.Tila on homeessa, ilman alipaineistusta mikrobit saattavat asunnon sisällä vallitsevan alipaineen ansiosta vuotaa hengitysilmaan. En missään nimessä ottaisi koneellista poistoilmaa kokonaan pois päältä. Jonkunlainen alipaine on oltava.
- Epätoivo
Eli olet sitä mieltä että ei alipaineiseksi ollenkaan ja pelkkä kuivatus päälle?
- Paikallisvalvoja
Epätoivo kirjoitti:
Eli olet sitä mieltä että ei alipaineiseksi ollenkaan ja pelkkä kuivatus päälle?
Jos se kuivaksi halutaan, niin kostean ulkoilmaan pääsy tilaan tulee estää kokonaan. Sitten kun syyllinen on eliminoitu, niin tuuletus normaalisti.
Ryömintätilan ei kuulu milloinkaan olla alipaineinen sisätiloihin verrattuna. Alipaineistus aiheuttaa sen, että tilaan tulee kuitenkin korvaavaa ilmaa ulkoa, tai sitten sisältä, jos rakenteessa on ilmavuotoja. - Epätoivo
Paikallisvalvoja kirjoitti:
Jos se kuivaksi halutaan, niin kostean ulkoilmaan pääsy tilaan tulee estää kokonaan. Sitten kun syyllinen on eliminoitu, niin tuuletus normaalisti.
Ryömintätilan ei kuulu milloinkaan olla alipaineinen sisätiloihin verrattuna. Alipaineistus aiheuttaa sen, että tilaan tulee kuitenkin korvaavaa ilmaa ulkoa, tai sitten sisältä, jos rakenteessa on ilmavuotoja.Mutta jos sisätila on alipaineinen ryömintätilaan nähden, niin tuleeko sieltä korvausilmaa asuintilaan ilmavuotojen kautta?`
Jos jätän asuintilassa ikkunoita raolleen niin voinko pitää poistoilmanvaihtoa päällä ilman pelkoa että alhaalta tulee homeista ilmaa tilalle? Jos molemmissa on ilmanvaihtoa ulkoilman välillä niin ei kai näiden tilojen välillä kovin kummoista ilmanvaihtoa ole?
Tilaa ei tällä hetkellä saa kuivaksi millään konstilla, kun maa nostaa kosteutta tilalle kapillaarikatkon puutteen johdosta. Eli tämä on vain ensiapua tälle hetkelle. Paikallisvalvoja kirjoitti:
Jos se kuivaksi halutaan, niin kostean ulkoilmaan pääsy tilaan tulee estää kokonaan. Sitten kun syyllinen on eliminoitu, niin tuuletus normaalisti.
Ryömintätilan ei kuulu milloinkaan olla alipaineinen sisätiloihin verrattuna. Alipaineistus aiheuttaa sen, että tilaan tulee kuitenkin korvaavaa ilmaa ulkoa, tai sitten sisältä, jos rakenteessa on ilmavuotoja.Suositteletko kysyjälle nyt ratkaisuksi että hän ottaa poiston pois päältä?
"Ryömintätilan ei kuulu milloinkaan olla alipaineinen sisätiloihin verrattuna." Kun kyseessä on kosteusvaurio, tila kuuluu alipaineistaa. Niissä tapauksissa joissa alapohjaa ei voida korjata kohtuullisin kustannuksin, eräs korjausvaihtoehto on että tila kapseloidaan ja alipaineistetaan pysyvästi. Eli väittämäsi ei pidä paikkansa.
Tulevaisuudessa ongelmat korjattuna riittää todennäköisesti pelkät tuuletusaukot.miss.007 kirjoitti:
Suositteletko kysyjälle nyt ratkaisuksi että hän ottaa poiston pois päältä?
"Ryömintätilan ei kuulu milloinkaan olla alipaineinen sisätiloihin verrattuna." Kun kyseessä on kosteusvaurio, tila kuuluu alipaineistaa. Niissä tapauksissa joissa alapohjaa ei voida korjata kohtuullisin kustannuksin, eräs korjausvaihtoehto on että tila kapseloidaan ja alipaineistetaan pysyvästi. Eli väittämäsi ei pidä paikkansa.
Tulevaisuudessa ongelmat korjattuna riittää todennäköisesti pelkät tuuletusaukot.Tässä vielä sisäilmayhdistyksen ohje korjaukseen.
Lainaus:"Alustatilojen tulee olla alipaineisia rakennuksen muihin tiloihin nähden"
http://www.sisailmayhdistys.fi/terveelliset-tilat-tietojarjestelma/kunnossapito-ja-korjaaminen/maanvastaiset-rakenteet/ryomintatilojen-korjaukset/
- eieieieiei8
Jaa a..mutta kun alustatilan rakenteisiin saattaa sitten tiivistyä huoneilmasta peräisin olevaa kosteutta..kun alustatila on alipaineinen...tästäkin on eri näkemyksiä. aluatatilan tulee olla alipaineinen muihin rakennuksen tiloihin nähden, ei helvatassa....
Kyse on nyt siitä ettei alapohjasta pääse hometta asuintiloihin ennen korjausta. Ette te nyt hyvät hyssykät voi kehottaa imeksimään korvausilmaa alapohjasta. Talo ei taatusti ole niin tiivis että kannattaisi tuo riski ottaa.
- Epätoivo
Sisätilassa kosteusmittari näyttää lukemaa 53 tällä hetkellä. Ja ulkona kosteus on viime aikoina ollut yli 90. Mistähän tämä johtuu, kysyy maallikko?
Eli ei luulisi sisätilasta hirveän kosteaa ilmaa kulkeutuvan alakertaan. Vai onko mittarini viallinen? Epätoivo kirjoitti:
Sisätilassa kosteusmittari näyttää lukemaa 53 tällä hetkellä. Ja ulkona kosteus on viime aikoina ollut yli 90. Mistähän tämä johtuu, kysyy maallikko?
Eli ei luulisi sisätilasta hirveän kosteaa ilmaa kulkeutuvan alakertaan. Vai onko mittarini viallinen?Teillä on ilmanvaihto kunnossa! ;)
- Paikallisvalvoja
Kuka on kehottanut imemään korvausilmaa alapohjasta? Onko luetun ymmärtämisessä jotain vaikeuksia? Ryömintätila on ulkotilaa, ja sisätilojen pitää olla alipaineisia kaikkiin ulkotiloihin verrattuna. Rakennuksen alustatilallla on ainakin ennen tarkoitettu kellaritiloja, ei ryömintätilaa.
Ja kyllä ne mikrobit ovat jo levinneet sinne asuintiloihin, jos asuintilojen korvausilman saannista ei ole oikeaoppisesti huolehdittu. Vai kuvitellaanko asuintilojen korvausilman todellakin tulevan ryömintätilasta rossipohjan läpi?Heräs muutamakin kysymys sun edellisestä viestistä, mutta jätämpä nyt tähän omalta osaltani. Olen saanut kerrottua omat ja sisäilmakeskuksen näkemykset.
Aloittajalle vielä; olisi kiva jos tulisit kertomaan miten kävi. On kiva kuulla aina kokemukset loppuun saakka! Ongelmanne ei ole niin suuri että kannattaisi olla epätoivoinen. Syy on selvillä ja korjaukset tulossa. Muistathan taistella oikeuksistasi, koska myyjän vastuu on se 5 vuotta! Onnea matkaan! :)- Epätoivo
Kerrotko miten huolehditaan oikeaoppisesti poistoilmanvaihtoisen sisätilan korvausilman saannista?
- Paikallisvalvoja
miss.007 kirjoitti:
Heräs muutamakin kysymys sun edellisestä viestistä, mutta jätämpä nyt tähän omalta osaltani. Olen saanut kerrottua omat ja sisäilmakeskuksen näkemykset.
Aloittajalle vielä; olisi kiva jos tulisit kertomaan miten kävi. On kiva kuulla aina kokemukset loppuun saakka! Ongelmanne ei ole niin suuri että kannattaisi olla epätoivoinen. Syy on selvillä ja korjaukset tulossa. Muistathan taistella oikeuksistasi, koska myyjän vastuu on se 5 vuotta! Onnea matkaan! :)Hieno juttu, kun herää kysymyksiä. Kannattaa miettiä myös oikeita vastauksia.
- Jääpää
Melkein naurattaa, täällä "asiantuntijat" heittelevät ohjeita, vaikka ongelman vakavuusasteeta ei tiedetä. Ei se että jos tuulensuojalevyn pinnassa on pientä mustumaa tarkoita vielä sitä että sillä olisi vaikutusta sisäilmaan tai yleensä mihinkään. Muutoinkin ryömintätilassa ja sen ilmassa on korkeat mikrobipitoisuudet. Hieman hei jäätä hattuun.
