Voiko tunteista kertominen olla virhe?

voi tätä elämää

Tutustuin töissä ihanaan ihmiseen, johon hitaasti mutta varmasti ihastuin. Ja jos en ihan väärässä ole, niin kyllä ko. ihminen myös minut huomasi. Teimme siis töitä yhdessä pienessä työporukassa, eli tunnemme toisemme ja juttelimme paljon jne. Kyseessä ei siis ole mikään kaukoihastus. Mutta koska työni ovat tältä erää tehty, emme näe enää. Enkä ehtinyt (lue: uskaltanut) sanoa miten paljon hänestä pidän ja miten upea tyyppi hän on. Ainoa vaihtoehto on laittaa facebookissa viestiä, mutta emme ole siellä kavereita.

Olisiko outoa laittaa viesti ja kertoa miten asiat on? Voiko tunteista kertominen olla virhe? Vai onko se vain positiivinen asia, jonka voi vastapuoli ottaa ainakin kehuna? Mitä itse ajattelisitte jos yllättäen saisitte tällaisen rehellisen viestin? Jotenkin ajatus, että tämä jää tähän, että hän ei koskaan saisi tietää, tuntuu kamalalta. Toinen puoli sanoo että kadun ikuisesti jos vaikenen tästä, toisaalta toinen puoli kysyy "mitähän sekin sitten ajattelee"... Hirveä ristiriita! Auttakaahan kertomalla omia kokemuksia ja mielipiteitä!

107

17336

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • huomio!

      Kunhan katsot sit ettei kyse varatusta J- miehestä.

      • huhhuh1

        Mikä juttu tää on? :D


      • Ön jyttyjä
        huhhuh1 kirjoitti:

        Mikä juttu tää on? :D

        Ön täällä jökäisellä ömät jyttynsä. Kyl niitä jyttyjä vöi tehdä mölemmillä pyölillä vyöröin.


      • mies kaks ysi
        Ön jyttyjä kirjoitti:

        Ön täällä jökäisellä ömät jyttynsä. Kyl niitä jyttyjä vöi tehdä mölemmillä pyölillä vyöröin.

        Niiin, " parempi katsoa kuin katua! " on tähän melkoisen paikkaansa pitävä, tietysti edyllyttäen että olette molemmat sinkkuja ;D mutta näin nyt siis oletan.Mitään huonoahan tuosta ei sinälläään voi syntyä, edes siinä mielessä että vaikka toinen ei olisikaan sinusta kiinnostunut, niin mitä sitten... toiseen ihastuminen on kaunis ja kiehtova asia josta toinen saisi olla vain imarreltu.


      • tunne-elämä sekaisin
        mies kaks ysi kirjoitti:

        Niiin, " parempi katsoa kuin katua! " on tähän melkoisen paikkaansa pitävä, tietysti edyllyttäen että olette molemmat sinkkuja ;D mutta näin nyt siis oletan.Mitään huonoahan tuosta ei sinälläään voi syntyä, edes siinä mielessä että vaikka toinen ei olisikaan sinusta kiinnostunut, niin mitä sitten... toiseen ihastuminen on kaunis ja kiehtova asia josta toinen saisi olla vain imarreltu.

        Tein sen virheen, että ihastuin ja rakastuin. Nyt on valtavat tunnemyrskyt. Paljastin asian rakkauteni kohteelle, mutta hän ei halua antaa mitään lupauksia, sitoumuksia tai seurustella vakavasti. Molemmat olemme vapaita ja saman ikäisiä aikuisia.
        Olemme kuitenkin tapailleet satunnaisesti, kun hän ei halua pitää vakituisesti yhteyttä.
        Kärsimykseni on hirvittävää ja kuitenkin suostun tapaamisiin. Toivon, että tunteeni loppuisi ja kuolisi. Sydämeni on särkynyt.


      • toimintaa!

        Aloittajalle kerron, että olet erittäin yksinkertainen.
        Opettele ajattelemaan,äläkä kuvittele, mitä sun salaihastuksesi ehkä ajattelee....


      • Ihan oikein, olen samaa mieltä.
        Puolisoni oli viisi kuukautta nuoremman naisen ihastuttavaksi. Lopulta ymmärsi että elämä ei ole vaan juhlimistä, soittelua ja viestien lähettämistä. On myös arkielämä, mihin kuulu lapset ja puoliso. Kenen kanssa on yhteis elämää kestänyt jo 30 vuotta. Avioliitossa 28 vuotta.
        Hyvää että lopetti ajoissa, siitä olisi kehittynyt avioero ihan varmasti.


      • Fiffa68
        huhhuh1 kirjoitti:

        Mikä juttu tää on? :D

        Riipuu hirveesti tilanteesta, kannattaako kertoa vai ei.

        Jos on varattu, liian läheinen (nykyinen työkaveri) tai huomattavan eri ikäinen niin en lähtisi kokeilemaan.

        Jos sen sijaan tuntuu siltä, että homma 99% natsaa, niin mikä ettei.

