Bellona 23 ta Helmsmann 26 ensivneeksi

Samaa mieltä. Mieti vakavasti vaihtoehtoa pikkudieselillä. Reviiri laajenee kummasti ja akkukin latautuu. Valitse vene joka mukava purjehtia, herkkä ja tarpeeksi purjealaa. Ulkonäönkin olisi syytä miellyttää silmää.

Bofoori kirjoitti:

Samaa mieltä. Mieti vakavasti vaihtoehtoa pikkudieselillä. Reviiri laajenee kummasti ja akkukin latautuu. Valitse vene joka mukava purjehtia, herkkä ja tarpeeksi purjealaa. Ulkonäönkin olisi syytä miellyttää silmää.

Lue lisää

Luuletko todellakin että perämottoreissa ei ole laturia?

Sailmate kirjoitti:

Luuletko todellakin että perämottoreissa ei ole laturia?

On hieman eri asia pukkaako laturi akkuun muutamaa amppeeria vai 20 amppeeria. Mielestäni noita vanhoja sisädieseleitä on turha pelätä. Semmoisen kunnossapito on syytä ottaa haasteena ja harrastustoimintana. Kuten myös vanhan veneen ylläpito.
Sen halvan peräsnurran voi tarvittaessa ripustaa veneen peräpeiliin vaikka sisäkonekin olisi.
Vireeseen en kyllä sotkeutuisi.

Jos budjetti on kuvaamaasi luokkaa, valitsisin ehdottomasti peräprutkupurren. Sisäkone on toimiessaan toki mukava, mutta voi aiheuttaa yllättäviä kustannuksia.

Kummatkin noista pursista on varmasti asiallisia hankintoja. Bellona on Ruotsissa selvästi suositumpi kuin Suomessa. Rakenne on terve, varsinkin jos vene on kokonaan veistämöllä rakennettu.

Itse pidän tuon hintaista ja kokoista purtta oikein hyvänä ensipurtena. Vaihtoehtoina voisi olla Avance 24 tai Maxi 77. Ja kumpikin niistäkin perämoottorilla.

mikä ihmevene sulla on on jos peräprutkulla 14 metrin tuulessa avomerellä voit ajaa. Jossain saarten suojassa tuo voi toimia mutta olen itse avomerellä kokenut moisen yhdistemän mahdottomaksi jos tuuli vaikkapa lounaasta ja vain kymmenen metrin luokkaa. Siellä on silloin pahimmillaan parin metrin metrin aallokko, ei kyllä prutkulla edetä mihinkään.

Kerro mulle kirjoitti:

mikä ihmevene sulla on on jos peräprutkulla 14 metrin tuulessa avomerellä voit ajaa. Jossain saarten suojassa tuo voi toimia mutta olen itse avomerellä kokenut moisen yhdistemän mahdottomaksi jos tuuli vaikkapa lounaasta ja vain kymmenen metrin luokkaa. Siellä on silloin pahimmillaan parin metrin metrin aallokko, ei kyllä prutkulla edetä mihinkään.

Lue lisää

Kerron. Vene on ruotsalaisvalmisteinen Birdie 24, jossa on uudehko 5hp nelitahtiprutku. Ensinnäkin, minulla ei ole kokemusta avomerestä, mutta esimerkiksi lännestä olen tullut koneella Hangon niemen ohi ja jatkanut Tammisaareen olosuhteissa, joissa itä/kaakkoistuuli oli ennusteen mukaan 11ms ja Tullisaaren aseman mukaan tosiasiassa 14ms / puuska 16ms. Samoja lukemia antoi Nexuksen tuulimittari veneessä. Aallokko oli kyllä "liian" korkeaa, ja meno "kiikun kaakun", mutta niin se vaan matka eteni rauhaksiin. Ei perämoottori tuollaiseen keliin enää sovi, mutta pääsin kyllä etenemään n. 2-3 solmun vauhdilla täysvastaiseen. En itsekään lähtisi tuollaisella kelillä ja peräkoneella esim. porkkalanselälle ulkokautta, mutta tarkoitus oli lähinnä kertoa, että eivät nuo perätuupparitkaan ihan heti pulaan jätä. Suurin ongelma on siinä, että perätuuppari haukkoo henkeä, kun aallokonkorkeus nousee tarpeeksi (ja se ei kauhean paljoa vaadi). Tällöin käy niin, että koneesta lähtee aaltoon tehot, ja seuraavassa aallossa sitten vene kääntyy tuuleen. Tällöin ei auta kuin luovuttaa ja ajelehtia takas tai vetää rätit ylös. Oma vene kulkee kovemmassa kelissä ( 10ms) huomattavasti mukavammin täysreivatulla isolla ja fokalla, kuin prutkulla.

