Kuinka purjeveneellä ohjataan peruutettaessa?

Edelleen: peräsimellä.

Minulla on iso purjevene. Peruutan ja ohjaan sitä täsmälleen samoin kuin autoa. Keulapotkuria ei ole.

Kysymys lienee jostakin huonosti ohjautuvasta vanhasta pitkäkölisestä? Ne ovat kieltämättä ongelmallisia. Sellaisenkin olen omistanut. En ikinä oppinut ohjaamaan sitä peruuttaessa.

Ongelma ei siis liity purjeveneeseen, vaan erilaisiin runko- ja peräsinkonstruktioihin.

Aluksi selvitetään minkä kätinen potkuri veneessä on. Tämä tarkoittaa, sitä kumpaan suuntaan potkuri pyörii takaa päin katsottaessa - oikeakätinen pyörii oikealle(myötäpäivään) - siis ikäänkuin veneen perä kävelisi oikealle. Tästä päästiinkin asiaan: nimeltä potkutkurin sivuveto. Tuo ilmiö on erityisen voimakas juuri peruutettaessa, sillä se johtuu siitä että potkurin lapa(lavat), joka kulkee lähellä (veden) pintaa menettää(vät) tehoansa aaltoilun modostamiseen kun vastaavasti lapa(lavat), jotka kulkevat syvässä vedessä antaa(vat) enemmän työntövoimaa.

Kun veneellä jossa on oikeakätinen potkuri peruutetaan voidaan kuvitella veneen kävelevän vasempaan (takaapäin katsottaessa) . Tästä saadaan ilmiön englanninkielinen nimitys: prop walk. Nyt kun peruutetaan ei peräsimeen saada riittävästi pitoa pienellä nopeudella ja sivuveto pyrkii viemään veneen perää taaksepäin kulkiessa oikealle. Ohjattavuutta saadaan antamalla pakilla lyhyitä potkuja, jotta saataisiin nopeutta ilman sivuvedon voimakasta mukaan tuloa.

Näin kun saadaan vene liikkumaan taaksepäin voidaan peräsimessä tuntea jonkin verran tehoa ohjailua varten. Jatketaan lyhyiden potkujen antoa, ettei sivuvedon vaikutus tule liiaksi häiritsemään manöveeriä. Sivuvetoa voi käyttää myös hyväksi esim. sivutuuli olosuhteissa tolppien väliin kiinnittyessä, tai kylkikiinnityksessä vetämään perää laituriin.

Vasenkätisessä potkurissa em. kuvatut voimat ovat siis päinvastaiset. Valitettavasti tästä potkurin sivuvedosta/ prop walk esiintyy erilaisia selityksiä oppikirjoissa sekä netissä ja minunkin täytyi kääntyä Aalto yliopiston laivanrakennusosaston puoleen saadakseni tyhjentävän selvityksen ilmiöön.
Tärkein tekijä siinä on juuri sen pinnan läheisyydessä käyvän lavan tehon menetys aaltoilun muodostamiseen. Muut tekijät kuten veneen pohjan muoto, akselin kulma veneen pohjaan nähden tai vetolaitteen sijainti ovat vain pieniä nyansseja tämän ilmiön esiintymisessä.

Potkurin sivuveto esiintyy kaikilla potkureilla ja kaikissa aluksissa (perinteinen propulsio) - ei pelkästään purjeveneissä. Joillakin potkureilla se on erityisen voimakas ja meidän tulee selvittää oman veneenmme potkurin kätisyys voidaksemme oppia hallitsemaan sitä.

Eväkölinen kääntyy peräsimen avulla. Pitkäkölinen ei, sen kanssa täytyy välillä antaa potkuja eteen, jolloin voi venettä vähän kääntää peräsimen avulla, sitten jatketaan pakittamista.

Sy Möwe kirjoitti:

Aluksi selvitetään minkä kätinen potkuri veneessä on. Tämä tarkoittaa, sitä kumpaan suuntaan potkuri pyörii takaa päin katsottaessa - oikeakätinen pyörii oikealle(myötäpäivään) - siis ikäänkuin veneen perä kävelisi oikealle. Tästä päästiinkin asiaan: nimeltä potkutkurin sivuveto. Tuo ilmiö on erityisen voimakas juuri peruutettaessa, sillä se johtuu siitä että potkurin lapa(lavat), joka kulkee lähellä (veden) pintaa menettää(vät) tehoansa aaltoilun modostamiseen kun vastaavasti lapa(lavat), jotka kulkevat syvässä vedessä antaa(vat) enemmän työntövoimaa.

Kun veneellä jossa on oikeakätinen potkuri peruutetaan voidaan kuvitella veneen kävelevän vasempaan (takaapäin katsottaessa) . Tästä saadaan ilmiön englanninkielinen nimitys: prop walk. Nyt kun peruutetaan ei peräsimeen saada riittävästi pitoa pienellä nopeudella ja sivuveto pyrkii viemään veneen perää taaksepäin kulkiessa oikealle. Ohjattavuutta saadaan antamalla pakilla lyhyitä potkuja, jotta saataisiin nopeutta ilman sivuvedon voimakasta mukaan tuloa.

Näin kun saadaan vene liikkumaan taaksepäin voidaan peräsimessä tuntea jonkin verran tehoa ohjailua varten. Jatketaan lyhyiden potkujen antoa, ettei sivuvedon vaikutus tule liiaksi häiritsemään manöveeriä. Sivuvetoa voi käyttää myös hyväksi esim. sivutuuli olosuhteissa tolppien väliin kiinnittyessä, tai kylkikiinnityksessä vetämään perää laituriin.

Vasenkätisessä potkurissa em. kuvatut voimat ovat siis päinvastaiset. Valitettavasti tästä potkurin sivuvedosta/ prop walk esiintyy erilaisia selityksiä oppikirjoissa sekä netissä ja minunkin täytyi kääntyä Aalto yliopiston laivanrakennusosaston puoleen saadakseni tyhjentävän selvityksen ilmiöön.
Tärkein tekijä siinä on juuri sen pinnan läheisyydessä käyvän lavan tehon menetys aaltoilun muodostamiseen. Muut tekijät kuten veneen pohjan muoto, akselin kulma veneen pohjaan nähden tai vetolaitteen sijainti ovat vain pieniä nyansseja tämän ilmiön esiintymisessä.

Potkurin sivuveto esiintyy kaikilla potkureilla ja kaikissa aluksissa (perinteinen propulsio) - ei pelkästään purjeveneissä. Joillakin potkureilla se on erityisen voimakas ja meidän tulee selvittää oman veneenmme potkurin kätisyys voidaksemme oppia hallitsemaan sitä.

Lue lisää

" minunkin täytyi kääntyä Aalto yliopiston laivanrakennusosaston puoleen saadakseni tyhjentävän selvityksen ilmiöön"
Ei tainnut olla aivan tyhjentävä selitys prop walkista. Minulla on kaksi lähes saman kokoista purjevenettä täsmälleen samalla Volvon 3- lapaisella klaffipotkurilla ja saman tehoisilla Volvon dieseleillä. Akselivetoisen prop walk on moninkertainen verrattuna saildriveen. Eikä aallon muodostusta tarvitse näkyä tyynelläkään pinnalla mutta sivuttaisveto toimii ja on eri suuri. Mietippä sitä!

Sy Möwe kirjoitti:

Aluksi selvitetään minkä kätinen potkuri veneessä on. Tämä tarkoittaa, sitä kumpaan suuntaan potkuri pyörii takaa päin katsottaessa - oikeakätinen pyörii oikealle(myötäpäivään) - siis ikäänkuin veneen perä kävelisi oikealle. Tästä päästiinkin asiaan: nimeltä potkutkurin sivuveto. Tuo ilmiö on erityisen voimakas juuri peruutettaessa, sillä se johtuu siitä että potkurin lapa(lavat), joka kulkee lähellä (veden) pintaa menettää(vät) tehoansa aaltoilun modostamiseen kun vastaavasti lapa(lavat), jotka kulkevat syvässä vedessä antaa(vat) enemmän työntövoimaa.

Kun veneellä jossa on oikeakätinen potkuri peruutetaan voidaan kuvitella veneen kävelevän vasempaan (takaapäin katsottaessa) . Tästä saadaan ilmiön englanninkielinen nimitys: prop walk. Nyt kun peruutetaan ei peräsimeen saada riittävästi pitoa pienellä nopeudella ja sivuveto pyrkii viemään veneen perää taaksepäin kulkiessa oikealle. Ohjattavuutta saadaan antamalla pakilla lyhyitä potkuja, jotta saataisiin nopeutta ilman sivuvedon voimakasta mukaan tuloa.

Näin kun saadaan vene liikkumaan taaksepäin voidaan peräsimessä tuntea jonkin verran tehoa ohjailua varten. Jatketaan lyhyiden potkujen antoa, ettei sivuvedon vaikutus tule liiaksi häiritsemään manöveeriä. Sivuvetoa voi käyttää myös hyväksi esim. sivutuuli olosuhteissa tolppien väliin kiinnittyessä, tai kylkikiinnityksessä vetämään perää laituriin.

Vasenkätisessä potkurissa em. kuvatut voimat ovat siis päinvastaiset. Valitettavasti tästä potkurin sivuvedosta/ prop walk esiintyy erilaisia selityksiä oppikirjoissa sekä netissä ja minunkin täytyi kääntyä Aalto yliopiston laivanrakennusosaston puoleen saadakseni tyhjentävän selvityksen ilmiöön.
Tärkein tekijä siinä on juuri sen pinnan läheisyydessä käyvän lavan tehon menetys aaltoilun muodostamiseen. Muut tekijät kuten veneen pohjan muoto, akselin kulma veneen pohjaan nähden tai vetolaitteen sijainti ovat vain pieniä nyansseja tämän ilmiön esiintymisessä.

Potkurin sivuveto esiintyy kaikilla potkureilla ja kaikissa aluksissa (perinteinen propulsio) - ei pelkästään purjeveneissä. Joillakin potkureilla se on erityisen voimakas ja meidän tulee selvittää oman veneenmme potkurin kätisyys voidaksemme oppia hallitsemaan sitä.

