Katselin kesällä vierestä kun luotsikutteri ja purjeilla likkuva purjevene yrittivät siinä Pietarinkarin kohdalla ajaa toistensa yli. Lopulta purkkari väisti, mutta olisin luullut, että luotsikutterin olisi pitänyt väistää.
Täällä paljon keskustellaan näistä väistämissäännöistä, niin sanokaas nyt noviisille, kummaalla oli väistämisvelvollisuus?
Kumpi väistää Luotsi, vai purkkari?
171
820
Vastaukset
- Pienveneilijä
Niin, se Pietarinkari on Uudessakaupungissa, Vaikka kysymyksen kannalta sillä nyt ei väliä olekaan.
- Erikoinen tilanne
Pitää olla erikoinen tilanne ja erikoinen paikka, jossa purjeilla kulkevan purjeveneen pitäisi väistää moottorilla kulkevaa luotsikutteria, joka on pieni, nopea ja ketterä.
- oliko törmäysvaara??
Tilanteen kuvaus oli puutteelinen! Jutun perustella ei tiedetä, oliko ko tilanteessa oikeasti yhteentärmäyksen vaaraa, jolloin väistämisvelvollisuudesta riippumatta pitää toimia Meriteiden 7 säännön mukaisesti.
Entäpä, jos tosiasiallisesti luotsikutteri näki tutkastaan, ettei väistämisen tarvetta ollut ja siksi säilytti suuntansa ja nopeutensa? Jospa purjeveneessä säikyttiin koekemattomuuden takia ja ylireagoitiin? Alusten nopeusero varmaankin oli suuri, jos toinen alus liikkui tuulen voimalla ja toinen normaalilla (?) koneajovauhdillaan.
Oliko tarinan kertonut "noviisi pienveneilijä" purjeveneen miehistön jäsen vai tarkkailiko tilannetta kauempaa?
- miksi ei väistää
väistän aina virantoimituksessa olevia.
en tiedä onko se tarpeen mutta yksinkertainen maalaisjärki sanoo näin- Miten tunnistat?
Miten tunnistat virantoimituksessa olevat alukset? Onko niissä joku merkki?
- Siksipä juuri
Siksi ei väistä että se on Meriteiden sääntöjen vastaista.
Lisäksi sen virantoimituksessa olemisen tietäminen on ongelma. Esimerkiksi noita oranssisia (entisiä) luotsikuttereita on myös yksityisillä. - 1+14
Miten tunnistat? kirjoitti:
Miten tunnistat virantoimituksessa olevat alukset? Onko niissä joku merkki?
No ainakin helpot tapaukset kyllä tunnistaa: poliisi, MV, luotsiveneet.
Mutta säännöt eivät vaadi niitä väistettäväksi. Luotsiveneillä tosin on omat tunnusvalot, en oikein tiedä miksi.
Tilanteen kuvaus oli vähän puutteellinen. Lähinnä se merkityksellisin tieto olisi, etenikö purjevene suoraan vai kääntyikö luotsiveneen eteen. - 1+14
Siksipä juuri kirjoitti:
Siksi ei väistä että se on Meriteiden sääntöjen vastaista.
Lisäksi sen virantoimituksessa olemisen tietäminen on ongelma. Esimerkiksi noita oranssisia (entisiä) luotsikuttereita on myös yksityisillä.Jep, mutta niiden kyljessä ei silloin enää lue isolla "PILOT".
- Siksipä juuri
1+14 kirjoitti:
Jep, mutta niiden kyljessä ei silloin enää lue isolla "PILOT".
Kylkitekstit eivät näy eteenpäin. Kylkitekstit eivät näy pimeässä tai hämärässä.
- 1+14
Siksipä juuri kirjoitti:
Kylkitekstit eivät näy eteenpäin. Kylkitekstit eivät näy pimeässä tai hämärässä.
Et sitten ole tainnut luotsivenettä koskaan livenä nähdä. Jos teksti ei näy niin ei kyllä näy värikään. Ja hämärässä ne muuten pitävät luotsiveneen tunnusvaloja.
- Lipun näkee
1+14 kirjoitti:
Et sitten ole tainnut luotsivenettä koskaan livenä nähdä. Jos teksti ei näy niin ei kyllä näy värikään. Ja hämärässä ne muuten pitävät luotsiveneen tunnusvaloja.
Luotsilla on luotsauslippu
- 1+14
Lipun näkee kirjoitti:
Luotsilla on luotsauslippu
Päivitäpä tietosi. Erillistä luotsilippua ei ole ollut enää lähes 40 vuoteen, se poistui vuoden 1978 lippulakiuudistuksen yhteydessä.
1+14 kirjoitti:
No ainakin helpot tapaukset kyllä tunnistaa: poliisi, MV, luotsiveneet.
Mutta säännöt eivät vaadi niitä väistettäväksi. Luotsiveneillä tosin on omat tunnusvalot, en oikein tiedä miksi.
Tilanteen kuvaus oli vähän puutteellinen. Lähinnä se merkityksellisin tieto olisi, etenikö purjevene suoraan vai kääntyikö luotsiveneen eteen.Jos luoviva purjevene kääntyy eteen, niin sitä suuremmalla syyllä moottoriveneen tulee väistää. Kannattaa huomioida, ettei koskaan voi tietää milloin se venda tulee, jotkut purjehtijat ajavat kauaskin väylän ulkopuolelle jos syvyys sen sallii, toistet taas pysyttelevät visusti väylällä.
On tosin selvää, ettei joku laiva voi väistää sisäväylillä ja purjehtijatkin osaavat siihen varautua, avomerellä laivakin voi väistää (ja väistävätkin). Toinen ryhmä joilla voi olla vaikeuksia väistää ovat pienet uppoumarunkoiset moottoriveneet, ne kun jo varsin kevyessä tuulessa tuppaavat olemaan vähänkin urheilullisempaa purkkaria hitaampia, mutta sitten pitää vain parhaansa mukaan pysyä pois jaloista.- 1+14
Välittäjä_LKV kirjoitti:
Jos luoviva purjevene kääntyy eteen, niin sitä suuremmalla syyllä moottoriveneen tulee väistää. Kannattaa huomioida, ettei koskaan voi tietää milloin se venda tulee, jotkut purjehtijat ajavat kauaskin väylän ulkopuolelle jos syvyys sen sallii, toistet taas pysyttelevät visusti väylällä.
On tosin selvää, ettei joku laiva voi väistää sisäväylillä ja purjehtijatkin osaavat siihen varautua, avomerellä laivakin voi väistää (ja väistävätkin). Toinen ryhmä joilla voi olla vaikeuksia väistää ovat pienet uppoumarunkoiset moottoriveneet, ne kun jo varsin kevyessä tuulessa tuppaavat olemaan vähänkin urheilullisempaa purkkaria hitaampia, mutta sitten pitää vain parhaansa mukaan pysyä pois jaloista.Älä puhu paskaa. Säännöt sanovat selvästi, että väistettävän on säilytettävä suuntansa ja nopeutensa. Purjeveneille ei anneta tässä mitään erivapauksia. Purjehtijan oma ongelma on välttää luovimasta paikassa, jossa voisi joutua kääntymään toisen eteen.
- Mistä näitä tulee?
1+14 kirjoitti:
Älä puhu paskaa. Säännöt sanovat selvästi, että väistettävän on säilytettävä suuntansa ja nopeutensa. Purjeveneille ei anneta tässä mitään erivapauksia. Purjehtijan oma ongelma on välttää luovimasta paikassa, jossa voisi joutua kääntymään toisen eteen.
Näin on. Jos vaikka on kaareva väylä ja joku lähtee ohittamaan ei ohitettava saa seurata väylän reunaa vaan on ajettava samaa suuntaa samalla nopeudella vaikka suoraan saareen.
Mistä näitä idiootteja oikein tulee? - sdfdfdfsdaf
Mistä näitä tulee? kirjoitti:
Näin on. Jos vaikka on kaareva väylä ja joku lähtee ohittamaan ei ohitettava saa seurata väylän reunaa vaan on ajettava samaa suuntaa samalla nopeudella vaikka suoraan saareen.
Mistä näitä idiootteja oikein tulee?Tuo on täysin eri tapaus. Väylän suunta on tiedossa ja ohittava voi odottaakin, että väylän kulkusuunnan mukainen suunnanmuutos tapahtuu.
Purjeveneen venda suoralla väylällä ei ole samanlainen asia vaan rättihomon kusipäisyyttä. - 2 x kad44
1+14 kirjoitti:
Älä puhu paskaa. Säännöt sanovat selvästi, että väistettävän on säilytettävä suuntansa ja nopeutensa. Purjeveneille ei anneta tässä mitään erivapauksia. Purjehtijan oma ongelma on välttää luovimasta paikassa, jossa voisi joutua kääntymään toisen eteen.
Juuri näin!
- tuikkut
1+14 kirjoitti:
Et sitten ole tainnut luotsivenettä koskaan livenä nähdä. Jos teksti ei näy niin ei kyllä näy värikään. Ja hämärässä ne muuten pitävät luotsiveneen tunnusvaloja.
Ammattiliikenteen aluksissa on aina valot päällä
- Mistä näitä tulee?
sdfdfdfsdaf kirjoitti:
Tuo on täysin eri tapaus. Väylän suunta on tiedossa ja ohittava voi odottaakin, että väylän kulkusuunnan mukainen suunnanmuutos tapahtuu.
Purjeveneen venda suoralla väylällä ei ole samanlainen asia vaan rättihomon kusipäisyyttä.Jaa että kun ilmenee miten älytöntä on tuo säännön lukeminen pilkulleen niin ei sen ohitettavan sitten tarvitsekaan noudattaa pilkulleen sääntöjä? No eipä niin, järjen käyttö on tosiaan sallittua.
Purjeveneen venda on sekin täysin ennakoitavissa.
Mutta jos joku katsoo purjeveneen rikkovan meriteiden sääntöjä tehdessään vendan niin rikosilmoitusta kehiin vaan. Odotamme innolla miten sen käy :)
Mistä näitä idiootteja oikein tulee? - pihalla ollaan...
Välittäjä_LKV kirjoitti:
Jos luoviva purjevene kääntyy eteen, niin sitä suuremmalla syyllä moottoriveneen tulee väistää. Kannattaa huomioida, ettei koskaan voi tietää milloin se venda tulee, jotkut purjehtijat ajavat kauaskin väylän ulkopuolelle jos syvyys sen sallii, toistet taas pysyttelevät visusti väylällä.
On tosin selvää, ettei joku laiva voi väistää sisäväylillä ja purjehtijatkin osaavat siihen varautua, avomerellä laivakin voi väistää (ja väistävätkin). Toinen ryhmä joilla voi olla vaikeuksia väistää ovat pienet uppoumarunkoiset moottoriveneet, ne kun jo varsin kevyessä tuulessa tuppaavat olemaan vähänkin urheilullisempaa purkkaria hitaampia, mutta sitten pitää vain parhaansa mukaan pysyä pois jaloista.Valittaja on näköjään yhtä pihalla merenkulusta kuin asuntoasioistakin. Joka palstalla sillä kyllä näyttää asiaa riittävän....
- k-pää
sdfdfdfsdaf kirjoitti:
Tuo on täysin eri tapaus. Väylän suunta on tiedossa ja ohittava voi odottaakin, että väylän kulkusuunnan mukainen suunnanmuutos tapahtuu.
Purjeveneen venda suoralla väylällä ei ole samanlainen asia vaan rättihomon kusipäisyyttä.Säännöt eivät tunne väyliä. Eikä tapaus siksi poikkea mitenkään.
Loppu sdf.... onkin pelkkää kusipäisyyttä.
- En tiedä minäkään
Mielenkiintoinen kysymys.
Ei tule mieleen yhtään sääntöä, jonka mukaan eri virkamiehillä olisi oikeus olla noudattamatta väistämissääntöjä.
Luotsin tunnistaminen ei ole vaikeaa koska veneessä pitää olla luotsilippu ja pimeällä luotsiveneen valot.- Ei näy?
Voi hyvin olla että se lippu ei näy (ainakaan tunnistettavasti) jos lähestyy sopivasta suunnasta.
- Säännöt tutuksi
Olisiko olleet väylällä? silloin molempien pitää kulkea väylän oikeassa reunassa eikä väistämistilannetta synny. Purjevene ei todennäköisesti kulkenut sääntöjen mukaisesti ja oli velvollinen väistämään luotsialusta. Aiheesta on keskusteltu paljon.
- lapset leikkii
Lapset ne vaan jaksaa :)
Purjevene ei vastatuuleen pysty kulkemaan väylän suuntaisesti, ja siksi meriteiden säännöt määräävätkin moottorialuksen väistämään purjehtivaa alusta. Purjein kulkemisen havaitsemisen mahdollistamiseksi pimeällä on säädetty, että purjein kulkeva alus ei käytä mastovaloa.
Lisäksi colreg säännöstö johon viittaat koskee ainoastaan tilanteita jossa toinen alus voi kulkea turvallisesti vain väylällä. Huviveneiden kesken tälläisia tilanteita tulee eteen ehkä 1 per 5000 kohtaamista, ja tämäkin vilkkaasti liikennöidyillä sisäväylillä (joissa kukaan ei nyt muuteenkaan huvikseen luovi, purjehtijat suosivat muutenkin ulkoväyliä).
Eli opettele nyt ihmeessä meriteiden säännöt, moottorialus väistää purjehtivaa alusta, PISTE.- lkvgooglaataas
Välittäjä_LKV kirjoitti:
Purjevene ei vastatuuleen pysty kulkemaan väylän suuntaisesti, ja siksi meriteiden säännöt määräävätkin moottorialuksen väistämään purjehtivaa alusta. Purjein kulkemisen havaitsemisen mahdollistamiseksi pimeällä on säädetty, että purjein kulkeva alus ei käytä mastovaloa.
Lisäksi colreg säännöstö johon viittaat koskee ainoastaan tilanteita jossa toinen alus voi kulkea turvallisesti vain väylällä. Huviveneiden kesken tälläisia tilanteita tulee eteen ehkä 1 per 5000 kohtaamista, ja tämäkin vilkkaasti liikennöidyillä sisäväylillä (joissa kukaan ei nyt muuteenkaan huvikseen luovi, purjehtijat suosivat muutenkin ulkoväyliä).
Eli opettele nyt ihmeessä meriteiden säännöt, moottorialus väistää purjehtivaa alusta, PISTE.Idiootti.
Huvivene väistää tuossa tilanteessa eikä pyri ehdoin tahdoin eteen,
Lue itse ja opi. Vaikka olet ennenkin todistanut järjenkäytön olevan kiellettyä.
Tai mene joskus edes vesille. - Ajatelkaa nyt
Välittäjä_LKV kirjoitti:
Purjevene ei vastatuuleen pysty kulkemaan väylän suuntaisesti, ja siksi meriteiden säännöt määräävätkin moottorialuksen väistämään purjehtivaa alusta. Purjein kulkemisen havaitsemisen mahdollistamiseksi pimeällä on säädetty, että purjein kulkeva alus ei käytä mastovaloa.
Lisäksi colreg säännöstö johon viittaat koskee ainoastaan tilanteita jossa toinen alus voi kulkea turvallisesti vain väylällä. Huviveneiden kesken tälläisia tilanteita tulee eteen ehkä 1 per 5000 kohtaamista, ja tämäkin vilkkaasti liikennöidyillä sisäväylillä (joissa kukaan ei nyt muuteenkaan huvikseen luovi, purjehtijat suosivat muutenkin ulkoväyliä).
Eli opettele nyt ihmeessä meriteiden säännöt, moottorialus väistää purjehtivaa alusta, PISTE.Luotsikutteri voi kulkea useinmiten turvallisesti väylän ulkopuolellakin ja aika usein ne oikaisevatkin väylän ulkopuolelta.
Ts. Luotsikutterin pitää väistää purjevenettä. - Erittäin yksinkertainen asia.
- u78ki798
Ruåttinlauttan pitää väistää purjevenettä ja onneksi niin tekevätkin, kun purjehtimaan lähtee sokeat,osaamattomat ja ylimieliset pisipäät.
- paarlasti
Väistäminen pitää osoittaa selvästi ja ajoissa.
Toisaalta väistettävän pitää säilyttää suunta ja nopeus.
Väistettävä saa kuitenkin muuttaa niitä, jos törmäyksen estäminen sitä vaatii ja väistämisvelvollisuus säilyy alkuperäisellä vaikka veneiden asema muuttuisikin.
Ilmeisesti luotsivene ei ilmaisuut aikeitaan väistää, mutta aika vaikeahan on sanoa oliko tilanne sellainen, että väistäminen oli tarpeen. Tilanne näyttää niin erilaiselta eri paikoista katsottuna. Luotsivenellä on tieto omasta nopeudestaan ja etenkin mahdollisuudestaan väistää tarvittaessa sitä lisäämällä. Tätä tietoa ei muilla voi olla. - soputeltta
ei viikkoa ettei näitä läheltä piti-tilanteita jossa purjevene ja moottorivene kohtaavat.
Siis täällä palstalla.
Tosielämässä en ole joutunut tilanteeseen jossa meri olisi käynyt ahtaaksi. Aina on aikaa jonkun vähän vaihtaa kurssia tai nopeutta varmistaakseen ettei tule hätä ja huoli ja kiire. Purkkarikin liikkuu niin hitaasti ja rätit ylhäällä sen näkee ja huomioi vaikka kuinka kaukaa, ja jopa moottorivene näkyy pitkälle. Yhdellä ohjausliikkeellä varmistetaan HYVISSÄ AJOIN ettei olla törmäyskurssilla, ennenkuin se toinen on huomannutkaan. Ja niska on ihmisellä tehty kääntyväksi niin ettei edes takaa tulevat tule yleensä yllärinä. Niissä kapeikoissa ei olla usein eikä pitkään, joten ehkä pysytään sielläkin sovussa ja järjestyksessä?- Oikealla merellä
Juuri näin.
Ei nämä asiat ole oikealla merellä ongelma. Ongelmana nämä ovat vain täällä bittimerellä ja täälläkin vain jodlarilla sivupersoonineen.
- olikohan todellinen?
http://www.vastavalo.fi/albums/userpics/11620/normal_Luotsivene.jpg
Tässä on havainnollinen kuva luotsiveneestä. Kulkuvauhdin voi arvioida olevan moninkertainen purjeveneen tavalliseen kulkunopeuteen verrattattuna.
Olisikohan noviisiksi itseänsä todennut keskustelun avaaja erehtynyt niiden törmäysriskistä? Vai hätääntyikö kenties kokematon purjeveneilijä nopeakulkuisen luotsiveneen lähestymistä ja teki paniikkiväistön? Vai olikohan koko tarina pelkkä keksitty jutun aihe, ns. trolli?- näinköhän
Eiköhän meriteiden säännöissä lue että kulussa olevaa luotsaustehtävässä olevaa luotsivenettä huvialusten on väistettävä.
- sääntö nro mikä?
näinköhän kirjoitti:
Eiköhän meriteiden säännöissä lue että kulussa olevaa luotsaustehtävässä olevaa luotsivenettä huvialusten on väistettävä.
Kerropa colregsin ko säännön numero on, jotta asia voidaan tsekata! Minulle sellainen sääntö ei ole tuttu. En myöskään tiedä minkälaisia "luotsaustehtäviä" Pietarinkarilla tehdään. Onko se luotsiasema tai laivaväylä?
Tarina tuntuu trollilta. - Oikein sääntö?
näinköhän kirjoitti:
Eiköhän meriteiden säännöissä lue että kulussa olevaa luotsaustehtävässä olevaa luotsivenettä huvialusten on väistettävä.
Ai lukee vai? Missä kohtaa?
- jospa lukis säännöt
näinköhän kirjoitti:
Eiköhän meriteiden säännöissä lue että kulussa olevaa luotsaustehtävässä olevaa luotsivenettä huvialusten on väistettävä.
Se mitä luotsialuksista säädetään, on luettavissa kohdassa sääntö 29.
http://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1977/19770030
Olisikohan nimimerkin "näinköhän" ja meidän kaikkien muidenkin silloin tällöin kerrattava, mitä meriteiden säännöissä sanotaan väistämisistä ja yhteentörmäysten välttämisestä yms.
- Pienveneilijä
Tässä tarkennusta tilanteeseen. Tapahtuma on sikäli tuore, että se tapahtui viime viikonloppuna.
