Suorituskyky ongelmana?

Javasta puhumattakaan.. Windowsikin nopeutui Windows 3.1 -> Windows 95 siirtymisessä ja Windowsin grafiikkarajapinnat nopeutui Windows 95 -> Windows 2000 siirtymisen yhteydessä. Samoin Windows NT 3.51 -> Windows NT 4.

Uudemmat kääntäjätkin tekevät täysin samat ohjelmat nopeampina ihan vain kun kääntää sen koodin uusiksi.

Jatkuvasta nopeutumisesta huolimatta, en ole kokenut ohjelmien toimivan mitenkään hitaasti silloinkaan kun ne nopeutta oli vähemmän. Mitähän ongelmia porukalla oikein on ollut?

Kyllähän tuo onnistuu. Kellään vain ei olisi ikinä varaa oikein mihinkään ohjelmistoihin tuolla menetelmällä.

f.e.dzerzhinsky kirjoitti:

Kyllähän tuo onnistuu. Kellään vain ei olisi ikinä varaa oikein mihinkään ohjelmistoihin tuolla menetelmällä.

Miksei? Laitetaan vaan koodaripaskat tekemään enemmän töitä vähemmällä rahalla. Pakkotyö ja orjat takaisin, oli alunperin virhe luopua niistä.

"Ohjelma ei ole koskaan tarpeeksi nopea."

Käytettävyystutkimusten mukaan 100ms vaste riittää ns. jatkuvaan syötteeseen (jonkun säätimen pyörittäminen), ja 1s vaste riittää kun painaa jotain nappia, että käyttöliittymä vastaa mutta yli 10s operaatioille tarvitsee jonkun palkin tms. näyttämään tapahtuman edistystä.

Vain ajoitukseen (esim. musiikin tekeminen) tarvitsee jotain kymmenien millisekuntien vasteita.

laiskat koodarit kirjoitti:

Miksei? Laitetaan vaan koodaripaskat tekemään enemmän töitä vähemmällä rahalla. Pakkotyö ja orjat takaisin, oli alunperin virhe luopua niistä.

Tuo kyllä toteutuu jos Windows- tai Linux-hihhulit pääsevät valtaan. Se tosin ei ole todennäköistä, sillä käyttöjärjestelmähihhulit ovat umpisurkeita nörtinkuvatuksia.

f.e.dzerzhinsky kirjoitti:

Kyllähän tuo onnistuu. Kellään vain ei olisi ikinä varaa oikein mihinkään ohjelmistoihin tuolla menetelmällä.

Kuka sellaista pa5kaa edes haluaisi??

Ohjelma ei toimisi kun päivittää prossua, ei olisi moniajoa, toimisi vain yhdellä näytönohjainmallilla (vaikka ATI Radeon 9600 eikä muilla) jne.

Järkyttävää kuraa sellainen "optimointi" !

f.e.dzerzhinsky kirjoitti:

Kyllähän tuo onnistuu. Kellään vain ei olisi ikinä varaa oikein mihinkään ohjelmistoihin tuolla menetelmällä.

Puhumattakaan siitä että ei ole etäkäyttöominaisuuksia! Onpas kiva että joutuu ajamaan vaikka 100km tietokoneen luokse että saa mikrosekunnin nopeammin toimivan ohjelman!

M-Kar kirjoitti:

Kuka sellaista pa5kaa edes haluaisi??

Ohjelma ei toimisi kun päivittää prossua, ei olisi moniajoa, toimisi vain yhdellä näytönohjainmallilla (vaikka ATI Radeon 9600 eikä muilla) jne.

Järkyttävää kuraa sellainen "optimointi" !

Lue lisää

Miten niin ei toimisi? Koodarit vain tekevät ohjelmasta 10000 erilaista versiota eri laitteistoille optimoituna. Koodaripaskat laitettaisiin vihdoin tekemään jotain palkkansa eteen.

M-Kar kirjoitti:

Puhumattakaan siitä että ei ole etäkäyttöominaisuuksia! Onpas kiva että joutuu ajamaan vaikka 100km tietokoneen luokse että saa mikrosekunnin nopeammin toimivan ohjelman!

Oikeita tietokoneita käytetään paikallisesti osaavien ihmisten toimesta. Kaikki muu on pelkkää lelujen kanssa leikkimistä ja vaikoilukoneiston tukemista.