Lue lisää

Aika hyvä selitys prop-walkista, mutta perustelut ontuvat. Otetaan esimerkiksi akselivetoinen ja akselin kulma:

Jos akseli on vaakatasossa, venettä peruutettaessa ja potkurin pyöriessä sen ylös ja alas menevät lavat työntävät vettä keulaa kohti molemmat suunnilleen yhtä paljon. Hieman prop Walkia aiheutuu siitä, että ylös nouseva lapa työntää vettä hiukan potkurin rakenteesta riippuen vinosti yläviistoon (jossa veneen pohja tai kylki tulee vastaan) ja alas menevä alaviistoon.

Jos akseli on kohtalaisen jyrkässä kulmassa, veneen peruuttaessa potkurin alas painuva lapa on pystysuorassa eikä työnnä vettä juuri ollenkaan, ylös nouseva lapa taas on jyrkässä kulmassa ja puskee vettä yläviistoon kohti veneen kylkeä. Tämän näkee hyvin avotilastakin reunan yli kurkkaamalla.

Prop Walk tehostuu tuosta vielä, jos potkuri on lähellä veneen pohjaa, jos pohja on laajalti tasainen ja/tai perää kohti jyrkästi nouseva.

Sy Möwe kirjoitti:

Aluksi selvitetään minkä kätinen potkuri veneessä on. Tämä tarkoittaa, sitä kumpaan suuntaan potkuri pyörii takaa päin katsottaessa - oikeakätinen pyörii oikealle(myötäpäivään) - siis ikäänkuin veneen perä kävelisi oikealle. Tästä päästiinkin asiaan: nimeltä potkutkurin sivuveto. Tuo ilmiö on erityisen voimakas juuri peruutettaessa, sillä se johtuu siitä että potkurin lapa(lavat), joka kulkee lähellä (veden) pintaa menettää(vät) tehoansa aaltoilun modostamiseen kun vastaavasti lapa(lavat), jotka kulkevat syvässä vedessä antaa(vat) enemmän työntövoimaa.

Kun veneellä jossa on oikeakätinen potkuri peruutetaan voidaan kuvitella veneen kävelevän vasempaan (takaapäin katsottaessa) . Tästä saadaan ilmiön englanninkielinen nimitys: prop walk. Nyt kun peruutetaan ei peräsimeen saada riittävästi pitoa pienellä nopeudella ja sivuveto pyrkii viemään veneen perää taaksepäin kulkiessa oikealle. Ohjattavuutta saadaan antamalla pakilla lyhyitä potkuja, jotta saataisiin nopeutta ilman sivuvedon voimakasta mukaan tuloa.

Näin kun saadaan vene liikkumaan taaksepäin voidaan peräsimessä tuntea jonkin verran tehoa ohjailua varten. Jatketaan lyhyiden potkujen antoa, ettei sivuvedon vaikutus tule liiaksi häiritsemään manöveeriä. Sivuvetoa voi käyttää myös hyväksi esim. sivutuuli olosuhteissa tolppien väliin kiinnittyessä, tai kylkikiinnityksessä vetämään perää laituriin.

Vasenkätisessä potkurissa em. kuvatut voimat ovat siis päinvastaiset. Valitettavasti tästä potkurin sivuvedosta/ prop walk esiintyy erilaisia selityksiä oppikirjoissa sekä netissä ja minunkin täytyi kääntyä Aalto yliopiston laivanrakennusosaston puoleen saadakseni tyhjentävän selvityksen ilmiöön.
Tärkein tekijä siinä on juuri sen pinnan läheisyydessä käyvän lavan tehon menetys aaltoilun muodostamiseen. Muut tekijät kuten veneen pohjan muoto, akselin kulma veneen pohjaan nähden tai vetolaitteen sijainti ovat vain pieniä nyansseja tämän ilmiön esiintymisessä.

Potkurin sivuveto esiintyy kaikilla potkureilla ja kaikissa aluksissa (perinteinen propulsio) - ei pelkästään purjeveneissä. Joillakin potkureilla se on erityisen voimakas ja meidän tulee selvittää oman veneenmme potkurin kätisyys voidaksemme oppia hallitsemaan sitä.

Lue lisää

Tarkoitat ilmeisesti termillä "taaksepäin kulkiessa oikealle", että vene siirtyy vasemmalle? Veneellä vasen ja oikea eivät vaihda paikkaa kulkusuunnan mukaan ja oikeakätinen potkuri vetää vasemmalle peruutettaessa.

Sivuttaisveto varmaankin johtuu avovesitesteissä tuosta aaltojenmuodostuksesta. Purjeveneiden ja uppoumarunkoisten veneiden sivuttaisveto taas ei johdu, ainakaan pääosin, tuosta. Syynä on pyörivän potkurivirran osuminen runkoon.

Tästä syystä ilmiö on huomattavasti voimakkaampi akselivetoisilla kuin purjevene-, IPS- ja perävetolaitteilla. Ero siis johtuu potkuriakselin suunnasta ja myös etäisyydestä pohjasta. Mitä voimmakkaammin potkurivirta osuu runkoon sitä voimakkaampi on sivuttaisveto.

Myös potkurilla on erittäin suuri merkitys. Eri potkureilla potkurivirran pyörimisen voimakkuus ja muoto ovat erilaisia.

Potkurivirta on "työntöpuolella" hiukan potkuria isompi potkuriakselin suuntainen sylinteri, joka pyörii potkurin pyörimissuuntaan. Oikeakäsitessä potkurilla peruutettaessa potkurivirta siis pyörii vastapäivään eli liikkuu yläreunastaan vasemmalle. Osuessaann pohjaan se työntään pohjaa vasemmalle ja samalla potkurivirta kääntyy oikealle.

Jos uppoumarunkoisessa veneessä on matala köli tai V-pohja, potkurivirta "tarttuu" siihen voimakkaammin kuin tasapohjaiseen.

Veneestä riippuen peruuttaminen on hyvin erilaista. Toisissa peräsin ei peruutettaessa vaikuta juuri lainkaan ja toisissa hyvin paljon. Toisissa peräsintä pitää kääntää kulkusuunnan mukaan ja toisissi potkurivirran suunnan mukaan.

Modernien purjeveneiden syvät peräsimet kuuluvat nihin, joissa peräsimellä on suuri vaikutus veneen liikkuessa. Yleensä potkuri on niiissä kaukana peräsimestä, jolloin potkurivirta ei juuri vaikuta peräsimen toimintaan. Peruutettaessa niillä pitää saada vauhtia, jotta peräsin toimii. Purjevenevetolaitteella sivuttaisveto on usein (riippuu potkurista!) niin lievää, että sen vaikutus on pienempi kuin tuulen. Vaihdettaessa kulkusuuntaa peräsintä pitää kääntää vasta silloin kun kulkusuunta muuttuu (siis ei silloin kun vaihdetta vaihdetaan).

Pienellä peräsimellä ja sitä lähellä olevalla potkurilla tilanne taas on täysin päinvastainen. Välistä tietysti löytyy veneitä, jotka eivät selkeästi kuulu kumpaakaan ryhmään.

Kaikille veneille yhteistä on se, että kaasua on syytä käyttää reilusti vaikeissa tilanteissa. Vauhti parantaa ohjailukykyä. Vene siis kiihdytetään sopivaan ohjailunopeuteen käyttäen kutakuinkin täyttä kaasua, joka hellitetään heti kun vauhti on saavutettu.

seppomartti kirjoitti:

" minunkin täytyi kääntyä Aalto yliopiston laivanrakennusosaston puoleen saadakseni tyhjentävän selvityksen ilmiöön"
Ei tainnut olla aivan tyhjentävä selitys prop walkista. Minulla on kaksi lähes saman kokoista purjevenettä täsmälleen samalla Volvon 3- lapaisella klaffipotkurilla ja saman tehoisilla Volvon dieseleillä. Akselivetoisen prop walk on moninkertainen verrattuna saildriveen. Eikä aallon muodostusta tarvitse näkyä tyynelläkään pinnalla mutta sivuttaisveto toimii ja on eri suuri. Mietippä sitä!

Lue lisää

Olen kyllä miettinyt. Kyllä se sivuveto on siellä vetolaitteen potkurissakin, mutta kun sen sijainti on kauempana perästä ei sivuun vääntävää momenttia tule samalla tavalla kuin akselin päässä olevalta potkurilta. Sitä aaltoilua ei välttämättä näe paljaalla silmällä, joten on vain uskottava tutkijoiden sanaaan.

Korostan vielä ettei nämä ole minun omia tutkimuksiani, vaan saatu hyvin arvostetulta alan asiantuntijalta. Minäkin yritin saada häntä myöntämään aluksen pohjan tuoman vaikutuksen virtaukseen, mutta hän piti kaikkia muita asiaan liittyviä tekijöitä mitättöminä tuon aaltoilun mudostamisilmiön rinnalla. Tuo termi on siis tieteellinen nimitys - ei siis välttämättä meille veneilijöille tuttua aaltoilua.

Oc46 kirjoitti:

Aika hyvä selitys prop-walkista, mutta perustelut ontuvat. Otetaan esimerkiksi akselivetoinen ja akselin kulma:

Jos akseli on vaakatasossa, venettä peruutettaessa ja potkurin pyöriessä sen ylös ja alas menevät lavat työntävät vettä keulaa kohti molemmat suunnilleen yhtä paljon. Hieman prop Walkia aiheutuu siitä, että ylös nouseva lapa työntää vettä hiukan potkurin rakenteesta riippuen vinosti yläviistoon (jossa veneen pohja tai kylki tulee vastaan) ja alas menevä alaviistoon.

Jos akseli on kohtalaisen jyrkässä kulmassa, veneen peruuttaessa potkurin alas painuva lapa on pystysuorassa eikä työnnä vettä juuri ollenkaan, ylös nouseva lapa taas on jyrkässä kulmassa ja puskee vettä yläviistoon kohti veneen kylkeä. Tämän näkee hyvin avotilastakin reunan yli kurkkaamalla.

Prop Walk tehostuu tuosta vielä, jos potkuri on lähellä veneen pohjaa, jos pohja on laajalti tasainen ja/tai perää kohti jyrkästi nouseva.