Luotsi ajoi satamasta väylän oikeaa reunaa merelle päin. Purjevene eteni väylää poikkisuuntaan samaa reunaa kohti, jota luotsikutteri käytti. Meni siis suoraan yhtä saarta kohti aikomuksena ilmeisesti tehdä venda vähän ennen saarta. Luotsi tuli purjeveneeseen nähden oikealta.
Tilanne oli sellainen, että aivan varmasti molemmat huomasivat toisensa, mutta ilmeisesti kumpikin katsoi itsellään olevan etuoikeus. Aivan viime hetkellä purjevene laski oikealle ja ajoi luotsin takaa ohi. Etäisyydet ja nopeudet olivat suhteellisen pienet kummallakin kun alueella on aallonmuodostuskielto.
Oma tietämys perustuu 80-luvulla käytyyn saaristolaivurin tutkintoon. Siitä lähtien olen luullut, että purjeilla liikkuvalla purkkarilla olisi tuollaisessa tilanteessa etuoikeus, mutta kyllä niin näytti luulevan myös ammattimerenkulkija. Jos olette sitä mieltä, että Luotsilla olisi ollut etuoikeus, niin haluaisin muulla myös miksi, sillä olisi itsellekin hyvä tietää kuinka asia oikein on.
En edusta kumpaakaan osapuolta. Olin kuitenkin aivan vieressä pienellä avoveneellä.- tuli vendan paikka
Siis olit nähnyt luovivan purjevene, joka teki vendan luotsiveneen perän taitse.
Olisiko tulkinnassasi se mahdollisuus, että kysymyksessä olikin pelkästään luovivan purjeveneen venda eikä sittenkään väistämistilanne? Kerroit purjeveneen luovin suuntautuneen saarta kohti ennenkuin se teki vastakäännöksen. Kyllä kai luotsiveneen kuljettaja osaa ennakoida kryssivän veneen vendan silloin, kun saari on purkkarin keulan edessä. - MitaanTietamaton
Ilmeisesti kyseessä on ollut kaksi pelisilmän omaavaa kulkijaa, jotka eivät ole halunneet pakottaa toinen toistaan merkillisiin manöövereihin.
- säännöt
Helppo vastata, lue 9a sääntö..
- Pienveneilijä
Siis purjeveneellä oli varmaan aikomus tehdä venda siellä saaren rannassa. Se ei tehnyt sitä väistääkseen, vaan laski myötätuuleen, kun muuten olisi tullut yhteentörmäys. Itse asiassa se purjevene taisi ajautua sinne saaren taakse väistettyään, vaikka kurssi oli alunperin suoraan saarta kohti.
Jos asia ajatellaan purkkarin näkökulmasta:
- Saari edessä noin sadan metrin päässä.
- Tuulensuunta vasemmalta
- Luotsi tulee oikealta
- Molemmilla suunnilleen sama nopeus
- Kurssit niin, että kolisee, jos kumpikaan ei väistä
Vaikka ei minulla ole kovinkaan paljon kertynyt veneilykokemusta, niin en ole sokea, eikä kyseessä ole mikään tulkintavirhe. - Pienveneilijä
Osalle vastaajista voisi olla helpompi ajatella asia niin, että luotsikutteri ja purjeilla liikkuva purjevene kohtaavat. Kumpi on väistämisvelvollinen?
Sen haluaisin tietää. - Bossu
Luulen, että luotsin olisi pitänyt nousta purjeveneeseen ja ohjata heidät takaisin ulkomerelle, eikö se ole luotsin tehtävä?
- Mailla viisas
Olisiko kuitenkin niin, että koska katsoja ei ollut kummassakaan veneessä, niin hän ei ollut perillä tapahtumasta. Veneistä katsottuna draamaa ei ollut.
- Sexmiilari
Mielenkiintoinen kekustelu.
Ensin aloittaja kertoo mitä luulee tapahtuneen. Sen jälkeen kaikki asiaa tietämättömät kommetoivat. Ja lopuksi riidellään asiasta, josta kukaan ei tiedä mitään.
Toimitteko merellä samalla tavalla - vai liikutteko siellä lainkaan?- ajanvietteeksi
Jos itsekin liikut merellä, tiedät todellisuuden. Vain foorumilla on jatkuvasti ongelmia ja kiihtyneitä kommentteja väistämissäännöistä ja niiden tulkitsemisista. Täytyyhän aihe keksiä, että pääsee kinaamaan ja kertomaan kuka on oikeassa ja kuka väärässä.
Tässäkin tapauksessa oli kaksi osapuolta, mutta kummankaan käsitystä purjeveneen kääntymisestä ei ole kuultu. Silminnäkijä kertoi tarinan ensin ylimalkaisesti ja paljasti joitakin yksityiskohtia myöhemmin. Mitäänhän ei itse asiassa sattunut. Sitäkään emme tiedä, olivatko ko alukset jollain tavoin yhteydessä toisiinsa vai oliko jotain yllätystilannetta sattunut. - Sexmiilari
ajanvietteeksi kirjoitti:
Jos itsekin liikut merellä, tiedät todellisuuden. Vain foorumilla on jatkuvasti ongelmia ja kiihtyneitä kommentteja väistämissäännöistä ja niiden tulkitsemisista. Täytyyhän aihe keksiä, että pääsee kinaamaan ja kertomaan kuka on oikeassa ja kuka väärässä.
Tässäkin tapauksessa oli kaksi osapuolta, mutta kummankaan käsitystä purjeveneen kääntymisestä ei ole kuultu. Silminnäkijä kertoi tarinan ensin ylimalkaisesti ja paljasti joitakin yksityiskohtia myöhemmin. Mitäänhän ei itse asiassa sattunut. Sitäkään emme tiedä, olivatko ko alukset jollain tavoin yhteydessä toisiinsa vai oliko jotain yllätystilannetta sattunut.Olen kulkenut työkseni merellä monin eri tavoin. Pienin on optimitijolla ja suurin yli 300m pitkä tankkilaiva. En siltikään pidä itseäni kaiken osaavana, vaan lähden joka kerta nöyränä merelle. Ja "mikä onkaan kikka sen - se kun varoo pikkasen".
Erään luotsikutterikuskin kertomus takavuosilta:
" Vein pilotin saapuvaan laivaan ja oikaisin saarten välistä takaisin. Laivan oli määrä jäädä redille. Ajoin kutterin odottamaan reimarin taakse pois väylältä jättääkseni tilaa ko. laivan manöveereille ja sammutin koneen ja menin ahteriin tupakalle. Tarkoitus oli ottaa pilotti pois laivasta.
Ohi meni "kalapyssy", jossa kaksi miestä, jotka huutelivat toisilleen keskimoottorin melun yli käsittämättä, että se huuto kuului hyvin ympäristöön:
- Mitäpä tuokin tuossa pyörii?
- En tiiä. Taetaap olla tullivene, kun on laevakin tulossa.
- Vuan eepä tiiä äejä meriteijjen siäntöjä, kun on männyt reimarin viärälle puolelle!
Paikassa oli vettä rapiat 11m... Nuo miehet olivat tuleet paikkakunnalle töihin isoon teollisuuslaitokseen. "
Semmosta se merenkulku monellakin asiantuntijalla...
- lähdekritiikki
On ihan luonnollista että asioita pohditaan eri kantilta. Jos asia vaikuttaa liian uskottavalta ollakseen totta, niin se ehkä ei olekaan.
Olisi lapsellista uskoa kaikkia veneilytarinoita, mitä täällä kerrotaan totena. Ihmisillä on eri motiivit kirjoittaa asioista eikä ne motiivit välttämättä liity totuuteen millään tavalla.
On tervettä olla kriittinen lähteen suhteen ja pohtia motiiveja. Siitä ei pidä loukkaantua, että lukija käyttää omia aivojaan. - 11+9
Jokainen täyspäinen siviiliveneilijä varmaankin ymmärtää antaa tilaa ammattiliikenteelle. Aivan kuten pikitielläkin autoileva suurinpiirtein järjissään oleva ihminen tekee tilaa rekoille ja muille ammattiliikenteen autoille.
- Kritiikkiä
Laajentaisin tuota ajatusta vielä suurempaan joukkoon. Jokainen täysjärkinen nähdessään toisen veneen arvioi ollaanko törmäyskurssilla ja korjaa omaansa niin, ettei ongelmaa ole riippumatta siitä onko väistettävä vai väistämisvelvollinen.
Tältä veneily näyttää, jos uskotaan kaikkia juttuja :D
https://www.youtube.com/watch?v=Y9q-BYH7DNM - Oi voi?
Väistätkö tosiaan kolmion takaa tulevia rekkoja?
- Voi kun kiva!
Oi voi? kirjoitti:
Väistätkö tosiaan kolmion takaa tulevia rekkoja?
Vertaus maantieliikenteeseen ontuu aika paljon, koska siinä pitää pysyä valkoisten viivojen välissä.
Jos tuon muuttaa veneilyyn, ja kysymys kuuluu muutanko kurssia ajoissa niin, että alukset menevät toistensa sivuitse ilman, että kummankaan tarvitsee tehdä isompia manöövereitä, niin vastaus on kyllä - ja kun toinen tekee samoin, niin asiaa ei tarvitse edes miettiä. - Turha huoli
Voi kun kiva! kirjoitti:
Vertaus maantieliikenteeseen ontuu aika paljon, koska siinä pitää pysyä valkoisten viivojen välissä.
Jos tuon muuttaa veneilyyn, ja kysymys kuuluu muutanko kurssia ajoissa niin, että alukset menevät toistensa sivuitse ilman, että kummankaan tarvitsee tehdä isompia manöövereitä, niin vastaus on kyllä - ja kun toinen tekee samoin, niin asiaa ei tarvitse edes miettiä.Näin on. Helpoimmalla kaikki pääsevät, kun ajetaan muulla kuin törmäyskurssilla. Merellä on yleensä tilaa toimia näin. Koneella ajaessani teen itsekin näin.
Silti pitää osata väistämissäännöt ja noudattaa niitä, jos kohtaamistilanne varsinaista väistämistä edellyttää. Väärä tai aiheeton väistäminen voi olla jopa vaarallista.
Purjehtiessani en tee kovin suuria kurssimuutoksia, ellen ole väistämisvelvollinen. Syy on yksinkertainen: kun purjeet on laitettu trimmiin ja vene kulkee oikein, kurssin muuttaminen ei ole mielekästä. Jos huomaan olevani törmäyskurssilla väistämisvelvollisen veneen kanssa, jatkan purjehdusta samaan suuntaan, mutta samalla tietysti varaudun hätäväistöön, jos toinen alus ei muutakaan suuntaansa tai nopeuttaan.
En muistaakseni ole koskaan joutunut hätäväistöä tekemään. - 12+13
Oi voi? kirjoitti:
Väistätkö tosiaan kolmion takaa tulevia rekkoja?
Aivan varmasti, esimerkiksi moottoritien rampista tulevaa rekkaa väistän joka ikinen kerta vaikka kolmion takaa tulevatkin. Samoin jo risteävälle tielle ajanutta, kolmion takaa tullutta rekkaa väistän oikein mielelläni sen sijaan että rysäyttäisin kylkeen.
Sinäkö sitten et, vai miksi moinen kysymys? - Voi voi!
12+13 kirjoitti:
Aivan varmasti, esimerkiksi moottoritien rampista tulevaa rekkaa väistän joka ikinen kerta vaikka kolmion takaa tulevatkin. Samoin jo risteävälle tielle ajanutta, kolmion takaa tullutta rekkaa väistän oikein mielelläni sen sijaan että rysäyttäisin kylkeen.
Sinäkö sitten et, vai miksi moinen kysymys?"moottoritien rampista tulevaa rekkaa väistän joka ikinen kerta vaikka kolmion takaa tulevatkin"
Rikot siis törkeäasti ja tietoisesti liikennesääntöjä.
"Samoin jo risteävälle tielle ajanutta, kolmion takaa tullutta rekkaa"
No tässähän pitääkin sääntöjen mukaan väistää. Mutta väistätkö myös rekkaa joka on vielä siellä kolmion takana, vasta lähestymässä sitä? - Mitä lakia muka
Voi voi! kirjoitti:
"moottoritien rampista tulevaa rekkaa väistän joka ikinen kerta vaikka kolmion takaa tulevatkin"
Rikot siis törkeäasti ja tietoisesti liikennesääntöjä.
"Samoin jo risteävälle tielle ajanutta, kolmion takaa tullutta rekkaa"
No tässähän pitääkin sääntöjen mukaan väistää. Mutta väistätkö myös rekkaa joka on vielä siellä kolmion takana, vasta lähestymässä sitä?Mitä liikennesääntöä rikotaan, kun annetaan tietä?
Normaalisti meilläpäin liittymästä tulevalle annetaan tilaa siirtymällä viereiselle kaistalle, jos se on vapaa. Mitä lakia minä ja muut autoilijat rikotaan?
Voistko vielä laittaa mukaan sinun ikäsi ja koulutuksesi, niin voidaan arvioida henkisen kypsyyden tasoa? - 6+2
Mitä lakia muka kirjoitti:
Mitä liikennesääntöä rikotaan, kun annetaan tietä?
Normaalisti meilläpäin liittymästä tulevalle annetaan tilaa siirtymällä viereiselle kaistalle, jos se on vapaa. Mitä lakia minä ja muut autoilijat rikotaan?
Voistko vielä laittaa mukaan sinun ikäsi ja koulutuksesi, niin voidaan arvioida henkisen kypsyyden tasoa?Rikot Tieliikenneasetuksen määräystä käyttää moottoritiellä oikeanpuoleista kaistaa, jos se on vapaana. Ja sehän on, jos kerran kaistanvaihtosi syy ei ole ohitus vaan tilan antaminen kaistalle tulevalle.
Poliisi on jo muutama vuosi sitten ottanut tähän julkisesti kantaa ja todennut, että tempusta sakotetaan. En muista täsmälleen heidän perustelujaan, mutta ainakin kaksi syytä on arvattavissa:
-tarpeeton kaistanvaihto on aina ylimääräinen riskitekijä ja mahdollinen ohituskaistalla oleva ei voi sitä ennakoida
-liittymärampista tulevan tottuminen siihen, että tilaa annetaan vastoin liikennesääntöjä johtaa helposti vaaratilanteeseen silloin, kun joku ajaakin sääntöjen mukaan.
Huomataan vielä se, että oikeanpuoleisen kaistan käyttöpakko koskee vain moottoritietä. Esimerkiksi kolmostien alkupäässä Helsingissä tuo tilanantaminen olisi täysin laillista, koska se ei ole moottoritie vaikka voi siltä näyttääkin. Moottoritie alkaa muistaakseni vasta Keimolan kohdalla.
Ja vaikka en ollutkaan tuo edellinen kirjoittaja, niin vastaan silti kysymykseesi: 55 vuotta ja korkeakoulututkinto. - Voi, mistä näitä?
Mitä lakia muka kirjoitti:
Mitä liikennesääntöä rikotaan, kun annetaan tietä?
Normaalisti meilläpäin liittymästä tulevalle annetaan tilaa siirtymällä viereiselle kaistalle, jos se on vapaa. Mitä lakia minä ja muut autoilijat rikotaan?
Voistko vielä laittaa mukaan sinun ikäsi ja koulutuksesi, niin voidaan arvioida henkisen kypsyyden tasoa?Oletkon jo saanut vastauksen kysymykseesi.
Näemmä sinulla on hukassa sekä vesi- että maantieliikenteen säännöt. Suosittelen siirtymistä matkustajaksi kaikissa liikennemuodoissa. - tyytyväinen?
6+2 kirjoitti:
Rikot Tieliikenneasetuksen määräystä käyttää moottoritiellä oikeanpuoleista kaistaa, jos se on vapaana. Ja sehän on, jos kerran kaistanvaihtosi syy ei ole ohitus vaan tilan antaminen kaistalle tulevalle.
Poliisi on jo muutama vuosi sitten ottanut tähän julkisesti kantaa ja todennut, että tempusta sakotetaan. En muista täsmälleen heidän perustelujaan, mutta ainakin kaksi syytä on arvattavissa:
-tarpeeton kaistanvaihto on aina ylimääräinen riskitekijä ja mahdollinen ohituskaistalla oleva ei voi sitä ennakoida
-liittymärampista tulevan tottuminen siihen, että tilaa annetaan vastoin liikennesääntöjä johtaa helposti vaaratilanteeseen silloin, kun joku ajaakin sääntöjen mukaan.
Huomataan vielä se, että oikeanpuoleisen kaistan käyttöpakko koskee vain moottoritietä. Esimerkiksi kolmostien alkupäässä Helsingissä tuo tilanantaminen olisi täysin laillista, koska se ei ole moottoritie vaikka voi siltä näyttääkin. Moottoritie alkaa muistaakseni vasta Keimolan kohdalla.
Ja vaikka en ollutkaan tuo edellinen kirjoittaja, niin vastaan silti kysymykseesi: 55 vuotta ja korkeakoulututkinto.Siis vain moottoritiellä ja vain silloin, kun kaistoilla ei ole opasteita. Jos on opasteet, niin saa ajaa kumpaa kaistaa vaan. Moottoritien lisäksi on muitakin poikkeustapauksia, kuten ryhmittymisalue ja sulkuviiva.
Mutta en riko lakia, pai1si jos teen sen paikoissa, joissa se on erikseen kielletty. - 6+2
tyytyväinen? kirjoitti:
Siis vain moottoritiellä ja vain silloin, kun kaistoilla ei ole opasteita. Jos on opasteet, niin saa ajaa kumpaa kaistaa vaan. Moottoritien lisäksi on muitakin poikkeustapauksia, kuten ryhmittymisalue ja sulkuviiva.
Mutta en riko lakia, pai1si jos teen sen paikoissa, joissa se on erikseen kielletty.No, tuossa puhuttiin alunperin vain moottoriteistä ja siellä se tilanantaminen on nimenomaan lain rikkomista.
Muuten, missään muualla kuin moottoriteillä EI ole oikeanpuoleisen kaistan käyttöpakkoa. - Ei ole niin helppoa
6+2 kirjoitti:
No, tuossa puhuttiin alunperin vain moottoriteistä ja siellä se tilanantaminen on nimenomaan lain rikkomista.
Muuten, missään muualla kuin moottoriteillä EI ole oikeanpuoleisen kaistan käyttöpakkoa.Moottoritiellä on oikean kaistan käyttöpakko paitsi kohdissa, joissa on opasteet. Silloin saa ajaa mitä kaistaa vaan. Yleensä tietenkin ajetaan sitä kaistaa, joka johtaa toivottuun suuntaan...
- 8 + 3
Olettekohan edes tietoisia että aika moni ammattiluotsi purjehtii.
Ja silloin väistää ...- tietoa veneilyyn!
Hyvä nimimerkki 8 3, ensimmäinen lauseesi on totta. Minäkin tunnen kaksi aktiivisti purjehtivaa luotsia oikein hyvin.
Jälkimmäinen arvelusi on kummajainen. Väistämisvelvollisen ei kaikissa tilanteissa suinkaan pidä ruveta äkillisesti muuttamaan suuntaansa eikä purjealuksella edes ole yleistä väistämisvelvollisuutta "ammattiliikenteen" tieltä. Myös purjealuksia on "ammattiiliikenteessä". Jospa vain kaikki veneilijät tuntisivat ja noudattaisivat meriteiden sääntöjä!
Haluan myös todeta, että esim. tiheän laivaliikenteen joukossa purjehtiessa väistämisvelvollisen ei pidä tehdä harkitsemattomia kurssin ja nopeuden muutoksia. Jos väistät yhtä, voit saman tien joutua törmäyskurssille toisen aluksen kanssa. Näin voi oikeasti käydä vaikkapa Engl.kanaalissa yöllä tai sumussa purjehtiessa.
Ei mikään estä kysymästä VHF.llä, jos kohtaamistilateessa näyttää syntyvän epäselvyyksiä väistämisestä (yhteydenotto on helppo VHF AIS yhdistelmälaitteella). - Ammattiliikenne?
tietoa veneilyyn! kirjoitti:
Hyvä nimimerkki 8 3, ensimmäinen lauseesi on totta. Minäkin tunnen kaksi aktiivisti purjehtivaa luotsia oikein hyvin.