- Ämätööri
Tuossa kaikille asiantuntijaviisaille lukemista, lukekaa ja sisäistäkää, viisastukaa niin ei tarvitse arvailla :) malander.fi/assets/files/LVI-lab-raportti-B62.pdf
- ...
malander.fi/assets/files/LVI-lab-raportti-B62.pdf
siis tuossa - ...
... kirjoitti:
malander.fi/assets/files/LVI-lab-raportti-B62.pdf
siis tuossamiksi tuo linkki näkyy noin että siitä ei pääse suoraan sivulle??
- Paikallisvalvoja
Vielä tuosta ryömintätilan alipaineistuksesta. Mikäli oletetaan, että rossipohjassa on ilmavuotoja, niin silloinhan huoneilmaa virtaisi rakenteen läpi. Asuintiloihin virtaa silloin korvausilmaa ulkoa. Eli käytännössä se ulkoilma kierrätetään sisätilojen kautta, jossa siihen tulee mukaan asumistoiminnoista aiheutuva kosteuslisä. Mikäs järki tuossa alipaineistamisessa nyt sitten on?
Alipaineistus on toki käyttökelpoinen rakennuksen sisällä olevissa ongelmissa, mutta rossipohja on selkeästi ulkoilmaan rajoittuva rakennuksen vaipan osa.- kari789
Lainaus:
Asuintiloihin virtaa silloin korvausilmaa ulkoa. Eli käytännössä se ulkoilma kierrätetään sisätilojen kautta, jossa siihen tulee mukaan asumistoiminnoista aiheutuva kosteuslisä. Mikäs järki tuossa alipaineistamisessa nyt sitten on?
Maallikkona ymmärrän näin:
Eikö korvausilma oteta aina ulkoa, mistä muualtakaan ?
Tarkoitus on juuri kierrättää se ulkoilma sisätilojen kautta, jotta asumisen tuomat kosteudet ym poistuvat sen mukana. Juuri siksi on ilmanvaihto. Mikä ilmanvaiho sellainen olisi, jossa tuloilma viedään suoraan ulos, ilman että se kiertää sisätilojen kautta ?
Alipaineen ansiosta vuotokohdat vuotavat sisäänpäin, jolloin vuotoilmä lämpenee ja kuivuu. Ylipaineella se vuotaisi ulos ja jäähtyisi ja saattaa tiivistyä, josta seuraa vuotopaikan homehtuminen. - Paikallisvalvoja
kari789 kirjoitti:
Lainaus:
Asuintiloihin virtaa silloin korvausilmaa ulkoa. Eli käytännössä se ulkoilma kierrätetään sisätilojen kautta, jossa siihen tulee mukaan asumistoiminnoista aiheutuva kosteuslisä. Mikäs järki tuossa alipaineistamisessa nyt sitten on?
Maallikkona ymmärrän näin:
Eikö korvausilma oteta aina ulkoa, mistä muualtakaan ?
Tarkoitus on juuri kierrättää se ulkoilma sisätilojen kautta, jotta asumisen tuomat kosteudet ym poistuvat sen mukana. Juuri siksi on ilmanvaihto. Mikä ilmanvaiho sellainen olisi, jossa tuloilma viedään suoraan ulos, ilman että se kiertää sisätilojen kautta ?
Alipaineen ansiosta vuotokohdat vuotavat sisäänpäin, jolloin vuotoilmä lämpenee ja kuivuu. Ylipaineella se vuotaisi ulos ja jäähtyisi ja saattaa tiivistyä, josta seuraa vuotopaikan homehtuminen.Nyt ei ole kyse asunnon ilmanvaihdosta, vaan liian kostean ryömintätilan kuvaamisesta. Pikkuisen eri asioita.
- 914
Tuossahan tuo on selitetty lukekaa tarkasti niin ei tarvitse pähkäillä
http://www.malander.fi/assets/files/LVI-lab-raportti-B62.pd- 141
Siis tuossa pitää kopioida osoittkentään juuri tuon muotoisena ilman eteen tulevaa www. muutoin menee minne sattuu
malander.fi/assets/files/LVI-lab-raportti-B62.pdf
Asumistoiminnoista aiheutuva kosteulisä on merkityksetön, maaperästä ja ulkoilmasta tulevaan kosteuteen verrattuna. - Paikallisvalvoja
141 kirjoitti:
Siis tuossa pitää kopioida osoittkentään juuri tuon muotoisena ilman eteen tulevaa www. muutoin menee minne sattuu
malander.fi/assets/files/LVI-lab-raportti-B62.pdf
Asumistoiminnoista aiheutuva kosteulisä on merkityksetön, maaperästä ja ulkoilmasta tulevaan kosteuteen verrattuna.Ei tainnut tulla oiken ymmärretyksi tuo kosteuslisä. Tarkoitin tuolla sitä, ryömintätilan alipaineistuksella aiheutetaan joka tapauksessa ulkoilman virtaaminen korvausilmana ryömintätilaan. Ja jos se ryömintätila on asuintiloja alipaineisempi, niin silloin rakenteen läpi virtaavaan ilmaan tulee vielä tuo kosteuslisä. Eihän se toki suuri ole, mutta turha ja tarpeeton kuitenkin.
Edelleen paras keino kostuneen rossipohjan kuivaamiseksi on tilan sulkeminen ja kondensoiva kuivain. Jo muutamassa päivässä rakenne kuivuu niin, mikrpbitoiminta hiljenee. Korjaushan se ei tietenkään ole. - 313
Paikallisvalvoja kirjoitti:
Ei tainnut tulla oiken ymmärretyksi tuo kosteuslisä. Tarkoitin tuolla sitä, ryömintätilan alipaineistuksella aiheutetaan joka tapauksessa ulkoilman virtaaminen korvausilmana ryömintätilaan. Ja jos se ryömintätila on asuintiloja alipaineisempi, niin silloin rakenteen läpi virtaavaan ilmaan tulee vielä tuo kosteuslisä. Eihän se toki suuri ole, mutta turha ja tarpeeton kuitenkin.
Edelleen paras keino kostuneen rossipohjan kuivaamiseksi on tilan sulkeminen ja kondensoiva kuivain. Jo muutamassa päivässä rakenne kuivuu niin, mikrpbitoiminta hiljenee. Korjaushan se ei tietenkään ole.Eikös kysyjä ollut huolissaan mikrobien pääsystä rakenteiden kautta asuintiloihin? Millä tavoin tilan sulkeminen kokonaan sitä alipaineistamatta estää mikrobien pääsyn asuintiloihin? Varsinkin kun kosteuden syy on toimimattomat salaojat ja puutteellinen kapillaarikatko, eikä ulkoilman kosteus...?
- Paikallisvalvoja
313 kirjoitti:
Eikös kysyjä ollut huolissaan mikrobien pääsystä rakenteiden kautta asuintiloihin? Millä tavoin tilan sulkeminen kokonaan sitä alipaineistamatta estää mikrobien pääsyn asuintiloihin? Varsinkin kun kosteuden syy on toimimattomat salaojat ja puutteellinen kapillaarikatko, eikä ulkoilman kosteus...?
Tämä juttu kiertää kehää. Mutta jatketaan nyt vielä. Kyllä ne mikrobit ovat jo päässeet sinne huoneilmaan, mikäli rossipohjassa on ilmavuotoja. Ei se alipaineistus siihen enää pelastusta tuo.
Tilan sulkeminen estää helteisen ja runsaasti vettä sisältävän ulkoilman pääsyn ryömintätilaan. Näin kuivaimien ei tarvitse kuivattaa sitä ulkoilmaa, vaan ainoastaan ryömintätilan ilmaa.
Ja kaiken lisäksi ryömintätilan sulkeminen estää ainakin pääosin ilman virtaamisen rossipohjan läpi asuintilojen suuntaan, koska korvaavaa ilmaa ei sinne ryömintätilaan tule. Asuintiloihin tulee sitten korvausilmaa sieltä, mistä pitääkin, eli ilmanvaihdon kautta. - 138
Paikallisvalvoja kirjoitti:
Tämä juttu kiertää kehää. Mutta jatketaan nyt vielä. Kyllä ne mikrobit ovat jo päässeet sinne huoneilmaan, mikäli rossipohjassa on ilmavuotoja. Ei se alipaineistus siihen enää pelastusta tuo.