Lue lisää

Otin tuonkin asian esille kun jututin tohtoria, mutta taaskaan hän ei pitänyt sitä millään lailla merkittävänä seikkana. Olin näet päättänyt selvittää tämän asian mahdollisimman perusteellisesti, sillä minulla on itsellänikin perinteinen akseliveto ja voimakas sivuveto. Lisäksi peräsin on lähellä potkuria ja ajattelin sen olevan osa syy siihen voimakkuuteen.

Joakim1 kirjoitti:

Tarkoitat ilmeisesti termillä "taaksepäin kulkiessa oikealle", että vene siirtyy vasemmalle? Veneellä vasen ja oikea eivät vaihda paikkaa kulkusuunnan mukaan ja oikeakätinen potkuri vetää vasemmalle peruutettaessa.

Sivuttaisveto varmaankin johtuu avovesitesteissä tuosta aaltojenmuodostuksesta. Purjeveneiden ja uppoumarunkoisten veneiden sivuttaisveto taas ei johdu, ainakaan pääosin, tuosta. Syynä on pyörivän potkurivirran osuminen runkoon.

Tästä syystä ilmiö on huomattavasti voimakkaampi akselivetoisilla kuin purjevene-, IPS- ja perävetolaitteilla. Ero siis johtuu potkuriakselin suunnasta ja myös etäisyydestä pohjasta. Mitä voimmakkaammin potkurivirta osuu runkoon sitä voimakkaampi on sivuttaisveto.

Myös potkurilla on erittäin suuri merkitys. Eri potkureilla potkurivirran pyörimisen voimakkuus ja muoto ovat erilaisia.

Potkurivirta on "työntöpuolella" hiukan potkuria isompi potkuriakselin suuntainen sylinteri, joka pyörii potkurin pyörimissuuntaan. Oikeakäsitessä potkurilla peruutettaessa potkurivirta siis pyörii vastapäivään eli liikkuu yläreunastaan vasemmalle. Osuessaann pohjaan se työntään pohjaa vasemmalle ja samalla potkurivirta kääntyy oikealle.

Jos uppoumarunkoisessa veneessä on matala köli tai V-pohja, potkurivirta "tarttuu" siihen voimakkaammin kuin tasapohjaiseen.

Veneestä riippuen peruuttaminen on hyvin erilaista. Toisissa peräsin ei peruutettaessa vaikuta juuri lainkaan ja toisissa hyvin paljon. Toisissa peräsintä pitää kääntää kulkusuunnan mukaan ja toisissi potkurivirran suunnan mukaan.

Modernien purjeveneiden syvät peräsimet kuuluvat nihin, joissa peräsimellä on suuri vaikutus veneen liikkuessa. Yleensä potkuri on niiissä kaukana peräsimestä, jolloin potkurivirta ei juuri vaikuta peräsimen toimintaan. Peruutettaessa niillä pitää saada vauhtia, jotta peräsin toimii. Purjevenevetolaitteella sivuttaisveto on usein (riippuu potkurista!) niin lievää, että sen vaikutus on pienempi kuin tuulen. Vaihdettaessa kulkusuuntaa peräsintä pitää kääntää vasta silloin kun kulkusuunta muuttuu (siis ei silloin kun vaihdetta vaihdetaan).

Pienellä peräsimellä ja sitä lähellä olevalla potkurilla tilanne taas on täysin päinvastainen. Välistä tietysti löytyy veneitä, jotka eivät selkeästi kuulu kumpaakaan ryhmään.

Kaikille veneille yhteistä on se, että kaasua on syytä käyttää reilusti vaikeissa tilanteissa. Vauhti parantaa ohjailukykyä. Vene siis kiihdytetään sopivaan ohjailunopeuteen käyttäen kutakuinkin täyttä kaasua, joka hellitetään heti kun vauhti on saavutettu.

Lue lisää

Ymmärrän ettei veneen oikea ja vasen puoli muutu vaikka ohjaaja kääntyy veneessä selkä keulaan päin. Halusin vain varmistaa mahdollisen veneilyn ulkopuolta olevan kysyjän olevan kärryillä, siitä mihin se veneenperä tuossa tilanteessa menee.

Uskon ja tiedän että olet perillä noista tutkimuksista miten virtaukset siellä lavoissa menee. Syy tähän "selvitystyöhöni" on eräät aikaisemmat, sinänsä erittäin hienot postauksesi ko. aiheesta joiden tiimoilta lähdin tohtorin puheille. Otin tämän veneen pohjan tuoman vaikutuksen esille ja vaadin häntä vääntämään rautalangasta minulle kuinka tämä toimii. Hän ei missään vaiheessa pitänyt sitä merkittävänä seikkana, korosti tuon aaltoilun muodosamisen olevan se pointti.

Olisi todella mielenkiintoista saattaa teidä saman pöydän ympärille ja kuunnella pohdintojanne - jos niistä nyt siitten mitään sattuisi ymmärtämään. Minä ainakin tulin siinä "uskoon" kun hänen sevitystään kuuntelin - sen verran vakuuttavasti ne asiat sieltä tulivat.

Sy Möwe kirjoitti:

Olen kyllä miettinyt. Kyllä se sivuveto on siellä vetolaitteen potkurissakin, mutta kun sen sijainti on kauempana perästä ei sivuun vääntävää momenttia tule samalla tavalla kuin akselin päässä olevalta potkurilta. Sitä aaltoilua ei välttämättä näe paljaalla silmällä, joten on vain uskottava tutkijoiden sanaaan.

Korostan vielä ettei nämä ole minun omia tutkimuksiani, vaan saatu hyvin arvostetulta alan asiantuntijalta. Minäkin yritin saada häntä myöntämään aluksen pohjan tuoman vaikutuksen virtaukseen, mutta hän piti kaikkia muita asiaan liittyviä tekijöitä mitättöminä tuon aaltoilun mudostamisilmiön rinnalla. Tuo termi on siis tieteellinen nimitys - ei siis välttämättä meille veneilijöille tuttua aaltoilua.

Lue lisää

Kyllä vetolaitekin aiheuttaa sivuttaisvetoa, mutta paljon vähemmän. Vetolaite ei ole mitenkään aina kauempana perästä kuin potkuri.

Pyydäpä sitä asiantutijaasi kommentoimaan vaikkapa tätä tieteellistä julkaisua: http://www.marinepropulsors.com/smp/files/downloads/smp11/Paper/TA3-4_Sileo.pdf

Tuossa näytetään selvästi kuinka pyörivä potkurivirta aiheuttaa epäsymmetrisen painekentän, josta tulee sivuttaisvoima.

Jos runko ja potkuriakselikulma eivät olisi ratkaisevassa asemassa ko. ilmiössä, sivuttaisveto ei olisi oleellisesti erilainen eteenpäin vs. pakilla eikä akseliveto vs. vetolaite.

Mikään aaltoilu tai muu syvyydestä riippuva asia ei selitä tuota eroa.

Bossu kirjoitti:

Eväkölinen kääntyy peräsimen avulla. Pitkäkölinen ei, sen kanssa täytyy välillä antaa potkuja eteen, jolloin voi venettä vähän kääntää peräsimen avulla, sitten jatketaan pakittamista.

Lue lisää

Olet oikeassa, sillä pitkäkölinen on todella vaativa satamaliikedinnässä ja todellakin vaatii noita oikaisevia potkuja suunnan korjaukseen.

Sy Möwe kirjoitti:

Otin tuonkin asian esille kun jututin tohtoria, mutta taaskaan hän ei pitänyt sitä millään lailla merkittävänä seikkana. Olin näet päättänyt selvittää tämän asian mahdollisimman perusteellisesti, sillä minulla on itsellänikin perinteinen akseliveto ja voimakas sivuveto. Lisäksi peräsin on lähellä potkuria ja ajattelin sen olevan osa syy siihen voimakkuuteen.

Lue lisää

Ehkä sinun kannattaisi vaihtaa propwalkin 'asiantuntijaa'. Jos se mainitsemasi "Tärkein tekijä siinä on juuri sen pinnan läheisyydessä käyvän lavan tehon menetys aaltoilun muodostamiseen" pitäisi paikkansa, propwalk pitäisi kai olla jopa voimakkaampi eteenpäin ajettaessa, kun aaltoilulle ei ole runko niin pahasti esteenä.

Akselin kulman vaikutusta propwalkiin on selitetty aika havainnollisesti mm. tässä:
http://www.castlemarine.co.uk/propwalk.pdf

Tuon perusteella varmasti ymmärrät, että vaakasuoralla akselilla propwalk on kohtalaisen pieni, mutta reilun akselikulman veneillä löytyy jopa veneen nopeudesta ja potkurin pyörintänopeudesta tilanne, jolloin potkurin alas menevät lavat eivät tuota ollenkaan virtausta, ylös nousevat lavat kyllä. Ja tämä virtaus suuntautuu vinosti veneen pohjaan & kylkeen vääntäen venettä tietysti sivulle.

Mikä vene sinulla on? Jokin ei kovin suuri hieman vanhempi, jossa akseli on melko jyrkässä kulmassa?

Joakim1 kirjoitti:

Kyllä vetolaitekin aiheuttaa sivuttaisvetoa, mutta paljon vähemmän. Vetolaite ei ole mitenkään aina kauempana perästä kuin potkuri.

Pyydäpä sitä asiantutijaasi kommentoimaan vaikkapa tätä tieteellistä julkaisua: http://www.marinepropulsors.com/smp/files/downloads/smp11/Paper/TA3-4_Sileo.pdf

Tuossa näytetään selvästi kuinka pyörivä potkurivirta aiheuttaa epäsymmetrisen painekentän, josta tulee sivuttaisvoima.

Jos runko ja potkuriakselikulma eivät olisi ratkaisevassa asemassa ko. ilmiössä, sivuttaisveto ei olisi oleellisesti erilainen eteenpäin vs. pakilla eikä akseliveto vs. vetolaite.

Mikään aaltoilu tai muu syvyydestä riippuva asia ei selitä tuota eroa.

Lue lisää

Kiitos, otan asian esille kunhan pääsen syksyllä kotiin.