Jälkimmäinen arvelusi on kummajainen. Väistämisvelvollisen ei kaikissa tilanteissa suinkaan pidä ruveta äkillisesti muuttamaan suuntaansa eikä purjealuksella edes ole yleistä väistämisvelvollisuutta "ammattiliikenteen" tieltä. Myös purjealuksia on "ammattiiliikenteessä". Jospa vain kaikki veneilijät tuntisivat ja noudattaisivat meriteiden sääntöjä!
Haluan myös todeta, että esim. tiheän laivaliikenteen joukossa purjehtiessa väistämisvelvollisen ei pidä tehdä harkitsemattomia kurssin ja nopeuden muutoksia. Jos väistät yhtä, voit saman tien joutua törmäyskurssille toisen aluksen kanssa. Näin voi oikeasti käydä vaikkapa Engl.kanaalissa yöllä tai sumussa purjehtiessa.
Ei mikään estä kysymästä VHF.llä, jos kohtaamistilateessa näyttää syntyvän epäselvyyksiä väistämisestä (yhteydenotto on helppo VHF AIS yhdistelmälaitteella).En tajua, mistä tämä ammattiliikenne-juttu oikein tulee. Että ammattiliikennettä väistetään. Merkillinen kaupunkitarina.
Jos niin olisi (ei ole), niin ainakin pitäisi tietää:
1. Kuka tai mikä väistää ammattiliikennettä
2. Miten ammattiliikenne määritellään
Käytännössä vesiliikenne pitäisi jakaa silloin ammattiliikenteeseen ja muuhun liikenteeseen. Tällaista jakoa on mahdoton tehdä, ellei sitten ammattiliikenteen aluksiin laitetettaisi jokin päivämerkki ja pimeällä valotunniste. Sellaistahan ei ole.
Netissä toki tunnetaan ammattiliikenne, mutta se on eri juttu. ;-) - Kyl määki kanaalissa
tietoa veneilyyn! kirjoitti:
Hyvä nimimerkki 8 3, ensimmäinen lauseesi on totta. Minäkin tunnen kaksi aktiivisti purjehtivaa luotsia oikein hyvin.
Jälkimmäinen arvelusi on kummajainen. Väistämisvelvollisen ei kaikissa tilanteissa suinkaan pidä ruveta äkillisesti muuttamaan suuntaansa eikä purjealuksella edes ole yleistä väistämisvelvollisuutta "ammattiliikenteen" tieltä. Myös purjealuksia on "ammattiiliikenteessä". Jospa vain kaikki veneilijät tuntisivat ja noudattaisivat meriteiden sääntöjä!
Haluan myös todeta, että esim. tiheän laivaliikenteen joukossa purjehtiessa väistämisvelvollisen ei pidä tehdä harkitsemattomia kurssin ja nopeuden muutoksia. Jos väistät yhtä, voit saman tien joutua törmäyskurssille toisen aluksen kanssa. Näin voi oikeasti käydä vaikkapa Engl.kanaalissa yöllä tai sumussa purjehtiessa.
Ei mikään estä kysymästä VHF.llä, jos kohtaamistilateessa näyttää syntyvän epäselvyyksiä väistämisestä (yhteydenotto on helppo VHF AIS yhdistelmälaitteella).On varmasti tilanteita, joissa on parempi antaa muiden väistää kuin tehdä äkkinäisiä liikkeitä. On myös tilanteita, joissa laki velvoittaa tekemään niitä.
Mitä, jos kuitenkin pysyttäisiin normaaleissa keskimääräisissä tapauksissa eikä etsitä ääriesimerkkejä. Harva kuitenkaan täällä tarvitsee ohjeita Englannin kanaaliin yöllä vai tarkoitatko sitä, että et väistä Suomessa päivällä koska englannin kanaalissä ei yöllä väistetä? - kerrataan säännöt
Kyl määki kanaalissa kirjoitti:
On varmasti tilanteita, joissa on parempi antaa muiden väistää kuin tehdä äkkinäisiä liikkeitä. On myös tilanteita, joissa laki velvoittaa tekemään niitä.
Mitä, jos kuitenkin pysyttäisiin normaaleissa keskimääräisissä tapauksissa eikä etsitä ääriesimerkkejä. Harva kuitenkaan täällä tarvitsee ohjeita Englannin kanaaliin yöllä vai tarkoitatko sitä, että et väistä Suomessa päivällä koska englannin kanaalissä ei yöllä väistetä?Enpä tullut ajatelleeksi, että kanaalin mainitseminen olikin ärsyke pottuiluun. Otin esimerkin vain siksi, että tiheän laivaliikenteen seassa itse hoksasin kurssin muutokseen liittyvän riskin. Kun kymmenkunta nopeasti liikkuvaa alusta näkyi samaan aikaan AIS:n ruudulla 5 nm ympyrän sisäpuolella, huomasin yhtä väistäessäni, että CPA-hälytys samalla aktivoituikin toiseen alukseen (closest point of approach -hälytys oli 1 nm:ssa). - AIS helpottaa arvioimista myös päivänvalossa, mutta on erityisen hyvä apu yöllä tai huonossa näkyvyydessä.
Sama väistämiseen liittyvä asia on hyvä tiedostaa kaikilla väylillä kotirannikoillakin: jos muutat suuntaasi, katso ettei uusi kurssisi satu olemaan törmäyskurssi jonkun toisen aluksen kanssa. Älä poukkoile ja aiheuta yllätyksiä muille aluksille!
Sinunkin on johonkin lakiin viitatessasi syytä pysähtyä miettimään mitä kansainvälisissä merenkulun ohjaus- ja kulkusäännöissä sanotaan ja mitä niillä tarkoitetaan - 17 sääntöä unohtamatta! Sen kohta a) 1) toteaa: "milloin toinen kahdesta aluksesta on velvollinen väistämään, on toisen pidettävä suuntansa ja nopeutensa". Jos on vähänkin epäselvyyttä, 7 sääntöä, kohta a) tietenkin noudatetaan.
Jokaisen on syytä silloin tällöin kerrata meriteiden säännöt ja noudattaa niitä. - 8 + 3
tietoa veneilyyn! kirjoitti:
Hyvä nimimerkki 8 3, ensimmäinen lauseesi on totta. Minäkin tunnen kaksi aktiivisti purjehtivaa luotsia oikein hyvin.
Jälkimmäinen arvelusi on kummajainen. Väistämisvelvollisen ei kaikissa tilanteissa suinkaan pidä ruveta äkillisesti muuttamaan suuntaansa eikä purjealuksella edes ole yleistä väistämisvelvollisuutta "ammattiliikenteen" tieltä. Myös purjealuksia on "ammattiiliikenteessä". Jospa vain kaikki veneilijät tuntisivat ja noudattaisivat meriteiden sääntöjä!
Haluan myös todeta, että esim. tiheän laivaliikenteen joukossa purjehtiessa väistämisvelvollisen ei pidä tehdä harkitsemattomia kurssin ja nopeuden muutoksia. Jos väistät yhtä, voit saman tien joutua törmäyskurssille toisen aluksen kanssa. Näin voi oikeasti käydä vaikkapa Engl.kanaalissa yöllä tai sumussa purjehtiessa.
Ei mikään estä kysymästä VHF.llä, jos kohtaamistilateessa näyttää syntyvän epäselvyyksiä väistämisestä (yhteydenotto on helppo VHF AIS yhdistelmälaitteella).Arvoisa nimimerkki tietoa veneilyyn!,
"Jälkimmäinen arvelusi on kummajainen."
Etkö tiedä mitä 3 pistettä tarkoittavat suomenkielessä?
10 pisteen vihje, kyse ei ole morsetuksesta.
5 pisteen vihje, kyseessä ei ollut arvelu, eikä edes lause. - Käytlö Suomessa?
kerrataan säännöt kirjoitti:
Enpä tullut ajatelleeksi, että kanaalin mainitseminen olikin ärsyke pottuiluun. Otin esimerkin vain siksi, että tiheän laivaliikenteen seassa itse hoksasin kurssin muutokseen liittyvän riskin. Kun kymmenkunta nopeasti liikkuvaa alusta näkyi samaan aikaan AIS:n ruudulla 5 nm ympyrän sisäpuolella, huomasin yhtä väistäessäni, että CPA-hälytys samalla aktivoituikin toiseen alukseen (closest point of approach -hälytys oli 1 nm:ssa). - AIS helpottaa arvioimista myös päivänvalossa, mutta on erityisen hyvä apu yöllä tai huonossa näkyvyydessä.
Sama väistämiseen liittyvä asia on hyvä tiedostaa kaikilla väylillä kotirannikoillakin: jos muutat suuntaasi, katso ettei uusi kurssisi satu olemaan törmäyskurssi jonkun toisen aluksen kanssa. Älä poukkoile ja aiheuta yllätyksiä muille aluksille!
Sinunkin on johonkin lakiin viitatessasi syytä pysähtyä miettimään mitä kansainvälisissä merenkulun ohjaus- ja kulkusäännöissä sanotaan ja mitä niillä tarkoitetaan - 17 sääntöä unohtamatta! Sen kohta a) 1) toteaa: "milloin toinen kahdesta aluksesta on velvollinen väistämään, on toisen pidettävä suuntansa ja nopeutensa". Jos on vähänkin epäselvyyttä, 7 sääntöä, kohta a) tietenkin noudatetaan.
Jokaisen on syytä silloin tällöin kerrata meriteiden säännöt ja noudattaa niitä.Ei se kanaali ärsytä, maailman vikkaimman vesialueen vertaaminen meidän runkoväylään ei vain tunnu kovin relevantilta. Tänään ajelin ASI päällä ja ensimmäinen varoitus tuli, kun olin rantautumassa. Se johtui toisesta satamassa olevasta veneestä.
Sinulla on ilmeisesti hiukan eri tilanne, kun menet Porkkalanselän yli. Törmäysvaroittimet huutaa, kun hiukankin yrittää tehdä elämän muille helpommaksi vai? - Koetan selostaa.
Käytlö Suomessa? kirjoitti:
Ei se kanaali ärsytä, maailman vikkaimman vesialueen vertaaminen meidän runkoväylään ei vain tunnu kovin relevantilta. Tänään ajelin ASI päällä ja ensimmäinen varoitus tuli, kun olin rantautumassa. Se johtui toisesta satamassa olevasta veneestä.
Sinulla on ilmeisesti hiukan eri tilanne, kun menet Porkkalanselän yli. Törmäysvaroittimet huutaa, kun hiukankin yrittää tehdä elämän muille helpommaksi vai?Rannikko- ja saaristoväylillä, kuten vaikkapa Porkkalan tai Hangon selällä, CPA-hälytyksestä on pelkkää häiriötä.
AIS olisi erinomainen apu sinunkin veneessäsi, kunhan opettelet käyttämään sitä! Voit hyvin pitää AIS:n aina päällä Suomessa veneillessäsi, mutta älä pane mitään sen hälytyksistä päälle vilkasliikenteisessä saaristossa. AIS:sta näet esim. onko laivoja tulossa saaren takaa tai tuleeko laiva vastaan kapeikossa jne.
CPA-hälytyksen käyttämisestä on suuri apu avomerellä. AIS saattaa hälyyttää jo ennen kuin saat törmäyskurssilla olevasta aluksesta näköhavaintoa. Toisaalta voit todeta, mitkä kaukana olevista aluksista eivät sittenkään ole tulossa hälytysrajalle (esim. 1 nm) asti. Pelkkien näköhavaintojen perusteella ei aina ole helppo päätellä, miten läheltä eri alusten kurssit tulevat leikkaamaan.
AIS:n hälytysääni on muistutus, että katsot näyttöruutuun - äänimerkki on suuri helpotus tähystykseen, kun seilaa pienellä miehistöllä tai yksin. Vahdissa on muutakin tekemistä kuin näyttöruutuun tuijottaminen! - Tämmönen tappaus
Koetan selostaa. kirjoitti:
Rannikko- ja saaristoväylillä, kuten vaikkapa Porkkalan tai Hangon selällä, CPA-hälytyksestä on pelkkää häiriötä.
AIS olisi erinomainen apu sinunkin veneessäsi, kunhan opettelet käyttämään sitä! Voit hyvin pitää AIS:n aina päällä Suomessa veneillessäsi, mutta älä pane mitään sen hälytyksistä päälle vilkasliikenteisessä saaristossa. AIS:sta näet esim. onko laivoja tulossa saaren takaa tai tuleeko laiva vastaan kapeikossa jne.
CPA-hälytyksen käyttämisestä on suuri apu avomerellä. AIS saattaa hälyyttää jo ennen kuin saat törmäyskurssilla olevasta aluksesta näköhavaintoa. Toisaalta voit todeta, mitkä kaukana olevista aluksista eivät sittenkään ole tulossa hälytysrajalle (esim. 1 nm) asti. Pelkkien näköhavaintojen perusteella ei aina ole helppo päätellä, miten läheltä eri alusten kurssit tulevat leikkaamaan.
AIS:n hälytysääni on muistutus, että katsot näyttöruutuun - äänimerkki on suuri helpotus tähystykseen, kun seilaa pienellä miehistöllä tai yksin. Vahdissa on muutakin tekemistä kuin näyttöruutuun tuijottaminen!Olet sen verran pahalla tuulella, etten viitsi käydä kanssasi keskustelua aisista tai muista laitteista. Oletat paljon, ja teet vääriä johtopäätöksiä.
Hyvää loppuelämää sinulle ja voimia lähipiirille. - Osaatko sittenkään?
Koetan selostaa. kirjoitti:
Rannikko- ja saaristoväylillä, kuten vaikkapa Porkkalan tai Hangon selällä, CPA-hälytyksestä on pelkkää häiriötä.
AIS olisi erinomainen apu sinunkin veneessäsi, kunhan opettelet käyttämään sitä! Voit hyvin pitää AIS:n aina päällä Suomessa veneillessäsi, mutta älä pane mitään sen hälytyksistä päälle vilkasliikenteisessä saaristossa. AIS:sta näet esim. onko laivoja tulossa saaren takaa tai tuleeko laiva vastaan kapeikossa jne.
CPA-hälytyksen käyttämisestä on suuri apu avomerellä. AIS saattaa hälyyttää jo ennen kuin saat törmäyskurssilla olevasta aluksesta näköhavaintoa. Toisaalta voit todeta, mitkä kaukana olevista aluksista eivät sittenkään ole tulossa hälytysrajalle (esim. 1 nm) asti. Pelkkien näköhavaintojen perusteella ei aina ole helppo päätellä, miten läheltä eri alusten kurssit tulevat leikkaamaan.
AIS:n hälytysääni on muistutus, että katsot näyttöruutuun - äänimerkki on suuri helpotus tähystykseen, kun seilaa pienellä miehistöllä tai yksin. Vahdissa on muutakin tekemistä kuin näyttöruutuun tuijottaminen!Mistä päättelet, ettei edellinen kirjoittaja osaisi käyttää AISia?
Mielestäni neuvosi olla käyttämättä hälytyksiä on hämmentävä.
Ensinnäkin lähetäviä AISeja on todella vähän - ei ole pelkoa liiasta informaatiosta.
Toiseksi AISeissa voi säätää hälytysrajat, joten turhia hälytyksiä ei tule, paitsi ehkä juuri satamassa, jossa toinen vene voi turvallisesti olla kymmenen metrin päässä. Kokenut veneilijä kuitenkin erottaa onko kyseessä viereisessä laiturissa oleva vene vai vastaan väylällä tuleva kärräri. Sen voi tietää mm. siitä, mitä plotteri näyttää ja toiseksi katsomalla ihan ympärilleen. Pienvenesatamassa ei tule rahtilaivaa laitureiden välistä.
Aika erikoinen lähestymistapa muutenkin tuo oman paremmuuden korostaminen. Yleensä ihmisten, jotka osaavat ja tietävät, ei tarvitse tuoda sitä esille. Se paljastuu muutenkin. Minulle jäi nyt sellainen kuva, että et ihan osaa ja siksi haluat ensimmäisenä sanoa että osaat ettei kukaan ehdi tuoda julki sitä, mikä tekstistä paistaa.
Korjaat varmasti, jos olen väärässä. - CPA-hälytyksestä
Osaatko sittenkään? kirjoitti:
Mistä päättelet, ettei edellinen kirjoittaja osaisi käyttää AISia?
Mielestäni neuvosi olla käyttämättä hälytyksiä on hämmentävä.
Ensinnäkin lähetäviä AISeja on todella vähän - ei ole pelkoa liiasta informaatiosta.
Toiseksi AISeissa voi säätää hälytysrajat, joten turhia hälytyksiä ei tule, paitsi ehkä juuri satamassa, jossa toinen vene voi turvallisesti olla kymmenen metrin päässä. Kokenut veneilijä kuitenkin erottaa onko kyseessä viereisessä laiturissa oleva vene vai vastaan väylällä tuleva kärräri. Sen voi tietää mm. siitä, mitä plotteri näyttää ja toiseksi katsomalla ihan ympärilleen. Pienvenesatamassa ei tule rahtilaivaa laitureiden välistä.
Aika erikoinen lähestymistapa muutenkin tuo oman paremmuuden korostaminen. Yleensä ihmisten, jotka osaavat ja tietävät, ei tarvitse tuoda sitä esille. Se paljastuu muutenkin. Minulle jäi nyt sellainen kuva, että et ihan osaa ja siksi haluat ensimmäisenä sanoa että osaat ettei kukaan ehdi tuoda julki sitä, mikä tekstistä paistaa.
Korjaat varmasti, jos olen väärässä.Lähettävät AISit ovat yleistyneet varsin nopeasti! Ne ovat pakollisia jo useissa avomerikilpailuissa, ehkä ensi vuonna mm Gotland Runtissakin. Monet huviveneilijät pitävät AIS-b-lähettimensä päällä koko ajan, myös ankkuroidessa ja satamassa. Heistä on varmaankin mukava, että kotiväki tai kaverit voivat internetin kautta seurata heidän liikkeitään.
AIS-lähettimien yleistymisen seurauksena CPA-hälyyttää saaristossa melkein koko ajan jostain lähettimestä, joka on säädetyn hälytysrajan sisäpuolella. Lyhin hälytysetäisyys ainakin omassa laitteessani on 1.0 mpk. Siksi laite piippaa miltei jatkuvasti esim. Ruotsin itärannikkoa sesonkikuukausina seilatessa; vähän väliä on joku 1nm sisällä oleva AIS-lähetin. Tietenkin kokenut veneilijä hyvin nopeasti huomaa, niinkuin kerroit, että toistuvasti kuuluva hälytysääni johtuu väylällä liikkuvista tai saarien takana ankkurissa olevista huviveneistä ja paljon harvemmin rahtilaivoista (nehän eivät edes liiku kaikilla veneilyväylillä). Miksi sinun mielestäsi hälytyksen pitäisi silti olla käytössä näissä olosuhteissa? Eikö hälytyksen voi kytkeä pois siksi ajaksi, kun liikkuu veneväylillä ja satamien/ankkuripaikkojen lähellä?
AIS-näyttö ei riipu siitä, onko kohtaamisetäisyydestä varoittava hälytysääni kytketty päälle vai ei. Näytölle tulevista tiedoista toteat aluksen nimen, nopeuden, etäisyyden sekä suunnan omaan veneeseesi nähden.
Osaamisjutut ja kuvittelut paremmuuden korostuksesta ovat omia tunnekuohujasi. Minulla ei ole tarvetta tuoda esille yhtään mitään. Nimim Käyttö Suomessa kertoi "ASI":n häirinneen. "Ensimmäinen varoitus tuli kun olin rantautumassa". Siksi arvelin ohjeistuksen tarpeelliseksi. En kai tullut ymmärretyksi,yli 50 v purjehtinut ikämies kun olen. Kenties ilmaisuni olivat vanhanaikaisia ja ärsyttäviä? Se ei ollut tarkoitus! - 3+9
CPA-hälytyksestä kirjoitti:
Lähettävät AISit ovat yleistyneet varsin nopeasti! Ne ovat pakollisia jo useissa avomerikilpailuissa, ehkä ensi vuonna mm Gotland Runtissakin. Monet huviveneilijät pitävät AIS-b-lähettimensä päällä koko ajan, myös ankkuroidessa ja satamassa. Heistä on varmaankin mukava, että kotiväki tai kaverit voivat internetin kautta seurata heidän liikkeitään.
