Äitini oli naimisissa ja hänen miehensä kuoli jo joitakin vuosia sitten. He olivat tehneet testamentin keskenään. Meitä on neljä lasta, kummallakin oli kaksi. Veljeni on kuitenkin saanut perintöä muualta, joten olivat sopineet, että heiltä jäänyt jaetaan meidän kolmen kesken 30 % kaikille kolmelle ja veljelleni 10 %:a. Nyt kuitenkin kävi niin ikävästi, että miehensä toinen lapsista myös kuoli ja hänellä ei ollut lapsia. Eli meitä on jäljellä kaksi ja veljeni. Meillä kaikilla on lapsia. Mitenköhän tuossa tapauksessa käy, kun yksi lapsistakin kuoli, minne menee hänen osuutensa sitten testamentista, kun hänellä ei ole lapsia? Meneekö se vaimolle, jolle hän oli jättänyt kaiken luonnollisesti vai voiko se mennä jopa hänen äidilleen, eli ex-vaimolle vai meneekö se tälle elossa olevalle sisarelle? Se ei ole ongelma, jos toinen sisaruksista perii enemmän kuolleen sisaruksen vuoksi, mutta ettei se menisi ainakaan ex-vaimolle, joka ei omasta halustaan pidä edes yhteyttä lapsiinsa eikä lapsen lapsiinsakaan.
Osaisiko joku näistä perintöasioista tietävä kertoa mitenköhän asia menee tämänlaisissa tapauksissa?
Mitenköhän tässä tapauksessa?
6
176
Vastaukset
- Lakinainen
Äitisi mies kuoli siis ensin ja tämä hänen poikansa vasta myöhemmin?
Jotta kysymykseesi voi antaa varman vastauksen, tarvittaisiin hieman tarkempaa tietoa kummankin vainajan testamenteista, mielellään testamenttimääräykset ihan sanatarkasti.
Jos kuitenkin tilanne on se, etteivät äitisi ja hänen miehensä olleet määränneet testamentilla omistusoikeutta toisilleen, vaan omistus on tullut suoraan teille lapsille, niin te neljä omistatte jo miehen omaisuuden. Jos miehen poika on määrännyt omaisuutensa täydellä omistusoikeudella vaimolleen, tämä hänen isältään peritty omaisuus menee muun omaisuuden kanssa siis vaimolle.
Äitisi kuoltua hänen omaisuutensa taas jaetaan hänen testamentinsaajiensa kesken. Testamentin sanamuodosta riippuu, millaisiksi nuo prosenttiosuudet muodostuvat. Todennäköisimmin jako menee niin, että testamentinsaajat jakavat kuolleen osuuden eli tuon 30 % samassa suhteessa kuin ovat muutenkin omaisuutta saamassa.- AssiLevä
Selitin huonosti asian. Kylla, ensin omistusoikeus siirtyi äidilleni ja sitten kun hänestä joskus aika jättää omaisuus jaetaan meille jäljellä oleville. Eli sen haluisin tietää että nyt isänsä jälkeen kuolleen lapsen omaisuus ei voi mennä hänen äidilleen koska ei lapsia ole, kun käsittääkseni vanhemmat tulevat lapsien jälkeen perimysjärjestyksessä. Sitä en muista onko lapsien puolisot suljettu ulos testamentista.
- Lakinainen
AssiLevä kirjoitti:
Selitin huonosti asian. Kylla, ensin omistusoikeus siirtyi äidilleni ja sitten kun hänestä joskus aika jättää omaisuus jaetaan meille jäljellä oleville. Eli sen haluisin tietää että nyt isänsä jälkeen kuolleen lapsen omaisuus ei voi mennä hänen äidilleen koska ei lapsia ole, kun käsittääkseni vanhemmat tulevat lapsien jälkeen perimysjärjestyksessä. Sitä en muista onko lapsien puolisot suljettu ulos testamentista.
Eli testamentissa määrätään omaisuus täydellä omistusoikeudella puolisolle, ja kummallakin puolisolla on identtinen toissijaismääräys eli te lapset yllä kertomillasi prosenttiosuuksilla.
Tässä tapauksessa ratkaisevaa on se, kuka on elossa äitisi kuollessa, eli omaisuus jaetaan sen mukaisesti kuin yllä kerroin hänen kuoltuaan tapahtuvan.
Jollei testamentissa ole muuta määrätty, kuolleen testamentinsaajan sijaan tulevat hänenen jälkeläisensä, mutta vain jos heillä olisi oikeus periä testamentintekijä. Lapsettoman testamentinsaajan sijaan ei tule ketään. Testamentinsaajan puoliso tai vanhemmat eivät ole milloinkaan sijaantulijoita, ellei testamentissa ole nimenomaan näin määrätty.
Sinänsä jos testamentissa ei ole toissijaismääräystä sen varalta, että joku teistä lapsista on kuollut ennen testamentintekijää, testamentti on huonosti laadittu. Jos nimittäin joku puolison lapsista on kuollut, niin lapsenlapset eivät tule kuolleen vanhempansa sijaan.
Jos esim. sinä olet kuollut ennen äitiäsi, lapsesi saavat kyllä häneltä tulevan osan perinnöstä, mutta he eivät ole sijaantulijoita äitisi miehen perinnön osalta. Äitisi miehen osalta testamenttia ei voi enää korjata, mutta äiti voi vielä korjata oman testamenttinsa, jos haluaa, että miehen tyttären lapset perivät sen osuuden, jonka hän on määrännyt miehen tyttärelle. Lakinainen kirjoitti:
Eli testamentissa määrätään omaisuus täydellä omistusoikeudella puolisolle, ja kummallakin puolisolla on identtinen toissijaismääräys eli te lapset yllä kertomillasi prosenttiosuuksilla.