Sy Möwe kirjoitti:

Kiitos, otan asian esille kunhan pääsen syksyllä kotiin.

Huomaa erityisesti kuva 13. Siinä on eri osien sivuttaisvoimat potkurin kierroksen aikana. Huomattavaa on, että itse potkuriin ei kohdistu sivuttaisvoimaa käytännössä lainkaan.

Toisin sanoen sivuttaisvoima ei völity lainkaan potkuriakselin kautta, vaan ainoastaan vedestä runkoon. Työntövoimahan taas tulee juuri potkuriakselin kautta ja potkurivirta aiheuttaa runkoon myös jarruttavan voiman pituussuunnassa.

Sivuttaisvoima on selkeästi havaittavissa ja samansuuntainen sekä peräsimessä, skegissä että erityisesti rungon takaosassa.

Rungon keulaosassa sivuttaisvoima on toiseen suuntaan, mutta tämä tietysti riippuu runkomuodosta.

Kaikissa aaltoilu, tiheys, kavitointi, P-kerroin jne. teorioissa voiman pitäisi tulla juuri potkuriakselin kautta.

Tuossa julkaisussa oli sekä laskettu numeerisella virtausmallinnuksella että mitattu allaskokeessa voimat ja momentit, jotka vastasivat erinomaisesti toisiaan. Mallinnuksesta saa tarkasti eroteltua eri alueisiin vaikuttavat voimat.

Kolme tapaa:

-keula potkurilla
-peräsimellä siten, että ensin vauhtia, veto pois ja tämän jälkeen tottelee hieman paremmin peräsintä.
-koneella, selvität kumman kätinen potkuri sulla on, eli kun laitat pakin päälle kumpaan suuntaan rupeaa kampeamaan. Tältä voit sitten käyttää hyväksesi, kun rutkutat eteen ja taakse venettä kääntäessäsi, eli veneesi kääntyy paremmin toiseen suuntaan.

Voi olla myös muitakin konsteja?

No, saitko "U-t-e-l-i-a-s" uutta tietoa ? Ei ole näkynyt kommenttiasi vaikka monet ovat kirjoittaneet tosi valaisevia juttuja .

myös utelias kirjoitti:

No, saitko "U-t-e-l-i-a-s" uutta tietoa ? Ei ole näkynyt kommenttiasi vaikka monet ovat kirjoittaneet tosi valaisevia juttuja .

Sain tietoa. Opin, että...

a)... tehoa on annettava peruutettaessa jaksoissa, jotta kiertopyrkimys vähentyisi.
b)... vene tottelee peräsintä peruutettaessakin, ei ainoastaan eteenpäin mennessä.

Ensimmäistä en tiennyt lainkaan, toisen aavistin olevan noin, mutta en ollut varma.

Kiitos vastauksista.

U-t-elias kirjoitti:

Sain tietoa. Opin, että...

a)... tehoa on annettava peruutettaessa jaksoissa, jotta kiertopyrkimys vähentyisi.
b)... vene tottelee peräsintä peruutettaessakin, ei ainoastaan eteenpäin mennessä.

Ensimmäistä en tiennyt lainkaan, toisen aavistin olevan noin, mutta en ollut varma.

Kiitos vastauksista.

Lue lisää

a) ei pidä paikkaansa.
Tehoa on annettava alussa reilusti, jotta vennen saa liikkeelle ja peräsimen toimimaan. Sen jälkeen voi aivan hyvin käyttää tasaista tehoa pakillakin, jos jostain syytä haluaisi edetä pitemmän matkan pakilla.

U-t-elias kirjoitti:

Sain tietoa. Opin, että...

a)... tehoa on annettava peruutettaessa jaksoissa, jotta kiertopyrkimys vähentyisi.
b)... vene tottelee peräsintä peruutettaessakin, ei ainoastaan eteenpäin mennessä.

Ensimmäistä en tiennyt lainkaan, toisen aavistin olevan noin, mutta en ollut varma.

Kiitos vastauksista.

Lue lisää

Ja vielä reipasta kaasukättä, niin tottelee paremmin, eli mieluummin lyhyt reipas päräytys, kuin hissuksiin jolloin ei tapahdu juuri mitään.

Pitää kyllä olla peräsin aivan kiinni potkurissa, jotta tuo toimisi. Syynä on se, että imu on aina pallomainen ja puhallus suihkumainen. Kokeile imeä kynttilä sammuksiin ja huomaa kuinka lähelle pitää mennä puhallukseen verrattuna.

Joakim1 kirjoitti:

Pitää kyllä olla peräsin aivan kiinni potkurissa, jotta tuo toimisi. Syynä on se, että imu on aina pallomainen ja puhallus suihkumainen. Kokeile imeä kynttilä sammuksiin ja huomaa kuinka lähelle pitää mennä puhallukseen verrattuna.

Lue lisää

Eipä sovi kynttilävertaus tähän. Pidäpä peräsin jommassa kummassa ääriasennossa ja nitkuta ropelia vuorotellen suuntaan ja toiseen. Sitten mietit, miksi tapahtuu se mitä tapahtuu.

vesi_virtaa kirjoitti:

Eipä sovi kynttilävertaus tähän. Pidäpä peräsin jommassa kummassa ääriasennossa ja nitkuta ropelia vuorotellen suuntaan ja toiseen. Sitten mietit, miksi tapahtuu se mitä tapahtuu.

Lue lisää

Kynttilävirtaus kertoo erinomaisesti mitä tuossa tapahtuu. Vaihde eteen potkurivirta osuu peräsimeen ja peräsimen asennolla on suuri merkitys. Pakilla peräsimen lähellä on olemattomat virtausnopeudet ja peräsimen asennolla ei oli juuri mitään vaikutusta.

Edellinen siis veneen ollessa lähes paikallaan.

Joakim1 kirjoitti:

Kynttilävirtaus kertoo erinomaisesti mitä tuossa tapahtuu. Vaihde eteen potkurivirta osuu peräsimeen ja peräsimen asennolla on suuri merkitys. Pakilla peräsimen lähellä on olemattomat virtausnopeudet ja peräsimen asennolla ei oli juuri mitään vaikutusta.

Edellinen siis veneen ollessa lähes paikallaan.

Lue lisää

Poijulla laituriin kiinnittyneenä tuota helppo kokeilla. Sivuttaisveto näkyy helposti. Ainakaan omalla veneellä en havainnut pakilla peräsimen asennon vaikutusta lainkaan kovillakaan kierroksilla. Vaihde eteen vene reagoi pieniinkin peräsinliikkeisiin.

vesi_virtaa kirjoitti:

Eipä sovi kynttilävertaus tähän. Pidäpä peräsin jommassa kummassa ääriasennossa ja nitkuta ropelia vuorotellen suuntaan ja toiseen. Sitten mietit, miksi tapahtuu se mitä tapahtuu.

Lue lisää

Piti vielä kokeilla omalla veneellä tuota vaihteen nitkutusta. Vasenkätinen potkuri ja saildrive eli sivuttaisveto pakilla oikealle.

Peräsin oikealla käännettynä nitkuttaminen ei aiheuttanut yhtään mitään eli vene pysyi paikallaan kääntymättä.

Peräsin vasemmalla käännettytnä nitkuttaminen käänsi venettä melko paikallaan vasemmalle.

Aivan "kynttiläteorian" mukaisesti siis. Peräsin ei vaikuta pakilla lainkaan, mutta vaihde eteen perä kääntyy peräsin oikealla vasemmalle eli kumoaa pakin sivuttaisvedon. Peräsin vasemmalla perä pyrkii molemmilla vaihteilla oikealle eli vene kääntyy vasempaan.

Liikkeessä tilanne on täysin toinen. Taaksepäin liikkuessa veneeni tottelee peräsintä vaihteesta riippumatta samalla tavalla. Vasta vauhdin pysähtyessä potkurivirran vaikutus (vaihde eteen) kääntää voimakkaammin eli peräsintä pitää kääntää kulkusuunnan muuttuessa ei vaihdetta vaihdettaessa. Peräsin on 1,7 m syvä, joten potkurivirta vaikuttaa vain pienellä osalla peräsintä.

Juuri näin. Kun käännän pitkäkölisen veneeni ahtaassa paikassa, käytän siihen vaihdetta ja kaasua. Peräsin saa olla samassa äärilaidassa koko ajan, myös lyhyiden pakitusten aikana. Peräsimellä on siinä tilanteessa ohjausvaikutusta vain vain silloin, kun potkurivirtaus osuu siihen.

On ollut opettavaista katsoa kuinka perinteiset puiset troolarit pystyvät hallitsemaan liikkeitään ahtaissa tanskalaisissa kalastussatamissa, esim. Gilleleje, Skagen, Hundestedt tai Bornholmin pikkusatamat. Me harrastelijat tarvitsimme samaan suoritukseen keulapotkuria ja ainakin paljon enemmän tilaa.

pitkäkölisen kääntö kirjoitti:

Juuri näin. Kun käännän pitkäkölisen veneeni ahtaassa paikassa, käytän siihen vaihdetta ja kaasua. Peräsin saa olla samassa äärilaidassa koko ajan, myös lyhyiden pakitusten aikana. Peräsimellä on siinä tilanteessa ohjausvaikutusta vain vain silloin, kun potkurivirtaus osuu siihen.

On ollut opettavaista katsoa kuinka perinteiset puiset troolarit pystyvät hallitsemaan liikkeitään ahtaissa tanskalaisissa kalastussatamissa, esim. Gilleleje, Skagen, Hundestedt tai Bornholmin pikkusatamat. Me harrastelijat tarvitsimme samaan suoritukseen keulapotkuria ja ainakin paljon enemmän tilaa.