AIS-lähettimien yleistymisen seurauksena CPA-hälyyttää saaristossa melkein koko ajan jostain lähettimestä, joka on säädetyn hälytysrajan sisäpuolella. Lyhin hälytysetäisyys ainakin omassa laitteessani on 1.0 mpk. Siksi laite piippaa miltei jatkuvasti esim. Ruotsin itärannikkoa sesonkikuukausina seilatessa; vähän väliä on joku 1nm sisällä oleva AIS-lähetin. Tietenkin kokenut veneilijä hyvin nopeasti huomaa, niinkuin kerroit, että toistuvasti kuuluva hälytysääni johtuu väylällä liikkuvista tai saarien takana ankkurissa olevista huviveneistä ja paljon harvemmin rahtilaivoista (nehän eivät edes liiku kaikilla veneilyväylillä). Miksi sinun mielestäsi hälytyksen pitäisi silti olla käytössä näissä olosuhteissa? Eikö hälytyksen voi kytkeä pois siksi ajaksi, kun liikkuu veneväylillä ja satamien/ankkuripaikkojen lähellä?
AIS-näyttö ei riipu siitä, onko kohtaamisetäisyydestä varoittava hälytysääni kytketty päälle vai ei. Näytölle tulevista tiedoista toteat aluksen nimen, nopeuden, etäisyyden sekä suunnan omaan veneeseesi nähden.
Osaamisjutut ja kuvittelut paremmuuden korostuksesta ovat omia tunnekuohujasi. Minulla ei ole tarvetta tuoda esille yhtään mitään. Nimim Käyttö Suomessa kertoi "ASI":n häirinneen. "Ensimmäinen varoitus tuli kun olin rantautumassa". Siksi arvelin ohjeistuksen tarpeelliseksi. En kai tullut ymmärretyksi,yli 50 v purjehtinut ikämies kun olen. Kenties ilmaisuni olivat vanhanaikaisia ja ärsyttäviä? Se ei ollut tarkoitus!Omassa plotterissa sitä hälytysääntä ei saa edes pois päältä (tai sitten en vain ole löytänyt, mistä se vaimennetaan). Alkaa pikkuhiljaa ottaa päähän ne huviveneiden AIS-lähettimet. Täysin turha keksintö, ei lisää kenenkään turvellisuutta.
- Laiteongelma
CPA-hälytyksestä kirjoitti:
Lähettävät AISit ovat yleistyneet varsin nopeasti! Ne ovat pakollisia jo useissa avomerikilpailuissa, ehkä ensi vuonna mm Gotland Runtissakin. Monet huviveneilijät pitävät AIS-b-lähettimensä päällä koko ajan, myös ankkuroidessa ja satamassa. Heistä on varmaankin mukava, että kotiväki tai kaverit voivat internetin kautta seurata heidän liikkeitään.
AIS-lähettimien yleistymisen seurauksena CPA-hälyyttää saaristossa melkein koko ajan jostain lähettimestä, joka on säädetyn hälytysrajan sisäpuolella. Lyhin hälytysetäisyys ainakin omassa laitteessani on 1.0 mpk. Siksi laite piippaa miltei jatkuvasti esim. Ruotsin itärannikkoa sesonkikuukausina seilatessa; vähän väliä on joku 1nm sisällä oleva AIS-lähetin. Tietenkin kokenut veneilijä hyvin nopeasti huomaa, niinkuin kerroit, että toistuvasti kuuluva hälytysääni johtuu väylällä liikkuvista tai saarien takana ankkurissa olevista huviveneistä ja paljon harvemmin rahtilaivoista (nehän eivät edes liiku kaikilla veneilyväylillä). Miksi sinun mielestäsi hälytyksen pitäisi silti olla käytössä näissä olosuhteissa? Eikö hälytyksen voi kytkeä pois siksi ajaksi, kun liikkuu veneväylillä ja satamien/ankkuripaikkojen lähellä?
AIS-näyttö ei riipu siitä, onko kohtaamisetäisyydestä varoittava hälytysääni kytketty päälle vai ei. Näytölle tulevista tiedoista toteat aluksen nimen, nopeuden, etäisyyden sekä suunnan omaan veneeseesi nähden.
Osaamisjutut ja kuvittelut paremmuuden korostuksesta ovat omia tunnekuohujasi. Minulla ei ole tarvetta tuoda esille yhtään mitään. Nimim Käyttö Suomessa kertoi "ASI":n häirinneen. "Ensimmäinen varoitus tuli kun olin rantautumassa". Siksi arvelin ohjeistuksen tarpeelliseksi. En kai tullut ymmärretyksi,yli 50 v purjehtinut ikämies kun olen. Kenties ilmaisuni olivat vanhanaikaisia ja ärsyttäviä? Se ei ollut tarkoitus!Ilmeisesti laitteissa on suuria eroja.
Simradin AIS valikosta saa valita törmäysvaroituksen niin, että kehä on pienimmillään 10m ja aika törmäykseen 5 min. Lisäksi kadonneen AIS singnaalin varoituksen saa pois siinä missä muutkin varoitukset.
Valvonta-ympyrän saa myös rajoitetua 10 metriin.
Näillä parametreilla ei turhia hälytyksiä juurikaan tule.
Ymmärrän hyvin, että jos informaatiotulva on suuri, se huonontaa turvallisuutta, koska siitä tulee vain häiriötä eikä tärkeä tieto erotu. Se ei ole kuitenkaan järjestelmän vaan laitteen vika. AIS itsessään ainakin minulla lisää turvallisuutta. Soisin, että useammallakin huviveneellä olisi lähettävä AIS. - 3+9
Laiteongelma kirjoitti:
Ilmeisesti laitteissa on suuria eroja.
Simradin AIS valikosta saa valita törmäysvaroituksen niin, että kehä on pienimmillään 10m ja aika törmäykseen 5 min. Lisäksi kadonneen AIS singnaalin varoituksen saa pois siinä missä muutkin varoitukset.
Valvonta-ympyrän saa myös rajoitetua 10 metriin.
Näillä parametreilla ei turhia hälytyksiä juurikaan tule.
Ymmärrän hyvin, että jos informaatiotulva on suuri, se huonontaa turvallisuutta, koska siitä tulee vain häiriötä eikä tärkeä tieto erotu. Se ei ole kuitenkaan järjestelmän vaan laitteen vika. AIS itsessään ainakin minulla lisää turvallisuutta. Soisin, että useammallakin huviveneellä olisi lähettävä AIS.Tulkitsen niin, että olet itse huviveneilijä. Millä tavoin koet turvallisuuttasi lisäävän, että osalla huviveneistä on lähettävä AIS (tai että jopa kaikilla olisi)? Huviveneilijän suurin hengenvaara ei tule muista huviveneistä vaan isoista laivoista huonossa näkyvyydessä. Ne pitäisi kyetä väistelemään.
- CPA ja TCPA käyttö?
Laiteongelma kirjoitti:
Ilmeisesti laitteissa on suuria eroja.
Simradin AIS valikosta saa valita törmäysvaroituksen niin, että kehä on pienimmillään 10m ja aika törmäykseen 5 min. Lisäksi kadonneen AIS singnaalin varoituksen saa pois siinä missä muutkin varoitukset.
Valvonta-ympyrän saa myös rajoitetua 10 metriin.
Näillä parametreilla ei turhia hälytyksiä juurikaan tule.
Ymmärrän hyvin, että jos informaatiotulva on suuri, se huonontaa turvallisuutta, koska siitä tulee vain häiriötä eikä tärkeä tieto erotu. Se ei ole kuitenkaan järjestelmän vaan laitteen vika. AIS itsessään ainakin minulla lisää turvallisuutta. Soisin, että useammallakin huviveneellä olisi lähettävä AIS.Varmastikin laitteissa on jotain käyttämiseen liittyviä ongelmia, mutta eikö kaikissa ole asetukset halutuille hälytyksille ja hälytysrajoille? Hälytyksen voi asettaa lähimmälle kohtaamisetäisyydelle (CPA) tai ajalle, joka kuluu tuohon lähimpään kohtaamisetäisyyteen (TCPA). Kysymyshän ei tiuetenkään ole ajasta törmäykseen (nimim. Laiteongelma).
Itse en asettaisi TCPA:ta kovin lyhyeksi, esim. 5 min, koska monet alukset liikkuvat suurella nopeudella, rahtialuskin jopa 20kn. Sellainen ehtii 5min:ssa liian lähelle, jos havaitseminen on pelkän hälytyksen varassa. Sitäkään en ymmärrä, miksi valvontaympyrän asettaisi 10 metriin. Eikö se merkitse törmäystä ennenkuin AIS hälyyttää? Vai oliko sittenkin kysymys 10 M:sta (M=mpk)? Itse käytän 10M asetusta.
Itselleni on tullut tavaksi käyttää avomerellä 1 mpk:n CPA-hälytystä. TPCA-hälytystä olen kokeillut moneen kertaan enkä koe sen antavan lisähyötyä. Valtameriä ylittäessäni minulla ei vielä ollut AIS-laitetta. Ehkä olisin käyttänyt vaikkapa 5mpk rajaa CPA:ssa, koska liikennettä on harvassa.
Minkälaisia hälytysrajoja käytätte? Kumpaa käytätte useammin CPA vai TCPA, vai molempia? Kokemuksia olisi kiva lukea!
Omassa Standard-Horizonissa on se harmittava ominaisuus, että käynnistynyt hälytys ei lopu ennenkuin hälytyksen laukaissut alus (AIS-lähetin) on jälleen hälytysrajan ulkopuolella. Hälytysäänen saa vaimennettua vain menemällä Menun kautta asetuksiin ja panemalla hälytykset off-asentoon. Jos CPA:n on pannut hälyttämään esim. 2 mailiin, tuuttausta pitää kuunnella, kunnes alus on omaan paattiin nähden ehtinyt siirtyä 4 nm ellei käy näpyttelemässä AISin nappuloita. - C/R
Laiteongelma kirjoitti:
Ilmeisesti laitteissa on suuria eroja.
Simradin AIS valikosta saa valita törmäysvaroituksen niin, että kehä on pienimmillään 10m ja aika törmäykseen 5 min. Lisäksi kadonneen AIS singnaalin varoituksen saa pois siinä missä muutkin varoitukset.
Valvonta-ympyrän saa myös rajoitetua 10 metriin.
Näillä parametreilla ei turhia hälytyksiä juurikaan tule.
Ymmärrän hyvin, että jos informaatiotulva on suuri, se huonontaa turvallisuutta, koska siitä tulee vain häiriötä eikä tärkeä tieto erotu. Se ei ole kuitenkaan järjestelmän vaan laitteen vika. AIS itsessään ainakin minulla lisää turvallisuutta. Soisin, että useammallakin huviveneellä olisi lähettävä AIS.10m:n hälytysraja lienee tarpeettoman pieni. Itse käytän 0,5 mailia. Koska plotteria tulee koko ajan katseltua, niin äänihälytystä ei tarvita. Myös kuittaushälytykset ovat tällöin tarpeettomat. Hälytysääni päällä panee hermot kireälle varsinkin vierassatamissa, joissa yhä useampi "unohtaa" AIS:in päälle.
- Lisää turvallisuutta
3+9 kirjoitti:
Tulkitsen niin, että olet itse huviveneilijä. Millä tavoin koet turvallisuuttasi lisäävän, että osalla huviveneistä on lähettävä AIS (tai että jopa kaikilla olisi)? Huviveneilijän suurin hengenvaara ei tule muista huviveneistä vaan isoista laivoista huonossa näkyvyydessä. Ne pitäisi kyetä väistelemään.
Minun maailmassani hengenvaara on ihan niitä äärimäisiä asioita. En mielelläni tee edes hätäväistöä saati sitten ryhdy puimaan veneiden kolhuja niiden osuessaan toisiinsa.
Minun mielestäni turvallisuutta lisää se, että on hyvä yleiskuva liikenteestä ja muista veneistä. Asia korostuu, kun liikennettä on paljon, näkyvyys huono ja väylä mutkainen.
En tiedä miten muilla on, mutta minun on joskus kaukaa vaikea erottaa jo sitä kumpaan suuntaan vene on menossa. AISista sen näkee heti. Kun kohtaita on paljon, on mukava nähdä onko takana jotain piilossa ja jos on, niin mihin suuntaan se on menossa.
Jos lähestytään asiaa turvallisuuskysymyksenä, niin sen voi tehdä kahdella tavalla. On relevanttia kysyä paraneeko turvallisuus, jos AIS kielletään samalla tavalla kuin lisäjarruvalot aikoinaan?
Minun turvallisuutta AIS lisää, muiden turvallisuutta se ei vähennä. Ehkä kyse on vasin siitä, miten sitä käyttää? - Säätöalue
C/R kirjoitti:
10m:n hälytysraja lienee tarpeettoman pieni. Itse käytän 0,5 mailia. Koska plotteria tulee koko ajan katseltua, niin äänihälytystä ei tarvita. Myös kuittaushälytykset ovat tällöin tarpeettomat. Hälytysääni päällä panee hermot kireälle varsinkin vierassatamissa, joissa yhä useampi "unohtaa" AIS:in päälle.
Viestintä on vaikea laji. Kun mainitsin, että valvontaetäisyyden voi asettaa vaikka 10 metriin ja kohtaamisajan viiteen minuuttiin, niin joku sanoi, että se on vähän. Niinpä onkin. Jos olisin kertonut maksimikantaman samalla, niin olisi vastattu että se on sekä liian paljon että liian vähän?
Olennaista viestissä piti olla, että laitetta voi säätää niin, ettei tule turhia hälytyksiä. Mitä sitten satamiin tulee, niin laitteen voi myös laittaa pois päältä. Ilmeisesti muissa laitteissa ei ole näitä hienouksia? - 3+9
Lisää turvallisuutta kirjoitti:
Minun maailmassani hengenvaara on ihan niitä äärimäisiä asioita. En mielelläni tee edes hätäväistöä saati sitten ryhdy puimaan veneiden kolhuja niiden osuessaan toisiinsa.
Minun mielestäni turvallisuutta lisää se, että on hyvä yleiskuva liikenteestä ja muista veneistä. Asia korostuu, kun liikennettä on paljon, näkyvyys huono ja väylä mutkainen.
En tiedä miten muilla on, mutta minun on joskus kaukaa vaikea erottaa jo sitä kumpaan suuntaan vene on menossa. AISista sen näkee heti. Kun kohtaita on paljon, on mukava nähdä onko takana jotain piilossa ja jos on, niin mihin suuntaan se on menossa.
Jos lähestytään asiaa turvallisuuskysymyksenä, niin sen voi tehdä kahdella tavalla. On relevanttia kysyä paraneeko turvallisuus, jos AIS kielletään samalla tavalla kuin lisäjarruvalot aikoinaan?
Minun turvallisuutta AIS lisää, muiden turvallisuutta se ei vähennä. Ehkä kyse on vasin siitä, miten sitä käyttää?Jos vähän kärjistän: huviveneiden lähettävä AIS saattaa jopa vähentää turvallisuutta, koska ne jatkuvat joutavat hälytykset kiristävät hermoja ja jossain kohtaa saattaa iskeä päälle päätös sammuttaa vastaanotin (joka taitaa yhä useammalla olla integroitu VHF:aan) kokonaan.
Oma mielipiteeni on, että huviveneiden kesken ei ylipäätään tule sellaisia väistökiireitä, joita AIS helpottaisi. - b-lähettimet yleisiä
C/R kirjoitti:
10m:n hälytysraja lienee tarpeettoman pieni. Itse käytän 0,5 mailia. Koska plotteria tulee koko ajan katseltua, niin äänihälytystä ei tarvita. Myös kuittaushälytykset ovat tällöin tarpeettomat. Hälytysääni päällä panee hermot kireälle varsinkin vierassatamissa, joissa yhä useampi "unohtaa" AIS:in päälle.
Hälytysrajojen asetukset ovat tietysti erilaiset, kun on kysymys ympärivuorokautisista purjehduksista avomerellä. Hälytysääni on verraton apu silloin - ja varsinkin kun purjehtii pienellä miehistöllä.
Omasta mielestäni AIS-lähettimien yleistyminen huviveneissä on myönteistä kehitystä. Se helpottaa niidenkin havaitsemista avomerellä tai näkyvyyden ollessa huono.
AIS:lla varustettujen alusten nimet, sijannit ja liikkeet voi nähdä vaikkapa kotona internetistä. Fastnet Race-kilpailussa vaaditaan jo AIS b-lähetin pakollisena turvallisuusvarusteena. Pian muissakin pitkissä avomerikilpailuissa.
Enemmän AIS-lähettimien yleistymisestä on turvallisuushyötyä kuin haittaa. Ainoa haittapuoli on mielestäni se, ettei AIS:n hälytyksiä enää kannata pitää päällä saaristossa purjehtiessa. Miksi siitä on haittaa, että moni "unohtaa" sammuttaa AIS-lähettimensä satamassa? - Kehitystä
3+9 kirjoitti:
Jos vähän kärjistän: huviveneiden lähettävä AIS saattaa jopa vähentää turvallisuutta, koska ne jatkuvat joutavat hälytykset kiristävät hermoja ja jossain kohtaa saattaa iskeä päälle päätös sammuttaa vastaanotin (joka taitaa yhä useammalla olla integroitu VHF:aan) kokonaan.
Oma mielipiteeni on, että huviveneiden kesken ei ylipäätään tule sellaisia väistökiireitä, joita AIS helpottaisi.Kunniotan näkemystäsi. Jokainen tekee päätöksensä omista lähtökohdistaan.
Jos oikein ymmärsin, niin vastustat huviveneiden AISisa turhien hälytysten takia etkä periaatteesta.
Turhat hälytykset ovat varmaankin kiusallisia, mutta kyse on laiteongelmasta ei järjestelmäongelmasta. Oletan, että et vastustaisi huvuveneiden AISia, jos siitä ei tulisi turhia hälytyksiä.
Lukkiintumattomia jarruja vastuttettaain aikoinaan mm sillä persuteella, että autot pysähtyvät nopeammin ja takanaoleva voi ajaa perään jos ei ole samaa tekniikkaa. Oletan, että AISien yleistyessä ostajat tulevat valveutuneemmiksi ja vaativat enemmän ominaisuuksia. Sitä kautta huonot vehkeet poistuvat markkinoilta. - 3+9
Kehitystä kirjoitti:
Kunniotan näkemystäsi. Jokainen tekee päätöksensä omista lähtökohdistaan.
Jos oikein ymmärsin, niin vastustat huviveneiden AISisa turhien hälytysten takia etkä periaatteesta.
Turhat hälytykset ovat varmaankin kiusallisia, mutta kyse on laiteongelmasta ei järjestelmäongelmasta. Oletan, että et vastustaisi huvuveneiden AISia, jos siitä ei tulisi turhia hälytyksiä.
Lukkiintumattomia jarruja vastuttettaain aikoinaan mm sillä persuteella, että autot pysähtyvät nopeammin ja takanaoleva voi ajaa perään jos ei ole samaa tekniikkaa. Oletan, että AISien yleistyessä ostajat tulevat valveutuneemmiksi ja vaativat enemmän ominaisuuksia. Sitä kautta huonot vehkeet poistuvat markkinoilta.No, mikä nyt sitten on periaatteellista ja mikä ei. Minusta lähettävä AIS on huviveneissä täysin hyödytön, koska huviveneet eivät muodosta toisilleen saati kauppalaivoille merkittävää törmäysuhkaa (tarkoitan tässä merkittävällä sekä todennäköisyyttä että seurauksia).
- hyödytönkö?
3+9 kirjoitti:
No, mikä nyt sitten on periaatteellista ja mikä ei. Minusta lähettävä AIS on huviveneissä täysin hyödytön, koska huviveneet eivät muodosta toisilleen saati kauppalaivoille merkittävää törmäysuhkaa (tarkoitan tässä merkittävällä sekä todennäköisyyttä että seurauksia).
Huviveneellä ei upota laivaa, mutta lähettävä AIS on paljon aktiivista tutkavastaajaakin parempi tae siitä, että sinut on siellä laivan bryggalla huomattu ja tiedostettu. Helpottaa elämää sielläkin.
- 3+9
hyödytönkö? kirjoitti:
Huviveneellä ei upota laivaa, mutta lähettävä AIS on paljon aktiivista tutkavastaajaakin parempi tae siitä, että sinut on siellä laivan bryggalla huomattu ja tiedostettu. Helpottaa elämää sielläkin.