Mitä olen jutellut, nii useat perusprutku/purkkariyhdistelmät alkavat olla pulassa, kun tuulta on 8ms ja aallokkoa päälle. Pidän tätä ihan totuudenmukaisena "rajana". Omien kokemusteni mukaan tuo perämoottori ei kuitenkaan rajoita harrastusta niin merkittävästi, kuin ehkä tämän ketjun joistain vastauksista voisi päätellä. Sitä paitsi PURJEveneitähän nämä ovat.

Tosin uuutena harrastajana itseäni ihmetytti ensireissulla saaristossa suuresti se, kuinka vähän ihmiset tosiasiassa purjehtivat. Esimerkiksi Bärösund-Espoo välillä itätuulta oli 6-8ms ja laskeskelin siinä huvikseni "paatteja". Lisäksemme räteillä eteni päivän mittaan itään kokonaista 2 venettä, ja loput 28 näkemäämme purkkaria tulivat koneella ohi. Ei asia minua haittaa, mutta herätti vaan pikkasen lapsenomaista ihmetystä meissä.

JohanOn2 kirjoitti:

Kerron. Vene on ruotsalaisvalmisteinen Birdie 24, jossa on uudehko 5hp nelitahtiprutku. Ensinnäkin, minulla ei ole kokemusta avomerestä, mutta esimerkiksi lännestä olen tullut koneella Hangon niemen ohi ja jatkanut Tammisaareen olosuhteissa, joissa itä/kaakkoistuuli oli ennusteen mukaan 11ms ja Tullisaaren aseman mukaan tosiasiassa 14ms / puuska 16ms. Samoja lukemia antoi Nexuksen tuulimittari veneessä. Aallokko oli kyllä "liian" korkeaa, ja meno "kiikun kaakun", mutta niin se vaan matka eteni rauhaksiin. Ei perämoottori tuollaiseen keliin enää sovi, mutta pääsin kyllä etenemään n. 2-3 solmun vauhdilla täysvastaiseen. En itsekään lähtisi tuollaisella kelillä ja peräkoneella esim. porkkalanselälle ulkokautta, mutta tarkoitus oli lähinnä kertoa, että eivät nuo perätuupparitkaan ihan heti pulaan jätä. Suurin ongelma on siinä, että perätuuppari haukkoo henkeä, kun aallokonkorkeus nousee tarpeeksi (ja se ei kauhean paljoa vaadi). Tällöin käy niin, että koneesta lähtee aaltoon tehot, ja seuraavassa aallossa sitten vene kääntyy tuuleen. Tällöin ei auta kuin luovuttaa ja ajelehtia takas tai vetää rätit ylös. Oma vene kulkee kovemmassa kelissä ( 10ms) huomattavasti mukavammin täysreivatulla isolla ja fokalla, kuin prutkulla.

Mitä olen jutellut, nii useat perusprutku/purkkariyhdistelmät alkavat olla pulassa, kun tuulta on 8ms ja aallokkoa päälle. Pidän tätä ihan totuudenmukaisena "rajana". Omien kokemusteni mukaan tuo perämoottori ei kuitenkaan rajoita harrastusta niin merkittävästi, kuin ehkä tämän ketjun joistain vastauksista voisi päätellä. Sitä paitsi PURJEveneitähän nämä ovat.