Tilan sulkeminen estää helteisen ja runsaasti vettä sisältävän ulkoilman pääsyn ryömintätilaan. Näin kuivaimien ei tarvitse kuivattaa sitä ulkoilmaa, vaan ainoastaan ryömintätilan ilmaa.
Ja kaiken lisäksi ryömintätilan sulkeminen estää ainakin pääosin ilman virtaamisen rossipohjan läpi asuintilojen suuntaan, koska korvaavaa ilmaa ei sinne ryömintätilaan tule. Asuintiloihin tulee sitten korvausilmaa sieltä, mistä pitääkin, eli ilmanvaihdon kautta.Sinä se kehää tunnut kiertävän. Tavoitteesi on näköjään aina asettua vastahankaan enemmistön kanssa ilman järkeviä perusteita.
Jos kyse on pelkästään poistoilmaan perustuva ilmanvaihto, niin korvausilmaa tulee helposti myös vääristä paikoista. Umpioksi et rossipohjaa saa. Ja vaikka asuntoon olisikin jo päässyt mikrobeja, mikä järki olisi ottaa niitä sinne lisää? Kun selityksesi ontuu, keksit puolustukseksi että "kun niitä on siellä muutenkin". - Paikallisvalvoja
138 kirjoitti:
Sinä se kehää tunnut kiertävän. Tavoitteesi on näköjään aina asettua vastahankaan enemmistön kanssa ilman järkeviä perusteita.
Jos kyse on pelkästään poistoilmaan perustuva ilmanvaihto, niin korvausilmaa tulee helposti myös vääristä paikoista. Umpioksi et rossipohjaa saa. Ja vaikka asuntoon olisikin jo päässyt mikrobeja, mikä järki olisi ottaa niitä sinne lisää? Kun selityksesi ontuu, keksit puolustukseksi että "kun niitä on siellä muutenkin".Itselläsi tuntuu olevan pakottava tarve vängätä vain vänkäämisen vuoksi. Eikä tässä ole mistään enemmistö - vähemmistö-vastakainasettelusta kysymys. Satun vaan tietämään miten tuossa kuuluu toimia, jos se rossipohja halutaan saada nopeasti kuivaksi.
Ei mulla ole ollut yhtään ontuvaa selitystä. Enkä yleensäkään selittele. Niin. miksi niitä mikrobeja sitten sinne asuntoon pitäisi ottaa lisää? En minä vaan tiedä, mutta en ole sellaista ehdottanutkaan.
Samalla kun hoitaa sen rossipohjan kuivatuksen, voi asuintiloja ilmastoida aivan niin kuin ennenkin. Ei se ilmavirtaus sen rossipohjan läpi mihinkään lisäänny, vaan päinvastoin ja juurikin sen vuoksi, ettei sinne ryömintätilaan päästetä enää ulkoilmaa.
- 181
http://malander.fi/assets/files/LVI-lab-raportti-B62.pdf.
Joko luitte? - Epätoivo
Minkälaista muutosta voi sallia puutavaraan että menee vaihtoon? Vai riittäääkö mekaaninen tai kemiallinen puhdistus kun kyse ulkotilasta? Minkäänlaista värinmuutosta, tummentumaa, pinnassa olevaa harsoa tai pölyä? Mitä testejä pitäisi ottaa rakenteista?
- Epätoivo
Voiko mielestänne asuintiloissa asua turvallisesti, vai pitäisikö pienet lapset lähettää evakkoon?
Missä vaiheessa mielestänne voi vaatia kaupan purkua, kuitenkin jokunen kuukausi vasta keritty asua...- Paikallisvalvoja
Ilman sisäilmatutkimuksia ei tuohon oikein yksiselitteistä vastausta ole antaa. Sisäilmatutkimuksia taas on aika vaikea tehdä keskikesällä, kun jo ulkoilmassa on ajoittain enemmn homeitiöitä, mitä asumiterveysohje sallii sisätiloille.
Vastaisin niin, ettei siellä asuminen ole nyt sen vaarallisempaa kuin ennenkään, mikäli huolehditte asunnon ilmanvaihdosta ja nimenomaan korvausilman esteettömästä saannista.
Pari vuotta sitten yhden aivan vastaavan tapauksen korjauskustannukset nousivat kaikkineen noin 40 000 euroon. Hinta riippuu tietenkin useista osatekijöistä ja varsin paljon pinta-alasta. Tuossa mainitsemassani tapauksessa rakenne purettiin alakautta. Kantavat rakenteet jätettiin paikoilleen, kun ne eivät olleet ehtineet vielä vaurioitua. Kostumisen aiheuttamaa tummentumaa (lähinnä sinistymää) oli palkkien alapinnoissa. Palkit käsiteltiin Boracolilla Ei varsinainen myrkky, vaan lähinnä erilaisten suolojen seos). Eristeet vaihdettiin ja alkuperäisen helposti homehtuvan vihreän huokolevyn tilalle asennettiin bitumikyllästetty levy. Ja tietenkin kuivatusjärjestelyt uusittiin. Tilannetta on nyt sitten pari vuotta seurattu, eikä rakenteessa ole todettu uusia muutoksia.
Ei taida vielä riittää suoraan kaupanpurkuun, mutta kauppahinnan osittaiseen palauttamiseen on varsin hyvät edellytykset. - Epätoivo
Paikallisvalvoja kirjoitti:
Ilman sisäilmatutkimuksia ei tuohon oikein yksiselitteistä vastausta ole antaa. Sisäilmatutkimuksia taas on aika vaikea tehdä keskikesällä, kun jo ulkoilmassa on ajoittain enemmn homeitiöitä, mitä asumiterveysohje sallii sisätiloille.
Vastaisin niin, ettei siellä asuminen ole nyt sen vaarallisempaa kuin ennenkään, mikäli huolehditte asunnon ilmanvaihdosta ja nimenomaan korvausilman esteettömästä saannista.
Pari vuotta sitten yhden aivan vastaavan tapauksen korjauskustannukset nousivat kaikkineen noin 40 000 euroon. Hinta riippuu tietenkin useista osatekijöistä ja varsin paljon pinta-alasta. Tuossa mainitsemassani tapauksessa rakenne purettiin alakautta. Kantavat rakenteet jätettiin paikoilleen, kun ne eivät olleet ehtineet vielä vaurioitua. Kostumisen aiheuttamaa tummentumaa (lähinnä sinistymää) oli palkkien alapinnoissa. Palkit käsiteltiin Boracolilla Ei varsinainen myrkky, vaan lähinnä erilaisten suolojen seos). Eristeet vaihdettiin ja alkuperäisen helposti homehtuvan vihreän huokolevyn tilalle asennettiin bitumikyllästetty levy. Ja tietenkin kuivatusjärjestelyt uusittiin. Tilannetta on nyt sitten pari vuotta seurattu, eikä rakenteessa ole todettu uusia muutoksia.
Ei taida vielä riittää suoraan kaupanpurkuun, mutta kauppahinnan osittaiseen palauttamiseen on varsin hyvät edellytykset.Koskeeko piilovirhevastuu maarakenteita ja salaojia, kyseessä paritalo eli taloyhtiö. Kuntotarkastus tehty, kaikki sen mukaan kunnossa vaan kun ei ole!
Epätoivo kirjoitti:
Koskeeko piilovirhevastuu maarakenteita ja salaojia, kyseessä paritalo eli taloyhtiö. Kuntotarkastus tehty, kaikki sen mukaan kunnossa vaan kun ei ole!
Tässä linkki kuluttajaviraston sivulle josta saat tietoa asiasta
http://www.kkv.fi/Tietoa-ja-ohjeita/Viat-viivastykset/asuntokauppa/vanhan-osakehuoneiston-virhe/
Siellä on myös nuo lomakkeet valitusta varten. Tee kaikki virallisesti ja kopiot säilyttäen, vaikka suullisestikin näyttäisin asiointi sujuvan.
Vaikea sanoa onko mikrobeja päässyt sisäilmaan, jos alatila on ollut jatkuvasti alipaineistettuna. Haiseeko teillä esim. sisätiloissa? Tai oletteko huomanneet että vaatteenne haisevat muulta kuin raikkailta kun ette ole kotona? Haju on eräs merkki. Toinen on tietysti oireet, mutta niiden tulemiseen tarvitaan ehkä pidempi aika jos ei ole aiemmin altistunut. Itse ottaisin nyt rauhallisesti ja tutkisin asiaa ensin.
