Miten voi yrittää olla suhteissa sisaren kanssa, joka on edelleen , vuosikymmenet kateellinen kaikesta, mistä tahansa?
Sisarkateus
sisarkateuden uhri
25
1326
Vastaukset
- anneasd
Parempi kuin ei ole. Suku on syvältä perceestä.
- Siskon näkökulma
Oletko miettinyt mistä ns. kateus johtuu? Ei välttämättä ole helppoa kasvaa toisen/toisten varjossa. Syrjintä ja vähättely koko perheen taholta voi vaurioittaa ihmistä syvästi. Puhumattakaan siitä jos kokee samaa vielä koulussa. Joskus käy hyvin kun pääsee pois vanhoista ympyröistä ja huomaa, että ei olekaan niin tyhmä, ruma ja tylsä kuin oli annettu ymmärtää. Voimaantumiseen menee silti aikaa eikä lapsuuttaan ja nuoruuttaan voi koskaan elää uudelleen.
- niin päin
Eikös sen kateellisen pitäisi miettiä kateuttaan ja pyrkiä siitä irti? Ei se ole kateuden kohteen tehtävä.
- Duulia
Ongelma onkin siinä, että nämä niin sanottua normielämää seurusteluineen ja hyvine opiskelukokemuksineen ja helppoine työelämään siiirtymisineen
viettäneet eivät tajua, miltä tuntuu:
A. olla vuosikausia totaalisen yksin
B. kun epäonnistuu koko ajan, eikä tiedä miksi
C. olla rahaton koko ajan
D. yrittää yrittämistään päätymättä mihinkään
Vähemmästäkin ihminen katkeroituu kun näkee että toinen vieressä vaan helposti kaappaa kaiken. Pahimmalta tuntuu kun tämä onnekas sisar yrittää teennäisesti tsempata tai osoittaa sinulle alemmuutesi olettamalla sinun olevan valmis aina palvelemaan tätä, aivan kuin et olisi muka tehnyt sitä jo tarpeeksi, tajuten taas lankeavasi polvilleen seuraavassa hetkessä.
Toinen on saanut viettää normaalin nuoruuden, aikuisuuden ja vanhemmuuden kun toinen ei enää edes uskalla toivoa mitään.
Niin...Miten seurustella ihmisen kanssa, joka ei edes tunne tuskaasi vuosikymmenten ajan ja jolla ainoa motivaatio nähdä sinua, on pyytää sinua taas tekemään jonkun palveluksen? Voiko tähän vetää jo viimeisen pisteen sisarussuhteelle?? - miten päin
Duulia kirjoitti:
Ongelma onkin siinä, että nämä niin sanottua normielämää seurusteluineen ja hyvine opiskelukokemuksineen ja helppoine työelämään siiirtymisineen
viettäneet eivät tajua, miltä tuntuu:
A. olla vuosikausia totaalisen yksin
B. kun epäonnistuu koko ajan, eikä tiedä miksi
C. olla rahaton koko ajan
D. yrittää yrittämistään päätymättä mihinkään
Vähemmästäkin ihminen katkeroituu kun näkee että toinen vieressä vaan helposti kaappaa kaiken. Pahimmalta tuntuu kun tämä onnekas sisar yrittää teennäisesti tsempata tai osoittaa sinulle alemmuutesi olettamalla sinun olevan valmis aina palvelemaan tätä, aivan kuin et olisi muka tehnyt sitä jo tarpeeksi, tajuten taas lankeavasi polvilleen seuraavassa hetkessä.
Toinen on saanut viettää normaalin nuoruuden, aikuisuuden ja vanhemmuuden kun toinen ei enää edes uskalla toivoa mitään.
Niin...Miten seurustella ihmisen kanssa, joka ei edes tunne tuskaasi vuosikymmenten ajan ja jolla ainoa motivaatio nähdä sinua, on pyytää sinua taas tekemään jonkun palveluksen? Voiko tähän vetää jo viimeisen pisteen sisarussuhteelle??Sitä on vähän vaikea ajatella siskosi ongelmana, että et ole tyytyväinen elämääsi. Ei myöskään vaikuta siltä, että haluaisit ymmärtää hänen elämäänsä ja näkökulmaansa, vaikka vaadit sellaista häneltä.