Lue lisää

Suurin voima potkurissa toivotun työntövoiman ohessa on vääntömomentti, jonka potkurin pyörittäminen aiheuttaa. Yksittäisen potkurin vääntö, jos akseli olisi pystysuorassa, pyörittäisi alusta iloisesti ja pyrkisi nostamaan/laskemaan alusta. Taas aluksen muodot ehkä vaikuttaisivat virtausten epäsymmetrisyyden kautta, mutta pyörii sittenkin...
Akselivetoisessa akselilla usein on laskeva kulma vesinjaan nähden ja potkuri taaempana kuin vetolaitteessa, jossa akseli on vesilinjan suuntainen. Viistossa olevan akselin päässä olevan potkurin momentin voi edelleen helposti ajatella osin siirtyvän kääntäväksi voimaksi, vaakasuuntainen vain pyrkisi kallistamaan alusta. Voiman vaikutuspiste kuitenkin akselivetoisessa on hyvin takana.
Epäsymmetrinen virtaus ei ainakaan selitä tilannetta esimerkiksi laituriin tullessa kylkikiinnitykseen kun pakilla jarruttaessa vene kääntyy siististi kylki laiturin suuntaisesti sopivalla lähestymiskulmalla tai lähtiessä paalupaikasta takaperin kun perä lähtee jo sivulle ennen kuin vene liikkuu taaksepäin. Kummassakaan tapauksessa potkurivirta ei vielä ole ehtinyt kyljille - ja, mikäpä sitten aiheuttaa tuon epäsymmetrinen virtauksen?

Momenttia kehiin kirjoitti:

Suurin voima potkurissa toivotun työntövoiman ohessa on vääntömomentti, jonka potkurin pyörittäminen aiheuttaa. Yksittäisen potkurin vääntö, jos akseli olisi pystysuorassa, pyörittäisi alusta iloisesti ja pyrkisi nostamaan/laskemaan alusta. Taas aluksen muodot ehkä vaikuttaisivat virtausten epäsymmetrisyyden kautta, mutta pyörii sittenkin...
Akselivetoisessa akselilla usein on laskeva kulma vesinjaan nähden ja potkuri taaempana kuin vetolaitteessa, jossa akseli on vesilinjan suuntainen. Viistossa olevan akselin päässä olevan potkurin momentin voi edelleen helposti ajatella osin siirtyvän kääntäväksi voimaksi, vaakasuuntainen vain pyrkisi kallistamaan alusta. Voiman vaikutuspiste kuitenkin akselivetoisessa on hyvin takana.
Epäsymmetrinen virtaus ei ainakaan selitä tilannetta esimerkiksi laituriin tullessa kylkikiinnitykseen kun pakilla jarruttaessa vene kääntyy siististi kylki laiturin suuntaisesti sopivalla lähestymiskulmalla tai lähtiessä paalupaikasta takaperin kun perä lähtee jo sivulle ennen kuin vene liikkuu taaksepäin. Kummassakaan tapauksessa potkurivirta ei vielä ole ehtinyt kyljille - ja, mikäpä sitten aiheuttaa tuon epäsymmetrinen virtauksen?

Lue lisää

No se sivuttaisvoima eli prop walk on juuri keskustelun aiheena. Auttaa laituriin tullessa kun muistaa mihin perä vaeltaa.

seppomartti kirjoitti:

No se sivuttaisvoima eli prop walk on juuri keskustelun aiheena. Auttaa laituriin tullessa kun muistaa mihin perä vaeltaa.

Kyllä niin, mutta ehkä huomasit seppomartti, että keskustelu käy nyt synnyistä syvistä eli mikä ilmiön aiheuttaa?!

Momenttia kehiiin kirjoitti:

Kyllä niin, mutta ehkä huomasit seppomartti, että keskustelu käy nyt synnyistä syvistä eli mikä ilmiön aiheuttaa?!

Eikös tuolla edellä se salaisuus paljastunut - oli jopa hajontaa selityksissä - ota mieleinen käyttöön.

Momenttia kehiin kirjoitti:

Suurin voima potkurissa toivotun työntövoiman ohessa on vääntömomentti, jonka potkurin pyörittäminen aiheuttaa. Yksittäisen potkurin vääntö, jos akseli olisi pystysuorassa, pyörittäisi alusta iloisesti ja pyrkisi nostamaan/laskemaan alusta. Taas aluksen muodot ehkä vaikuttaisivat virtausten epäsymmetrisyyden kautta, mutta pyörii sittenkin...
Akselivetoisessa akselilla usein on laskeva kulma vesinjaan nähden ja potkuri taaempana kuin vetolaitteessa, jossa akseli on vesilinjan suuntainen. Viistossa olevan akselin päässä olevan potkurin momentin voi edelleen helposti ajatella osin siirtyvän kääntäväksi voimaksi, vaakasuuntainen vain pyrkisi kallistamaan alusta. Voiman vaikutuspiste kuitenkin akselivetoisessa on hyvin takana.
Epäsymmetrinen virtaus ei ainakaan selitä tilannetta esimerkiksi laituriin tullessa kylkikiinnitykseen kun pakilla jarruttaessa vene kääntyy siististi kylki laiturin suuntaisesti sopivalla lähestymiskulmalla tai lähtiessä paalupaikasta takaperin kun perä lähtee jo sivulle ennen kuin vene liikkuu taaksepäin. Kummassakaan tapauksessa potkurivirta ei vielä ole ehtinyt kyljille - ja, mikäpä sitten aiheuttaa tuon epäsymmetrinen virtauksen?

Lue lisää

Epäsymmetrinen voima tulee pyörivän potkurivirran ja pohjan vuorovaikutuksesta, josta seuraa potkurirran kääntyminen, joka on siis seuraus eikä syy.

20 kW moottorilla sivuttaisveto voi olla 200 N täydellä pakilla https://www.google.fi/url?sa=t&source=web&cd=1&ved=0CBoQFjAA&url=http://www.flexofold.com/upload_dir/docs/Test_YachtingMonthly_low.pdf&rct=j&q=propeller walk yachting gori&ei=uBz-U53ZFYvMyAPv9oHgAw&usg=AFQjCNFbc6gzNFMPP2x7tBQjNVUG9qzLGg&sig2=nBrRMXbuOv5ALxsF-AAvzw&bvm=bv.74035653,d.bGQ

Potkuri pyörii n. 1400 rpm, jolloin potkuriakselin vääntömomentti on n. 140 Nm. Mikä on täysin riittämätön 200 N sivuttaisvoimaan, jos sen pitäisi muodostua potkuriakselin kautta venettä vääntäen.

Joakim1 kirjoitti:

Epäsymmetrinen voima tulee pyörivän potkurivirran ja pohjan vuorovaikutuksesta, josta seuraa potkurirran kääntyminen, joka on siis seuraus eikä syy.

20 kW moottorilla sivuttaisveto voi olla 200 N täydellä pakilla https://www.google.fi/url?sa=t&source=web&cd=1&ved=0CBoQFjAA&url=http://www.flexofold.com/upload_dir/docs/Test_YachtingMonthly_low.pdf&rct=j&q=propeller walk yachting gori&ei=uBz-U53ZFYvMyAPv9oHgAw&usg=AFQjCNFbc6gzNFMPP2x7tBQjNVUG9qzLGg&sig2=nBrRMXbuOv5ALxsF-AAvzw&bvm=bv.74035653,d.bGQ

Potkuri pyörii n. 1400 rpm, jolloin potkuriakselin vääntömomentti on n. 140 Nm. Mikä on täysin riittämätön 200 N sivuttaisvoimaan, jos sen pitäisi muodostua potkuriakselin kautta venettä vääntäen.

Lue lisää

Tuon testin sivuttaisveto vaihteli jotain 9-16% pakin paaluvedosta potkurista riippuen, välitys oli 3:1 eli ei vääntömomentin ja sivuttaisvedon voimien välillä ole juurikaan eroa.

Sitäpaitsi kuvaamissani tapauksissahan ei potkurivirta vielä edes ole ehtinyt rungolle, siis laituriin tulo viistosti ja pakilla pieni veto niin propwalk hoitaa homman. Vielä selvemmin kun paalujen välistä lähtee pakilla niin perä heittää heti, vene lähtee ja virtaus runkoa pitkin vasta myöhemmin - silloinhan sen vasta pitäisi virtausopin mukaan kurvata päin paalua?!

Momenttia kehiiin kirjoitti:

Tuon testin sivuttaisveto vaihteli jotain 9-16% pakin paaluvedosta potkurista riippuen, välitys oli 3:1 eli ei vääntömomentin ja sivuttaisvedon voimien välillä ole juurikaan eroa.

Sitäpaitsi kuvaamissani tapauksissahan ei potkurivirta vielä edes ole ehtinyt rungolle, siis laituriin tulo viistosti ja pakilla pieni veto niin propwalk hoitaa homman. Vielä selvemmin kun paalujen välistä lähtee pakilla niin perä heittää heti, vene lähtee ja virtaus runkoa pitkin vasta myöhemmin - silloinhan sen vasta pitäisi virtausopin mukaan kurvata päin paalua?!

Lue lisää

Potkurivirta osuu heti runkoon. Vaikutus on voimakkainta aivan potkurin lähialueella, kuten akselituessa ja sen lähistön rungossa. Potkurivirran nopeushan on jarrruksen voimasta riippuen 5-10 solmua eli 2,5-5 m/s potkurin lähellä ja tuolle vaikutusalueelle matkaa vain 0,5-1 m.

Tuo laskemani 140 Nm on vääntömomentti potkuriakselilla. 20 kW dieselin kampiakselilla vääntömomentti on ~60 Nm.

Aiemminhan jo linkitin tieteellisen julkaisun, jossa oli virtausmallinnuksella laskettu sivuttaisveto laivalla ja saatu hyvin tarkasti sama tulos kuin mittauksissa. Selittävä tekijä on potkurivirran runkoon sekä ulokkeisiin aiheuttama epäsymmetrinen painekenttä ja kitka.

Joakim1 kirjoitti:

Potkurivirta osuu heti runkoon. Vaikutus on voimakkainta aivan potkurin lähialueella, kuten akselituessa ja sen lähistön rungossa. Potkurivirran nopeushan on jarrruksen voimasta riippuen 5-10 solmua eli 2,5-5 m/s potkurin lähellä ja tuolle vaikutusalueelle matkaa vain 0,5-1 m.

Tuo laskemani 140 Nm on vääntömomentti potkuriakselilla. 20 kW dieselin kampiakselilla vääntömomentti on ~60 Nm.