Sisäilmamittauksia voi tehdä minä vuodenaikana tahansa, koska ulkoa otetaan vertailuarvot. Teidän tapauksessanne teettäisin nuo mittaukset, koska home on jo löytynyt ja haluat tietää onko sillä ollut vaikutusta sisäilmaan.
Älkää missään nimessä hyväksykö tilanteenne vähättelyä niin täällä nettimaailmassa, kuin tosielämässäkään. Vähättely on keino pestä kädet asioista, tai merkki tietämättömyydestä homeongelmien suhteen. Sinulla on oikeus selvittää sisäilman terveellisyys, varsinkin kun on pieniä lapsia.
Nimim. 20 vuotta kokemusta hometaloista ja niihin liittyvistä terveyshaitoista (nykyään opiskelen riskirakenteiden saaneerausta- vertti-eetu
miss.007 kirjoitti:
Tässä linkki kuluttajaviraston sivulle josta saat tietoa asiasta
http://www.kkv.fi/Tietoa-ja-ohjeita/Viat-viivastykset/asuntokauppa/vanhan-osakehuoneiston-virhe/
Siellä on myös nuo lomakkeet valitusta varten. Tee kaikki virallisesti ja kopiot säilyttäen, vaikka suullisestikin näyttäisin asiointi sujuvan.
Vaikea sanoa onko mikrobeja päässyt sisäilmaan, jos alatila on ollut jatkuvasti alipaineistettuna. Haiseeko teillä esim. sisätiloissa? Tai oletteko huomanneet että vaatteenne haisevat muulta kuin raikkailta kun ette ole kotona? Haju on eräs merkki. Toinen on tietysti oireet, mutta niiden tulemiseen tarvitaan ehkä pidempi aika jos ei ole aiemmin altistunut. Itse ottaisin nyt rauhallisesti ja tutkisin asiaa ensin.
Sisäilmamittauksia voi tehdä minä vuodenaikana tahansa, koska ulkoa otetaan vertailuarvot. Teidän tapauksessanne teettäisin nuo mittaukset, koska home on jo löytynyt ja haluat tietää onko sillä ollut vaikutusta sisäilmaan.
Älkää missään nimessä hyväksykö tilanteenne vähättelyä niin täällä nettimaailmassa, kuin tosielämässäkään. Vähättely on keino pestä kädet asioista, tai merkki tietämättömyydestä homeongelmien suhteen. Sinulla on oikeus selvittää sisäilman terveellisyys, varsinkin kun on pieniä lapsia.
Nimim. 20 vuotta kokemusta hometaloista ja niihin liittyvistä terveyshaitoista (nykyään opiskelen riskirakenteiden saaneeraustaYhdellä Sisäilmamittausella ei selviä asiat. Niitä pitää olla vähintää kuusi jos saman suuntainen tulos. Muuten aivan turhaa. Useana päivänä, useasta paikasta ja siltikin epävarmoja koska itiöintiä ei ole jatkuvasti ja homeet ei ole aina aktiivisia.
vertti-eetu kirjoitti:
Yhdellä Sisäilmamittausella ei selviä asiat. Niitä pitää olla vähintää kuusi jos saman suuntainen tulos. Muuten aivan turhaa. Useana päivänä, useasta paikasta ja siltikin epävarmoja koska itiöintiä ei ole jatkuvasti ja homeet ei ole aina aktiivisia.
Mutta toisaalta korjaukset on jo tulossa. Itse en välttämättä teettäisi tossa tapauksessa nyt, kun vasta jälkeenpäin. Mutta Epätoivo on huolissaan lapsista, joten ymmärrän hyvin jos haluaa tietää jo nyt. Kalliitahan ne ovat, eikä voi teetättää kenellä tahansa.
- vertti-eetu
miss.007 kirjoitti:
Mutta toisaalta korjaukset on jo tulossa. Itse en välttämättä teettäisi tossa tapauksessa nyt, kun vasta jälkeenpäin. Mutta Epätoivo on huolissaan lapsista, joten ymmärrän hyvin jos haluaa tietää jo nyt. Kalliitahan ne ovat, eikä voi teetättää kenellä tahansa.
"Toisaaltaan" vaikka vielä seisaaltaan jos tänne ohjeita ja neuvoja annat miss.007, niin anna niitä oikeita ja totuuteen perustuvia. Ei mitään lonkaltaheitettyjä arvauksia. Vajavaisia tai harhaanjohtavia.
Se ei vielä riitä vaikka tietää kuka on Tuula Putus. Jos olet vähänkään epävarma, niin soita Hänelle ja kysy. Kysyjä ei eksy oikealta tieltä.
Tai sitten etsi googlaamalla sitä oikeaa tietoa.
"Raja-arvot eivät ole terveysperusteisia turvalliseksi todettuja tasoja vaan hallinnollisia arvauksia. Useimmiten mittaustuloksia tulkitaan väärin, mittaukset otetaan väärillä menetelmillä ja vääristä paikoista. Esim yksi ilmanäyte hometalosta ei osoita yhtään mitään rakennuksen terveysriskistä. Ministeriön antamia muita ohjeita ei noudateta. Oikea ohjearvo pahimmille altisteille olisi nolla. Ihan sama olisi kysyä, kuinka monta kertaa lasta saa pahoinpidellä ilman että hänelle aiheutetaan pysyviä vammoja? Tai: montako savuketta opettaja saa polttaa koululuokassa oppituntien aikana? Ei ole turvallista rajaa. On muistettava, että viljelyyn perustuvilla menetelmillä saadaan esille vain 1-10 % rakennuksen mikrobeista".
http://www.kaleva.fi/uutiset/terve24/mika-sisailmassa-sairastuttaa/625680/
Tsemppiä kuitennii sulle.
- Paikallisvalvoja
No aivan varmasti rakennuksen omistajalla on oikeis teettää sisäilmatutkimus ja vaikka mitä tutkimuksia. Siitä ei pitäisi olla epäilystäkään. Mutta mitä sillä tutkimuksella sitten muka kesähelteillä saadaan selville, niin onkin jo aivan eri juttu. Edes vertailunäyte ulkoilmasta ei kerro absoluuttista totuutta, koska siihen vaikuttavat niin monet epävarmuutta aiheuttavat tekijät.
On aika edesvastuutonta luoda kauhukuvia, jos ainoat havainnot ovat rossipohjan alapinnassa oleva harmaa kasvusto. Homeet ovat tietenkin vakavasti otettava asia, mutta realismikin olisi hyvä olla jutuissa mukana, edes vähäisessä määrin. Ongelmahan on vasta aluillaan ja täysin korjattavissa, kunhan siitä nopeasta kuivaamisesta nyt aloitetaan.Kauhu on turhaa, koska korjaamalla se selviää. Hyvä että havaittiin nyt kun ei vielä ole tullut terveyshaittoja. Sisäilmamittaukset kannattaa tässä kohtaa jättää ammattilaisen harkintakyvyn varaan.
Eli ammattilaista suosittelen antamaan arvion kokonaiskuvan ongelmasta. Mitä muuten Paikallisvalvoja ja vertti-eetu sanoisivat, kuka on siihen sopiva?- vertii-eetu
miss.007 kirjoitti:
Kauhu on turhaa, koska korjaamalla se selviää. Hyvä että havaittiin nyt kun ei vielä ole tullut terveyshaittoja. Sisäilmamittaukset kannattaa tässä kohtaa jättää ammattilaisen harkintakyvyn varaan.
Eli ammattilaista suosittelen antamaan arvion kokonaiskuvan ongelmasta. Mitä muuten Paikallisvalvoja ja vertti-eetu sanoisivat, kuka on siihen sopiva?Minun pitää kyllä arvioni tehdä omien kokemusteni ja varojeni mukaan. Tällä hetkellä ei ole tiedossani sisäilmamittaajaa kenet meille päästäisin sähläämään. Ei ole varoja kyllä teettää edes luotettavillakaan kavereilla (jos sellaisia edes on) 10-12 sisäilmamittausta eri päivinä eri tilanteista, että edes jotain vähänkään varmaa sisäilman ongelmista saataisiin selville jollain sisäilman mittauksella. Mutta niin kauan kuin maassamme ei hyväksytä sisäilman myrkyllisyyden testauksia/mittauksia ja syy-yhteyksien hyväksymisiä, niin, niin kauan kaikki sisäilmamittaukset ovat täysin turhia ja sisäilman desinfioinnit jatkossa aina myös. Minulle ei enää riitäkkään se, että "on kiva tietää" tai "pitäisi kokeilla".