Aika mustavalkoista, että sinun elämäsi oli täysin epäonnistunut ja hänen olisi pelkkää kiiltokuvaa. Ei varmastikaan ole helppoa olla kateuden ja vihamielisen ajattelun kohteena. - Duulia
miten päin kirjoitti:
Sitä on vähän vaikea ajatella siskosi ongelmana, että et ole tyytyväinen elämääsi. Ei myöskään vaikuta siltä, että haluaisit ymmärtää hänen elämäänsä ja näkökulmaansa, vaikka vaadit sellaista häneltä.
Aika mustavalkoista, että sinun elämäsi oli täysin epäonnistunut ja hänen olisi pelkkää kiiltokuvaa. Ei varmastikaan ole helppoa olla kateuden ja vihamielisen ajattelun kohteena.Ai, siis sinusta on ihan ok että perhesuhteet perustuu vaan siihen miten toinen voi käyttää läheisiään.. Minusta tämä on edelleen se haisevin juttu koko suhteessa. Sen nyt vielä kestää, että toisella on maailmankuva jokseenkin pumpulissa. Mutta ei sitä, että olet hänelle olemassa vaan että tämä saa itselleen jotain.
Siltä se nyt vaan tuntuu... Ja kateus, katkeruus on kai oikeutettua kun itse omakohtaisesti koet että elät aina epäreilumpaa elämää, vaikket itse edes ahnehdi toisen hyvää, ja teet oman osasi yhtä tunnollisesti kuin kiiltokuvasisko ja kuka tahansa muu elämässään kaiken maallisen ja ystävien turvan saanut.
Niin, hyvähän ei tässä maailmassa voita ikinä. Ja kiitos olen tyytyväinen elämääni, jos minun ei vaan tarvitse enää ikinä kuulla siskokullan rahahuolia siitä ettei pääsekään joka viikonloppu hotelliin tai spaahan. Tai kun ei ole varaa ostaa vaatteita kun tuli juuri kahden viikon etelän lomalta -ihanko totta?
Kyllä, myös eri yhteiskuntaluokissa eläminen erottaa ihmisiä. Näin se on. Ja vähän vaikeaa kai sinunkin arvostella tätä todellisuutta, jos et tiedä tarinaa takana ;) Ellet nyt sitten vaan tunnistanut itseäsi "siskoksi". Sekin on yksi tietoisuus taas lisää.... - ok?
Duulia kirjoitti:
Ai, siis sinusta on ihan ok että perhesuhteet perustuu vaan siihen miten toinen voi käyttää läheisiään.. Minusta tämä on edelleen se haisevin juttu koko suhteessa. Sen nyt vielä kestää, että toisella on maailmankuva jokseenkin pumpulissa. Mutta ei sitä, että olet hänelle olemassa vaan että tämä saa itselleen jotain.
Siltä se nyt vaan tuntuu... Ja kateus, katkeruus on kai oikeutettua kun itse omakohtaisesti koet että elät aina epäreilumpaa elämää, vaikket itse edes ahnehdi toisen hyvää, ja teet oman osasi yhtä tunnollisesti kuin kiiltokuvasisko ja kuka tahansa muu elämässään kaiken maallisen ja ystävien turvan saanut.
Niin, hyvähän ei tässä maailmassa voita ikinä. Ja kiitos olen tyytyväinen elämääni, jos minun ei vaan tarvitse enää ikinä kuulla siskokullan rahahuolia siitä ettei pääsekään joka viikonloppu hotelliin tai spaahan. Tai kun ei ole varaa ostaa vaatteita kun tuli juuri kahden viikon etelän lomalta -ihanko totta?
Kyllä, myös eri yhteiskuntaluokissa eläminen erottaa ihmisiä. Näin se on. Ja vähän vaikeaa kai sinunkin arvostella tätä todellisuutta, jos et tiedä tarinaa takana ;) Ellet nyt sitten vaan tunnistanut itseäsi "siskoksi". Sekin on yksi tietoisuus taas lisää....Jos sinun tyytyväisyytesi omaan elämääsi palauttaa se, ettei tarvitse kuulla enää siskokullasta mitään, niin asiahan on sitten helposti hoidettu.
- Jesup
ok? kirjoitti:
Jos sinun tyytyväisyytesi omaan elämääsi palauttaa se, ettei tarvitse kuulla enää siskokullasta mitään, niin asiahan on sitten helposti hoidettu.
Juuri näin. Ei sellaisten ihmisten seurassa tarvitse olla, jotka saa voimaan pahoin. Enpä minäkään olisi.