M-Kar kirjoitti:

"Ohjelma ei ole koskaan tarpeeksi nopea."

Käytettävyystutkimusten mukaan 100ms vaste riittää ns. jatkuvaan syötteeseen (jonkun säätimen pyörittäminen), ja 1s vaste riittää kun painaa jotain nappia, että käyttöliittymä vastaa mutta yli 10s operaatioille tarvitsee jonkun palkin tms. näyttämään tapahtuman edistystä.

Vain ajoitukseen (esim. musiikin tekeminen) tarvitsee jotain kymmenien millisekuntien vasteita.

Lue lisää

Mene kertomaan tuo ammattilaispelaajille. Aloita vaikka näistä http://www.nip.gl/

Nauravat sinut ulos.

laiskat koodarit kirjoitti:

Mene kertomaan tuo ammattilaispelaajille. Aloita vaikka näistä http://www.nip.gl/

Nauravat sinut ulos.

Lue lisää

http://www.anandtech.com/show/2803/2

Ja peleissä pienimmät vasteet ovat käytännössä jotain 30-40ms. Katsos kun hiirtä vähän liikuttaa niin kestää sen verran ennen kuin ruudulla tapahtuu mitään. Ruudunpäivitys kun on 60 Hz taajuudella ja frameja puskuroidaan pari kpl. Sitä puskurointia tekee myös se näyttö jotta ohjauselektroniikka pystyy ennakoimaan johtuen nestekiteiden hitaudesta. Hiireen menee jo muutama millisekunti.

Sanoisin että vaativimmasta päästä on se audiotyöskentely. Tarkistin että 11ms latenssi riittää jo. Se on pienempi mitä peleissä tarvitaan kun ihmisen reaktioaika on keskimäärin 220m, 100ms riittää jatkuvaan syötteeseen kuten on tiedetty 50v ja silmä ei käytännössä tajua alle 13..16ms yhtään mitään.

M-Kar kirjoitti:

http://www.anandtech.com/show/2803/2

Ja peleissä pienimmät vasteet ovat käytännössä jotain 30-40ms. Katsos kun hiirtä vähän liikuttaa niin kestää sen verran ennen kuin ruudulla tapahtuu mitään. Ruudunpäivitys kun on 60 Hz taajuudella ja frameja puskuroidaan pari kpl. Sitä puskurointia tekee myös se näyttö jotta ohjauselektroniikka pystyy ennakoimaan johtuen nestekiteiden hitaudesta. Hiireen menee jo muutama millisekunti.

Sanoisin että vaativimmasta päästä on se audiotyöskentely. Tarkistin että 11ms latenssi riittää jo. Se on pienempi mitä peleissä tarvitaan kun ihmisen reaktioaika on keskimäärin 220m, 100ms riittää jatkuvaan syötteeseen kuten on tiedetty 50v ja silmä ei käytännössä tajua alle 13..16ms yhtään mitään.

Lue lisää

Minun näytössä on 144Hz, koska olen ylikellotttanut sitä. Ei yksikään vakavasti otettava pelaaja käytä 60Hz ruutua. Näytöstä otetaan päältä pois kaikki mahdolliset viiveitä aiheuttavat teknologiat. Jos näytöllä ei voi niin tehdä, se jätetään kauppaan.

Triple-buffering otetaan ajurista pois päältä, v-synciin ei kosketa pitkällä tikullakaan. Serverin tickrate on 128 ja clientillä peli pyörii vähintään 200fps.

M-Kar kirjoitti:

http://www.anandtech.com/show/2803/2

Ja peleissä pienimmät vasteet ovat käytännössä jotain 30-40ms. Katsos kun hiirtä vähän liikuttaa niin kestää sen verran ennen kuin ruudulla tapahtuu mitään. Ruudunpäivitys kun on 60 Hz taajuudella ja frameja puskuroidaan pari kpl. Sitä puskurointia tekee myös se näyttö jotta ohjauselektroniikka pystyy ennakoimaan johtuen nestekiteiden hitaudesta. Hiireen menee jo muutama millisekunti.

Sanoisin että vaativimmasta päästä on se audiotyöskentely. Tarkistin että 11ms latenssi riittää jo. Se on pienempi mitä peleissä tarvitaan kun ihmisen reaktioaika on keskimäärin 220m, 100ms riittää jatkuvaan syötteeseen kuten on tiedetty 50v ja silmä ei käytännössä tajua alle 13..16ms yhtään mitään.