Kaikki sisäilmaongelmat ei selviä vielä korjaamallakaan, kuten sinun kirjoituksistakin se selviää. Pois on vaan heitettävä sellaista mikä oireita aiheuttaa. Sädesieniongelmat voi korjata vain tulitikuilla ja bensiinillä satavarmasti.
Kauhukin on vaan hetkellistä näissä kuvioissa ja heti kun henki alkaa vähänkään kulkea, niin mahdollisimman pian pois niistä tiloista missä oireita ja vakavia sairauksia on. Sinne jääminen on erittäin tyhmää vaikka mikä olisi tilanne. Oman terveyden kustannuksella jokainen voi kyllä vapaasti tehdä mitä haluaa, ei siinä mitään.
Etkö sinä lukenut mitä Tuula Putus sanoo sisäilmamittauksista.
Yksikään ammattilainen (arvion tekijä tai arvaaja) ei sisäilmamittauksissa ajattele terveysperusteisesti ja harvoin edes ymmärtävästi niiden sisäilman myrkyllisyyteen sairastuneiden etua. Kai sen verran olet oppinut. Manit pois. Mutta sehän onkin tietoista terveyden vaarantamista jos ottaa sisäilmanäytteitä virheellisesti kuten meillä tekivät Järvisenkadulla. Sitäkin asiaa tutkitaan jatkossa isommalla porukalla. vertii-eetu kirjoitti:
Minun pitää kyllä arvioni tehdä omien kokemusteni ja varojeni mukaan. Tällä hetkellä ei ole tiedossani sisäilmamittaajaa kenet meille päästäisin sähläämään. Ei ole varoja kyllä teettää edes luotettavillakaan kavereilla (jos sellaisia edes on) 10-12 sisäilmamittausta eri päivinä eri tilanteista, että edes jotain vähänkään varmaa sisäilman ongelmista saataisiin selville jollain sisäilman mittauksella. Mutta niin kauan kuin maassamme ei hyväksytä sisäilman myrkyllisyyden testauksia/mittauksia ja syy-yhteyksien hyväksymisiä, niin, niin kauan kaikki sisäilmamittaukset ovat täysin turhia ja sisäilman desinfioinnit jatkossa aina myös. Minulle ei enää riitäkkään se, että "on kiva tietää" tai "pitäisi kokeilla".
Kaikki sisäilmaongelmat ei selviä vielä korjaamallakaan, kuten sinun kirjoituksistakin se selviää. Pois on vaan heitettävä sellaista mikä oireita aiheuttaa. Sädesieniongelmat voi korjata vain tulitikuilla ja bensiinillä satavarmasti.
Kauhukin on vaan hetkellistä näissä kuvioissa ja heti kun henki alkaa vähänkään kulkea, niin mahdollisimman pian pois niistä tiloista missä oireita ja vakavia sairauksia on. Sinne jääminen on erittäin tyhmää vaikka mikä olisi tilanne. Oman terveyden kustannuksella jokainen voi kyllä vapaasti tehdä mitä haluaa, ei siinä mitään.
Etkö sinä lukenut mitä Tuula Putus sanoo sisäilmamittauksista.
Yksikään ammattilainen (arvion tekijä tai arvaaja) ei sisäilmamittauksissa ajattele terveysperusteisesti ja harvoin edes ymmärtävästi niiden sisäilman myrkyllisyyteen sairastuneiden etua. Kai sen verran olet oppinut. Manit pois. Mutta sehän onkin tietoista terveyden vaarantamista jos ottaa sisäilmanäytteitä virheellisesti kuten meillä tekivät Järvisenkadulla. Sitäkin asiaa tutkitaan jatkossa isommalla porukalla.Niin, no tähän kohtaan taas sama vanha muistutus; sisäilmatutkimuksien positiivisiin tuloksiin voi luottaa, mutta silloin kun ei löydetä mitään, niin ei tarkoita ettei ole hometta.
Niitä tutkimuksia tehdään siksi että halutaan tietää onko sisäilmassa terveydelle haitallisia yhdisteitä ja selvittää onko rakenteissa mahdollisesti vikaa. Tässä tapauksessa rakenteissa on vikaa, mutta sellaisessa paikassa, ettei tiedetä onko sillä vaikutusta sisäilmaan. Paras apu tulisi mielestäni pätevältä ja kokeneelta kuntotutkijalta, joka pystyy tutkimaan esim. ilmavirtaukset lämpökuvauksilla, tai mitä nyt näkeekin tarpeelliseksi kun on paikalla käynyt. Lisäksi saisi arvion tarvittavista korjauksista ja siitä onko rakennuksessa nyt turvallista oleilla. Kärpäsestä ei tule härkästä, kun löytää kunnollisen asiantuntijan. Joka tosin ei ole tänäpäivänä helppoa. Nimim. Epätoivo tapauksessa on kuitenkin se hyvä puoli ettei tarvitse ryhtyä homemetsästykseen, vaan syy on löytynyt. Se on jo puolivoitto ja rahaa säästyy sen osalta.
- rakentajaroi
Katsopa tarkemmin niitä tuulensuojalevyjä. Veikkaanpa, että on menty siitä mistä aita on matalin - ostettu sitä "edullista" virolaista tuulensuojalevyä. Ko. levystä puuttuu kokonaan ne aineet jotka tekevät siitä säänkestävän. Aikaisemmin ainakin Leijona levy kesti säärasitusta esim. talon ulkoseinässä vaikka talven yli. Samassa käytössä virolainen levy oli homeessa alta aika yksikön. Tämä ei ole mutu tietoa vaan faktaa. K-rauta yritti minulle myydä virolaista tuulensuojalevyä ja väitti, että on aivan yhtä hyvää kuin Tuulileijona. Kysyin, ottavatko vastuun siitä, että on yhtä hyvää. Myyjä soitti jonnekin Helsinkiin ja kysyi sieltä ja vastaus oli - ei ole vastaava tuote kuin Tuulileijona. Virolainen levy täytyy saada välittömästi esim. ulkoseinässä ulkolaudoituksella suojatuksi - muuten ei kestä.
Huntonin levyistä ei ole tarkkaa tietoa, mutta sellainen mutu tuntuma on, että siinä on myös toimiva levy. Jätetään suosiolla ne virolaiset levyt sinne kauppaan kauppiaitten riesaksi.- Epätoivo
Tuulensuojalevy vihreä väriltään, pinnassa isolla teksti raw.
- Epätoivo
Epätoivo kirjoitti:
Tuulensuojalevy vihreä väriltään, pinnassa isolla teksti raw.
Määrätty tuulileijona, osaako joku sanoa inko tällä ollut osuutta asiaan vai olisiko käynyt samoin?
- Mikkokoona
Epätoivo kirjoitti:
Määrätty tuulileijona, osaako joku sanoa inko tällä ollut osuutta asiaan vai olisiko käynyt samoin?
Kyllä...se virolainen levy ei vastaa tuulileijonaa. Tuulileijona kestää kosteutta paljon paremmin.
- OuToaon
Miksi täällä maalaillaan kauhukuvia, vaikka ongelman vakavuusasteesta ei ole mitään tarkkaa tietoa. Täällä kohde on jo leimattu kosteusvaurioiseksi ja homevaurioituneeksi ilman mitään käsitystä homman todellisesta luonteesta. Ottakaa hieman iisimmin kun ette tarkkaan tiedä, ettekä ole ammattilaisia (joku voi ollakkin mutta epäilen)
Otsikkokin jo kuuluu että rossipohjassa on ongelmia. Tässä maassa on nähty jo aivan liian monta "kyllä se siitä sitten, kun vähän kuivattelee"-tapausta. Olen nähnyt useita homeisia ryömintätiloja ja korjaukset eivät koskaan ole olleet edullisimmasta päästä. En maalaa kauhukuvia, vaan kehotan ottamaan vakavasti, tutkimaan tilanteen ja vaihtamaan kaikki vaurioituneet osat jottei tilanne uusiutuisi, kuten valitettavan usein tapahtuu. Itseasiassa aivan kuten tässä tapauksessa ja kaikenlisäksi talo on myyty kiireellä heti perään!
- Kuivaa vääntämistä
Pelkkä kuivaus ei aina riitä.
http://www.sisailmayhdistys.fi/terveelliset-tilat-tietojarjestelma/kunnossapito-ja-korjaaminen/purku-kuivaus-ja-puhdistus/rakenteiden-kuivaus/- Paikallisvalvoja
Niin, ei pelkkä kuivaus todellakaan aina riitä. Itse asiassa tuskin koskaan. Pitäisi olla itsestään selvää, että vaurioitunet rakenteet uusitaan ja ongelman aiheuttaja eliminoidaan. Mutta se kuivaaminen on tehtävä nopeasti, ettei vahinko pahene.