Pidän edelleen kiinni hyödyttömyysnäkemyksestä. Mielestäni huviveneilijälle EI ole tärkeää, onko hänet havaittu siellä brygalla vaan se, että hän itse on tietoinen laivan liikkeistä ja osaa pysyä pois alta. Bryggalla on saatettu vaikkapa nukahtaa.
- hankintalistalla
3+9 kirjoitti:
Pidän edelleen kiinni hyödyttömyysnäkemyksestä. Mielestäni huviveneilijälle EI ole tärkeää, onko hänet havaittu siellä brygalla vaan se, että hän itse on tietoinen laivan liikkeistä ja osaa pysyä pois alta. Bryggalla on saatettu vaikkapa nukahtaa.
Ensisijaisesti pysytään poissa alta, toissijaisesti tehdään itsemme näkyväksi. Samalla helpotetaan toisten elämää. On siinä täysin vastaansanomattomia hyötyjä, vaikka suurin hyöty saadaankin jo vastaanottavalla. Lähettävän AISin valinta seuraavalle kaudelle on jo tekeillä.
- wrdfdsadgfqasae
hankintalistalla kirjoitti:
Ensisijaisesti pysytään poissa alta, toissijaisesti tehdään itsemme näkyväksi. Samalla helpotetaan toisten elämää. On siinä täysin vastaansanomattomia hyötyjä, vaikka suurin hyöty saadaankin jo vastaanottavalla. Lähettävän AISin valinta seuraavalle kaudelle on jo tekeillä.
No ei niillä kyllä todellakaan helpoteta toisten elämää. Huviveneen lähettämä AIS-signaali ei ketään hyödytä.
- matroos
Luulotauti on pahavika
- RannikkoIaivuri
Huviveneet väistää ammattiliikennettä, veneiden voimanlähteestä riippumatta.
- joko taas?
Ja mihin colregsin sääntöön kuvittelet ajatuksesi perustuvan? Tiedätkö itsekään mikä alus milloinkin on ammattiliikenteessä? Myös purjealuksia toimii säännöllisessä ammattiliikenteessä. Osa vesitaxeista on ajoittain virkistyskäytössä. Miten ne osoittavat ovatko työajossa vai vapaa-ajan liikenteessä?
Tammisaaressa olet varmaankin huomannut Metsähallituksen alumiiniveneitä. Tietävätkö niiden kuljettajat näistä uusista määräyksistä eivätkä turhaan rupea muuttamaan veneensä suuntaa ja nopeutta kohtaamistilanteessa esim. sinun huviveneesi kanssa? Tiedätkö sinä milloin Metsähallituksen vene on työtehtävässä eli ammattiliikenteessä, milloin vapaa-ajan ajossa? - Mikä sääntö?
Niinkö? Missä säännöissä tai laeissa noin sanotaan?
- aapinen esiin!
Taisit reputtaa laivuritutkinnossasi, vaikka nyt käytät rannikkolaivuri-nimimerkkiä?? Vai olisiko saaristolaivurikurssin opit unohtuneet jo kauan sitten? Eipä silti, kyllä me vapaa-ajan veneilijät olemme suurimman osan vuodesta muualla kuin vesillä ja siksi meriteiden säännöt tuppaavat hämärtymään. Siksi niitä on hyvä kerrata.
- Tiedätkö itsekään?
aapinen esiin! kirjoitti:
Taisit reputtaa laivuritutkinnossasi, vaikka nyt käytät rannikkolaivuri-nimimerkkiä?? Vai olisiko saaristolaivurikurssin opit unohtuneet jo kauan sitten? Eipä silti, kyllä me vapaa-ajan veneilijät olemme suurimman osan vuodesta muualla kuin vesillä ja siksi meriteiden säännöt tuppaavat hämärtymään. Siksi niitä on hyvä kerrata.
Voisitko kertoa, mikä oli edellisen kirjoituksen viesti?
Käsittääkseni sinulta kysyttiin mistä säännöstä oli kysymys ja sinä et siihen vastannut. Nyt jäi sellainen kuva, että sinulla ei ole säännöt hallussa koska et viittaa niihin.
Keskustelu etenee varmasti sujuvammin, kun vain kirjoitat mistä säännöstä on kysymys. - minä en tiedä
Tiedätkö itsekään? kirjoitti:
Voisitko kertoa, mikä oli edellisen kirjoituksen viesti?
Käsittääkseni sinulta kysyttiin mistä säännöstä oli kysymys ja sinä et siihen vastannut. Nyt jäi sellainen kuva, että sinulla ei ole säännöt hallussa koska et viittaa niihin.
Keskustelu etenee varmasti sujuvammin, kun vain kirjoitat mistä säännöstä on kysymys.Jos kysytään, minkä säännön mukaan huvivene väistää ammattiliikennettä, siihen on hyvin vaikeaa, jopa mahdotonta vastata.
- Ei kaada oppi
minä en tiedä kirjoitti:
Jos kysytään, minkä säännön mukaan huvivene väistää ammattiliikennettä, siihen on hyvin vaikeaa, jopa mahdotonta vastata.
Ei ole tullut minulekaan vastaan.
Siksipä odotankin mielenkiinnolla josko oppisi jotain uutta ;D - Toistan asiani
Tiedätkö itsekään? kirjoitti:
Voisitko kertoa, mikä oli edellisen kirjoituksen viesti?
Käsittääkseni sinulta kysyttiin mistä säännöstä oli kysymys ja sinä et siihen vastannut. Nyt jäi sellainen kuva, että sinulla ei ole säännöt hallussa koska et viittaa niihin.
Keskustelu etenee varmasti sujuvammin, kun vain kirjoitat mistä säännöstä on kysymys.Viestini oli vastaus nimimerkille Rannikkolaivuri!
"Rannikkolaivuri" väitti: "Huviveneet väistää ammattiliikennettä".
Kysyn edelleen: mikä on se sääntö, johon "Rannikkolaivuri" perustaa luulonsa? Sama uskomus taitaa olla joillain muullakin? Mistä sellainen käsitys tulee?
Colregs ei tunne tuollaista väistämissääntöä. Siksi arvelin, että itse kunkin olisi hyvä kerrata meriteiden säännöt eikä tehdä omia tulkintojaan hatarien muistikuviensa perusteella.
Selvisikö asiani nyt? - yhteiset peliäännöt
Ei kaada oppi kirjoitti:
Ei ole tullut minulekaan vastaan.
Siksipä odotankin mielenkiinnolla josko oppisi jotain uutta ;DMeriturvallisuuden ja ystävällisen ilmapiirin kannalta olisi kiva, jos kaikki tuntisivat yhteiset pelisäännöt ja noudattaisivat niitä.
Meriteiden säännöt (colregs) on ne pelisäännöt, jotka ovat voimassa. Miksi pitää keksiä omia sääntöjä tai tulkintoja, joita muut eivät tunne? Eikö kv.säännöistä poikkeaminen ole rinnastettavissa niihin autoilijoihin, jotka maantieliikenteessä näyttävät noudattavan täysin omia sääntöjään? - Osataan lukeakin
yhteiset peliäännöt kirjoitti:
Meriturvallisuuden ja ystävällisen ilmapiirin kannalta olisi kiva, jos kaikki tuntisivat yhteiset pelisäännöt ja noudattaisivat niitä.
Meriteiden säännöt (colregs) on ne pelisäännöt, jotka ovat voimassa. Miksi pitää keksiä omia sääntöjä tai tulkintoja, joita muut eivät tunne? Eikö kv.säännöistä poikkeaminen ole rinnastettavissa niihin autoilijoihin, jotka maantieliikenteessä näyttävät noudattavan täysin omia sääntöjään?Tuo on taivaan tosi, täällä on paljon irtiotoja, joista tosin monet koskevat huviveneiden keskinäisiä kohtaamisia. Aina välillä kuitenkin törmää väitteeseen, jonka mukaan huvivene väistää ammattiliikennettä.
Olisiko pikkuhiljaa iaka kypsä sille, että heitämme nyrkkisäännöt romukoppaan ja unohdetaan nämä moottovene väistää AINA purjevenettä ja ammattiliikennettä väistetään AINA.
Onhan se usein näin, mutta nyt kun osataan syödä veitsellä ja haarukalla, niin voidaan mennä syvemmälle sääntöihin ja käydä eri tilanteet läpi ja mihin sääntökohtiin ne perustuvat.
- Ei erioikeuksia
Ammattiliikenteessä olevia aluksia ohjaavat ammattilaiset. He osaavat väistää tarvittaessa.
- osaa jos haluaa
Osaavat varmaan, mutta sieltäkin löytyy niitä, jotka eivät halua väistää. Saattoi hyvin olla sellainen siellä Pietarinkarillakin puikoissa.
- ENNAKKOTAPAUKSIA
Alusten koko ja kohtaamisalue merkitsevät myös jotakin. Se selviää sääntöjä tulkitessa, tai sitten ei.
Asiasta on ennakkopäätöksiä käräjäoikeudelta. Ne joihin viittaan, maksoivat "oikeassa" olleille muistaakseni vain muutaman satasen tai tonnin.
Esimerkiksi Kustaanmiekassa tai sitä riittävän lähellä, sopivankokoisen laivan eteen työntiminen saattaa johtaa kuolemantuomioon. Välittömään. Koskee moottori- ja purjeveneitä tasapuolisesti.- Kustaanmiekasta
Kustaanmiekka on useimmille laivoille ahdas kulkuväylä, jossa niitä on väistettävä. Helsinki VTS huolehtii, että Kustaanmiekassa ei ole kahta isoa laivaa samanaikaisesti.
Luotsikutterille ei ole ahtaita kulkuväyliä käytännössä missään, ja moottoriveneenä se väistää aina purjevoimalla liikkuvia aluksia. - Kanan lento
Kustaanmiekasta kirjoitti:
Kustaanmiekka on useimmille laivoille ahdas kulkuväylä, jossa niitä on väistettävä. Helsinki VTS huolehtii, että Kustaanmiekassa ei ole kahta isoa laivaa samanaikaisesti.
Luotsikutterille ei ole ahtaita kulkuväyliä käytännössä missään, ja moottoriveneenä se väistää aina purjevoimalla liikkuvia aluksia.Ahtaus on väylän ominaisuus ei aluksen.
Kaikkien alusten pitää kulkea oikealla laidalla ahtaassa väylässä ei vain niiden, joille se on todella ahdas. Muussa tapauksessa pitäisi määritellä Colregiin laivan leveyden suhde väylän leveyteen.
Sellaisessa tilanteessa säännöt muuttuisivat joka hetki aluksille ja olisivat erilaiset eri aluksille. Kun mietit hieman, niin huomaat, ettei väistämissäännöistä olisi mitään hyötyä sellaisina. - Rikosilmoitus
Kanan lento kirjoitti:
Ahtaus on väylän ominaisuus ei aluksen.
Kaikkien alusten pitää kulkea oikealla laidalla ahtaassa väylässä ei vain niiden, joille se on todella ahdas. Muussa tapauksessa pitäisi määritellä Colregiin laivan leveyden suhde väylän leveyteen.
Sellaisessa tilanteessa säännöt muuttuisivat joka hetki aluksille ja olisivat erilaiset eri aluksille. Kun mietit hieman, niin huomaat, ettei väistämissäännöistä olisi mitään hyötyä sellaisina.No tottakai alusten koolla on merkitystä sen suhteen onko väylä niille ahdas vai ei.
Mutta ohje kaikille niille jotka kuvittelevat purjeveneen luovimisen väylällä olevan kiellettyä: rikosilmoitusta vaan poliisille! Nauretaan sitten yhdessä sille joka osoittautuu idiootiksi ... - taas tätä
Kanan lento kirjoitti:
Ahtaus on väylän ominaisuus ei aluksen.
Kaikkien alusten pitää kulkea oikealla laidalla ahtaassa väylässä ei vain niiden, joille se on todella ahdas. Muussa tapauksessa pitäisi määritellä Colregiin laivan leveyden suhde väylän leveyteen.
Sellaisessa tilanteessa säännöt muuttuisivat joka hetki aluksille ja olisivat erilaiset eri aluksille. Kun mietit hieman, niin huomaat, ettei väistämissäännöistä olisi mitään hyötyä sellaisina.Ja mistä lähteestä tuo tieto on peräisin? Mikä hyvänsä venekokoluokan alus mahtuu Kustaanmiekassa pyörimään kahdeksikkoa. Pysähtyminen ja pakittaminenkaan ei tuota minkäänlaista vaikeutta. Sellainen ei voi mitenkään vaatia erioikeuksia toiselta samanlaiselta vedoten siihen, että voi navigoida vain siinä väylässä.
Mitään mittasuhteita ei säännöksiin tarvita, ahtaus on määritelty liikehtimiskykynä ja syväysrajoitteena. - asiat riitelee
taas tätä kirjoitti:
Ja mistä lähteestä tuo tieto on peräisin? Mikä hyvänsä venekokoluokan alus mahtuu Kustaanmiekassa pyörimään kahdeksikkoa. Pysähtyminen ja pakittaminenkaan ei tuota minkäänlaista vaikeutta. Sellainen ei voi mitenkään vaatia erioikeuksia toiselta samanlaiselta vedoten siihen, että voi navigoida vain siinä väylässä.
Mitään mittasuhteita ei säännöksiin tarvita, ahtaus on määritelty liikehtimiskykynä ja syväysrajoitteena.Kun olet noin varma, niin laitapa linkki, josta selviää miten väylän ahtaus on määritelty aluksen koon perusteella.
Minä laitan sitten linkin, jonka mukaan ei ole. - vanha tuttu
asiat riitelee kirjoitti:
Kun olet noin varma, niin laitapa linkki, josta selviää miten väylän ahtaus on määritelty aluksen koon perusteella.
Minä laitan sitten linkin, jonka mukaan ei ole.Aivan kuin et luulisi ymmärtäväsi, mitä tarkoitetaan, mutta tässä pyytämäsi linkki. Sattui olemaan ensimmäinen sadoista googlen tarjoamista.
- Terä puuttuu
vanha tuttu kirjoitti:
Aivan kuin et luulisi ymmärtäväsi, mitä tarkoitetaan, mutta tässä pyytämäsi linkki. Sattui olemaan ensimmäinen sadoista googlen tarjoamista.
Teksti oli nasevaa, mutta siitä katkesi terä koska ei ole linkkiä :D
- narrow channel
Terä puuttuu kirjoitti:
Teksti oli nasevaa, mutta siitä katkesi terä koska ei ole linkkiä :D
Kansaivälisissä meriteiden säännöissä (COLREGS) ei todellakaan ole ahtaan kulkuväylän määritelmää!
http://crump-co.com.hk/crump-bullet/The-Neftegaz-67-Defining-the-narrow-channel.html
Juridisesti ahtaan väylän määrittely on tehty tapauskohtaisesti jokaisessa oikeudenkäynnissä erikseen. Ymmärsin tästä artikkelista, että aluksen koolla ja syväyksellä oli ratkaiseva merkitys, kun oikeudenkäynnissä päätettiin oliko väylä ollut ahdas kulkuväylä (narrow channel) vai ei.
http://towmasters.wordpress.com/2011/07/25/narrow-channels-working-towards-a-useful-definition/
Tässä artikkelissa todetaan, että kansainvälinen konferenssi oli ehdottanut ahtaan kulkuväylän (narrow channel) määritelmän lisäämistä COLREGSiin, mutta US Congress ei käsitellyt asiaa. US Coast Guardin kanta oli, että sellainen ahtaan väylän määritelmä, joka sopisi kaikkiin tilanteisiin, on mahdottomuus.
http://papers.ssrn.com/sol3/papers.cfm?abstract_id=1469217
Kullakin valtiolla on kyllä oikeus päättää omien sisäisten kulkuvesiensä säännöistä, mutta ei voi muuttaa COLREGSia. - sekin vielä
Terä puuttuu kirjoitti:
Teksti oli nasevaa, mutta siitä katkesi terä koska ei ole linkkiä :D
http://www.steamshipmutual.com/Posters/COLREGSRule9NarrowChannels.pdf
Tiesit linkin puuttumisesta huolimatta, mistä on kyse. - oikeuskäytäntö ohjaa
narrow channel kirjoitti:
Kansaivälisissä meriteiden säännöissä (COLREGS) ei todellakaan ole ahtaan kulkuväylän määritelmää!
http://crump-co.com.hk/crump-bullet/The-Neftegaz-67-Defining-the-narrow-channel.html
Juridisesti ahtaan väylän määrittely on tehty tapauskohtaisesti jokaisessa oikeudenkäynnissä erikseen. Ymmärsin tästä artikkelista, että aluksen koolla ja syväyksellä oli ratkaiseva merkitys, kun oikeudenkäynnissä päätettiin oliko väylä ollut ahdas kulkuväylä (narrow channel) vai ei.
http://towmasters.wordpress.com/2011/07/25/narrow-channels-working-towards-a-useful-definition/
Tässä artikkelissa todetaan, että kansainvälinen konferenssi oli ehdottanut ahtaan kulkuväylän (narrow channel) määritelmän lisäämistä COLREGSiin, mutta US Congress ei käsitellyt asiaa. US Coast Guardin kanta oli, että sellainen ahtaan väylän määritelmä, joka sopisi kaikkiin tilanteisiin, on mahdottomuus.
http://papers.ssrn.com/sol3/papers.cfm?abstract_id=1469217
Kullakin valtiolla on kyllä oikeus päättää omien sisäisten kulkuvesiensä säännöistä, mutta ei voi muuttaa COLREGSia.Ensimmäinen linkki sisälsi oikeuden päätöksen siitä, että kyseessä oli ahdas väylä. Ei niin yllättäen, asiassa viitattiin siihen, ettei ahdasta väylää ole kuvattu säännöissä. Kyse ei ollut aluksien ominaisuudesta vaan väylän.
Toisessa pohdittiin säännön kohtaa, jossa pitää antaa tietä alukselle, joka voi kulkea turvallisesti ahtaassa väylässä. Ydinajatuksena oli se, miten määritellään turvallinen, onko se pituuden vai syväyksen vai jonkin muun mukaisesti päätelty. Myös lakimiehiä siteerattiin siinä, kun heidän käsityksen mukaan jokaisen pitäisi etukäteen pystyä päättelemään onko väylä ahdas vai ei. Tässä ei kuitenkaan ollut päätöstä vaan samaa pohdintaa kuin täälläkin, ainoastaan valovuosia fiksummin.
Kolmannessa on saman asian pohdintaa peräti 77 sivua ja ainoana johtopäätöksenä, että ahtaan väylän tulkinnan pitäisi olla ensisijainen.
Niin tai näin, näissä linkeissä ei ollut mitään uutta. Niissä tuli esille se, etä oikeuskäytäntö määrittelee onko väylä ahdas. Mikä asian tekee kiinostavaksi, oikeudessa määrättiin väylä eikä suhteutettu sitä millään tavalla aluksen kokoon eli tämän ennakkopäätöksen jälkeen väylä on ahdas kaikille.
Saman suuntaisesti on suomessakin. Suomessa on kaikki merkityt väylät tulkittu ahtaiksi. http://www.merioikeus.com/6
Nyt huomautan vielä, että vaikka ei tykkäisi sivusta, niin sivun perustelut eivät muutu toiseksi. Kyse on oikeuskäytännöstä ja luetellut tapaukset ovat sitä, vaikka sivusto ei olekaan virallinen.
Toki oikeustapauksista voi tehdä omat vastakkaiset johtopäätökset, mutta perustelujen pitää olla merioikeuden sivuja paremmat. - Samaa vanhaa
sekin vielä kirjoitti:
http://www.steamshipmutual.com/Posters/COLREGSRule9NarrowChannels.pdf
Tiesit linkin puuttumisesta huolimatta, mistä on kyse.Tuossa linkissä kerrotaan miten ahtaassa väylässä toimitaan. Se ei kerro koska väylä on ahdas.
- näin sen näin
oikeuskäytäntö ohjaa kirjoitti:
Ensimmäinen linkki sisälsi oikeuden päätöksen siitä, että kyseessä oli ahdas väylä. Ei niin yllättäen, asiassa viitattiin siihen, ettei ahdasta väylää ole kuvattu säännöissä. Kyse ei ollut aluksien ominaisuudesta vaan väylän.