- ohhoh
niin päin kirjoitti:
Eikös sen kateellisen pitäisi miettiä kateuttaan ja pyrkiä siitä irti? Ei se ole kateuden kohteen tehtävä.
Nimimerkille "Siskon näkökulma" - Haloo!! Mistä kateus johtuu?!
Pieni karrikoitu esimerkki.. Yksi ihminen, jolle 5 ihmistä on kateellisia, syystä tai toisesta.. Eli nytkö tämän YHDEN ihmisen pitää vaivata päätään ja mietiskellä että miksi nämä ihmiset ovat kateellisia ja MISTÄ syystä ja sen jälkeen taas että; MIKSI. Mahdollisesti muuttaa käyttäytymistään yms. tms. jne. että näillä kateellisilla ihmisillä olisi helpompi olla tai etteivät "olisi enää" kateellisia kyseiselle ihmiselle???
Kyllähän se on niin, että se ihminen joka on kateellinen, niin hänellä se ongelma on - ei todellakaan kateuden kohteella!!!
- Ikävä tilanne
Miten kateus ilmenee? Huonosta käytöksestä pitäisi huomauttaa. Jos se ei auta ei liene muuta mahdollisuutta kuin rajoittaa kanssakäyminenminimiin.
- irtiotto siskosta
Olen juuri SE sisar. Olen ollut katkerakin siitä, että siskolle vaan tipahtelee kaikki syliin. Ja luulen, että siskoni luulee tätä nykyistä käytöstäkin katkeruudeksi, kun se nyt vaan on hänen lempisanansa :)
Mutta nykyään olen jo päässyt yli katkeruudesta. Silti hänen seuransa ei vaan kiinnosta. Ongelma onkin, että pidän heidän lapsistaan valtavasti, mutta en haluaisi nähdä vanhempia ollenkaan.
Katson että siskoni ja minun arvomaailmat ovat nykyään niin erilaiset, että en osaa enää puhua hänen ja miehensä kanssa. Itsestäkin tuntuu kurjalta, kun kaksi ihmistä joista aina piti, vaikuttaa aivan muukalaisita nykyään.
Joku tässä ihmissuhteessa on vain kuollut. Ja kun itse ei ole koskaan ollut kallellaan velvollisuuksiin tai perhepotretin pinnalliseen kiillottaamiseen, ei teenäinen yhteiselo vaan onnistu. Sääli. Oli nimittäin aika, jolloin harkitsimme asumista heidän naapurissa -onneksi en toteuttanut tätä- Nyt tilanne olisi vielä kurjempi, kun suhteen arviointi täältä 200 km päästä.
Mutta.. olen itselleni aina sanonut, että joidenkin ihmissuhteiden on vaan määrä hiipua, aina tulee kuitenkin jotain uutta tilalle :)- muukalaiset
Ajattelin vastata ap:lle niin kuin tuossa viimeisessä kappaleessa. Jos ei löydy halua ymmärtää toista osapuolta niin silloin ei ehkä enää kannata yrittää, puolin ja toisin.
- Vapahda itsesi
muukalaiset kirjoitti:
Ajattelin vastata ap:lle niin kuin tuossa viimeisessä kappaleessa. Jos ei löydy halua ymmärtää toista osapuolta niin silloin ei ehkä enää kannata yrittää, puolin ja toisin.
Vaikka tätä kateusasiaa miten pyörittelee, niin kyllä se ongelma on sen, joka on kateellinen. Kateus on häpeällinen tunne ja se harvoin tuo mitään hyvää tuntijalleen. On aika lapsellista itkeä, että toiset saa kaiken ilmaiseksi ja helposti. Kyllä meille kaikille lyö elämä jossain vaiheessa sormille. Tiedän, että tämä kuulostaa kovalta mutta sanokaa yksikin asia mitä voitatte kadehtimalla toisia?? Joku viisas on joskus sanonut tämänkaltaisen ajatuksen, että jos kadehdit toiselta jotain, niin olisitko myös valmis ottamaan vastaan hänen onnettomuutensa.
- ymmärrystä
Vapahda itsesi kirjoitti:
Vaikka tätä kateusasiaa miten pyörittelee, niin kyllä se ongelma on sen, joka on kateellinen. Kateus on häpeällinen tunne ja se harvoin tuo mitään hyvää tuntijalleen. On aika lapsellista itkeä, että toiset saa kaiken ilmaiseksi ja helposti. Kyllä meille kaikille lyö elämä jossain vaiheessa sormille. Tiedän, että tämä kuulostaa kovalta mutta sanokaa yksikin asia mitä voitatte kadehtimalla toisia?? Joku viisas on joskus sanonut tämänkaltaisen ajatuksen, että jos kadehdit toiselta jotain, niin olisitko myös valmis ottamaan vastaan hänen onnettomuutensa.