Aiemminhan jo linkitin tieteellisen julkaisun, jossa oli virtausmallinnuksella laskettu sivuttaisveto laivalla ja saatu hyvin tarkasti sama tulos kuin mittauksissa. Selittävä tekijä on potkurivirran runkoon sekä ulokkeisiin aiheuttama epäsymmetrinen painekenttä ja kitka.

Lue lisää

Ei meikäläisen purrella saa kehitettyä 10 solmun potkurivirtaa ja mainituissa tilanteissa, kun lipuu laituriin nopeus alle solmun luokkaa, josta pysäyttämiseen joko keula päin tai kylkikiinnitykseen tarvitaan parinkymmenen kilon hetkellinen voima pakilla koneen kierroksilla 1400-1600, välitys tässäkin sattumoisin 3:1 taakse kuten tuossa linkin testiveneessä siis potkurin kierrokset luokkaa 500. Potkurivirta ei iske runkoon kuin kyy mättäältä vaan taittuu vauhdin pysäyttämiseen. Sama tilanne paalujen välistä peruutettaessa. Parinkymmenen kilon pusku/veto arvioitu kaverin samanlaisen veneen rantautumisen vastaanottojen perusteella ilman sen suurempaa matematiikkaa ja käy hyvin arviona tarvittavaan sivuttaisvetoonkin.

Entä miten virtausoppi selittää eteenpäinajon propwalkin - jossain aiemmassa keskustelussa kysyttiin kuuluuko veneen aina puoltaa koneajossa. Kuulemma normaalia? Minulla nykyisestä veneestä on kokemuksia kolmella potkurilla. Näistä alkuperäinen taittolapa kampesi selvästi isommilla tehoilla. Tilapäinen kiinteälapainen ei lainkaan, vene osasi mennä suoraan ja viimein saatu uusi taittolapa on tässä suhteessa miltei yhtä hyvä.

Momenttia kehiiin kirjoitti:

Ei meikäläisen purrella saa kehitettyä 10 solmun potkurivirtaa ja mainituissa tilanteissa, kun lipuu laituriin nopeus alle solmun luokkaa, josta pysäyttämiseen joko keula päin tai kylkikiinnitykseen tarvitaan parinkymmenen kilon hetkellinen voima pakilla koneen kierroksilla 1400-1600, välitys tässäkin sattumoisin 3:1 taakse kuten tuossa linkin testiveneessä siis potkurin kierrokset luokkaa 500. Potkurivirta ei iske runkoon kuin kyy mättäältä vaan taittuu vauhdin pysäyttämiseen. Sama tilanne paalujen välistä peruutettaessa. Parinkymmenen kilon pusku/veto arvioitu kaverin samanlaisen veneen rantautumisen vastaanottojen perusteella ilman sen suurempaa matematiikkaa ja käy hyvin arviona tarvittavaan sivuttaisvetoonkin.

Entä miten virtausoppi selittää eteenpäinajon propwalkin - jossain aiemmassa keskustelussa kysyttiin kuuluuko veneen aina puoltaa koneajossa. Kuulemma normaalia? Minulla nykyisestä veneestä on kokemuksia kolmella potkurilla. Näistä alkuperäinen taittolapa kampesi selvästi isommilla tehoilla. Tilapäinen kiinteälapainen ei lainkaan, vene osasi mennä suoraan ja viimein saatu uusi taittolapa on tässä suhteessa miltei yhtä hyvä.

Lue lisää

Mikä on sellainen pursi, joka ei kehittäisi 10 kts potkurivirtaa? Se hetken pakitus, jolla vene pysäytetään alle solmun nopeudesta ei käännä venettäkään havaittavasti. Ja potkurivirta, joka prop-walkia tuottaa, on jotain muuta kuin eteen- tai taaksepäin suuntautuva. Ei se nyt varmaan sama ole kuin potkurilavan kärjenkään nopeus, mutta silti suurempi kuin pituusuuntainen komponentti. 16" nousuinen potkuri tekee sillä 500 rpm kierroksilla liki 7 kts virran, eikös se ole jo yli 5 kts? Ja osuu akselitukeen kuin kyy mättäältä.

Kallellaan olevan potkuriakselin kääntävän momentin saa jo sormituntumalla unohtaa. Tai voit koittaa ottaa veneen perästä kiinni ja kääntää siitä venettä perän, ei kölin ympäri. Minä en ainakaan siihen hartiavoimin pysty edes tyynessä.

Momenttia kehiiin kirjoitti:

Ei meikäläisen purrella saa kehitettyä 10 solmun potkurivirtaa ja mainituissa tilanteissa, kun lipuu laituriin nopeus alle solmun luokkaa, josta pysäyttämiseen joko keula päin tai kylkikiinnitykseen tarvitaan parinkymmenen kilon hetkellinen voima pakilla koneen kierroksilla 1400-1600, välitys tässäkin sattumoisin 3:1 taakse kuten tuossa linkin testiveneessä siis potkurin kierrokset luokkaa 500. Potkurivirta ei iske runkoon kuin kyy mättäältä vaan taittuu vauhdin pysäyttämiseen. Sama tilanne paalujen välistä peruutettaessa. Parinkymmenen kilon pusku/veto arvioitu kaverin samanlaisen veneen rantautumisen vastaanottojen perusteella ilman sen suurempaa matematiikkaa ja käy hyvin arviona tarvittavaan sivuttaisvetoonkin.

Entä miten virtausoppi selittää eteenpäinajon propwalkin - jossain aiemmassa keskustelussa kysyttiin kuuluuko veneen aina puoltaa koneajossa. Kuulemma normaalia? Minulla nykyisestä veneestä on kokemuksia kolmella potkurilla. Näistä alkuperäinen taittolapa kampesi selvästi isommilla tehoilla. Tilapäinen kiinteälapainen ei lainkaan, vene osasi mennä suoraan ja viimein saatu uusi taittolapa on tässä suhteessa miltei yhtä hyvä.

Lue lisää

Potkurivirran nopeus aivan potkurin lähellä on hyvin lähellä noususta laskettua teoreettista nopeutta. Vaikkapa 11" nousulla 500 rpm potkuriakselilla vastaa 4,5 solmua. Täydellä kaasulla sitten ollaan siellä 10 solmun paikkeilla.

Tuolla 500 rpm paikkeilla vääntömomentti potkuriakselilla on hyvin olematon. Potkurin pyörittämisen vaatima vääntömomentti kasvaa kierrosluvun toisessa potenssissa, joten ehkä 1/4 täyden kaasun arvosta eli alle 50 Nm. Momentilla pitää olla joku varsi. Purjeveneessä se voi olla köli tai keulakiinnitys. Tuossa lehden testissä ei missään tapauksessa köli, sillä mittaus oli staattisessa tilanteessa. Mittauspiste oli perässä eli n. 10 m päässä eli momenttia pitäisi olla 10*200 eli 2000 Nm.

Sivuttaisvetoa on myös eteenpäin ajettaessa, mutta se on paljon vähäisempi, koska potkurivirtaus suuntautuu poispäin rungosta. Peräsin, skegi tms. vain osin potkurivirtaan osuva voisi aiheuttaa suurempaa sivuttaisvetoa.

Joakim1 kirjoitti:

Potkurivirran nopeus aivan potkurin lähellä on hyvin lähellä noususta laskettua teoreettista nopeutta. Vaikkapa 11" nousulla 500 rpm potkuriakselilla vastaa 4,5 solmua. Täydellä kaasulla sitten ollaan siellä 10 solmun paikkeilla.

Tuolla 500 rpm paikkeilla vääntömomentti potkuriakselilla on hyvin olematon. Potkurin pyörittämisen vaatima vääntömomentti kasvaa kierrosluvun toisessa potenssissa, joten ehkä 1/4 täyden kaasun arvosta eli alle 50 Nm. Momentilla pitää olla joku varsi. Purjeveneessä se voi olla köli tai keulakiinnitys. Tuossa lehden testissä ei missään tapauksessa köli, sillä mittaus oli staattisessa tilanteessa. Mittauspiste oli perässä eli n. 10 m päässä eli momenttia pitäisi olla 10*200 eli 2000 Nm.

Sivuttaisvetoa on myös eteenpäin ajettaessa, mutta se on paljon vähäisempi, koska potkurivirtaus suuntautuu poispäin rungosta. Peräsin, skegi tms. vain osin potkurivirtaan osuva voisi aiheuttaa suurempaa sivuttaisvetoa.

Lue lisää

Nousua melassa on 8.

Siis peräsin se vääntää, ei potkuri?!

Momenttia kehiii kirjoitti:

Nousua melassa on 8.

Siis peräsin se vääntää, ei potkuri?!

Ilmeisesti sinulla on sitten alle 10 hv kone tai hyvin hidas vene, kun nousu on noin alhainen noin suuresta välityksestä huolimatta?

Minulla ei ole kokemusta purjeveneestä, joka jotenkin puoltaisi eteenpäin ajettaessa. Seurakaverilla oli tuollainen ongelma, mutta se ilmeni myös purjehdittaessa. Joissakin kyllä on ollut potkuri kiusallisen lähellä peräsintä, jolloin peräsimessä tuntuu "nykimisenä" potkurivirta.

Siis joudutko pitämään peräsintä vinossa vai joudutko vetämään pinnasta, jotta peräsin pysyy suorassa? Miten peräsin on sijoitettu potkuriin nähden?

hajamietteitä kirjoitti:

Mikä on sellainen pursi, joka ei kehittäisi 10 kts potkurivirtaa? Se hetken pakitus, jolla vene pysäytetään alle solmun nopeudesta ei käännä venettäkään havaittavasti. Ja potkurivirta, joka prop-walkia tuottaa, on jotain muuta kuin eteen- tai taaksepäin suuntautuva. Ei se nyt varmaan sama ole kuin potkurilavan kärjenkään nopeus, mutta silti suurempi kuin pituusuuntainen komponentti. 16" nousuinen potkuri tekee sillä 500 rpm kierroksilla liki 7 kts virran, eikös se ole jo yli 5 kts? Ja osuu akselitukeen kuin kyy mättäältä.

Kallellaan olevan potkuriakselin kääntävän momentin saa jo sormituntumalla unohtaa. Tai voit koittaa ottaa veneen perästä kiinni ja kääntää siitä venettä perän, ei kölin ympäri. Minä en ainakaan siihen hartiavoimin pysty edes tyynessä.