Muuten, en muista, että kukaan olisi pelkkää kuivausta ratkaisuksi esittänytkään. Vai onko? - Taidan muistaa
Paikallisvalvoja kirjoitti:
Niin, ei pelkkä kuivaus todellakaan aina riitä. Itse asiassa tuskin koskaan. Pitäisi olla itsestään selvää, että vaurioitunet rakenteet uusitaan ja ongelman aiheuttaja eliminoidaan. Mutta se kuivaaminen on tehtävä nopeasti, ettei vahinko pahene.
Muuten, en muista, että kukaan olisi pelkkää kuivausta ratkaisuksi esittänytkään. Vai onko?Kuivan kuivaajat meillä kuivas kuivaa ja taloyhtiöltä rahat pois. Kyllä ne poijat ainaskii ossaa.
- Hiukan epäilyttää
Taidan muistaa kirjoitti:
Kuivan kuivaajat meillä kuivas kuivaa ja taloyhtiöltä rahat pois. Kyllä ne poijat ainaskii ossaa.
Menisit välillä varjoon.
- Lämmittivät kuivaa
Hiukan epäilyttää kirjoitti:
Menisit välillä varjoon.
Sattuu olemaan hyvät valokuvat. Kaikki ei vaan osaa. ;). D. D. D.
- OUtoaedelleen
Ketjun aloittaja kertoi seuraavaa
"tuulensuojalevyissä on mustia pilkkuja, noin pikkurillinpään kokoisia ja valkoista härmää pinnassa. Puissa ei vielä merkkejä vaurioista."
kuinka paljon pilkkuja on ja kuinka suurella alueella, kukaan ei tiedä mutta siitä huolimatta puhutaan home tai kosteuvauriosta. Eihän kukaan näkemättä voi antaa yhtään mitään neuvoja. Kukaan ei vähättele yhtään mitään.
Usein noissa rossipohjissa on hometta jonkinverran, mikä on normaalia. Myös seinärakenteissa tuulensuojalevyn pinnalle muodostuu olosuhteet johon muodostuu mikrobikasvua, mitä suomen sääolosuhteissä ei voi välttyä.
VTT on tehnyt asiasta tutkimuksen paljonko on paljon vaiko eikö,
”Ulkoilmalla tuulettuva ryömintätila on suoraan yhteydessä ulkoilmaan ja sen kosteuteen. Kosteutta ryömintätilan ilmaan voi tulla myös maaperästä tai pintavetenä rakennuksen ympäristöstä. Homeen kasvun mahdollistavat olosuhteet esiintyvät ryömintätilan pinnoilla ainakin paikallisesti ja ajoittain. Lahon esiintymistä tai laajaa homekasvustoa ei kuitenkaan voida pitää normaalina tilanteena. Näkyvää hometta esiintyy ja se voinee peittää 5…10 % tarkastelupinnasta (tarkastelupinnaksi ei lueta maan pintaa eikä perusmuuria 30 cm korkeuteen maan pinnasta).”
Eli kyllä se vaan niin on että mikrobikasvua esiintyy väkisinkin noissa alapohjissa, koska olosuhteet ovat väkisinkin sellaiset suomen olosuhteissa.
Ja edelleen totean että kun kukaan EI TIEDÄ eikä OLE NÄHNYT aloittajan alapohjaa ja sen MAHDOLLISIA vaurioita, niin ÄLKÄÄ väitelkö turhaan kuka on oikeassa. Mutta toisaalta voihan täällä maallikot väitelläkkin, mutta kenenkään ei pidä neuvoja ottaa tosissaan. - Tanan Allu taas
Rossipohjan puurakenteet ja tuulensuojalevyt pitää homesuojata, jos haluaa, etteivät ne homehdu. Loca -soran käyttö rossipohjassa on hyvä ja toimiva tapa alentaa alustatilan ilman suhteellista kosteutta ja vähentää homehtumista.
Uskokoon ken haluaa, ei ole pakko. Em. kommentit eivät kuitenkaan ole arvauksia vaan omaa, omituista tietämystä.- rauhoittukaanyt
RH80 on ihan normaalia ryömintätilassa kesäaikana. Ainoa millä kosteutta saa laskettua niin asentamalla maakerroksen päälle eristettä, lämmittämällä tilaa tai kuivureilla. Salaojilla tai kapillaarikatkolla ei juurikaan ole vaikutusta rossipohjan ilmatilan kosteuteen, jos pohjavesi ei nouse sentään maan pinnalle saakka. Toi Rh80 on jäähdytettyä ulkoilmaa. Enemmän itiöitä on siellä maaperässä kuin tummuneessa tuulensuojassa.
- Paikallisvalvoja
rauhoittukaanyt kirjoitti:
RH80 on ihan normaalia ryömintätilassa kesäaikana. Ainoa millä kosteutta saa laskettua niin asentamalla maakerroksen päälle eristettä, lämmittämällä tilaa tai kuivureilla. Salaojilla tai kapillaarikatkolla ei juurikaan ole vaikutusta rossipohjan ilmatilan kosteuteen, jos pohjavesi ei nouse sentään maan pinnalle saakka. Toi Rh80 on jäähdytettyä ulkoilmaa. Enemmän itiöitä on siellä maaperässä kuin tummuneessa tuulensuojassa.
80 % Rh on todellakin aivan normaalia ryömintättilassa kesäaikana. Mutta miksi ne sitten useinkin tuhoutuvat? Siksi, että siellä on toisinaan tuo Rh huomattavasti suurempikin. Ja tässä aloittajan tapauksessa rossipohja on jo kerran korjattu ja nyt on salaojat ja kapillaarikatkon puuttuminen todettu edelleen ongelmien aiheuttajaksi.
Aika erikoiselta tuntuu tuohon mennä ilmoittamaan, ettei salaojilla ja kapillaarikatkolla ole juurikaan merkitystä. Hei haloo! Juurikin niillä on merkitystä. Vielä kun se maapohja eristetään, niin millään muulla niitä olosuhteista ei siellä ryömintätilassa saada siedettäväksi. Kuivurit ovat tuossa aloittajan tilanteessa välttämätön ensiapu, mutta ei niillä kokonaisuutta korjata.
- Epätoivo
Voisin laittaa kuvia nähtäville. Kenelläkään vinkkiä minne?
- Paikallisvalvoja
Osaiskohan luotsi antaa selkokielisiä neuvoja tuohon kuvien laittamiseen?
- Kokeilija 2
Tutustupa aijaa.com-nimiseen sivustoon. Sinne pitäisi saada ilman rekisteröitymistä kuvia esille. Toimi ainakin vielä vuosi sitten kun viimeksi käytin.
- Kokeilija 2
Minulla oli samanlainen tapaus jokunen vuosi sitten. Pitkä tarina lyhyesti kerrottuna: meni perheeltä terveys ja omaisuus hävisi riitelyyn mutta mielenterveys taisi kuitenkin säästyä.. Tuon prosessin aikana opin todella paljon tästä aiheesta. Luin kaiken käsiini saamani materiaalin ja huomasin että on tietoa ja "tietoa". Näin ollen pyrin luottamaan lähinnä tieteelliseen ja virallisluonteiseen materiaaliin.
Kehottaisin sinua ensimmäiseksi hankkimaan käsiisi Rakennustieto-nimisen yhtiön julkaiseman tuulettuvaa ryömintätilaa käsittelevän RT-kortin. Senkään tieto ei ole 105% luotettavaa mutta kuitenkin pääosin se on. Kortti maksaa heiltä tilattuna muutaman euron (tai ehkä pari kymppiä), mutta on hintansa arvoinen.
Olennaisinta on ymmärtää, että puurakenteinen tuulettuva alapohja käsitetään nykyisin itsessään riskirakenteeksi. Mekanismi joka ongelman aiheuttaa ei tavallisesti ole kapillaarikatkon puuttuminen tai edes huono salaoja (vaikka toki niidenkin pitää olla kunnossa). Ei myöskään huono tuuletus. Vaan: ongelma on lämpöeristämätön maanpinta, joka pitää ryömintätilan viileänä läpi kesän. Kun sinne tulee (tuodaan!) ulkoa kesäistä kosteaa ilmaa, toimii alapohjasi samalla toimintaperiaatteella kuin kondensiokuivain, eli lämmin ilma viilenee ja jättää samalla osan kosteudestaan sinne kuivaimen kennoon. Valitettavasti vain "kennona" toimii tässä maanpinta talosi alla sekä talosi alapinta. Sähköllä toimivassa kuivaimessa kennoa viilennetään kylmätekniikalla, talosi tapauksessa luontoäiti huolehtii maanpinnan ja sitä myötä talosi alapinnan viileäksi.