Tosin uuutena harrastajana itseäni ihmetytti ensireissulla saaristossa suuresti se, kuinka vähän ihmiset tosiasiassa purjehtivat. Esimerkiksi Bärösund-Espoo välillä itätuulta oli 6-8ms ja laskeskelin siinä huvikseni "paatteja". Lisäksemme räteillä eteni päivän mittaan itään kokonaista 2 venettä, ja loput 28 näkemäämme purkkaria tulivat koneella ohi. Ei asia minua haittaa, mutta herätti vaan pikkasen lapsenomaista ihmetystä meissä.

Lue lisää

Se, että ihmettelit ahtaalla Barösundin väylällä vastatuulessa Espoota kohti koneella ajellutta 28 venettä, kuvastaa paitsi apukoneiden tehoa myös ajan henkeä. Useimmat kai olivat kotimatkalla eivätkä pitäneet ahtaalla väylällä luovimista kovin mielekkäänä tai mukavana. Dieselin starttaaminen on helppoa ja matka etenee joutuisammin kuin väylällä luoviminen. Aina joukossa on niitäkin, jotka aloittelijoina mielluumin ajavat koneella tai jotka eivät halua haitata muiden alusten likkumista ahtailla väylillä.
Päätelmiä perämoottorisi tai veneesi hyvistä ominaisuuksista et sen perusteella voi tehdä, mitä näet muiden tekevän.
Perämoottori on aika toivoton avomeriaallokossa, mutta sillä pärjää saariston suojassa. Joka tapauksessa kannattaa ruveta harjoittelemaan veneen hallintaa purjein. Joskus kuitenkin tulee se päivä, jolloin moottori sammuu tai ei landausvaiheessa käynnistykään….Siksi kannattaa treenailla purjein landauksia ja lähtemisiä, kun apumoottori vielä on kunnossa.

manööverit purjein kirjoitti:

Se, että ihmettelit ahtaalla Barösundin väylällä vastatuulessa Espoota kohti koneella ajellutta 28 venettä, kuvastaa paitsi apukoneiden tehoa myös ajan henkeä. Useimmat kai olivat kotimatkalla eivätkä pitäneet ahtaalla väylällä luovimista kovin mielekkäänä tai mukavana. Dieselin starttaaminen on helppoa ja matka etenee joutuisammin kuin väylällä luoviminen. Aina joukossa on niitäkin, jotka aloittelijoina mielluumin ajavat koneella tai jotka eivät halua haitata muiden alusten likkumista ahtailla väylillä.
Päätelmiä perämoottorisi tai veneesi hyvistä ominaisuuksista et sen perusteella voi tehdä, mitä näet muiden tekevän.
Perämoottori on aika toivoton avomeriaallokossa, mutta sillä pärjää saariston suojassa. Joka tapauksessa kannattaa ruveta harjoittelemaan veneen hallintaa purjein. Joskus kuitenkin tulee se päivä, jolloin moottori sammuu tai ei landausvaiheessa käynnistykään….Siksi kannattaa treenailla purjein landauksia ja lähtemisiä, kun apumoottori vielä on kunnossa.

Lue lisää

Sellaine tarkennus vielä, että havaintoni on tehty Bärön kapean väylän jälkeen, josta alkaa täysin kelpo ja hieno purjehdittava pätkä sisä- tai ulkokautta Porkkalanniemeen ja edelleen pk-seudulle. Ymmärrän täysin, että kapeikoissa on kohteliastakin ajaa koneella, ettei ruuhkassa tuki koko ränniä.

Sen sijaan oman veneeni suorituskyvystä en ole vetänyt johtopäätöksiä sen perusteella, miten muut etenevät. Ilmeisesti tekstini oli huonosti kirjoitettu, jos siitö sellaisen käsityksen sai. Tarkoitus oli lähinnä päivitellä sitä, että naivisti luulin ennen lajiin tutustumista purjeveneiden omistajien pääasiassa purjehtivan aina, kun tuulta piisaa. Nyt käsitän, että pääsääntöisesti isommilla veneillä nostellaan rätit avotuulilla, mutta muuten sitten ajetaan koneella kiireen vilkkaa joko satamapaikan toivossa seuraavalle etapille tai himaa kohden.

