Lihava tuleva exä

On ne joillakin ongelmat...

Naisellasi on henkisesti paha olo kanssasi? Syö murheeseen? Ei mieleltään hyvin voiva ihminen syö itseään lihavaksi. Riitelyt ja syyttelysi vain pahentavat tilannetta.
Mieti, miten voit kohentaa naisen itsetuntoa ja oloa. Laihtuminen alkaa, kun nainen alkaa arvostaa itseänsä ja saa itsetuntonsa kuntoon.

Jos hän on tuleva exä niin eikö silloin asia ole käsitelty? Minun mielestä on ihan kohtuullista toivoa parisuhteessa asioita , joiden eteen itsekin panostaa. Jos itselläsi on terveelliset ruokailutavat ja kuntoilet, on mielestäni ok toivoa toiseltakin sitä. Mutta sitten sellainen toisen kyttääminen , haukkuminen, halveksiminen, lyttääminen yms. on toinen juttu. Minusta parisuhteeseen kannattaa mennä mennä sillä asenteella että hyväksyy toisen ominaisuudet ja kannustaa positiivisilla tavoilla. Jos siihen ei pysty ja kumppani tuottaa itsellesi enemmän negatiivisia kuin positiivisia ja kaikki keinot on kokeiltu, niin varmaan oikea ratkaisu on ero.

Tuskin naisesikaan on tyytyväinen tilanteeseen, mutta ei vaan saa irrotettua itseään mässäilystä. En tiedä tarkemmin tilannettanne , mutta luulen ettei naisesi tee asialle mitään, ennen kuin tulee joku muutos tilanteeseen. Josta saa kipinän laihdutukseen. Joka voisi olla juuri tuo ero. Jos oikeasti sinusta tuntuu että olet tehnyt osaltasi voitavasi ja ansaitset parempaa, niin lähde suhteesta. Varmasti kuulet haukkuja ja syytöksiä, mutta on sinullakin oikeus olla onnellinen.

niinhän se on, että ihmiset jotka lihoavat usein syövät murheeseen ja suruun, ja kerta kun sinä tuolla tavalla hänestä ajattelet ja käyttäydyt, ei ihmekkään. Käyttäytymisesi varmasti vielä heijastuu naiseen.

En sano, että sinun pitäisi hänen kanssaan jatkaa, kerta tuolla tavalla hänestä ajattelet ja varmasti hänelle ero myös olisi parempi, mutta uskon sinun olevan osasyy naisesi lihomiseen.

Ei onnellinen nainen liho suhteessa.

Et kyllä tuu ikinä löytään kumppania, joka on juuri oikeen kokonen.

Sä olet kyllä pinnallinen, itsekäs ja oman edun tavottelija.

Haukut naistasi täällä kuin että kunnioittasit ja kannustaisit.

Todellakin naisen on paha olla kanssasi. Siksi syö.

Mitä jos kannustaisit häntä ja pyytäisit lenkille ja yrittäsit suhteenne eteen.

Mikä on mies kun haukkuu ja halventaa tulevaa exsäänsä
Julkisesti.

Rölli olet tai ihan v.tun sairas.

Mulla ystäviä joilla, on tullut painoa parisuhteen aikana jostain syystä ne joiden puolisot on hoikassa kunnossa, ei voi sietää toisen lihoamista, mutta jos molemmat on saaneet mahan, niin sittenaiheesta ei riidellä. Mulle on tärkeää, että puoliso on kunnossa, siis sillätavalla, että ajattelee terveyttään, Ei minua hieman mahakaskaan mies haittaa, mutta liikalihavuus alkaisi jo, ahdistaa. minä tavallaan ymmärrän keskustelun aloittajaa, koska olen nähnyt parin joka oli samanlisessa tilanteessa, tässä suhteessa mies muuttui lihottuuan ei vain ulkonäöllisesti vaan myös ennen hyvin aktiivista liikkujaa, ei saanut edes koiran kanssa ulos. Jos painon nousu tosiaan muuttaa puoliso ja hänen käytöstään paljon, niin minusta ainakin tuntuisi, ettei kyseessä ole enää se ihminen jonka kanssa aloitin seurustelun. Tämä on niin veteen piirretty viiva ja vihakommentit ihan ymmärrettäviä, mutta pitää yrittää nähdä tämä tilanne aloituskirjoittajan silmin, ihan oikeasti miettikää, jos olisitte hänen tilallaan.

En silti pidä aloituskirjoittajan tavasta kommentoidan tyttöystävänsä runsautta, mutta uskon, että kaikki ovat loppupeleissä tyytyväisiä, jos olisi ero edessä.