Kannattaa lukea mainitsemani RT-kortti, siinä selostetaan ilmiön vaikutusta ja sitä kuinka paljon helpompi on yrittää korjata tilannetta eristyksellä verrattuna tuuletuksen lisäämiseen. En lähde kirjoittamaan tuuletuksesta tässä, mutta sitäkin on tutkittu. Tutkimuksia löytyy netistä. On mahdollista että tuuletuksen lisääminen jopa pahentaa tilannetta, ja joissakin tapauksissa tarvittaisiin sellaisia ilmavirtauksia lämpötilan nostamiseksi ja hyötyvaikutuksen nostamiseksi haittoja suuremmiksi, että niitä ei ole edes koneellisesti saatavissa.
Luulisin että talosi alapohjassa on vielä muitakin ongelmia. Se on todennäköisesti matala ja sokkeloinen.
Varsinainen ongelma on kuitenkin nyt se, että ongelman ilmiasua on korjattu pinnalta. Millaisessa kunnossa on eristetila? Jos saatkin suhteellisen kosteuden aisoihin (esimerkiksi sulkemalla kaiken tuuletuksen ja käyttämällä adsoprtio- tai kondenssikuivainta alapohjassa), niin onko vahinko jo tapahtunut? Jos olet hiljattain ostanut talosi, neuvoisin riitauttamaan varmuuden vuoksi ennen laajempia tutkimuksia.- Ppaikallisvalvoja
Kappas vaan. Nyt on palstoille eksynyt joku asiasta oikeasti ymmärtäväkin. Vahinko vaan, että vastaanväittäminen alkaa todennäköisesti melko pian.
Melko vaikeaa on kuitenkin osoittaa, mikä osuus kullakin osatekijällä siihen lopulliseen kostumiseen on, mutta kaikilla niillä on merkityksensä. Yksi suurimmista on kuitenkin, kuten edellä on hienosti asiaa julki tuotu, se ulkoa ryömintätilaan johdettu helteinen ilma, jonka vesisiältö ei enää yksinkertaisesti mahdu siellä vallitsevaan ilmaan, vaan tiivistyy kylmempiin pintoihin.
Eräs tässä ketjussa ennen huomioon ottamaton osatekijä on vielä se, että ryömintätilan korkaudeksi määrätään nykyään vähintään 80m cm. Sitten sokkelin näkyvä korkeus määrätään myös ja seurauksena on se, että rakennuksen alla oleva maan pinta on huomattavasti ulkopuolista maan pintaa alempana. Syntyy sellainen hauta, joka ei takuulla tuuletu pohjia myöten. Toista oli silloin, kun rakennuksen rungot olivat hirrestä ja perustuksina oli muutama kivi nurkkien ja seinäristeysten kohdilla. Tuuli puhalsi alta ja lämpötila oli suunnilleen sama kuin ulkona.
Nykyisenlaisten rossipohjien rakentaminen pitäisi lopettaa kokonaan ja ruveta uudelleen suosimaan maanvaraista rakennetta, joka on nykytekniikalla helppo toteuttaa. Vanhaa korjatessa vaikeampi toteuttaa, mutta ehkä kannattaisi kuitenkin miettiä. - Epätoivo
Pitääpä ottaa selkoa riitauttamisesta. Maanvaihto alkaa pikapuoliin, onko 20 cm lecasoraa riittävä eristys? Pitäisikö harkkosolkkeli eristää esim. Finnfoamilla? Sisä vai ulkopuolelta? Vahinkojen tutkiminen ja korjaus alkaa kunnes olosuhteet alapohjassa saadaan kuntoon.
- Epätoivo
Jos ongelma saadaan kuriin, niin pitäisikö varalle laittaa kuivain joka lähtee käyntiin kosteusprosentin noustua. Onko järkeä varmuuden vuoksi tukkia pohjan tuuletusta jos muutamana päivänä vuodesta konetta tarvii? Olisiko järkeä pitää pohja avoimena ja lisäksi joku kuivain.
Kun on ollut kosteusvaurio ja hometta niin kuulostaa kyllä aika riskaapelilta tukkia tuuletus iäksi. Heippulis, pahoitteluni kun kesti vastata! Tämä päivä meni alapohjan tiivistyshommissa. Kyl tarkenee!
Kokeilija 2 ja Paikallisvalvoja puhuvat hyvin. Itsekin juuri tota maanpinnan lämpöeristämistä kannatan, siinä lopullisessa korjauksessa - ja se leca lienee paras.
Harkkosokkeli voidaan eristää sekä ulko-, että sisäpuolelta: yhdessä. Mutta ei pelkästään sisäpuolelta. Eristys laitetaan aina rakenteen kylmälle puolelle, joten salaojarempan yhteydessä kannattaa jokatapauksessa eristää sokkeli ainankin ulkopuolelta.
Tässä eräs linkki, josta vaihtaisin eps:n tuohon lecaan.
http://www.thermisol.fi/erista-oikein/tuulettuvan-alapohjan-routasuojaus.html
Kuvia ois kiva nähdä kun monia osallistujia varmaan kiinnostaa minkälaiselta siellä näyttää. Siihen voi käyttää netistä siihen soveltuvia palveluja joihin voi ladata kuvan ja liittää linkin tänne. Tuossa saitkin jo erään vinkin. Muista kuitenkin kirjoittaa linkin lisäksi tekstiä kommenttiisi, sillä pelkän linkin sisältävää viestiä ei saa julkaista. Jotkut ovat myös rekisteröityneet tämän yhteisön jäseniksi ja ladanneet kuvia profiiliinsa.- Paikallisvalvoja
Niin, tuota noin.... Valmiin rakennuksen sokkelin ulkopuolinen eristäminen saattaa kyllä näyttää aika koomiselta, vaikka siihen joku verhoilukin tehtäisiin.
Se ryömintätilahan on ulkoilmaa. Miksi pitäisi eristää rakennetta, jonka molemmilla puolilla on ulkoilmaa? Ongelmahan on se, että maaperästä haihtuva kosteus pitää sen ryömintätilan ilman viileänä ja tällä on merkitystä kesäaikana, kun tuuletusaukoista johdetaan helteistä ilmaa sinne tilaan.
Sen maapohjan eristämisellä on merkitystä, ja paljon. Leca-soraa mieluummin tuollaiset 300 mm tai vaikka enemmänkin. Eristäminen voidaan toki tehdä kapillaaarikatkosepelin ja solumuovieristeen yhdistelmänäkin, mutta sen Leca-soran saa suoraan tankkiautosta puhallettuna paikalle.
Ja mitä sitten tulee niiden tuuletusaukkojen sulkemiseen iäksi, niin ei kai sellaista kukaan ole ehdottanutkaan. Mutta kuivaaminen tapahtuu huomattavasti tehokkaammin, kun siksi ajaksi suljetaan. Näin saadaan vaurioitumisprosessi pysähtymään nopeammin.- Kokeilija 2
Kun maanpinta on kunnolla eristetty, voi käydä niin että kuivain muuttuu tarpeettomaksi. Asiaan saa varmuuden vain kokeilemalla ja mittaamalla sen jälkeen suhteellista kosteutta. Siihen suosittelisin datalogger-tyyppistä mittaria josta saa talteen tiedon vaikka koko kesän yli. Tämä vaatii tietysti kärsivällisyyttä ja sitä että on tuntuma siitä että asia on jo kunnossa ja se vain varmennetaan tällä mittauksella. Sekin auttaa, jos on hahmottanut kyseessä olevat fysikaaliset ilmiöt jolloin voi keskittyä seuraamaan (tallentamattomankin) mittarin lukemia pahimpina aikoina. Nehän ovat aikaisin keväällä kun osuu lämmin ja kostea jakso. (Tietysti myös pitkin kesää.)
Termodynamiikan lakien mukaisesti kuivaimen sijasta voi myös lämmittää alapohjaa. Älvsbytalokin taitaa nykyään suositella tai ainakin tarjota sinne alle olosuhdevahdin (?) nimellä myytävää ratkaisua, jossa alapohjaa lämmitetään lämpökaapeleilla kun hygrostaatti huomaa kosteuden nousua. Tiedän kyllä että monenkaan maalaisjärkeen ei mahdu ulkoilman (alapohjan) lämmittäminen sähköllä juuri kesällä. Silloin ongelma kuitenkin on pahimmillaan ja noin kosteusfysiikka tässä tosiaan toimii.