Lue lisää

> Ja potkurivirta, joka prop-walkia tuottaa, on jotain muuta kuin eteen- tai taaksepäin suuntautuva. Ei se nyt varmaan sama ole kuin potkurilavan kärjenkään nopeus, mutta silti suurempi kuin pituusuuntainen komponentti.

Mihin perustat väitteen, että potkurivirran tangentiaalinen komponentti olisi suurempi kuin akselin suuntainen komponentti?
Ainakin moinen johtaisi todella surkeaan potkurin hyötysuhteeseen.
Vai oliko tarkoitus kirjoittaa jotain ihan muuta kuin mitä kirjoitit?

Joakim1 kirjoitti:

Ilmeisesti sinulla on sitten alle 10 hv kone tai hyvin hidas vene, kun nousu on noin alhainen noin suuresta välityksestä huolimatta?

Minulla ei ole kokemusta purjeveneestä, joka jotenkin puoltaisi eteenpäin ajettaessa. Seurakaverilla oli tuollainen ongelma, mutta se ilmeni myös purjehdittaessa. Joissakin kyllä on ollut potkuri kiusallisen lähellä peräsintä, jolloin peräsimessä tuntuu "nykimisenä" potkurivirta.

Siis joudutko pitämään peräsintä vinossa vai joudutko vetämään pinnasta, jotta peräsin pysyy suorassa? Miten peräsin on sijoitettu potkuriin nähden?

Lue lisää

Vahvistan Joakim1:n toteaman. Omassa veneessäni on pakittaessa melko voimakas propwalk, joka vie perää oikealle (käytän propwalkia hyväksi ahtaissa paikoissa kääntyessä). Eteenpäin ajaessa ei ole propwalkia. Koneajossa voin jättää peräsimen vapaaksi keskiasentoonsa. Ellei ole tuulta ja aallokkoa vene kulkee suoraan niin kauan, että ehdin vaikkapa laittaa vedet kiehumaan… Ei siis mitään propwalkia eteenpäin ajaessa, vaikka sitä on peruuttaessa. Sama oli edellisessä veneessäni.

hajamietteitä kirjoitti:

Mikä on sellainen pursi, joka ei kehittäisi 10 kts potkurivirtaa? Se hetken pakitus, jolla vene pysäytetään alle solmun nopeudesta ei käännä venettäkään havaittavasti. Ja potkurivirta, joka prop-walkia tuottaa, on jotain muuta kuin eteen- tai taaksepäin suuntautuva. Ei se nyt varmaan sama ole kuin potkurilavan kärjenkään nopeus, mutta silti suurempi kuin pituusuuntainen komponentti. 16" nousuinen potkuri tekee sillä 500 rpm kierroksilla liki 7 kts virran, eikös se ole jo yli 5 kts? Ja osuu akselitukeen kuin kyy mättäältä.

Kallellaan olevan potkuriakselin kääntävän momentin saa jo sormituntumalla unohtaa. Tai voit koittaa ottaa veneen perästä kiinni ja kääntää siitä venettä perän, ei kölin ympäri. Minä en ainakaan siihen hartiavoimin pysty edes tyynessä.

Lue lisää

"Se hetken pakitus, jolla vene pysäytetään alle solmun nopeudesta ei käännä venettäkään havaittavasti "

Kääntyy se 15-20 asteen lähestymiskulmasta laituriin, ihan normaali manööveri kylkikiinnityksessä:-)

Koita puolestasi, jos olet akselivetoisella seilaava ja potkuri kovin peräpuolessa: laita köysi potkuriin ja vedä sivulle noin tukevasti yhdellä kädellä niin veneen perä tulee luo. Koita sitten samaa sieltä ajatellusta virtausvoiman painopisteestä, joka on huomattavasti keulaan päin potkurista vetää sivulle - eipä paljon liiku hartiavoiminkaan. Kölin ympäri eväkölivene kääntyy kummassakin tapauksessa.

Momenttia kehiiin kirjoitti:

"Se hetken pakitus, jolla vene pysäytetään alle solmun nopeudesta ei käännä venettäkään havaittavasti "

Kääntyy se 15-20 asteen lähestymiskulmasta laituriin, ihan normaali manööveri kylkikiinnityksessä:-)

Koita puolestasi, jos olet akselivetoisella seilaava ja potkuri kovin peräpuolessa: laita köysi potkuriin ja vedä sivulle noin tukevasti yhdellä kädellä niin veneen perä tulee luo. Koita sitten samaa sieltä ajatellusta virtausvoiman painopisteestä, joka on huomattavasti keulaan päin potkurista vetää sivulle - eipä paljon liiku hartiavoiminkaan. Kölin ympäri eväkölivene kääntyy kummassakin tapauksessa.

Lue lisää

Kääntyykö veneesi todella 15-20 astetta jarrutettaessa solmun vauhdista pysähdyksiin? Siis lähestyt hitaasti keula edellä laituria ja pysäytät veneen hyppäysetäisyydelle. Onko veneesi nyt 15-20 astetta vinossa?

Minulla ei ole juuri kokemusta akselivetoisista purjeveneistä, vaan melkein kaikissa ajamissani on ollut saildrive. 90-luvulla ajoin kyllä paria eri akselivetoista, mutta ei ne kyllä kääntyneet havaittavasti noin pysäytettäessä. 80-luvulla ajelin kesän vesibussia eikä sekään noin kääntynyt.

Nykyisessä veneessä oli melko voimakas sivuttaisveto edellisellä potkurilla (VP:n 3-lapainen taittolapa). Mielestäni se enemmänkin veti venettä suoraan sivulle kuin käänsi. Nykyisellä potkurilla sivuttaisveto on niin olematonta, ettei sitä normaalimanöövereissä huomaa.

Joakim1 kirjoitti:

Ilmeisesti sinulla on sitten alle 10 hv kone tai hyvin hidas vene, kun nousu on noin alhainen noin suuresta välityksestä huolimatta?

Minulla ei ole kokemusta purjeveneestä, joka jotenkin puoltaisi eteenpäin ajettaessa. Seurakaverilla oli tuollainen ongelma, mutta se ilmeni myös purjehdittaessa. Joissakin kyllä on ollut potkuri kiusallisen lähellä peräsintä, jolloin peräsimessä tuntuu "nykimisenä" potkurivirta.

Siis joudutko pitämään peräsintä vinossa vai joudutko vetämään pinnasta, jotta peräsin pysyy suorassa? Miten peräsin on sijoitettu potkuriin nähden?

Lue lisää

Saunakiukaan tehoinen apukone, välitys eteenpäin ei ole noin tiuha.

Linkittämästäsi testistä havaitsee kuinka suuria erot eri potkureiden välillä ovat, mutta vene sama, kaikenko saisi aikaan vain virtaukset. Edelleen olen sitä mieltä, että prop walkiin vaikuttavia tekijöitä eteenpäin ja taakse on useita, tässä ketjussakin esillä aikamoinen kirjo. Odotamme mielenkiinnolla Möwen asiantuntijan kommentteja!

Mainitsemassani ketjussa sivuttaisvetoa eteenpäin mennessä pidettiin yleisenä, miltei ominaisuutena, outoa minustakin.

Momenttia kehiiin kirjoitti:

Saunakiukaan tehoinen apukone, välitys eteenpäin ei ole noin tiuha.

Linkittämästäsi testistä havaitsee kuinka suuria erot eri potkureiden välillä ovat, mutta vene sama, kaikenko saisi aikaan vain virtaukset. Edelleen olen sitä mieltä, että prop walkiin vaikuttavia tekijöitä eteenpäin ja taakse on useita, tässä ketjussakin esillä aikamoinen kirjo. Odotamme mielenkiinnolla Möwen asiantuntijan kommentteja!

Mainitsemassani ketjussa sivuttaisvetoa eteenpäin mennessä pidettiin yleisenä, miltei ominaisuutena, outoa minustakin.

Lue lisää

Potkureissa on eroja, varsinkin purjeveneiden kääntö- ja taittolapaisissa. Huomasitko, että kääntölapapotkurit olivat huonoja sekä sivuttaisvedossa että suurimmassa nopeudessa? Tälle on selkeä syy: Kääntölapaisissa potkureissa lavat ovat yleensä suorat.

Kääntölapaisissa potkureissa ei siis ole vakionousua, vaan niissä nousu kasvaa lineaarisesti navasta kärkeen. Tästä seuraa suuremmat virtausnopeudet potkurin ulkosäteellä ja huonompi hyötysuhde. Molemmat johtavat suurempiin tangentiaalivirtausnopeuksiin ja siten suurempaan sivuttaisvetoon.

Joakim1 kirjoitti:

Kääntyykö veneesi todella 15-20 astetta jarrutettaessa solmun vauhdista pysähdyksiin? Siis lähestyt hitaasti keula edellä laituria ja pysäytät veneen hyppäysetäisyydelle. Onko veneesi nyt 15-20 astetta vinossa?

Minulla ei ole juuri kokemusta akselivetoisista purjeveneistä, vaan melkein kaikissa ajamissani on ollut saildrive. 90-luvulla ajoin kyllä paria eri akselivetoista, mutta ei ne kyllä kääntyneet havaittavasti noin pysäytettäessä. 80-luvulla ajelin kesän vesibussia eikä sekään noin kääntynyt.

Nykyisessä veneessä oli melko voimakas sivuttaisveto edellisellä potkurilla (VP:n 3-lapainen taittolapa). Mielestäni se enemmänkin veti venettä suoraan sivulle kuin käänsi. Nykyisellä potkurilla sivuttaisveto on niin olematonta, ettei sitä normaalimanöövereissä huomaa.

Lue lisää

Kääntyy laiturin suuntaiseksi, kylki laituriin. Ei ole tarvinnut hyppiä...

Momenttia kehiii kirjoitti:

Kääntyy laiturin suuntaiseksi, kylki laituriin. Ei ole tarvinnut hyppiä...