Lue lisää

Ja puhut jostain keskivertopaskapään reaktioajoista, et nuorten, vetreiden ja äärimmäisten reaktionopeuksien kanssa päivittäin touhuavien nopeudesta. Vain idiootti tekee rautaa ja softaa tavallisen ihmisen ehdoilla.

laiskat koodarit kirjoitti:

Miten niin ei toimisi? Koodarit vain tekevät ohjelmasta 10000 erilaista versiota eri laitteistoille optimoituna. Koodaripaskat laitettaisiin vihdoin tekemään jotain palkkansa eteen.

Lue lisää

Moniajo syö kellojaksoja, samoin rajapinnat ja käyttöjärjestelmä joten sellaisia ei voi olla hidastamassa.

Näinhän se oli silloin C-64:llä kun koodia optimoitiin.

10000 eri versiota tietysti tarkoittaisi vähintään 10000x korkeampaa hintaa ja 10000x hitaampaa valmistumista.

Ohjelman asentaminen kävisi vielä hitaammin, kun pitäisi etsiä se oikea versio niistä 10000 version joukosta ja tarvitsisi varmaan eri tietokone asennusmedian tekemistä varten tai jonkun imagen siirtämistä kiintolevylle minkä sitten ruuvailee paikalleen.

laiskat koodarit kirjoitti:

Oikeita tietokoneita käytetään paikallisesti osaavien ihmisten toimesta. Kaikki muu on pelkkää lelujen kanssa leikkimistä ja vaikoilukoneiston tukemista.

"Oikeita tietokoneita käytetään paikallisesti osaavien ihmisten toimesta."

Ahaa, jos haluat vaikka katsoa Youtube videota niin ajatko Haminaan sinne Googlen konesaliin katsomaan sitä vai johonkin muualle Eurooppaan?

puheen aihetta?

miksi vaihdat kirjoitti:

puheen aihetta?

Aikaisempi ketju poistettiin ja ei tullut vastausta vaan kiertelyä, joten kysyn uudestaan.

Ja tämähän kuuluu asiaan karvahatun keskusteluissa että aiheet heittelee autoista grillaukseen.

Kytketään kiinni ja käytetään.

http://www.linux.fi/wiki/Digi-tv

Kohta sinä puliveivari joudut lataamaan Linuxin vaikka turhaa se taitaa olla koska et osaa käyttää kuitenkaan.

Joudut kuitenkin etsimään uuden itkun aiheen.

Tuli mieleen että minulla on Artec digivastaanotin joka toimii Linuxissa Kaffeinella kunhan hakee kanavat. Windowsissa joutuu pulaamaan vähän enemmän (7).

M-Kar kirjoitti:

Kytketään kiinni ja käytetään.

Ompa taas loistavat ohjeet, voi että.
Ei Caffeinella ainakaan kanavat löydy.

nimierkkim kirjoitti:

http://www.linux.fi/wiki/Digi-tv

Kohta sinä puliveivari joudut lataamaan Linuxin vaikka turhaa se taitaa olla koska et osaa käyttää kuitenkaan.

Joudut kuitenkin etsimään uuden itkun aiheen.

Tuli mieleen että minulla on Artec digivastaanotin joka toimii Linuxissa Kaffeinella kunhan hakee kanavat. Windowsissa joutuu pulaamaan vähän enemmän (7).

Lue lisää

Eipä toimi, kanavat ei löydy, ilman säätämistä kuulemma suoraan pitäisi Ubuntussa toimia, edelleen vastausta odotan.

Ps. mikä hiton puliveivari?

Ubutubut kirjoitti:

Eipä toimi, kanavat ei löydy, ilman säätämistä kuulemma suoraan pitäisi Ubuntussa toimia, edelleen vastausta odotan.

Ps. mikä hiton puliveivari?

puliveivari
HiippailijaHyyppä
Aku Ankan koira.

Kysymys:
Kuka niin on väittänyt?

nimierkkim kirjoitti:

puliveivari
HiippailijaHyyppä
Aku Ankan koira.

Kysymys:
Kuka niin on väittänyt?