Yksi vaihtoehto on alapohjan muuttaminen ns. lämpimäksi alapohjaksi jossa eristeitä vähennetään ryömintätilan ja asuinkerroksen väliltä ja lisätään maanpintaa vasten, ja tuuletusreiät tukitaan. Tässä on tietysti itsestäänselviä ongelmia vanhan talon kyseessä ollessa ja sanomattakin on selvää että pitää ymmärtää just eikä melkein mihin on ryhtymässä. Voi olla haastavaa löytää suunnittelijaa joka ymmärtää rakennus/kosteusfysiikkaa riittävästi.
Kaikkein selkein ratkaisu olisi eristää maanpinta (ja mahdollisesti sokkeli, mieluiten tosiaan ulkopuolelta), tukkia tuuletusreiät ja kuivata alapohjaa sen jälkeen koneellisesti. Tämä ratkaisu vain valitettavasti tuo yhden teknisen kojeen lisää asumiseen, ja siksi sitä monikin haluaa välttää viimeiseen asti. Itsekin kokeilisin ensin maanpinnan eristämistä ja jättäisin painovoimaisen tuuletuksen jäljelle (ja kenties koneellisenkin) ja seuraisin tilannetta. Myös kuivauskoneratkaisuihin on löydettävissä ammattimaiset systeemit hälyytyksineen kaikkineen, jolloin riski koneen rikkoutumisen jäämisestä huomaamatta poistuu, mutta kaikki tietysti maksaa.
Riitauttaminen kannattaisi tehdä nyt kun vastapuolella vielä on tilaisuus tutkia tilannetta omien asiantuntijoidensa kanssa. Muuten tulet myöhemmin törmäämään siihen että he kiistävät kaikki löydöksesi, jos niistä on vain sinun (ja sinun asiantuntijoidesi) sana tai raportti tai kuvat. Suunnittelemasi remontit nousevat selkeästi merkittävyyskynnyksen yli, ja on mahdollista että vauriot ovat pahemmat kuin nyt ymmärrät, joten älä sulje isomman riitelyn mahdollisuutta pois miettimättä kunnolla.
Onnea matkaan projekteissasi. Toivottavasti talo ei ole vielä kokonaan pilalla niin kuin minun tapauksessani oli. Haluatko kertoa missä päin Suomea olet, tai antaa sähköpostisoitettasi?
Tervetuloa Kosteusvauriot-osastolle arvon Kokeilija2
*kättelee virallisesti, mutta riemastuneen iloisesti*
Olen hyvin iloinen että jaksoit kertoa kokemuksesi täällä! Toki tämä ketju on muutenkin LOISTAVA esimerkki siitä miten täällä voidaan keskustella asioista, vaikka ei aina olla samaa mieltäkään! *ojentaa käden myös Paikallisvalvojalle* ;) Niin ja tarkoitin muuten kuvan mukaista eristystapaa ed.linkistäni.
Valitettavasti sähköpostiosoitteita ei saa täällä julkaista, mutta jos te molemmat esim. rekisteröidytte yhteisön jäseneksi, niin voitte halutessanne jatkaa keskustelua yksityisviestien välityksellä. Toivottavaa on, että kuulemme tälläkin puolella kuulumiset. Joku saattaa joskus googlailla aiheesta ja minusta on mukavaa kun pitkien viestien jälkeen voi nähdä miten asiassa kävi.
Oho, tulipa jorina. Sorry. Jatkakaa :)- Paikallisvalvoja
Ok. Jos nyt oikein ymmärsin, niin tarkoitit maan pinnan alle sokkelin ulkopuolelle eristystä. Silloin kyseessä on periaatteessa routaeristys, eikä niinkään sokkelin eristäminen. Saattaa vaikuttaa pilkun............, mutta väärinymmärryksen mahdollisuus on aina olemassa. Kaikki lukijat kun eivät välttämättä tunne oikeita termejä.
Ja kuten Kokeilija 2 kirjoitti, niin sokkelinkin eristäminen voisi tulle kyseeseen, jos rakennetta muutetaan ns. lämpimäksi alapohjaksi. Ja silloinhan ne tuuletusaukot tosiaankin suljettaisiin lopullisesti. Näitä on joitakuita Suomessa tehty, mutta itseäni vaan jostain syytä tuokin ratkaisu hiukan epäillyttää.
Juu, routaeristys nimenomaan. Kesällä tärkein on se maanpinnan eristäminen tai pohjan lämmön nostaminen siihen soveltuvilla vempeleillä.
Itseasiassa kun nyt katoin tota linkkiä vielä niin mun mielestä se sisäpuolinen eristäminen tulis jättää siihen lecasoraan. Että ei tollasta sisäpuolista epsiä ollenkaan. Jos sisäpuolinen eristys on koko sokkelin korkeudella ja ulkopuolinen vain maanpinnan alapuolella, voi sokkelin sisäpuolisen eristyksen väliin syntyä kondenssia niiltä osin kun sitä ei ole ulkopuolelta eristetty. Vai mitä sanoo tähän raati? Aika paljon puhutaan tuosta sokkelin pelkästä sisäpuolisesta eristämisestä, vaikka kaikkihan sen tietää mihin kosteus silloin tiivistyy.
Muutenkin se pelkkä lecasora siellä sisäpuolella on turvallisempi, kun siinä kosteus pääsee liikkumaan vapaasti. Jossain ohjeissa olen nähnyt että sinne tarjotaan niitä muoveja sorakerrosten väliin, mutta muovi ei hengitä.- Hmmmmm
Jos alapohjaa suljetaan täysin, eli ilma ei vaihdu niin miten radonpitoisuudet?
- Paikallisvalvoja
Tuskin radonilla kovinkaan suurta merkitystä, jos se ryömintätila suljetaan vain kuivaamisen ajaksi. Mutta tuo lämpimäksi muuttaminen on pysyvä ratkaisu ja aivan varmasti riskirakenne juuri radonin suhteen, mikäli sitä aluueella on. Toki radon voitaneen saada hallintaan rakennuksen ulkopuolelle perustusten viereen toteutettavilla radonkaivoilla, mutta mielestäni ne ovat imureineen vähintäänkin viritysluonteisia juttuja.
- tutkippas.
Kysyisin aloittajan mainitsemasta ..tuulettuvasta alapohjasta. Hieman kyllä epäilen tuota ilmaisuasi ? Näkemätä ratkaisua en sanoisi että kaikki avonaiset rakenteet eivät ole sillä lailla oikeita toimivia tuulettuvia ratkaisuja. Tuulettuva ratkaisu ei ole sellainen jossa tilaan ei pääse riittävässä määrin raitista ulkoilmaa. Oikein tehtynä tuulettuva ratkaisu pitäisi toimia. Nyt on ongelmia jossain!
- 10+2
No niinpä on ongelma. Se on kyllä tullut selväksi jo tässä ketjussa. Luitkohan edes?
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1031515
Välillä käy mielessä
olisiko sittenkin ollut parempi, että emme koskaan olisi edes tavanneet. Olisi säästynyt monilta kyyneleiltä.781164- 851080
- 139986
Uskoontulo julistetun evankeliumin kautta
Ja kun oli paljon väitelty, nousi Pietari ja sanoi heille: "Miehet, veljet, te tiedätte, että Jumala jo kauan aikaa sitt579961Mika Muranen juttu tänään
Jäi puuttumaan tarkennus syystä teolle. Useat naapurit olivat tehneet rikosilmoituksia tästä kaverista. Kaikki oli Muras1907Hanna Kinnunen sai mieheltään tiukkaa noottia Tähdet, tähdet -kotikatsomosta: "Hän ei kestä, jos..."
Hanna Kinnunen on mukana Tähdet, tähdet -kisassa. Ja upeasti Salkkarit-tähti ja radiojuontaja onkin vetänyt. Popedan Lih8872- 19832
Oho! Farmi-tippuja Wallu Valpio ei säästele sanojaan Farmi-oloista "Se oli niin luotaantyöntävää..."
Wallu oikein listaa epämiellyttävät asiat… Monessa realityssä ollut Wallu Valpio ei todellakaan säästele sanojaan tippum9664Helvetin hyvä, että "hullut" tappavat toisensa
On tämä merkillistä, että yritetään pitää hengissä noita paskaperseitä, joilla ei ole muuta tarkoitusta, kuin olla riida8630