Taidat olla melko kypsä saamattomaan naiseen.Onneksi et kuitenkaaan ole player,heillehän tyttöystävä on äitiä vastaavassa asemassa.

Taidat olla melko kypsä saamattomaan naiseen.Onneksi et kuitenkaaan ole player,heillehän tyttöystävä on äitiä vastaavassa asemassa.

Hellou, nyt voin sanoa että puhun naisena joka lihosi parisuhteessa.
Se lihominen on useinmiten tahatonta, ja osa ahdistusta mikä tulee kun suhde menee huonosti. Yritin itse muuttaa ruokatottumuksia ja laihduttaa useita kertoja kun itseäkin ahdisti se oma elopaino, joskus onnistu ja joskus ei, no can do.
Usein miten se onnistuminen feilas siihen kun se oma puoliso alko kettuilee liikkumisesta/syömisestä ja torpedoi sillain ne laihdutus-yritykset.

Sitten laihduinkin yks kaks 20kg, mutta ero silti tuli.

Jos oikeasti rakastat naistasi, tuet häntä laihduttamisessa. Teette yhdessä ruokapäiväkirjaa ja katsotte sitä syömistä, se on oikeasti isoin haaste koko hommassa! Sitten voit antaa neuvoja ja vinkkejä liikkumiseen ja harrastaa hänen kanssaan yhdessä ja tsempata.

Itsehän vaihdoin karkit proteiinipatukkaan, ja nyt en syö edes niitäkään, ainoastaa palkkaria vedän treenin jälkeen.

Pitää myös muistaa et pitää antaa itselleen ja toiselleen "huijauspäiviä", jos dieettiä noudattaa liian orjallisesti, siitä lipsuu helpommin. Mutta jos yhtenä päivänä kuussa saa syödä mitä haluaa, se toimii paremmin, on vähän ku palkkio.

Taitaa olla rakkauskäsite aika hukassa aloittajalla.Jos on mennyt suhteeseen niin pinnallisin ja itsekkäin perustein kuin toisen ulkonäkö,niin ei ihme jos suhde loppuukin siihen kun kumppanin ulkonäkö muuttuu.Uskon että tuo nainen ymmärtää olevansa halveksittu,jopa inhottu,eikä tunne olevansa seksuaalisestikaan haluttu enää ja on tajunnut mitä laatua kumppaninsa tunteet on olleet.Saattaa olla niinkin että tämä mies ei oikein tunnista syvempiä syitä jotka vaikuttavat erohalukkuuteen,vaan laittaa kaikki parisuhteen selvittämättömät asiat vaimon lihomisen syyksi.Toivottavasti löytää vastaavanlaisen tyhjäpään uudeksi kumppanikseen mitä itse on,sellaiset todella ansaitsisivat toisensa.

Läski ei ole normaalia. Pane ämmä kuriin niin kuin mies saatana.

1. Pistä kellariin lukkojen taakse ja päästä pois kunnes on laihtunut.

2. Vie se mahalaukun pienennysleikkaukseen

3. Leiki plastiikkakirurgia ja leikkaa läskit veks.

Yleensä "olet ihan hiton ruma" ei saa kovin myönteistä vastakaikua, "olen huomannut että olemme ihan liikaa sisällä, kultaseni, lähtekäämme vaellusretkelle, ostin jo tarvikkeet, tänä iltana olemme romanttisesti laavussa" natsaa hiukkasen paremmin.

Itse en tosin liho mutta joskus olen saamaton koska saan välttelykohtauksia, ie tekemätön työ ahdistaa joten vältän sen ajattelemista ja työn tekemistä vielä enemmän. Se ei suinkaan ole laiskuutta -yleensä välttelen tekemällä jotain muuta aivan tarpeettoman tarmokkaasti -vaan tunnetta asioiden kaatumisesta päälle. Mieheni sen huomatessaan avaa keskustelun jossa asia puretaan pienempiin osiin, auttaa sitten tekemään yhden osan (tässä yleensä menee noin 20-30 min), ja kun näen asian osissa pystyn taas tekemään sen, vaikka kyseessä olisi monen viikon tai kuukauden projekti.

Jos naisesi on jo eksä niin se siitä sitten, mutta yleensä elämäntapamuutos syntyy niin että läheinen rohkaisee "olet hyvä ja hieno. Nyt syömme raakasalaatin ja käymme lenkillä" eikä "olet huono ja sinun pitäisi olla ihan toisenlainen, tee täysremontti, mieluiten heti".