M-Kar sanoi että suoraan pitäisi toimia kuten ylempääkin näet.
En minä vaan saa kanavia virittymään.

Anyseestä on näköjään ollut puhetta joskus niihin aikoihin, kun Ubuntussa käytettiin versiota 10.10. Itse olen silloin joskus katsellut telkkaria jollakin Anyseellä ja Ubuntulla tietysti.

Hyppäyksesi sivuun asiasta tuntuu drastiselta. Täällähän ei kannata ruveta ammattikoulua pitämään. Hankkinet puuttuvat tietosi jostakin muualta. Ehkä kuukkeli voisi auttaa.

Ubutubut kirjoitti:

Ompa taas loistavat ohjeet, voi että.
Ei Caffeinella ainakaan kanavat löydy.

Olitko valinnut sen digivirittimen käyttöön Kaffeinesta? Katsos kun siinä tietokoneessa voi olla kiinni vaikka useita virittimiä joten pitää valita se viritin sieltä menusta millä niitä kanavia hakee.

M-Kar kirjoitti:

Olitko valinnut sen digivirittimen käyttöön Kaffeinesta? Katsos kun siinä tietokoneessa voi olla kiinni vaikka useita virittimiä joten pitää valita se viritin sieltä menusta millä niitä kanavia hakee.

Lue lisää

Kokeilen.

"Ei ole tarvetta tehokkaamille koneille."

Onpas. Keskivertopaskapää vaan on niin tyhmä, että ei tee koneellaan mitään muuta kuin selaa nettiä, katsoo videoita ja käyttää verkkopankkia.

Maailma olisi miljoonia kertoja parempi paikka, jos kaikki käyttäisivät vapaa-aikansa koodaamiseen, kotipalvelinten pyöritykseen, musiikin tekemiseen, raskaaseen videoeditointiin, kuvankäsittelyyn ja pelaamiseen. Ihmiset eivät tajua omaa parastaan.

"Ohjelmointitekniikka laahaa elektroniikan kehittymisen perässä."

Miksi ohjelmat nopeutuvat nopeammin kuin laitteet?

"Esim. moniytimisyyttä ei edes osata hyödyntää koska suurin osa koodareista työstää ohjelmia jotka on tarkoitettu 1-ytimiselle prosessorille."

Vuosituhannen vaihteesta lähtien ohjelmat ovat kyllä tehneet niitä säikeitä tarvittaessa sen sijaan että käytettäisiin coroutinea ja moniajoympäristöt olivat joka paikassa. Useiden ytimien hyödyntäminen tapahtuu automaattisesti kun eri prosessit ja säikeet jakaantuvat niille.

"Moni koodari ei edes ole tutustunut juuri lainkaan rinnakkaisohjelmointiin tai niihin ohjelmointikieliin jotka ovat erityisesti kehitetty tähän."

Se ei tarvitse mitään erityisiä ohjelmointikieliä. Ohjelmointikieli valitaan sen mukaan mitä ollaan tekemässä.

Mainittakoon sekin, että sellainen koodin säikeistys alkaa jäädä vähemmälle kun tekniikka on kehittynyt. Uuden säikeen luomisessa nimittäin kestää joten parempi suorituskyky saadaankin helposti yhdellä säikeellä. Sen takia prosessit luovat nykyisin uusia säikeitä mikäli tekevät selkeästi useampaa asiaa samanaikaisesti tai mikäli on joku pitkäkestoinen laskentaoperaatio joka puretaan osiin säikeistämällä.

Hyivittu, swäppi. Ei ikinä. Iskekää tämmöiset koneeseen ja unohtakaa sietämätön hitaus:

http://www.jimms.fi/tuote/CMY16GX3M2A2400C11A

Järjestelmälevyksi sitten joku 250-512GB nopea SSD.

paskat käyttäjät kirjoitti:

Hyivittu, swäppi. Ei ikinä. Iskekää tämmöiset koneeseen ja unohtakaa sietämätön hitaus:

http://www.jimms.fi/tuote/CMY16GX3M2A2400C11A

Järjestelmälevyksi sitten joku 250-512GB nopea SSD.

Lue lisää

Rahamiehet tai rahan raiskaajat ninku sinäkin on sitt erikseen.

Käy se noinkin.