Toisessa pohdittiin säännön kohtaa, jossa pitää antaa tietä alukselle, joka voi kulkea turvallisesti ahtaassa väylässä. Ydinajatuksena oli se, miten määritellään turvallinen, onko se pituuden vai syväyksen vai jonkin muun mukaisesti päätelty. Myös lakimiehiä siteerattiin siinä, kun heidän käsityksen mukaan jokaisen pitäisi etukäteen pystyä päättelemään onko väylä ahdas vai ei. Tässä ei kuitenkaan ollut päätöstä vaan samaa pohdintaa kuin täälläkin, ainoastaan valovuosia fiksummin.
Kolmannessa on saman asian pohdintaa peräti 77 sivua ja ainoana johtopäätöksenä, että ahtaan väylän tulkinnan pitäisi olla ensisijainen.
Niin tai näin, näissä linkeissä ei ollut mitään uutta. Niissä tuli esille se, etä oikeuskäytäntö määrittelee onko väylä ahdas. Mikä asian tekee kiinostavaksi, oikeudessa määrättiin väylä eikä suhteutettu sitä millään tavalla aluksen kokoon eli tämän ennakkopäätöksen jälkeen väylä on ahdas kaikille.
Saman suuntaisesti on suomessakin. Suomessa on kaikki merkityt väylät tulkittu ahtaiksi. http://www.merioikeus.com/6
Nyt huomautan vielä, että vaikka ei tykkäisi sivusta, niin sivun perustelut eivät muutu toiseksi. Kyse on oikeuskäytännöstä ja luetellut tapaukset ovat sitä, vaikka sivusto ei olekaan virallinen.
Toki oikeustapauksista voi tehdä omat vastakkaiset johtopäätökset, mutta perustelujen pitää olla merioikeuden sivuja paremmat.Ensimmäisesää tapauksessa todettiin: "What constitutes a “narrow channel” is largely a matter of fact and, arguably, is open to a subjective perspective." Mistään ei käy ilmi, että väylä olisi todettu ahtaaksi muutoin kuin tässä käsitellyssä tapauksessa. Ja kysehän oli kahden laivan kohtaamisesta.
Kakkonen oli hinaajan kapteenin tai jonkun perämiehen pohdintaa, ei oikeuskäytäntöä. Määrävimmiksi ahtaan väylän rajoiksi pääteltiin syväys ja liikehtimiskyky.
Kolmannen keissin ydin on : "court has ruled that a particular portion of a waterway, under a particular set of circumstances was or was not a 'narrow channel". Huomattakoon sanonta "under a particular set of circumstances". Ja taas kaksi laivaluokan alusta vastakkain.
Tuo monesti siteerattu ajatus, joka merioikeus.comissakin esitetään, on toki viranomaisen lausuma. Mutta vaikka sitä ei lausumassa erikseen mainitakaan, se laitos on kiinnostunut ainoastaan kauppamerenkulusta. Ja sekin jättää hyvin ympäripyöreästi ne selkävedet ulkopuolelle.
Ei siis todellakaan mitään uutta. Mitään yleispätevää ennakkopäätöstä ei ole olemassa, vaan päätökset tehdään tapaus tapaukselta. Ja mikä hyvänsä oikeuden päätös on merioikeus.comia parempi. - Selvät päätökset
näin sen näin kirjoitti:
Ensimmäisesää tapauksessa todettiin: "What constitutes a “narrow channel” is largely a matter of fact and, arguably, is open to a subjective perspective." Mistään ei käy ilmi, että väylä olisi todettu ahtaaksi muutoin kuin tässä käsitellyssä tapauksessa. Ja kysehän oli kahden laivan kohtaamisesta.
Kakkonen oli hinaajan kapteenin tai jonkun perämiehen pohdintaa, ei oikeuskäytäntöä. Määrävimmiksi ahtaan väylän rajoiksi pääteltiin syväys ja liikehtimiskyky.
Kolmannen keissin ydin on : "court has ruled that a particular portion of a waterway, under a particular set of circumstances was or was not a 'narrow channel". Huomattakoon sanonta "under a particular set of circumstances". Ja taas kaksi laivaluokan alusta vastakkain.
Tuo monesti siteerattu ajatus, joka merioikeus.comissakin esitetään, on toki viranomaisen lausuma. Mutta vaikka sitä ei lausumassa erikseen mainitakaan, se laitos on kiinnostunut ainoastaan kauppamerenkulusta. Ja sekin jättää hyvin ympäripyöreästi ne selkävedet ulkopuolelle.
Ei siis todellakaan mitään uutta. Mitään yleispätevää ennakkopäätöstä ei ole olemassa, vaan päätökset tehdään tapaus tapaukselta. Ja mikä hyvänsä oikeuden päätös on merioikeus.comia parempi.En ole kovin eri mieltä.
Ahdasta väylää ei ole määritelty niin, että ennalta voitaisiin tietää onko kyseessä ahdas väylä vai ei. Se on ongelma koska jälkikääteen saatavasta oikeuden päätöksestä ei ole apua silloin, kun päätös väistämisestä tms tehdään.
Pohdinnalla ei ole merkitystä koska se ei vaikuta oikeuden päätöksiin ja muutenkaan "toisaalta ja toisaalta" miettiminen ei ainakaan helpota tulkintaa. Argumentteja löytyy puolin jos toisin.
Kolmannessa keississä,- joka on ainoa jolla on merkitystä koska siinä tulkitaan lakia vastuullisesti niin että siitä saadaan sitova selkeä päätös - otettiin kantaa siihen, että salmi oli ahdas kulkuväylä. Oikeus ei millään tavalla ottanut kantaa alusten kokoon tms. Päätös oli vain väylän ominaisuudesta johtuva.
Ei ole olemassa yleispätevää määrittelyä ahtaalle kulkuväylälle, mutta oikeuskäytäntö on. Se on meillä johdonmukaisesti siihen suuntaan, että meillä merkityt väylät ovat ahtaita.
Mielenkiintoiseksi asian tekee se, että ei ole yhtään päätöstä, jossa perusteina käytetään alusten kokoa. Jos koolla olisi merkitystä päätöksessä lukisi, että "alusten koosta johtuen" tms. Jos aluksen koolla olisi merkitystä, niin se olisi ihan PAKKO olla päätösten perusteluissa. - Puuppua generoidaan
Selvät päätökset kirjoitti:
En ole kovin eri mieltä.
Ahdasta väylää ei ole määritelty niin, että ennalta voitaisiin tietää onko kyseessä ahdas väylä vai ei. Se on ongelma koska jälkikääteen saatavasta oikeuden päätöksestä ei ole apua silloin, kun päätös väistämisestä tms tehdään.
Pohdinnalla ei ole merkitystä koska se ei vaikuta oikeuden päätöksiin ja muutenkaan "toisaalta ja toisaalta" miettiminen ei ainakaan helpota tulkintaa. Argumentteja löytyy puolin jos toisin.
Kolmannessa keississä,- joka on ainoa jolla on merkitystä koska siinä tulkitaan lakia vastuullisesti niin että siitä saadaan sitova selkeä päätös - otettiin kantaa siihen, että salmi oli ahdas kulkuväylä. Oikeus ei millään tavalla ottanut kantaa alusten kokoon tms. Päätös oli vain väylän ominaisuudesta johtuva.
Ei ole olemassa yleispätevää määrittelyä ahtaalle kulkuväylälle, mutta oikeuskäytäntö on. Se on meillä johdonmukaisesti siihen suuntaan, että meillä merkityt väylät ovat ahtaita.
Mielenkiintoiseksi asian tekee se, että ei ole yhtään päätöstä, jossa perusteina käytetään alusten kokoa. Jos koolla olisi merkitystä päätöksessä lukisi, että "alusten koosta johtuen" tms. Jos aluksen koolla olisi merkitystä, niin se olisi ihan PAKKO olla päätösten perusteluissa."Ei ole olemassa yleispätevää määrittelyä ahtaalle kulkuväylälle, mutta oikeuskäytäntö on. Se on meillä johdonmukaisesti siihen suuntaan, että meillä merkityt väylät ovat ahtaita"
Johtopäätös on täyttä puppua! - Hyvin uppoaa
oikeuskäytäntö ohjaa kirjoitti:
Ensimmäinen linkki sisälsi oikeuden päätöksen siitä, että kyseessä oli ahdas väylä. Ei niin yllättäen, asiassa viitattiin siihen, ettei ahdasta väylää ole kuvattu säännöissä. Kyse ei ollut aluksien ominaisuudesta vaan väylän.
Toisessa pohdittiin säännön kohtaa, jossa pitää antaa tietä alukselle, joka voi kulkea turvallisesti ahtaassa väylässä. Ydinajatuksena oli se, miten määritellään turvallinen, onko se pituuden vai syväyksen vai jonkin muun mukaisesti päätelty. Myös lakimiehiä siteerattiin siinä, kun heidän käsityksen mukaan jokaisen pitäisi etukäteen pystyä päättelemään onko väylä ahdas vai ei. Tässä ei kuitenkaan ollut päätöstä vaan samaa pohdintaa kuin täälläkin, ainoastaan valovuosia fiksummin.
Kolmannessa on saman asian pohdintaa peräti 77 sivua ja ainoana johtopäätöksenä, että ahtaan väylän tulkinnan pitäisi olla ensisijainen.
Niin tai näin, näissä linkeissä ei ollut mitään uutta. Niissä tuli esille se, etä oikeuskäytäntö määrittelee onko väylä ahdas. Mikä asian tekee kiinostavaksi, oikeudessa määrättiin väylä eikä suhteutettu sitä millään tavalla aluksen kokoon eli tämän ennakkopäätöksen jälkeen väylä on ahdas kaikille.
Saman suuntaisesti on suomessakin. Suomessa on kaikki merkityt väylät tulkittu ahtaiksi. http://www.merioikeus.com/6
Nyt huomautan vielä, että vaikka ei tykkäisi sivusta, niin sivun perustelut eivät muutu toiseksi. Kyse on oikeuskäytännöstä ja luetellut tapaukset ovat sitä, vaikka sivusto ei olekaan virallinen.
Toki oikeustapauksista voi tehdä omat vastakkaiset johtopäätökset, mutta perustelujen pitää olla merioikeuden sivuja paremmat.Hyvin se merioikeus.com höyniin persuihin näyttää uppoavan.
Masentavaa. - Termit selviksi
Selvät päätökset kirjoitti:
En ole kovin eri mieltä.
Ahdasta väylää ei ole määritelty niin, että ennalta voitaisiin tietää onko kyseessä ahdas väylä vai ei. Se on ongelma koska jälkikääteen saatavasta oikeuden päätöksestä ei ole apua silloin, kun päätös väistämisestä tms tehdään.
Pohdinnalla ei ole merkitystä koska se ei vaikuta oikeuden päätöksiin ja muutenkaan "toisaalta ja toisaalta" miettiminen ei ainakaan helpota tulkintaa. Argumentteja löytyy puolin jos toisin.
Kolmannessa keississä,- joka on ainoa jolla on merkitystä koska siinä tulkitaan lakia vastuullisesti niin että siitä saadaan sitova selkeä päätös - otettiin kantaa siihen, että salmi oli ahdas kulkuväylä. Oikeus ei millään tavalla ottanut kantaa alusten kokoon tms. Päätös oli vain väylän ominaisuudesta johtuva.
Ei ole olemassa yleispätevää määrittelyä ahtaalle kulkuväylälle, mutta oikeuskäytäntö on. Se on meillä johdonmukaisesti siihen suuntaan, että meillä merkityt väylät ovat ahtaita.
Mielenkiintoiseksi asian tekee se, että ei ole yhtään päätöstä, jossa perusteina käytetään alusten kokoa. Jos koolla olisi merkitystä päätöksessä lukisi, että "alusten koosta johtuen" tms. Jos aluksen koolla olisi merkitystä, niin se olisi ihan PAKKO olla päätösten perusteluissa.Mitä tarkkaan ottaen tarkoitat "oikeuskäytännöllä"?
- Oikea osoite
Puuppua generoidaan kirjoitti:
"Ei ole olemassa yleispätevää määrittelyä ahtaalle kulkuväylälle, mutta oikeuskäytäntö on. Se on meillä johdonmukaisesti siihen suuntaan, että meillä merkityt väylät ovat ahtaita"
Johtopäätös on täyttä puppua!Väylistä vastaavan viranomaisen ohjeissa on lähes kaikki väylät määritelty ahtaiksi kulkuväyliksi. Silloin niillä toimitaan sen mukaan, tai jos olet eri mieltä niin sinne vain sitten vaatimaan muutosta asiaan, ei se näillä palstoilla itkemällä muutu...
- näin meillä
Jos purjehdin myötätuuleen väylän vasenta reunaa ja laiva tulee vastaan, käännän veneen ympäri vastatuuleen jolloin olen väylän oikeassa reunassa säännön 9 mukaisesti, ja pystyn myös pysymään poissa laivan edestä, koska tuuli ei enää pakota venettä liikkumaan eteenpäin paikkaan johon en ehkä mahtuisikaan.
Jos taas olisin toisessa reunassa joko joutuisin ylittämään väylän mikä voisi johtaa yhteen törmäykseen tai olisin väärässä reunassa. en siis jatkossakaan tee niin. Jatkaminen suoraan myötäiseen taas tekisi veneestäni väistämiskyvyttömän, veneessäni kun ei jarruja ole.
Jos veneeni kulkee matalan sillan tai ilmajohdon alta, väylä on veneelleni ahdas, koska veneeni korkeus estää navigoimasta muualla kuin itse kulkuaukossa, ts en pysty väistämään suuntaa muuttamalla törmäämättä siltaan. Tämä tilanne ei kuitenkaan kauaa kestä, mutta on olemassa juuri kyseisellä hetkellä.
Tämä siis sisäisillä kulkuvesillä suomessa liikkuessani, jossa suomalainen oikeusistuin tulkitsee lakia. Tällöin määrääväksi seikaksi voi muodostua onko väylä ahdas, eikä se onko se kapea (=narrow channel).- Kun mulle sopii
En ymmärrä ajatuksenjuoksua.
Jos menet ahtaan väylän väärää laitaa, niin se ei ole vastoin sääntöjä, jos ei ole vastaantulijoita?
Sääntö on voimassa jatkuvasti ei vain silloin, kun se itselle parhaiten sopii. Tosin täällä on myös paljon sellaisia, joiden mielestä säännössä lukee ettei se koske purjealuksia.
Monta tulkintaa, vaikka sanoja on vähän. - näin meillä
Kun mulle sopii kirjoitti:
En ymmärrä ajatuksenjuoksua.
Jos menet ahtaan väylän väärää laitaa, niin se ei ole vastoin sääntöjä, jos ei ole vastaantulijoita?
Sääntö on voimassa jatkuvasti ei vain silloin, kun se itselle parhaiten sopii. Tosin täällä on myös paljon sellaisia, joiden mielestä säännössä lukee ettei se koske purjealuksia.
Monta tulkintaa, vaikka sanoja on vähän.Ajatuksenjuoksu on että yhteentörmäyksen vättäminen on tärkeintä.
Jos ei ole muuta liikennettä mihinkään suuntaan ei ole yhteentörmäyksen mahdollisuutta, jolloin colreg:n voisi vaikka unohtaa.
jos on muuta liikennettä tulee toimia niin että yhteentörmäykseltä vältytään. Silloin ei voi toikkaroida väylän poikki laivan keulan edestä, eikä ahtaalla väylällä mahdu aina etenemään entisellä nopeudella suoraankaan. Siispä pitää voida tarvittaessa pysäyttää siihen kohtaan missä väylä on leveimmillään, eli on käytettävä ns turvallista nopeutta. Sen saavuttaminen myötätuulessa purjeet ylhäällä on mahdotonta, joten käännetään vastatuuleen jo ennen yhteentörmäyksen mahdollisuutta ja ennen väistämistilannetta. Silloin on oltava oikeassa reunassa koska colreg niin määrää eli myötätuuleen mentäessä on ajettava vasenta laitaa jotta sääntöä pystyy noudattamaan. - Ymmärrän nyt
näin meillä kirjoitti:
Ajatuksenjuoksu on että yhteentörmäyksen vättäminen on tärkeintä.
Jos ei ole muuta liikennettä mihinkään suuntaan ei ole yhteentörmäyksen mahdollisuutta, jolloin colreg:n voisi vaikka unohtaa.
jos on muuta liikennettä tulee toimia niin että yhteentörmäykseltä vältytään. Silloin ei voi toikkaroida väylän poikki laivan keulan edestä, eikä ahtaalla väylällä mahdu aina etenemään entisellä nopeudella suoraankaan. Siispä pitää voida tarvittaessa pysäyttää siihen kohtaan missä väylä on leveimmillään, eli on käytettävä ns turvallista nopeutta. Sen saavuttaminen myötätuulessa purjeet ylhäällä on mahdotonta, joten käännetään vastatuuleen jo ennen yhteentörmäyksen mahdollisuutta ja ennen väistämistilannetta. Silloin on oltava oikeassa reunassa koska colreg niin määrää eli myötätuuleen mentäessä on ajettava vasenta laitaa jotta sääntöä pystyy noudattamaan.Okei,
mä olenkin ihmetellyt miksi aina välillä lukee hemmoista, jotka ajaa moottoritietä väärään suuntaan. Ne ei aja kolaria, joten säännöillä ei ole väliä.
- haiskahtaa
Tietääkö joku onko "Senior Maritime Lawyer" tutkintonimike vai joku muu? Tämmöisellä arvonimellä varustettu heebo on luonut "Merioikeus.com sivuston. Voiko joku muu luoda esim. Sviilioikeus.com tai Rikosoikeus.com sivuston vastaavalla taustalla?
- Nettilukutaitoa...
Merioikeus.com on puhdas yhden henkilön harrasteenaan väsäämä sivusto.
Sanomattakin on selvää, ettei sivuston teksteillä ja tulkinnoilla ole mitään virallista eikä oikeudellista merkitystä missään.
Juuri tästä syystä sivustolle ei myöskään ole annettu merioikeus.fi-verkkonimeä.
Com-tunnuksia hallinnoivaa viranomaista asia ei kiinnosta, ja nykypäivänä voi toki olettaa, että ihmiset osaavat näistä tunnuksistakin jotain päätellä. Vaan eivät näköjään kaikki osaa...
Näitä linkkejä tutkimalla asia voi alkaa valjeta:
Oikeus.com
Poliisi.com
Armeija.com
Jumala.com
(Jeesus.com on rekisteröity, mutta ei vielä saapunut) - Eläkeläinen, senior
Entinen merenkulun lakimies. Senior viittaa usein eläkeläiseen. Sivusto ei edusta mitään virallista tahoa, joten sen antamaan informatioon voi suhtautua kuten mihin tahansa yksityisen pitämään nettisivustoon.
- Mikä väärin?
Eläkeläinen, senior kirjoitti:
Entinen merenkulun lakimies. Senior viittaa usein eläkeläiseen. Sivusto ei edusta mitään virallista tahoa, joten sen antamaan informatioon voi suhtautua kuten mihin tahansa yksityisen pitämään nettisivustoon.
Todennäköisesti kuitenkin vanhempi eikä eläköitynyt. Senior-nimikettä käytetään yleensä kokeneesta siinä missä junior vasta-aloittaneesta.
Nyt sitten voi kysyä, kuinka paljon kirjoittaneilla on kokemusta asioista ja onko joku tulkinta mielestänne väärin? Varmasti teillä on mielipide koska tunnette lain niin hyvin :)
Ihan olankohautuksella ei mielestäni voi ohittaa sivulle koottuja tapauksia. Joku voi tietenkin perustella miksi tapauskista tehty johtopäätös on väärä. Titteliksi kelpaa senior chat addict tms muu luottamusta herättävä ammattinimike - Sinä rehellinen?
Nettilukutaitoa... kirjoitti:
Merioikeus.com on puhdas yhden henkilön harrasteenaan väsäämä sivusto.
Sanomattakin on selvää, ettei sivuston teksteillä ja tulkinnoilla ole mitään virallista eikä oikeudellista merkitystä missään.
Juuri tästä syystä sivustolle ei myöskään ole annettu merioikeus.fi-verkkonimeä.
Com-tunnuksia hallinnoivaa viranomaista asia ei kiinnosta, ja nykypäivänä voi toki olettaa, että ihmiset osaavat näistä tunnuksistakin jotain päätellä. Vaan eivät näköjään kaikki osaa...