Mutta asiaan, suosittelen edelleen perämoottoria tämän hintaluokan purkkariin. Tosin tällöin on syytä varautua siihen, että venettä kannattaa pääasiassa purjehtia. Itse tulee veivattua rätit ylös ylös heti satama-altaan jälkeen ja alas siten, että parkkiin ajetaan koneella sellainen 100-200 metriä.

JohanOn3 kirjoitti:

Sellaine tarkennus vielä, että havaintoni on tehty Bärön kapean väylän jälkeen, josta alkaa täysin kelpo ja hieno purjehdittava pätkä sisä- tai ulkokautta Porkkalanniemeen ja edelleen pk-seudulle. Ymmärrän täysin, että kapeikoissa on kohteliastakin ajaa koneella, ettei ruuhkassa tuki koko ränniä.

Sen sijaan oman veneeni suorituskyvystä en ole vetänyt johtopäätöksiä sen perusteella, miten muut etenevät. Ilmeisesti tekstini oli huonosti kirjoitettu, jos siitö sellaisen käsityksen sai. Tarkoitus oli lähinnä päivitellä sitä, että naivisti luulin ennen lajiin tutustumista purjeveneiden omistajien pääasiassa purjehtivan aina, kun tuulta piisaa. Nyt käsitän, että pääsääntöisesti isommilla veneillä nostellaan rätit avotuulilla, mutta muuten sitten ajetaan koneella kiireen vilkkaa joko satamapaikan toivossa seuraavalle etapille tai himaa kohden.

Mutta asiaan, suosittelen edelleen perämoottoria tämän hintaluokan purkkariin. Tosin tällöin on syytä varautua siihen, että venettä kannattaa pääasiassa purjehtia. Itse tulee veivattua rätit ylös ylös heti satama-altaan jälkeen ja alas siten, että parkkiin ajetaan koneella sellainen 100-200 metriä.

Lue lisää

Todella monta kertaa olen Barösundista kulkenut. Eikä yhtdelläkään kertaa ole olleet siellä kryssivät haitaksi. Ei edes siinä kapeimmassa osassa.

Mutta niinpä itsekin tulee enimmäkseen ajettua nykyään koneella ne kryssit. Se nykyään on pian ne 20 v, jotka olen nykyisen veneeni omistanut. Ja syy on ihan jaksaminen. ST-fokalla tai edes kolmosgenuan keleillä ne vendat jaksaisi tehdäkin, mutta hauis tuppaa uupumaan ykkösgenuan kanssa. Ja sitten Busön luon olisi kuitenkin pienellä miehistöllä taas ahdasta. Jos sattuu olemaan edes puolikas kisamiehistöstä läsnä, niin ei mitään ongelmaa. Oikeastaan sekin riittäisi, jos oma poika olisi toisena vaimon sijasta.

Samaa mieltä, perämoottori huomattavasti halvempi, helppo huoltaa kun voi ottaa koneen kainaloon ja huoltaa/viedä huoltoon, vanha sisäkone voi olla vaikka minkälainen pommi ja uusi kone maksaa ainakin noiden veneiden hinnan verran. Paremissa peräprutkuissa on laturi, sähköstartti, kauko-ohjaus. Pienmmässä veneessä jää myös paremmin sisätilaa kun ei ole sisäkonetta. Tietenkin kannattaa katsoa hieman kuinka vanha perämoottori on.

Helmsmannista ei omaa kokemusta, mutta Bellona on ainakin ihan kelpo ensivene.