Taidat kuitenkin juuri ennen pakin laittoa ihan hiukan kääntää keulaa laiturin kyljen suunnan mukaan. Sitten vaan pakkia ja veneen kylki kääntyy mukavasti laiturin kyljen mukaan samalla kun vene pysähtyy. Eikä sitten muuta kuin rauhallinen loikka laiturille köyden kanssa.

Momenttia kehiii kirjoitti:

Kääntyy laiturin suuntaiseksi, kylki laituriin. Ei ole tarvinnut hyppiä...

Kysymys koski suoraan kohti laituria ajamista. Siinä sivuttaisvedon kääntövaikutus näkyisi selvästi erillisenä ilmiönä. Kylki laituriin ajettaessa käytät luultavasti peräsintä ennen jarrutusta tai sen aikana ja on vaikea erottaa mikä johtuu mistäkin.

Kysytään sitten toisinpäin. Jos ajat väärän kyljen laituriin, onko vene jarrutuksen jälkeen 30-40 astetta vinossa eli kääntynyt edelleen sen 15-20 astetta lähestymisasennosta?

Joakim1 kirjoitti:

Potkureissa on eroja, varsinkin purjeveneiden kääntö- ja taittolapaisissa. Huomasitko, että kääntölapapotkurit olivat huonoja sekä sivuttaisvedossa että suurimmassa nopeudessa? Tälle on selkeä syy: Kääntölapaisissa potkureissa lavat ovat yleensä suorat.

Kääntölapaisissa potkureissa ei siis ole vakionousua, vaan niissä nousu kasvaa lineaarisesti navasta kärkeen. Tästä seuraa suuremmat virtausnopeudet potkurin ulkosäteellä ja huonompi hyötysuhde. Molemmat johtavat suurempiin tangentiaalivirtausnopeuksiin ja siten suurempaan sivuttaisvetoon.

Lue lisää

Joakimin teoria ei toteudu Volvon 3-lapaisessa. Äärimmäisen käppyrä klaffipotkuri mutta kova prop walk akselivedossa muttei juurikaan havaittavavissa saildrivessä. Pohjan rakenne, potkurin etäisyys vedenpinnasta, kölistä tai veneen pohjasta ovat likimain samat.
Eteenpäinkin ajaessa on prop walk. Veneessä ei juuri havaise koska vaikutus on mitätön peräsintehoon verrattuna. Yhdessä pitäkölisessä 60- luvun veneessäni potkuriakseli oli asennettu tahallaan muutama aste vinoon ja kulki varsin suoraan nykyveneisiin verrattuna. Potkurilentokoneissa prop walk eteenpäin on suuri, jopa vaikeasti hallittava jos potkuri ja moottori ovat isot kuin mersun 109.

Joakim1 kirjoitti:

Kysymys koski suoraan kohti laituria ajamista. Siinä sivuttaisvedon kääntövaikutus näkyisi selvästi erillisenä ilmiönä. Kylki laituriin ajettaessa käytät luultavasti peräsintä ennen jarrutusta tai sen aikana ja on vaikea erottaa mikä johtuu mistäkin.

Kysytään sitten toisinpäin. Jos ajat väärän kyljen laituriin, onko vene jarrutuksen jälkeen 30-40 astetta vinossa eli kääntynyt edelleen sen 15-20 astetta lähestymisasennosta?

Lue lisää

Vääränpuoleisen kylkiparkin joutuu kurvaamaan aivan laiturin suuntaiseksi ja pysäytyksessä perä yrittää karkuun. Voi tietysti heittää springin keskiknaapille, mutta harvassapa venelaiturilla nykyään on pollarit. Vaatii tilaa enemmänlaiturilla, yleensä on mahdollista survoa u tai veivata ympäri, että saa oikean tässä tapauksessa paapuurin puoleisen kyljen laituriin.

Totta, tiukkaan rakoon kannattaa hiukan auttaa walkkia peräsimellä ja pahemmalla kelillä survoa lujempaa:-)

seppomartti kirjoitti:

Joakimin teoria ei toteudu Volvon 3-lapaisessa. Äärimmäisen käppyrä klaffipotkuri mutta kova prop walk akselivedossa muttei juurikaan havaittavavissa saildrivessä. Pohjan rakenne, potkurin etäisyys vedenpinnasta, kölistä tai veneen pohjasta ovat likimain samat.
Eteenpäinkin ajaessa on prop walk. Veneessä ei juuri havaise koska vaikutus on mitätön peräsintehoon verrattuna. Yhdessä pitäkölisessä 60- luvun veneessäni potkuriakseli oli asennettu tahallaan muutama aste vinoon ja kulki varsin suoraan nykyveneisiin verrattuna. Potkurilentokoneissa prop walk eteenpäin on suuri, jopa vaikeasti hallittava jos potkuri ja moottori ovat isot kuin mersun 109.

Lue lisää

Kuten tuossa ylempänä kirjoitin, saildrivessäkin tuolla oli hyvin selkeä sivuttaisveto, joka hävisi potkurin vaihdolla tavallisempaan 2-lapaiseen taittolapaan. Tuossahan on hyvin poikkeuksellinen lapamuoto, joka lienee syynä. Joissain tapauksissa tuo ei myöskään ole täysin auennut pakilla, mikä voi lisätä sivuttaisvetoa. Onko jollain kokemusta sivuttaisvedosta verrattuna kääntölapaiseen?

Mielestäni kertakaikkiaan huono potkuri. Taittolopaiseksi hyvin suuri virtausvastus purjehdittaessa, suuri sivuttaisveto, erittäin kallis jne.

14 + 9 kirjoitti:

> Ja potkurivirta, joka prop-walkia tuottaa, on jotain muuta kuin eteen- tai taaksepäin suuntautuva. Ei se nyt varmaan sama ole kuin potkurilavan kärjenkään nopeus, mutta silti suurempi kuin pituusuuntainen komponentti.

Mihin perustat väitteen, että potkurivirran tangentiaalinen komponentti olisi suurempi kuin akselin suuntainen komponentti?
Ainakin moinen johtaisi todella surkeaan potkurin hyötysuhteeseen.
Vai oliko tarkoitus kirjoittaa jotain ihan muuta kuin mitä kirjoitit?

Lue lisää

En kirjoittanut tangentiaalisesta komponentista, vaan potkurivirran nopeudesta. Se on se nopeus, jolla virtauskenttä lähestyy veneen osia ja ratkaisee, kuinka nopeasti kyy mättäältä singahtaa.

Momenttia kehiiin kirjoitti:

"Se hetken pakitus, jolla vene pysäytetään alle solmun nopeudesta ei käännä venettäkään havaittavasti "

Kääntyy se 15-20 asteen lähestymiskulmasta laituriin, ihan normaali manööveri kylkikiinnityksessä:-)

Koita puolestasi, jos olet akselivetoisella seilaava ja potkuri kovin peräpuolessa: laita köysi potkuriin ja vedä sivulle noin tukevasti yhdellä kädellä niin veneen perä tulee luo. Koita sitten samaa sieltä ajatellusta virtausvoiman painopisteestä, joka on huomattavasti keulaan päin potkurista vetää sivulle - eipä paljon liiku hartiavoiminkaan. Kölin ympäri eväkölivene kääntyy kummassakin tapauksessa.

Lue lisää

Akselivetoisella seilaan. Eikä vene todellakaan laituripaikalle kohti laituria ajaessa siitä solmun vauhdista pysäytettäessä enää astetta, kahta enempää käänny. Kylkikiinnitykseen ajetaan reilusti suuremmalla nopeudella, mieluiten kohti laituria, laitetaan vene kääntöliikkeeseen ja sitten pysäytetään. Pysäytyksen aikana keula kääntyy hyvinkin sen 20 astetta lisää. Ei siinä tiedä, mikä on potkurin, mikä peräsimen osuus. Ja kerran pyörimään saadut tonnit mielellään jatkavat pyörimistään.

Akselivetoisessa potkurivirta osuu pakilla välittömästi akselitukeen. Eikä se todellakaan ole paljon potkurista keulaan päin. Miksi muutenkaan virtausvoiman keskipiste olisi kaukana keulaan päin? Potkuriakselista siirtyvä kiertävä momentti kiertää takuulla venettä juuri potkuriakselin, ei kölin ympäri. Köli vain vastustaa sitä kiertymistä.

noin kirjoitin kirjoitti:

En kirjoittanut tangentiaalisesta komponentista, vaan potkurivirran nopeudesta. Se on se nopeus, jolla virtauskenttä lähestyy veneen osia ja ratkaisee, kuinka nopeasti kyy mättäältä singahtaa.

Lue lisää

Siis nyt väität väittäneesi että potkurivirran nopeus on suurempi kuin itsensä pituussuuntainen komponentti ?!?

Mietis nyt vielä uudestaan ja lue 28.08.2014 klo 16:47 päivätty kirjoitus, josta lainaus oli otettu :
"silti suurempi kuin pituusuuntainen komponentti."

Kyllä se nyt vaan on nimenomaan potkurivirran tangentiaalinen komponentti (swirl) mikä propwalkia runkoon ja sen lisäkkeisiin osuessaan aiheuttaa.

14 + 9 kirjoitti:

Siis nyt väität väittäneesi että potkurivirran nopeus on suurempi kuin itsensä pituussuuntainen komponentti ?!?

Mietis nyt vielä uudestaan ja lue 28.08.2014 klo 16:47 päivätty kirjoitus, josta lainaus oli otettu :
"silti suurempi kuin pituusuuntainen komponentti."

Kyllä se nyt vaan on nimenomaan potkurivirran tangentiaalinen komponentti (swirl) mikä propwalkia runkoon ja sen lisäkkeisiin osuessaan aiheuttaa.

Lue lisää

Potkurivirta pyörii, eikös se ole fakta. Siis siitä vain tietty osuus on veneen pituussuuntainen. Silloin väistämättä itse virran nopeus on suurempi kuin se pituussuntainen komponentti. Näin on aivan vektorilaskenna ensimmäisen oppitunnin mukaan.

Tangentiaalinen kompnentti aiheuttaa propwalkin, mutta resultanttivirran nopeus määrää sen, kuinka pian se kohtaa ensimmäiset propwalkia tuottavat veneen osat. Momenttimies väitti siinä olevan pidemmänkin viiveen.