Kukin tyylillään ja halullaan, mihin omat tai muuten haltuusi saamasi varat haluat heitellä.

paskat käyttäjät kirjoitti:

Hyivittu, swäppi. Ei ikinä. Iskekää tämmöiset koneeseen ja unohtakaa sietämätön hitaus:

http://www.jimms.fi/tuote/CMY16GX3M2A2400C11A

Järjestelmälevyksi sitten joku 250-512GB nopea SSD.

Lue lisää

Kerro ihmeessä mitä hyödyllistä olet noilla romppeilla saanut aikaiseksi.
Paljonko on aikaa säästynyt ja silleen.
Minulla on tänään kulunut 23h 8min.

7ja11 kirjoitti:

Rahamiehet tai rahan raiskaajat ninku sinäkin on sitt erikseen.

Käy se noinkin.

Kukin tyylillään ja halullaan, mihin omat tai muuten haltuusi saamasi varat haluat heitellä.

Lue lisää

Käytän vain rahani järkevästi. Asun halvimmassa mahdollisessa asunnossa, ostan vain pakolliset jutut edullisimmalla hinnalla ja loput sijoitan rahastoihin ja osakkeisiin. Muutama satanen vuodessa tietotekniikkaan on yksi kärpäsenruikuli.

kiirekunkirpuntapos kirjoitti:

Kerro ihmeessä mitä hyödyllistä olet noilla romppeilla saanut aikaiseksi.
Paljonko on aikaa säästynyt ja silleen.
Minulla on tänään kulunut 23h 8min.

Noilla roippeilla olen saanut äärimmäisen suorituskykyisen koneen jolla tehdä töitä ja nauttia viihteestä. 100Mbps valokuidun perässä kaikki sujuu kun ajatus. Niin kuin pitääkin. Pitää olla aika tyhmä, jos ei satsaa siihen, minkä kanssa viettää 80-90 tuntia joka viikko.

"Pääasia on käyttää oikein sitä vähää mitä on. Sama juttu se on koneiden mkuistien kanssa. Esim. että kuinka paljon tehoa vie edelleen se pelkkä värikäs tökittävä ruutu taulussanne."

Muistia käytetään enemmän mitä enemmän sitä on. Tarve on eri asia.

Sitä nimittäin saa enemmän suorituskykyä, niin prosessorista kuin varsinkin IOPSeja ja netin käyttöä vähentämällä.

" Rinnakkaisohjelmointiin on kehitetty kieliä koska niitä tarvitaan."

No mitäs rinnakkaisohjelmointiin kehitettyä kieltä kannattaisi käyttää HTML5 sovellusta tehdessä?

"Eikä ohjelmointikieltä "valita sen mukaan mitä ollaan tekemässä" vaan ohjelmoijat käyttää niitä kieltä joita OSAAVAT. Vaikeaa on valita kieltä jota ei osaa!"

Oikeille ohjelmoijille uuden ohjelmointikielen ottaminen käyttöön ei ole mikään kynnyskysymys. Tyypillisesti katsotaan uuden ohjelmointikielen dokumentaatio, että millä tyylillä menee operaattorit, miten kirjoitetaan rajapintoja ja luokkia jne. Sitten opetellaan muita työkaluja mitä tällä käytetään, kuten testaus, dokumentointi ja koodinanalysointityökalut jotka rakennetaan projektin buildijärjestelmään ja sitten aletaan kirjoittamaan koodia.

Suurempi kynnys on yleensä siinä frameworkissa ja rajapinnoissa kuin ohjelmointikielessä. Uusi ohjelmointikieli ei yleensä ole kuin tuntien juttu. Ohjelmoijan lähinnä täytyy tietää mitä se haluaa tehdä. Esim. jos haluaa tehdä poikkeusten käsittelyä tai rajapinnnan, niin ymmärtää täysin mistä siinä on kyse ja tekee sen, vaikka kielessä ei tätä ominaisuutta edes olisi. Hyvänä esimerkkinä vaikka C-kieli. Ohjelmointikieli on vain työkalu mikä valitaan sen ominaisuuksien mukaan.

"Koodausvirheet syntyvät juuri siitä huonosta ohjelmointikielen osaamisesta."

Väärin. Koodausvirheet syntyvät heikosta prosessista millä ohjelmaa tehdään. Sitä ei ole mikään ohjelmoija jos oppii pari hassua kielta, se on murto osa kaikesta.