Näitä linkkejä tutkimalla asia voi alkaa valjeta:
Oikeus.com
Poliisi.com
Armeija.com
Jumala.com
(Jeesus.com on rekisteröity, mutta ei vielä saapunut)Kun esittää noin vahvoja väitteitä toisen rehelliyydestä, voisi itse olla rehellinen.
Oikeasti et tiedä onko fi- tunnusta haettu. Puhut siis vasten parempaa tietoasi. Mikä sinä siis olet?
Ja kun olet se, mikä olet, niin miksi sinuun pitäisi uskoa muissakaan asioissa?
Jos perehdyt asiaan, esimerkiksi lukemalla perusteet fi-tunnukselle, ymmärrät hyvin miksi sitä ei ole edes järkeä hakea.
Ei kannata arvostella muita, jos oma pesä on likainen. - Nettilukutaitoa...
Sinä rehellinen? kirjoitti:
Kun esittää noin vahvoja väitteitä toisen rehelliyydestä, voisi itse olla rehellinen.
Oikeasti et tiedä onko fi- tunnusta haettu. Puhut siis vasten parempaa tietoasi. Mikä sinä siis olet?
Ja kun olet se, mikä olet, niin miksi sinuun pitäisi uskoa muissakaan asioissa?
Jos perehdyt asiaan, esimerkiksi lukemalla perusteet fi-tunnukselle, ymmärrät hyvin miksi sitä ei ole edes järkeä hakea.
Ei kannata arvostella muita, jos oma pesä on likainen.Niin, sitä lukutaitoa...
Missä kohtaa viestiäni epäilen merioikeus.com-sivuston ylläpitäjää epärehelliseksi?
En edes yritä vihjata sellaista.
Eikä hänen harrastuksessaan mitään väärää tai likaista ole. Miksi olisi?
Mutta, kuten sanoin, tämän sivuston teksteillä ja tulkinnoilla ei ole mitään virallista tai oikeudellista merkitystä missään. Oletko eri mieltä tästä?
Ficora ei tosiaan enää myönnä .fi tunnuksia verkkonimille, jotka muistuttavat viranomaisia. Se on ihan hyvä periaate, koska jopa .com-tunnukset näköjään antavat monien silmissä lisää uskottavuutta.
Merioikeus-nimen käyttämisellä verkkosivuston nimenä pyritään ilman muuta hankkimaan perusteetonta uskottavuutta kirjoituksille. Jos ei pyrittäisi, sivuston nimi olisi jokin muu kuin suomalaisen oikeusjärjestelmän osan nimi, ja sen tunnus olisi myös luontevasti .fi
Ei sitä silti oikein epärehellisenä voi pitää, koska sivustosta kyllä kuka tahansa normaalijärkinen näkee ensi silmäyksellä, ettei kyse ole millään muotoa mistään virallisesta informaatiosta, laista puhumattakaan. - Tohtori vastaa
Mikä väärin? kirjoitti:
Todennäköisesti kuitenkin vanhempi eikä eläköitynyt. Senior-nimikettä käytetään yleensä kokeneesta siinä missä junior vasta-aloittaneesta.
Nyt sitten voi kysyä, kuinka paljon kirjoittaneilla on kokemusta asioista ja onko joku tulkinta mielestänne väärin? Varmasti teillä on mielipide koska tunnette lain niin hyvin :)
Ihan olankohautuksella ei mielestäni voi ohittaa sivulle koottuja tapauksia. Joku voi tietenkin perustella miksi tapauskista tehty johtopäätös on väärä. Titteliksi kelpaa senior chat addict tms muu luottamusta herättävä ammattinimikeMinä olen kansainväliseen merioikeuteen erikoistunut ja siitä väitellyt oikeustieteen tohtori Helsingin Yliopistosta.
Minulla on aluskokemusta 69 (sixtynine) erilaiselta alukselta ja olen kirjoittanut 4711 meriselostusta. Kirjoitan edelleen, seuraava ilmestyy huomenna.
Ammattinimikkeeni on Senior Executive Maritime Legal President (El Presidente Maritimo Picante Quattro Stagioni di Torino) - Pääte ratkaisee
Siviilioikeus.com ja rikosoikeus.com sivustojen luomiselle ei ole esteitä millään taustalla.
Olisi hyvä myös muistaa, että nettiin saa kirjoittaa kaikenlaista aika vapaasti. Esimerkiksi minkä tahansa alan asiantuntijana esiintyminen on täysin sallittua, vaikkei tietäisi mistään mitään.
- Fiksut jonoon
Minä tiedän kuka on tämä senior lakimies
Nyt sitten jokainen, joak on pätevämpi voi ilmoittautua ja kertoa miksi on pätevämpi.- Olen pätevä
Minä olen pätevämpi, koska olen suorittanut neljä merialan korkeakoulututkintoa ja kaiken lisäksi vielä työskennellyt merellä 45 vuotta. Kokemukseni on vailla vertaa, mutta sitä on turha eritellä tämän enempää, koska kukaan muu ihminen ei voi sitä ymmärtää.
- Osaamista, löytyykö
Olen pätevä kirjoitti:
Minä olen pätevämpi, koska olen suorittanut neljä merialan korkeakoulututkintoa ja kaiken lisäksi vielä työskennellyt merellä 45 vuotta. Kokemukseni on vailla vertaa, mutta sitä on turha eritellä tämän enempää, koska kukaan muu ihminen ei voi sitä ymmärtää.
Minä taas olen Kiinan keisari, mutta voi olla, että olemme molemmat väärässä :)
Se nyt kuitenkin on niin, että kätilö tai kapteeni ei ole lakimies.
Onko jotakuta joka oikeasti tietää jotain ja haastaa tämän senior lawyerin - Onko oikeita osaajia
Olen pätevä kirjoitti:
Minä olen pätevämpi, koska olen suorittanut neljä merialan korkeakoulututkintoa ja kaiken lisäksi vielä työskennellyt merellä 45 vuotta. Kokemukseni on vailla vertaa, mutta sitä on turha eritellä tämän enempää, koska kukaan muu ihminen ei voi sitä ymmärtää.
Kätilö tai kapteeni ei ole kumpikaan tutkintoja lakitieteessä.
- Olen pätevä
Osaamista, löytyykö kirjoitti:
Minä taas olen Kiinan keisari, mutta voi olla, että olemme molemmat väärässä :)
Se nyt kuitenkin on niin, että kätilö tai kapteeni ei ole lakimies.
Onko jotakuta joka oikeasti tietää jotain ja haastaa tämän senior lawyerinyksi merialan tutkinnoistani on nimenomaan varatuomarin tutkinto, jonka pääaineena ja lopputyön aiheena oli merenkulun lainsäädäntö.
Eli ilman muuta haastan kenet tahansa pätevyydessä, mitä merenkulkuun liittyviin lakeihin ja niiden tulkintaan tulee. Olen sillä alalla nimittäin huippuasiantuntija. - Hölö hölö
Olen pätevä kirjoitti:
yksi merialan tutkinnoistani on nimenomaan varatuomarin tutkinto, jonka pääaineena ja lopputyön aiheena oli merenkulun lainsäädäntö.
Eli ilman muuta haastan kenet tahansa pätevyydessä, mitä merenkulkuun liittyviin lakeihin ja niiden tulkintaan tulee. Olen sillä alalla nimittäin huippuasiantuntija.Varatuomari ei ole mikään tutkinto tai oppiarvo, vaan arvonimi.
Epäilen kehuasi jos et edes tätä tiennyt. - Todista pelle
Olen pätevä kirjoitti:
yksi merialan tutkinnoistani on nimenomaan varatuomarin tutkinto, jonka pääaineena ja lopputyön aiheena oli merenkulun lainsäädäntö.
Eli ilman muuta haastan kenet tahansa pätevyydessä, mitä merenkulkuun liittyviin lakeihin ja niiden tulkintaan tulee. Olen sillä alalla nimittäin huippuasiantuntija.Tunnet sitten tämän merioikeus.com henkilön, kerrotko, miten löytää.
Vai oletko vain niitä wannabeetä, joita netti on tulvillaan? - Olen pätevä
Hölö hölö kirjoitti:
Varatuomari ei ole mikään tutkinto tai oppiarvo, vaan arvonimi.
Epäilen kehuasi jos et edes tätä tiennyt.Epäilet? No hyvä! Siitä se lähtee. Kohta et enää usko kaikkea, mitä netissä lukee. :-)
- jjfufu
Muovi väistää rautaa.
- onkohan vaan
Luotsiveneessähän on mastossa punainen ja valkoinen valo päällekkäin,eikö tämä kerro jo että luotsilla on etuajo-oikeus.
- säännöt 9,10,13,18
Mitäpä, jos lukisit ajatuksella 18 säännön Alusten keskinäiset velvollisuudet.
Valot (ja merkkikuviot) pitää tietenkin tuntea.
Ymmärsin, että nyt keskusteltu väistämistilanne ei olisi tapahtunut pimeän aikana. - ei kerro
Ne valot tarkoittavat, että aluksessa on luotsi. Se on laivalle tiedoksi siitä, että tämä on se alus, joka pitää ottaa vastaan, eikä se perässä tuleva kalapaatti. Väistämisiin ne valot eivät vaikuta. Ja kun luotsikutterin kohtaa Pietarinkarin tienoilla, on luotsikutteri viemässä tai tuomassa luotseja luotsiasemalle tai sieltä pois, siis vain henkilökuljetuksessa.
- lukekaa niitä sääntöjä
ei kerro kirjoitti:
Ne valot tarkoittavat, että aluksessa on luotsi. Se on laivalle tiedoksi siitä, että tämä on se alus, joka pitää ottaa vastaan, eikä se perässä tuleva kalapaatti. Väistämisiin ne valot eivät vaikuta. Ja kun luotsikutterin kohtaa Pietarinkarin tienoilla, on luotsikutteri viemässä tai tuomassa luotseja luotsiasemalle tai sieltä pois, siis vain henkilökuljetuksessa.
15.8 nimim. pienveneilijä kertoi " luotsivene eteni väylän oikeaa reunaa ja purjevene poikkisuunnassa kohtaamiskurssilla".
Tuossa oli aivan selvästi sanottu että purjevene kulki sääntöjen vastaisesti. Siitä syystä se se oli väistämisvelvollinen, jos purjevene ei olisi väistänyt niin luotsivene olisi ollut myös velvollinen väistämään. Aivan sama tilanne olisi kaikkien alusten suhteen, luotseilla tai edes poliiseilla jos eivät ole hälytysajossa ei ole mitään erivapauksia. - lue itse
lukekaa niitä sääntöjä kirjoitti:
15.8 nimim. pienveneilijä kertoi " luotsivene eteni väylän oikeaa reunaa ja purjevene poikkisuunnassa kohtaamiskurssilla".
Tuossa oli aivan selvästi sanottu että purjevene kulki sääntöjen vastaisesti. Siitä syystä se se oli väistämisvelvollinen, jos purjevene ei olisi väistänyt niin luotsivene olisi ollut myös velvollinen väistämään. Aivan sama tilanne olisi kaikkien alusten suhteen, luotseilla tai edes poliiseilla jos eivät ole hälytysajossa ei ole mitään erivapauksia.Älä taas aloita pötypuheita. Oikea reuna ei tuo mitään etuoikeuksia kenellekään.
- Pelkkiä velvolli...
lukekaa niitä sääntöjä kirjoitti:
15.8 nimim. pienveneilijä kertoi " luotsivene eteni väylän oikeaa reunaa ja purjevene poikkisuunnassa kohtaamiskurssilla".
Tuossa oli aivan selvästi sanottu että purjevene kulki sääntöjen vastaisesti. Siitä syystä se se oli väistämisvelvollinen, jos purjevene ei olisi väistänyt niin luotsivene olisi ollut myös velvollinen väistämään. Aivan sama tilanne olisi kaikkien alusten suhteen, luotseilla tai edes poliiseilla jos eivät ole hälytysajossa ei ole mitään erivapauksia.Väylä ei tuo mitään oikeuksia. Alusten velvollisuudet määräytyvät toisten alusten syväyksestä tai rajoittuneesta ohjailukyvystä. Kulkeeko alus väylällä tai jossain muualla, ei vaikuta mitenkään asiaan. Älä sekoita tieliikenteen käsitteitä merenkulkuun. Väylän leveys voi olla kilometrejä ja joskus jopa hankalasti hahmotettavissa.
- Kokeilkaa
Pelkkiä velvolli... kirjoitti:
Väylä ei tuo mitään oikeuksia. Alusten velvollisuudet määräytyvät toisten alusten syväyksestä tai rajoittuneesta ohjailukyvystä. Kulkeeko alus väylällä tai jossain muualla, ei vaikuta mitenkään asiaan. Älä sekoita tieliikenteen käsitteitä merenkulkuun. Väylän leveys voi olla kilometrejä ja joskus jopa hankalasti hahmotettavissa.
Väylä tuo sen sijaan velvollisuuksia. Yksi niistä on oiealla puolella kulkeminen ahtaassa väylässä.
Lain periaatteen mukaan kenenkään ei tarvitse varautua siihen, että toinen rikkoo lakia. Siinä mielessä sääntöjen noudattamatta jättämisestä voi hyvinkin seurata syyllisyys, jos jotain tapahtuu.
On helppo kuvitella tilanne, jossa vene väistää vastaantulevaa oikealle kunnes väylän reuna tulee vastaan. Jos toinen vene ei jätä tilaa väistämiselle olemalla vasemmassa laidassa, veikkaan, että jos ei ole yksin syyllinen, niin joku osuus syllisyydestä tulee sillä perusteella.
Menkää ja kokeilkaa, tätä ei ole Suomessa kokeiltu käytännössä. Toisaalta muualla on ja koska kyse on kansainvälisestä laista, pitäisi tuomioiden olla samat joka maassa. - turha vaiva
Kokeilkaa kirjoitti:
Väylä tuo sen sijaan velvollisuuksia. Yksi niistä on oiealla puolella kulkeminen ahtaassa väylässä.
Lain periaatteen mukaan kenenkään ei tarvitse varautua siihen, että toinen rikkoo lakia. Siinä mielessä sääntöjen noudattamatta jättämisestä voi hyvinkin seurata syyllisyys, jos jotain tapahtuu.
On helppo kuvitella tilanne, jossa vene väistää vastaantulevaa oikealle kunnes väylän reuna tulee vastaan. Jos toinen vene ei jätä tilaa väistämiselle olemalla vasemmassa laidassa, veikkaan, että jos ei ole yksin syyllinen, niin joku osuus syllisyydestä tulee sillä perusteella.
Menkää ja kokeilkaa, tätä ei ole Suomessa kokeiltu käytännössä. Toisaalta muualla on ja koska kyse on kansainvälisestä laista, pitäisi tuomioiden olla samat joka maassa.Ahdas tai väljä väylä, väylä ei tuo etuoikeuksia väylän poikki kulkevaan nähden. Vain se syväksensä puolesta rajoitettu vapautetaan siinä tapauksessa.
Tuo esitetty skenaario ei ole tästä maailmasta, kun puhutaan venekokoluokan aluksista. Eikä pidä unohtaa nopeuden muutoksia väistämiseksi, se on jopa suositeltava keino ja toimii väylän jokaisessa kohdassa. - sovitaan niin
turha vaiva kirjoitti:
Ahdas tai väljä väylä, väylä ei tuo etuoikeuksia väylän poikki kulkevaan nähden. Vain se syväksensä puolesta rajoitettu vapautetaan siinä tapauksessa.
Tuo esitetty skenaario ei ole tästä maailmasta, kun puhutaan venekokoluokan aluksista. Eikä pidä unohtaa nopeuden muutoksia väistämiseksi, se on jopa suositeltava keino ja toimii väylän jokaisessa kohdassa.Turha vaiva jutella enempää. Tämä on kaluttu niin moneen kertaan, että alkaa olemaan enemmän uskontoa kuin reaalimaailman asiaa.
Sääntöjen mukaan ahdas väylä tuo etuoikeuksia poikkimenevään nähden tietyin edellytyksin. Siitä on turha inttää minun kanssani, lait säädetään eduskunnassa.
Tuo scenanio on täysin mahdollinen. Siihen ei tarvita kuin yksi niitä purjehtijoista, joiden näkemyksen mukaan ahtaan väylän sääntö ei koske purjeveneitä. Niitä riittää tällä palstalla, tosin en ole mitenkään vakuuttunut että yksikään niistä on ollut vesillä. - Kerrohan meille
sovitaan niin kirjoitti:
Turha vaiva jutella enempää. Tämä on kaluttu niin moneen kertaan, että alkaa olemaan enemmän uskontoa kuin reaalimaailman asiaa.
Sääntöjen mukaan ahdas väylä tuo etuoikeuksia poikkimenevään nähden tietyin edellytyksin. Siitä on turha inttää minun kanssani, lait säädetään eduskunnassa.
Tuo scenanio on täysin mahdollinen. Siihen ei tarvita kuin yksi niitä purjehtijoista, joiden näkemyksen mukaan ahtaan väylän sääntö ei koske purjeveneitä. Niitä riittää tällä palstalla, tosin en ole mitenkään vakuuttunut että yksikään niistä on ollut vesillä."Sääntöjen mukaan ahdas väylä tuo etuoikeuksia poikkimenevään nähden tietyin edellytyksin. "
Ihanko totta? Kas kun en ole löytänyt sellaista sääntöä. Kerrohan mikä se sellainen sääntö onkaan. Ja siis nimenomaan väylän poikki menevään veneeseen nähden, sehän ei siis kulje väylää pitkin joten minkäänlaista velvollisuutta ei ole pysyä oikealla yhtään minkään (esim. vylän suhteen, alushan ei kulje väylää pitkin vaan sen poikki) suhteen.
Ei sen puoleen etteikö väylillä saisi luovia. Eri mieltä olevat voivat vapaasti tehdä näistä luovijoista rikosilmoituksia. Nauretaan sitten yhdessä :) - lukekaa niitä sääntöjä
Pelkkiä velvolli... kirjoitti:
Väylä ei tuo mitään oikeuksia. Alusten velvollisuudet määräytyvät toisten alusten syväyksestä tai rajoittuneesta ohjailukyvystä. Kulkeeko alus väylällä tai jossain muualla, ei vaikuta mitenkään asiaan. Älä sekoita tieliikenteen käsitteitä merenkulkuun. Väylän leveys voi olla kilometrejä ja joskus jopa hankalasti hahmotettavissa.
Olet oikeassa väylä ei tuo oikeuksia, vaan lisää velvollisuuksia mm. velvollisuuden käyttää oikeaa laitaa. Mites se ahdas kukuväylä määritellään? Siitä varmaan löytyy googlella joku viranomais ohje, ettei ihan omastapäästä tarvi keksiä soveltamismallia... joten varmaan linkität tänne sellaisen ohjeen??
- ei skenaariota
sovitaan niin kirjoitti:
Turha vaiva jutella enempää. Tämä on kaluttu niin moneen kertaan, että alkaa olemaan enemmän uskontoa kuin reaalimaailman asiaa.
Sääntöjen mukaan ahdas väylä tuo etuoikeuksia poikkimenevään nähden tietyin edellytyksin. Siitä on turha inttää minun kanssani, lait säädetään eduskunnassa.
Tuo scenanio on täysin mahdollinen. Siihen ei tarvita kuin yksi niitä purjehtijoista, joiden näkemyksen mukaan ahtaan väylän sääntö ei koske purjeveneitä. Niitä riittää tällä palstalla, tosin en ole mitenkään vakuuttunut että yksikään niistä on ollut vesillä.Oletko huomannut siinä säännössä sen aluksen pituuden 20 m rajan?
- Ei voi
lukekaa niitä sääntöjä kirjoitti:
Olet oikeassa väylä ei tuo oikeuksia, vaan lisää velvollisuuksia mm. velvollisuuden käyttää oikeaa laitaa. Mites se ahdas kukuväylä määritellään? Siitä varmaan löytyy googlella joku viranomais ohje, ettei ihan omastapäästä tarvi keksiä soveltamismallia... joten varmaan linkität tänne sellaisen ohjeen??
Ahtaan väylän määrittely on tehty oikeuskäytäntöjen kautta. Se saattaa tuntua omituiselta, mutta pitää muistaa, että eri mailla on erilaiset oikeuskäytännöt. Kansainvälisissä sopimuksissa voi paikallinen oikeuskäytäntö olla anglosaksinen common law, meidän nordic law tai vaikkapa sharialaki.