Totta, ja myös se, että ihmisissä nyt vaan on onnekkaampia ja näitä vähemmän onnekkaita. En tiedä voisinko itsekään olla katkeroitumatta, jos vieressä toisella menisi koko ajan hyvin ja itsellä päivä päivältä huonommin. Eiköhän tuo ole varmaan aika normaali tunnetila ihmisellä. Yliolennot ja nämä jatkuvassa hyvässä porskuttelevat tuskin näkevät tätäkään.
- Cellbes
Vapahda itsesi kirjoitti:
Vaikka tätä kateusasiaa miten pyörittelee, niin kyllä se ongelma on sen, joka on kateellinen. Kateus on häpeällinen tunne ja se harvoin tuo mitään hyvää tuntijalleen. On aika lapsellista itkeä, että toiset saa kaiken ilmaiseksi ja helposti. Kyllä meille kaikille lyö elämä jossain vaiheessa sormille. Tiedän, että tämä kuulostaa kovalta mutta sanokaa yksikin asia mitä voitatte kadehtimalla toisia?? Joku viisas on joskus sanonut tämänkaltaisen ajatuksen, että jos kadehdit toiselta jotain, niin olisitko myös valmis ottamaan vastaan hänen onnettomuutensa.
Vaikea ongelma on. Kuin sairaassa mistasukkaisuudessa kaikki on tätä ihmistä vastaan jos eivät osallistu tällaiseen ajatteluun. Ongelma on siellä omassa mielessä ja jos itse ei sitä ymmärrä niin ei pakollakaan voi hoitaa et osaisitteensä armahtaa piinastaan.
- Cellbes
ymmärrystä kirjoitti:
Totta, ja myös se, että ihmisissä nyt vaan on onnekkaampia ja näitä vähemmän onnekkaita. En tiedä voisinko itsekään olla katkeroitumatta, jos vieressä toisella menisi koko ajan hyvin ja itsellä päivä päivältä huonommin. Eiköhän tuo ole varmaan aika normaali tunnetila ihmisellä. Yliolennot ja nämä jatkuvassa hyvässä porskuttelevat tuskin näkevät tätäkään.
Kyl kaikilla ne omat murheensa on niinku toi äsken kirjoitti. Niil kans jotka näyttää onnekkailta sun silmis. Mut se isompi onnettomuus on kumminki jos toisten onnee ei siedä ja sellast mielessä pyörittä koko ajan et mitä toiki tossa ja mitä mä en oo saanu ja muut on saanu ja mä en oo saanu. Kateutta voi joskus tuntee mut jos muita sen oman kateuden takii syyttää nii ei se must oo oikein.
- Hoivapankki
Cellbes kirjoitti:
Vaikea ongelma on. Kuin sairaassa mistasukkaisuudessa kaikki on tätä ihmistä vastaan jos eivät osallistu tällaiseen ajatteluun. Ongelma on siellä omassa mielessä ja jos itse ei sitä ymmärrä niin ei pakollakaan voi hoitaa et osaisitteensä armahtaa piinastaan.
en ymmärtänyt täysin tuota tekstiä..
Mutta minusta veri ei velvoita pitämään yhteyttä jos ajatusmaailmat ei kertakaikkiaan kohtaa. Se ei ole kateutta, vaan sitä ettei vaan jaa samaa ajattelutapaa elämästä yleensä.
Jos itseäni kiinnostaa elämässä kaikki muu kuin raha ja se miten menestyneeltä näytän ulospäin, on minun vaikea tulla toimeen ihmisen kanssa joka elää tälle ulkokullalle. Koska asiaa sivutaan joka keskustelussa.
Ja yksi erottava tekijä oman veljeni kanssa on se, että hän on ok hyvin toimeen tuleva, mutta todella saita. Itse olen päin vastoin. Hän on joskus ääneen mesonut miten kateellinen olen hänen omaisuudelleen, kun olen kehdannut sanoa, että puhuttaisiinko joskus jostain muusta kuin työstä ja rahasta. Tälle suhteelle ei siis enää ole perustaa -yritetty on. Ja nyt minä olen se kateellinen, vain koska ajatukseni eivät ole samat :) - sidukkaa ja ...