Ostin oman ekan pienen purkkarin sisämoottorilla.
Päivääkään en ole katunut.
Koneella ikää 30v ja napista hörähtää käyntiin joka kerta.
Jos siinä olisi peräprutku, niin miehistölle pitäisi hommata Peltorin mustat kuppisuojaimet.
Ja tuon hintaluokan peräprutkuvenettä en ottaisi edes ilmaiseksi :)

Jos akkuja käyttää paljon on aurinkokenno on ihan ehdoton kaveri akulle, ei tarvitse edes olla mikään kovin iso/tehokas. Akku kestää huomattavasti kauemmin kun siinä on jatkuva pieni lataus päällä. Lataa mukavasti esim. viikolla kun vene on laiturissa.

Purjeiden iän lisäksi varsinkin ensipurjeveneessä helpottaa aika paljon (varsinkin yksinpurjehtiessa) jos etupurjeena on rullapurje. Reivauskin on helppoa eikä tarvitse vaihdella etupurjetta kelien mukaan (eikä siis tarvitse kuin yhden etupurjeen).

Perämoottorit molemmissa vielä ihan uusia!
Valitsisin Helmsmanin, jouhean ja menevän näköinen vene. Varustus näyttää siinä myös uudemmalta ja kattavamalta. Kaidetolpat taineet kuitenkin kadota jonnekin?

Pienen venemotin korjaus ole sen kummempaa kuin mopon moottorin rassaus.
Yksisylinterisiä myllyjä pääasiallisesti.
Laakerointi, uusi sylkyn putki tai hoonaus. Mäntä renkaineen ja mahdollisesti kannen kunnostus.
1-2 k€ ja taasen on 40-50v kunnossa.
Turha etsiä niitä mörköjä pimeästä.
Olen täällä peräänkuuluttanut niistä loppuun ajetuista sisäkoneista. Yhtään en ole saanut vaikka kaikki olen luvannut ottaa vastaan.
Mutta kukin taitojensa ja halujensa mukaan.

MotiMake kirjoitti:

Pienen venemotin korjaus ole sen kummempaa kuin mopon moottorin rassaus.
Yksisylinterisiä myllyjä pääasiallisesti.
Laakerointi, uusi sylkyn putki tai hoonaus. Mäntä renkaineen ja mahdollisesti kannen kunnostus.
1-2 k€ ja taasen on 40-50v kunnossa.
Turha etsiä niitä mörköjä pimeästä.
Olen täällä peräänkuuluttanut niistä loppuun ajetuista sisäkoneista. Yhtään en ole saanut vaikka kaikki olen luvannut ottaa vastaan.
Mutta kukin taitojensa ja halujensa mukaan.

Lue lisää

On totta, että pienten venedieseleiden täyskorjaus voi olla aivan järkevää puuhaa ja taloudellisesti todella kannattavaa. Silti mutkia voi tulla matkaan. Eräisiin aikoinaan suosittuihin moottoreihin ei nykyisin saa enää kriittisiä varaosia. Esim. Volvo on lopettanut MD1-3 -sarjan moottoreiden kansien myymisen/valmistamisen. Kannet ovat niitä, jotka menevät tunnetusti ensimmäisinä. Sama ongelma BMW:N kanssa. Mitäs teet, jos uutta ei ole saatavissa? Jos osia löytyy, ne voivat olla aika hintavia.

Vanhan sinänsä tuhdisti tehdyn myllyn peruskorjaus ei muutenkaan ole ihan mopo-osastoa. Liki parisataa kiloa painavan murikan toimittaminen pajalle on aikamoinen duuni. Jonkun verran pitää myös olla asentajan taitoja, jotta homma onnistuu.

Mutta joissakin tapauksissa korjaaminen on toki hyvä vaihtoehto. Esim. pienet Jammut ja Farymanin on helppo nostella pois ja osiakin pitäisi löytyä. Vanhat Wiksrtömit taitavat olla ikuisia: jotkut ovat rakenelleet itse niihin kansia, mikä sivuventtiilikoneessa on suht helppo projekti.

Näistä syistä halvassa purressa peräprutku on toimiva ratkaksu. Ainakin keskivertoveneilijälle, jolla ei ol kovasti mönttöörikokemusta.

Mitä ongelmia tullut?