harvinaisen ilkeä naapuri

täällä yrjöntiellä, pariskunta, joista on sanottu että "vihoviimeisiä naapureita". Käyvät pahimmillaan 2-3 kertaa autolla, jossain... eläkkeellä ovat. Ruttunaamainen puoliso on levitellyt perättömiä pahoja puheita entisil. työpaikallaan... eikä jaksanut olla yksinkertais. toimessakaan, pääsi viimein toimistohommiin, ehkä haarukkaansa levittämällä...?
pyöräilyä joskus yhä harrastava (entinen kilpamankeloija) meni viime Mittumaarin aikaan luvatta muka siivoamaan yksiöni takapihaa, hävittäen sieltä mm. kaksi hienoa pientä keloa joissa rippuivat lyhdyt talviaikaan pensasaitaa vasten monille iloa tuoden. Ja vei kaksi koirapatsastani roskasäiliöille... levitti kukkapenkkiä varten lahjoituksena saamani multasäkin nurmikolle...
hiljattain uhkaili jopa henkeä tulleen nyrkit pystyssä uhkailemaan ja sanomaan miten täällä pitää elellä jotta se sopisi heidän sairaisiin siivoushulluun mieleensä... jotenkin olisi voinut ymmärtää jos olisi annettu huomaus ja sitten vielä varoitus, vaan kun aihetta ei ollut... jotkut vain nauttivat pihapoliisina olosta ja sadistisesta muille kettuilusta...
mitäpä näille ihmisen irvikuvilla voi enää tehdä. Varoitukset, huomautukset tehty tietysti mm. asunto-vastaavalle virkailijalle. Ja sana leviää tietysti jokaisen kohdalle joka vain jaksaa ja ehtii kuunnella...
toin uuden kelon joka oli viety nykyisen kumppanini asunnon takapihalta ikkunan vierestä ja katkaistu oksat, kelo oli lappeellaan välikön perällä pensas-aidan vierellä.
Käläviän tyhmin pariskunta palkinto on toistaiseksi jämähtänyt naapuri-rivariin...
voitteko mitenkään ymmärtää tälläistä vihanpitoa?? kannattaako tehdä enää paljoakaan... !? rikostutkimus nyt ainakin voisi kummasti hillitä tai sitten ei - koska mikään ei ole niin paha ja ilkeä ja tyhmä kuin ihminen... jos kohta osaa olla myös tajuttoman rakastettava, viisas ja huomaavainenkin....
Miten ihmeessä minun kohdalleni osuu juuri tälläisiä kummajaisia... !?
Tämä oli purkaukseni 1. osa. jatkuu... pysythän mielenkiintoisen rivari-osion keskusteluissa! ....