Cellbes kirjoitti:
Kyl kaikilla ne omat murheensa on niinku toi äsken kirjoitti. Niil kans jotka näyttää onnekkailta sun silmis. Mut se isompi onnettomuus on kumminki jos toisten onnee ei siedä ja sellast mielessä pyörittä koko ajan et mitä toiki tossa ja mitä mä en oo saanu ja muut on saanu ja mä en oo saanu. Kateutta voi joskus tuntee mut jos muita sen oman kateuden takii syyttää nii ei se must oo oikein.
niinku...
- Musta pilvi
Ap ei ole vastannut, miten se kateus siskolla ilmenee. Ilkeilevän ja pahaa sinulle toivovan kanssa kannattaa olla varovainen. Mutta jos pystytte jollain osa-alueilla arvostamaan toinen toisianne, niin ehkä tilanteen voi vielä korjata keskustelemalla asiasta?
Kateellinen ajattelee olevansa huonompi. Hänen on ehkä vaikea ymmärtää, etteivät toiset näe häntä huonompana eivätkä vertaile muutenkaan. Jokainenhan meistä on erilainen ja onnea jaetaan välillä epätasaisesti.
Jatkuvasti jäytävässä kateudessa on kyllä minustakin jotakin samaa kuin aiheettomassa mustasukkaisuudessa niin kuin Cellbes kirjoittti. Takana on jotakin, mitä ei voi ratkaista vain sillä, että katkaisee välit. Ajattelumaailma, jossa muiden saamat hyvät asiat ja tyytyväisyys elämään herättää kateutta, jää silti jäljelle. - Ei mitenkään
Katkaise välit tai välttele häntä niin paljon kuin pystyt. En minäkään jaksanut kuunnella sitä väheksymistä kuinka olin epäonnistunut elämässä. Mitään en osannut ja hän oli ihan kaikessa niiiiin hyvä. Aina tuli jälkeen päin pahasti lyttyyn lyöty olo.
Valitettavaa se on mutta oma mielenterveys on sentään tärkeämpi kuin sukulaissuhteet joita ei tarvitse väkipakolla vaalia vaikka moni niin kuvittelee. Ei tuollaista siedetä ystäviltä niin miksi pitäisi entisiltä perheenjäseniltäkään. Sisareni sai vapaan kasvatuksen kun vanhempani erosivat eikä äiti jaksanut yksin enää kuopustaan kasvattaa. Se jäi ilmeisesti katkeraksi kun ensimmäiset saivat isän ja häneltä se häipyi. Mutta ei se meidän muiden sisarusten vika ollut.
Asioitani en enää puhu enkä ole nähnyt kuin 3v sitten ja oksennan koko ihmisestä ajatuksenakin. Toivon ettei missään tekemisissä enää tarvitsisi olla. Toivottavasti on saanut parempaa omantasoistaan seuraa. - Rae67
Miten on te itsenne ihmisinä alentaneet, jotka kärsitte kateudessa elämisestä, onko oikeasti kyse siitä että sisarenne ovat olevinaan parempia vai siitä että teillä on heikompi itsetunto (mistä täytyy ehkä syyttää vanhempia eikä sisaria)? Miksi ette pane sisarillenne vastaan? Mielummin tietenkin rakentavalla tavalla.
Mielestäni näyttää siltä että kateellisilla on ongelmia ja peiliinkatsomisestakaan ei olisi mitään haittaa. Elämä ei varmaan ole helppoa jos täytyy koko ajan miettiä miten helppoa ja hyvää toisilla on, pitää laittaa välejä poikki (tosi tervettä) ja edellistä lainatakseni ihan oksentaa toista ihmistä ajatellessaan. Joo kyllä minä tiedän mistä puhun. Vaikeita ihmisiä ja epäreilua kohtelua olen minäkin elämässäni kokenut. Tiedän vain että tuollaisten tunteiden (katellisuus, katkeruus, vihaaminen) päästäminen valoilleen tekee ensisijaisesti pahan olon vain minulle itselleni. Ollaksesi onneton sinun ei tarvitse tehdä mitään, päästät vaan kaiken negatiivisen sisääsi, mutta tullaksesi onnelliseksi sinun täytyy koko ajan aktiivisesti tehdä työtä ja vaalia hyviä ajatuksia. - näin
Kateus on itsekeskeisyyttä. Siksi muiden pitäisi ymmärtää kateellista, mutta hänen ei tarvitse ymmärtää muita. Muiden tunteilla ja ajatuksilla ei ole väliä. Kateellisen pitää myös saada se, mitä hän haluaa. Jos muut ovat saaneet sen, se on väärin. Eihän se heille kuulu, vaan kateelliselle.