Nordic law eli se, mikä meillä on, määrää ja kuvaa mikä on väärin ja mitä siitä seuraa. Voidaan sanoa, että laki on niin kuin se kirjoitetaan. Common law, joka on käytössä mm. USAssa ja Englannissa sekä Englannin vanhoissa siirtomaissa puolestaan tekee päätöksen perustuen siihen, mitä normaali ihminen tekisi jossain tilanteessa.
Common law perustuu hyvin pitkälle annakkotapauksiin ja tuottaa hyllykilometreittäin päätöksiä, joilla tapaus kerrallaan määritellään sallitun ja kielletyn rajat ja seuraukset. Tämä on tuttu jenkkien lakisarjoista.
Sharialaki perustuu Koraaniin. Koska Koraani sisältää vain rajallisen määrän ohjeita, oppineet tekevät tulkintoja. Näiden tulkintojen kautta laki muovautuu perustuen Koraanin henkeen.
Yksiselitteinen pohjoismaiseen lakiin perustuva määrittely sopisi hyvin meidän kulttuuriimme. Se voi kuitenkin olla ristiriidassa muiden kulttuurien toimintatapojen kanssa ja varmasti määrittelyyn tulisi paljon poliittisia piirteitä. Jos halutaan saada Gibraltarin salmi, Englannin kanaali ja Malakan salmi jonkun tietyn käytännön piiriin, määrittelystä voi tulla jopa epäselvempi kuin nykyinen.
Meillä on oikeustapauksissa toistaiseksi luettu kaikki viitoitetut väylät ahtaiksi. - Päätelmä
Ei voi kirjoitti:
Ahtaan väylän määrittely on tehty oikeuskäytäntöjen kautta. Se saattaa tuntua omituiselta, mutta pitää muistaa, että eri mailla on erilaiset oikeuskäytännöt. Kansainvälisissä sopimuksissa voi paikallinen oikeuskäytäntö olla anglosaksinen common law, meidän nordic law tai vaikkapa sharialaki.
Nordic law eli se, mikä meillä on, määrää ja kuvaa mikä on väärin ja mitä siitä seuraa. Voidaan sanoa, että laki on niin kuin se kirjoitetaan. Common law, joka on käytössä mm. USAssa ja Englannissa sekä Englannin vanhoissa siirtomaissa puolestaan tekee päätöksen perustuen siihen, mitä normaali ihminen tekisi jossain tilanteessa.
Common law perustuu hyvin pitkälle annakkotapauksiin ja tuottaa hyllykilometreittäin päätöksiä, joilla tapaus kerrallaan määritellään sallitun ja kielletyn rajat ja seuraukset. Tämä on tuttu jenkkien lakisarjoista.
Sharialaki perustuu Koraaniin. Koska Koraani sisältää vain rajallisen määrän ohjeita, oppineet tekevät tulkintoja. Näiden tulkintojen kautta laki muovautuu perustuen Koraanin henkeen.
Yksiselitteinen pohjoismaiseen lakiin perustuva määrittely sopisi hyvin meidän kulttuuriimme. Se voi kuitenkin olla ristiriidassa muiden kulttuurien toimintatapojen kanssa ja varmasti määrittelyyn tulisi paljon poliittisia piirteitä. Jos halutaan saada Gibraltarin salmi, Englannin kanaali ja Malakan salmi jonkun tietyn käytännön piiriin, määrittelystä voi tulla jopa epäselvempi kuin nykyinen.
Meillä on oikeustapauksissa toistaiseksi luettu kaikki viitoitetut väylät ahtaiksi.Viitoitettu väylä on ahdas laivalle, mutta ei luotsikutterille, joten luotsikutteri joutuu tarvittaessa väistämään purjeilla liikkuvaa purjevenettä, vaikka kyseessä olisi pieni purjejolla.
Niin Uudessakaupungissa kuin muuallakin maailmassa. - Sinä olet guru
Päätelmä kirjoitti:
Viitoitettu väylä on ahdas laivalle, mutta ei luotsikutterille, joten luotsikutteri joutuu tarvittaessa väistämään purjeilla liikkuvaa purjevenettä, vaikka kyseessä olisi pieni purjejolla.
Niin Uudessakaupungissa kuin muuallakin maailmassa.Ihan miten vaan, sinä tiedät paremmin.
Tosin väylän ahtautta ei ole kukaan muu kuin sinä suhteuttanyt aluksen kokoon. En kuitenkaan epäile etteikö maailman merioikeudet perehdy sinun kirjoituksiisi tarkasti ja ryhtyy varmasti noudattamaan näkemyksiäsi. - mahdoton se on
sovitaan niin kirjoitti:
Turha vaiva jutella enempää. Tämä on kaluttu niin moneen kertaan, että alkaa olemaan enemmän uskontoa kuin reaalimaailman asiaa.
Sääntöjen mukaan ahdas väylä tuo etuoikeuksia poikkimenevään nähden tietyin edellytyksin. Siitä on turha inttää minun kanssani, lait säädetään eduskunnassa.
Tuo scenanio on täysin mahdollinen. Siihen ei tarvita kuin yksi niitä purjehtijoista, joiden näkemyksen mukaan ahtaan väylän sääntö ei koske purjeveneitä. Niitä riittää tällä palstalla, tosin en ole mitenkään vakuuttunut että yksikään niistä on ollut vesillä.Katsoinpa kartalta tuon Pietarinkarin ympäristön. Kapeimmalla paikalla seuraavan saaren kärjen kohdalla on 300 m luotsikutterin mentävää vettä. Siis vähintään 20 kertaa luotsikutterin pituuden verran, muualla 40-50 kertaa kutterin pituus. Oikeuden päätös, joka tuomitsee paikan ahtaaksi kyseessä olevassa tapauksessa, kumoutuu takuulla asiasta jotain ymmärtävässä oikeudessa. Tavallinen käräjäoikeus voikin päättää lanttia heittäen, kun ei asiasta rahtuakaan tiedä.
Ja todellakin, jos alle 20 m alukselle sälytetään joitain lisävelvoitteita, niitä ei varmasti toista saman kokoista kohtaan ole.
Ai niin, eipä ole montaa viikkoa siitä kun viimeksi kuljin kyseisestä paikasta. Lähdön jälkeiset toimet olivat vielä kesken, enkä vielä siinä kohtaa ollut ehtinyt purjeita nostaa. Mutta se siitä sun vakuuttuneisuudesta. Ahtaista väylistä jänkkäävät ovatkin kaikki moottoriveneilijöitä, jotka jotenkin haluavat kieroilla ulos väistämisvelvollisuuksistaan. - tiedät huonommin
Sinä olet guru kirjoitti:
Ihan miten vaan, sinä tiedät paremmin.
Tosin väylän ahtautta ei ole kukaan muu kuin sinä suhteuttanyt aluksen kokoon. En kuitenkaan epäile etteikö maailman merioikeudet perehdy sinun kirjoituksiisi tarkasti ja ryhtyy varmasti noudattamaan näkemyksiäsi.Kaikki löydetyt oikeustapaukset maailman merioikeuksista pitäytyvät juuri tiettyjen alusten kohtaamiseen tietyissä oloissa. Riittää ainakin minulle todistukseksi siitä, että kysymys on suhteellinen.
- Uskovaisten tavara
tiedät huonommin kirjoitti:
Kaikki löydetyt oikeustapaukset maailman merioikeuksista pitäytyvät juuri tiettyjen alusten kohtaamiseen tietyissä oloissa. Riittää ainakin minulle todistukseksi siitä, että kysymys on suhteellinen.
:)
- Alpha 8
Väistän aina työtä tekevää alusta huvialuksellani, purjeveneen ohitan tuulen alapuolelta, kun olen veneeni väylällä liukuun nostanut, väistän alle viisimetrisiä veneitä, mutta en aaltojen tähden laske liu`´usta. Teen selkeät väistöliikkeet, jos huomaan olevani törmäyskurssilla, jotta sen vastaantuleva huomaa. Tilaa pitäisi merellä olla ja aalloista jos itketään, niin kannattaa alkaa karavaanariksi!!
- hyvä noin
Noilla ohjeilla pärjäisimme kaikki. Purjeveneen ohittaminen tuulen alapuolelta ei tarvitsisi olla mikään ehdoton sääntö, mutta purjehtimisesta pitäisi tietää enemmän tehdäkseen muutoin. Purjehtimalla ohi tuulen puolelta vie toiselta tuulen vähäksi aikaa, mikä ei moottoriveneen kanssa ole ongelma. Ja olosuhteista riippuen aallot voisivat olla mukavampia kuin alapuolelta ohittaessa tuulen aiheuttamien kanssa pystyyn nousevat, jotka osuvat alempana olevaan kylkeen. Mutta sinne tuulen alapuolelle ei purjevene koskaan karkaa käsistä.
Aloittajan kuvaamassa tapauksessa muuten olisin purjehtijan ollut melko varovainen väistöliikkeissäni. Olisi sentään ehdottomasti oletettavaa, että luotsikutteri ajaisi sääntöjen mukaan, eikä sen väistöä pitäisi haitata omalla väistöllä. - Leikitään vaan
hyvä noin kirjoitti:
Noilla ohjeilla pärjäisimme kaikki. Purjeveneen ohittaminen tuulen alapuolelta ei tarvitsisi olla mikään ehdoton sääntö, mutta purjehtimisesta pitäisi tietää enemmän tehdäkseen muutoin. Purjehtimalla ohi tuulen puolelta vie toiselta tuulen vähäksi aikaa, mikä ei moottoriveneen kanssa ole ongelma. Ja olosuhteista riippuen aallot voisivat olla mukavampia kuin alapuolelta ohittaessa tuulen aiheuttamien kanssa pystyyn nousevat, jotka osuvat alempana olevaan kylkeen. Mutta sinne tuulen alapuolelle ei purjevene koskaan karkaa käsistä.
Aloittajan kuvaamassa tapauksessa muuten olisin purjehtijan ollut melko varovainen väistöliikkeissäni. Olisi sentään ehdottomasti oletettavaa, että luotsikutteri ajaisi sääntöjen mukaan, eikä sen väistöä pitäisi haitata omalla väistöllä.Sis olettaen, että havainto oli todellinen. Maissa on yleensä se suurin viisaus. Veikaan, että jos veneitä ylipäänsä tuolla paikalla tuohon aikaan oli, niin kumpikaan ei pitänyt tilannetta mitenkään vaarallisena.
Etäisyys latistaa syvyysnäköä... - lukekaa niitä sääntöjä
hyvä noin kirjoitti:
Noilla ohjeilla pärjäisimme kaikki. Purjeveneen ohittaminen tuulen alapuolelta ei tarvitsisi olla mikään ehdoton sääntö, mutta purjehtimisesta pitäisi tietää enemmän tehdäkseen muutoin. Purjehtimalla ohi tuulen puolelta vie toiselta tuulen vähäksi aikaa, mikä ei moottoriveneen kanssa ole ongelma. Ja olosuhteista riippuen aallot voisivat olla mukavampia kuin alapuolelta ohittaessa tuulen aiheuttamien kanssa pystyyn nousevat, jotka osuvat alempana olevaan kylkeen. Mutta sinne tuulen alapuolelle ei purjevene koskaan karkaa käsistä.
Aloittajan kuvaamassa tapauksessa muuten olisin purjehtijan ollut melko varovainen väistöliikkeissäni. Olisi sentään ehdottomasti oletettavaa, että luotsikutteri ajaisi sääntöjen mukaan, eikä sen väistöä pitäisi haitata omalla väistöllä.Hyvin huomaa kirjoituksestasi ettet ole paljoa purjehtinut, vaikka moottorivene menee tuulen puolelta niin ei se tuulta vie purjeilta ;-). Toisaalta luotsiveneen kuljettajalta vaaditaan aika paljon enemmän sääntöjen tuntemusta kuin huviveneen kuljettajalta... Itse annan kyllä yksittäiselle väylä kryssijälle tilaa kun moottoriveneellä liikun, vaikka ei sääntöjen mukaan tarvisikaan vaan kohteliaisuudesta. Sitten kun on väylän leveydeltä levittäytynyt p.veneitä niin silloin menen aika tiukasti sääntöjen mukaan. Kun väyläaluen leveys mitataan maileissa, niin noiden väyläsääntöjen noudattaminen tuntuu aika turhalta kun tilaa on reilusti, silti ne on siellä voimassa.
- väyläsäännöt?
lukekaa niitä sääntöjä kirjoitti:
Hyvin huomaa kirjoituksestasi ettet ole paljoa purjehtinut, vaikka moottorivene menee tuulen puolelta niin ei se tuulta vie purjeilta ;-). Toisaalta luotsiveneen kuljettajalta vaaditaan aika paljon enemmän sääntöjen tuntemusta kuin huviveneen kuljettajalta... Itse annan kyllä yksittäiselle väylä kryssijälle tilaa kun moottoriveneellä liikun, vaikka ei sääntöjen mukaan tarvisikaan vaan kohteliaisuudesta. Sitten kun on väylän leveydeltä levittäytynyt p.veneitä niin silloin menen aika tiukasti sääntöjen mukaan. Kun väyläaluen leveys mitataan maileissa, niin noiden väyläsääntöjen noudattaminen tuntuu aika turhalta kun tilaa on reilusti, silti ne on siellä voimassa.
Mitä tekemistä väyläsäännööillä on mailien mittaisessa väylässä. Ja mitä ihmeen väyläsääntöjä yleensä tarkoitat? Ja miten ymmärrät lauseen "Purjehtimalla ohi tuulen puolelta vie toiselta tuulen vähäksi aikaa, mikä ei moottoriveneen kanssa ole ongelma"?
Väylällä kryssijälle annat tietenkin tietä, koska se on yksikäsitteisesti velvollisuutesi moottoriveneilijänä. Ei siihen ole poikkeuksia silloinkaan kun niitä on useampia. Jonkun nyt pitäisi tosiaan lukea niitä sääntöjä.
Enhän minä tosiaan paljoa ole purjehtinut. Vasta neljällä merellä viiden vuosikymmenen aikana. Tänä vuonna vain tuhat mailia tullut täyteen, kun kilpapurjehdus kahdella veneellä on ottanut omansa päivistä. - Mee nukkumaan
väyläsäännöt? kirjoitti:
Mitä tekemistä väyläsäännööillä on mailien mittaisessa väylässä. Ja mitä ihmeen väyläsääntöjä yleensä tarkoitat? Ja miten ymmärrät lauseen "Purjehtimalla ohi tuulen puolelta vie toiselta tuulen vähäksi aikaa, mikä ei moottoriveneen kanssa ole ongelma"?
Väylällä kryssijälle annat tietenkin tietä, koska se on yksikäsitteisesti velvollisuutesi moottoriveneilijänä. Ei siihen ole poikkeuksia silloinkaan kun niitä on useampia. Jonkun nyt pitäisi tosiaan lukea niitä sääntöjä.
Enhän minä tosiaan paljoa ole purjehtinut. Vasta neljällä merellä viiden vuosikymmenen aikana. Tänä vuonna vain tuhat mailia tullut täyteen, kun kilpapurjehdus kahdella veneellä on ottanut omansa päivistä.Jättikö vaimo vai onko muuten asiat huonosti?
Sä oot niin elisessä ettei tiedä pitääkö itkeä vai nauraa.
Otitko rähinäviinaa ja nyt haastat riitaa :D - ei nukkuma-aika
Mee nukkumaan kirjoitti:
Jättikö vaimo vai onko muuten asiat huonosti?
Sä oot niin elisessä ettei tiedä pitääkö itkeä vai nauraa.
Otitko rähinäviinaa ja nyt haastat riitaa :DNo jos nyt itse olet selvinpäin, selitäpä, mitä ovat "väyläsäännöt" ja millä edellytyksillä mielestäsi purjevene väistää moottorivenettä. En ole riitaa haastamassa, etkä mielestäni ollut sinäkään aluksi. Seuraavaksi kuitenkin ilmaisit selkeän epäilyksen kokemustani kohtaan, enkä mielestäni todellakaan ollut ainakaan riitaa haastamassa, en edes kriittisenä.
- Laiskuri
ei nukkuma-aika kirjoitti:
No jos nyt itse olet selvinpäin, selitäpä, mitä ovat "väyläsäännöt" ja millä edellytyksillä mielestäsi purjevene väistää moottorivenettä. En ole riitaa haastamassa, etkä mielestäni ollut sinäkään aluksi. Seuraavaksi kuitenkin ilmaisit selkeän epäilyksen kokemustani kohtaan, enkä mielestäni todellakaan ollut ainakaan riitaa haastamassa, en edes kriittisenä.
Miksi minun pitäisi lukea sinulle ääneen sääntöjä?
Oletus on, että jos et osaa niitä lukea, et taatusti osaa niitä ymmärtääkään.
Tosin vaikka osaisit lukea, se ei ole tae sille, että ymmärtäisit lukemasi.
Säännöt ovat helpot ja yksinkertaiset.
Käy kursseja, jos tuottaa vaikeuksia.
Ei ole minun elämäntehtäväni pitää huolta muiden osaamisesta. - väyläsääntönikkari
Laiskuri kirjoitti:
Miksi minun pitäisi lukea sinulle ääneen sääntöjä?
Oletus on, että jos et osaa niitä lukea, et taatusti osaa niitä ymmärtääkään.
Tosin vaikka osaisit lukea, se ei ole tae sille, että ymmärtäisit lukemasi.
Säännöt ovat helpot ja yksinkertaiset.
Käy kursseja, jos tuottaa vaikeuksia.
Ei ole minun elämäntehtäväni pitää huolta muiden osaamisesta.Voihan sen noinkin ilmaista, että on puhunut läpiä päähänsä. Ei sitä ikinä pidä tunnustaa.
Kaikilla on väistämisvelvollisuus sääntöjen mukaan. Kukaan ei saa aiheuttaa vaaraa, joten jos etuajo-oikeutettu huomaa, että toinen ei väistäkään, pitää itse toimia.
- Juridiikkaa
Näinhän se on käräjillä mennyt. Ensin katsotaan kenellä on velvollisuus väistää ja sitten katsotaan mitä toinen osapuoli on tehnyt onnettomuuden välttämiseksi.
- Selvä juttu
Onko luotsikutteri kokonsa puolesta sellainen alus, että sillä on vaikea navigoida muualla kuin väylän keskellä?
Luotsikutteri on selkeästi väistämisvelvollinen purjeveneeseen nähden.- Huono mielikuvitus
Älä jaksa, tää juttu on käsitelty jo niin monta kertaa.
Ei toi veren kaivaminen omasta nenästä viihdytä enää ketän
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
eerikäinen novassa sanoi ei kukaan enää aja manuaalivaihteilla
meillä on 3 autoa talissa ja kaikissa manuaalilaatikot, on meillä vielä tämmöiset vaikka toisin puhutaan.2062171Ilo, joka nousee silmiisi saakka
kun katseemme kohtaavat. Olet energinen, aito, ihana. Välillä tuijotat suoraan silmiini - enkä hämmenny, katson takaisin681732Jokaisella on omat syntinsä
Minä olisin niin mielelläni sinun. Ehkä joskus viittasitkin siihen. Olet nainen ajatuksissani jatkuvasti ja taidat tietä821548En oikeasti
Tiennyt että sinulla on ollut vaikeuksia ja huonoja aikoja. Olen oikeasti pahoillani, ja olisin myös toiminut eritavoin1471447- 501421
90-luvulla maa syöksyi lamaan, ja silloinkin oli syypäinä samat tahot kuin nyt
Laman aiheuttajat olivat demarivetoinen virheellinen finanssipolitiikka, sekä ay-liikkeen taipumattomuus tilanteessa mik1281139Vakava varoitus perussuomalaisista!
Keskustan Annika Saarikolta veret seisauttavaa tekstiä, lukekaa uutinen kokonaisuudessaan, tässä siitä maistiainen: ”Ke2221025- 173997
Olisitko ihminen minulle. Ihan ihminen vain.
Tiedätkö, että saan kyyneleet silmiini, niin syvästi sinua kaipaan. Meidän välillä on jotain todella syvää, kaunista ja51850Mä olisin niin iloinen
Jos vielä joskus nähtäis.. Ollaanko tulkittu mies toisiamme väärin?. Kumpikin luuli ettei toinen tykkää, vaikka molemmat60794