Tässä tapauksessa ratkaisevaa on se, kuka on elossa äitisi kuollessa, eli omaisuus jaetaan sen mukaisesti kuin yllä kerroin hänen kuoltuaan tapahtuvan.
Jollei testamentissa ole muuta määrätty, kuolleen testamentinsaajan sijaan tulevat hänenen jälkeläisensä, mutta vain jos heillä olisi oikeus periä testamentintekijä. Lapsettoman testamentinsaajan sijaan ei tule ketään. Testamentinsaajan puoliso tai vanhemmat eivät ole milloinkaan sijaantulijoita, ellei testamentissa ole nimenomaan näin määrätty.
Sinänsä jos testamentissa ei ole toissijaismääräystä sen varalta, että joku teistä lapsista on kuollut ennen testamentintekijää, testamentti on huonosti laadittu. Jos nimittäin joku puolison lapsista on kuollut, niin lapsenlapset eivät tule kuolleen vanhempansa sijaan.
Jos esim. sinä olet kuollut ennen äitiäsi, lapsesi saavat kyllä häneltä tulevan osan perinnöstä, mutta he eivät ole sijaantulijoita äitisi miehen perinnön osalta. Äitisi miehen osalta testamenttia ei voi enää korjata, mutta äiti voi vielä korjata oman testamenttinsa, jos haluaa, että miehen tyttären lapset perivät sen osuuden, jonka hän on määrännyt miehen tyttärelle.>>Jos esim. sinä olet kuollut ennen äitiäsi, lapsesi saavat kyllä häneltä tulevan osan perinnöstä, mutta he eivät ole sijaantulijoita äitisi miehen perinnön osalta.
- Lakinainen
nix_nax kirjoitti:
>>Jos esim. sinä olet kuollut ennen äitiäsi, lapsesi saavat kyllä häneltä tulevan osan perinnöstä, mutta he eivät ole sijaantulijoita äitisi miehen perinnön osalta.
Lasten sijaantulo varmasti vastaisi testaattorin tahtoa. Itse olisin kuitenkin sitä mieltä, ettei PK 11:1.1:n perusteella voida "lisätä" sijaantulomääräystä vaikka tiedettäisiinkin, että testaattori olisi niin halunnut. PK 11:1.1 tulee mielestäni apuun lähinnä jos testamenttiteksti antaa mahdollisuuden esim. kahteen eri lopputulokseen ja tiedetään, että testaaattori halusi nimenomaan vain toista vaihtoehdoista.
Vastaavanlainen tilannehan voisi olla esim. se, että testamentintekijä määrää kaiken omaisuutensa ainoalle pojalleen. Pojalla on lapsi. Mutta sekä poika että tämä lapsi kuolevat ennen testaattoria. Lähin lakimääräinen perillinen on esim. testaattorin eno. Hyvin todennäköisesti testaattorin tahto olisi, että pojan vaimo saisi perinnön, ja hän on voinut vaikka puhuakin, että "jätän kaiken omaisuuteni teille". Vastaavanlaisia tilanteita voidaan keksiä useampiakin.
En muista törmänneeni yhteenkään sellaiseen oikeustapaukseen, jossa sijaantulo olisi mennyt testamentintekijän oletetun tahdon mukaisesti. Jos sellaisia on, olisi mielenkiintoista lukea. Jos nix_nax ehdit ehdit etsiskellä, niin kerro toki jos jotain löydät!
Toisaalta jos osapuolet ovat sovussa ja vain jakavat pesän noin, kuka siihen puuttuisi? Verottajako? Saisiko tällaisessa tilanteessa lainhuudon?
Joka tapauksessa testamentit on tosiaan syytä laatia huolella, ja määrätä selkeästi sijaantulosta.
- AssiLevä
Oikein paljon kiitos teille vastanneille informaatiosta.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
eerikäinen novassa sanoi ei kukaan enää aja manuaalivaihteilla
meillä on 3 autoa talissa ja kaikissa manuaalilaatikot, on meillä vielä tämmöiset vaikka toisin puhutaan.2342454Ilo, joka nousee silmiisi saakka
kun katseemme kohtaavat. Olet energinen, aito, ihana. Välillä tuijotat suoraan silmiini - enkä hämmenny, katson takaisin691776Jokaisella on omat syntinsä
Minä olisin niin mielelläni sinun. Ehkä joskus viittasitkin siihen. Olet nainen ajatuksissani jatkuvasti ja taidat tietä881620- 561549
En oikeasti
Tiennyt että sinulla on ollut vaikeuksia ja huonoja aikoja. Olen oikeasti pahoillani, ja olisin myös toiminut eritavoin147146790-luvulla maa syöksyi lamaan, ja silloinkin oli syypäinä samat tahot kuin nyt
Laman aiheuttajat olivat demarivetoinen virheellinen finanssipolitiikka, sekä ay-liikkeen taipumattomuus tilanteessa mik1411249Vakava varoitus perussuomalaisista!
Keskustan Annika Saarikolta veret seisauttavaa tekstiä, lukekaa uutinen kokonaisuudessaan, tässä siitä maistiainen: ”Ke2451173- 1731007
Olisitko ihminen minulle. Ihan ihminen vain.
Tiedätkö, että saan kyyneleet silmiini, niin syvästi sinua kaipaan. Meidän välillä on jotain todella syvää, kaunista ja56929Mä olisin niin iloinen
Jos vielä joskus nähtäis.. Ollaanko tulkittu mies toisiamme väärin?. Kumpikin luuli ettei toinen tykkää, vaikka molemmat62847