Kateus tekee elämän vaikeaksi, mutta koska se vaikeus on muiden vika, niin muiden pitäisi muuttua. Itsekeskeinen pitää muiden velvollisuutena että hänellä on hyvä olo. Jos ei ole niin se on tietysti sitten muiden syy. - 20+16
On kokemusta kateudesta, henkilö itse sanonut olevansa kateellinen.
Ajatusmaailma on sen verran erikoinen, että alkaa pian herättää huomiota. Hänellä on aina ollut asiat kauhean huonosti ja häntä on väärin kohdeltu, mutta muiden murheet eivät ole yhtään mitään. Esimerkkinä oudosta ajattelusta se, että hänen pitäisi saada samanlainen työpaikka kuin minulla, vaikka hänellä ei ole alalle vaadittavaa koulutusta eikä kokemusta. Kun ei saa, se on epäreilua ja minä olen saanut nuo asiat ihan itsekseen (olen koulutettu kys. alalle ja tehnyt töitä alalla pitkään). Muiden elämän ja tekemisten mitätöintiä tuo onnekkuuden korostaminen.
Vääristynyttä ajattelua, johon ei oikein voi mitään sanoakaan. Ei toimi ystävyys kateellisen kanssa, koska hän ei ole ystävä ollutkaan. - jalkamattoko?
Miksi yrittää.. Ehkä hänkään ei jaksa seurata enään draamojasi ja jatkuvaa ruikutusta siitä kun nyt ei ole varaa lähtee thaikkuihin kun vasta tultiin pari viikkoa sitten Lontoosta, ollen hyvin tiedossa se tosiasia että siskollasi ei ole ollut varaa matkustaa vuosikymmeneen. Kenenkään, ei siskonkaan tarvitse jaksaa epätahdikkaita, moukkamaisia ihmisiä.
- Vapahda itsesi
Niin mutta jos et olisi kateellinen ihminen niin voisit suhtautua siskoon neutraalin armahtavasti. Naurahtaisit itseksesi että kyllä on taas... Mutta jos haluat hävitä tilanteen niin otat kierroksia ja annat ärsyyntymisen viedä tasapainosi. Koska vaan voi onni kääntyä. Siskosi sairastuu vakavasti tai hän kokee menetyksen. Siinä onkin sitten paikka miettiä että mikä onkaan taas tärkeää tässä elämässä.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Heikki Silvennoinen petti vaimoaan vuosien ajan
Viiden lapsen isä Heikki kehuu kirjassaan kuinka paljon on pettänyt vaimoaan vuosien varrella.1833228Miksi ihmeessä nainen seurustelit kanssani joskus
Olin ruma silloin ja nykyisin vielä rumempi En voi kuin miettiä että miksi Olitko vain rikki edellisestä suhteesta ja ha242141- 242061
Persut nimittivät kummeli-hahmon valtiosihteeriksi!
Persujen riveistä löytyi taas uusi törkyturpa valtiosihteeriksi! Jutun perusteella järjenjuoksu on kuin sketsihahmolla.901915Onko ministeri Juuso epäkelpo ministerin tehtäviensä hoitamiseen?
Eikö hänellä ole kompetenttia hoitaa sosiaali- ja terveysministetin toimialalle kuuluvia ministerin tehtäviä?701588Sakarjan kirjan 6. luku
Jolla korva on, se kuulkoon. Sain profetian 22.4.2023. Sen sisältö oli seuraava: Suomeen tulee nälänhätä niin, että se241351- 81251
Avaa sydämesi mulle
❤ ❤❤ Tahdon pelkkää hyvää sulle Sillä ilmeisesti puhumalla Avoimesti välillämme Kaikki taas selviää Kerro kaikki, tahdo361247Elia tulee vielä
Johannes Kastaja oli Elia, mutta Jeesus sanoi, että Elia tulee vielä. Malakian kirjan profetia Eliasta toteutuu kokonaan351207Nellietä Emmaa ja Amandaa stressaa
Ukkii minnuu Emmaa ja Amandaa stressaa ihan sikana joten voidaanko me koko kolmikko hypätä ukin kainaloon ja syleilyyn k61198