        Itse olen tilanteessa, että tiedän itseäni 15 v nuoremman miehen olevan ihastunut minuun. Tilanne näkyy aika selvästi. Emme kuitenkaan ota asiaa millään tavalla puheeksi, ksooka se olisi vaan molemmille mahdotonta toteuttaa. That's it.


      • mullekans
        Fiffa68 kirjoitti:

        Riipuu hirveesti tilanteesta, kannattaako kertoa vai ei.

        Jos on varattu, liian läheinen (nykyinen työkaveri) tai huomattavan eri ikäinen niin en lähtisi kokeilemaan.

        Jos sen sijaan tuntuu siltä, että homma 99% natsaa, niin mikä ettei.

        Itse olen tilanteessa, että tiedän itseäni 15 v nuoremman miehen olevan ihastunut minuun. Tilanne näkyy aika selvästi. Emme kuitenkaan ota asiaa millään tavalla puheeksi, ksooka se olisi vaan molemmille mahdotonta toteuttaa. That's it.

        Miten niin? Mulla on paljonkin tuttuja joissa mies on huomattavasti nuorempi ja arvaa toimiiko.... TOIMII.


      • mikä?

        mikä tää j- mies juttu on kertokaa joku :D


      • juu, heilläkin toimi
        mullekans kirjoitti:

        Miten niin? Mulla on paljonkin tuttuja joissa mies on huomattavasti nuorempi ja arvaa toimiiko.... TOIMII.

        Mummollani oli nettisuhde jonkun 15 vuotiaan cs pojun kanssa. Pistin sen homman poikki heidän puolestaan.

        Eräillä ei oma järki toimi energiajuomahuuruissa/dementialääkepöllyissä.


      • voi apua...
        juu, heilläkin toimi kirjoitti:

        Mummollani oli nettisuhde jonkun 15 vuotiaan cs pojun kanssa. Pistin sen homman poikki heidän puolestaan.

        Eräillä ei oma järki toimi energiajuomahuuruissa/dementialääkepöllyissä.

        Go grandma! :D


      • Rakkaus voittaa
        Fiffa68 kirjoitti:

        Riipuu hirveesti tilanteesta, kannattaako kertoa vai ei.

        Jos on varattu, liian läheinen (nykyinen työkaveri) tai huomattavan eri ikäinen niin en lähtisi kokeilemaan.

        Jos sen sijaan tuntuu siltä, että homma 99% natsaa, niin mikä ettei.

        Itse olen tilanteessa, että tiedän itseäni 15 v nuoremman miehen olevan ihastunut minuun. Tilanne näkyy aika selvästi. Emme kuitenkaan ota asiaa millään tavalla puheeksi, ksooka se olisi vaan molemmille mahdotonta toteuttaa. That's it.

        .huh...työpaikallani, keskisuuressa firmassa, useammalla kuin kolmella on puoliso (mies) nuorempi. Ikäero vaihtelee 6-20 v paikkeilla. Kukaan ei ole soraääniä heidän valinnoistaan esittänyt ja tuntuu että suhteet taitaa olla keskimääräistä onnellisempia. .


      • Anonyymi
        mikä? kirjoitti:

        mikä tää j- mies juttu on kertokaa joku :D

        Mä en kabs tiiä:/


      • Anonyymi
        tunne-elämä sekaisin kirjoitti:

        Tein sen virheen, että ihastuin ja rakastuin. Nyt on valtavat tunnemyrskyt. Paljastin asian rakkauteni kohteelle, mutta hän ei halua antaa mitään lupauksia, sitoumuksia tai seurustella vakavasti. Molemmat olemme vapaita ja saman ikäisiä aikuisia.
        Olemme kuitenkin tapailleet satunnaisesti, kun hän ei halua pitää vakituisesti yhteyttä.
        Kärsimykseni on hirvittävää ja kuitenkin suostun tapaamisiin. Toivon, että tunteeni loppuisi ja kuolisi. Sydämeni on särkynyt.

        Olet koukussa narsistiin?

        Unohda!


    • - K -

      Itse olen tuon tehnyt mitä mietiskelet, saattaa olla tilanne ettei toinen heti pysty vastaamaan tunteisiisi mutta saatat saada iloisen yllätyksen kunhan vaan uskallat laittaa viestiä.
      Itsellä kävi niin että jonkin ajan jälkeen tuo vastapuolikin sitten omat tunteensa ilmaisi ja nyt elellään toivossa että tästä pääsee jotain kehittymäänkin ajan kanssa.
      Rohkeutta vaan kehiin ja ottamaan yhteyttä.

    • 1+8

      Aina tuo viestin laitto kannattaa, ei toinen voi millään sellaisesta pahastua jos toinen ihminen tykkää.

      Itsekin mietin välillä yhtä kivaa ihmistä joka lopetti töissä..

    • kyllä itse.,

      tykkäisin, jos sellaisen viestin saisin, mutta saman asian kanssa painiskelen, meillä molemmilla oli tunteita toisiamme kohtaan, mutta me kumpikin varattuja, niin,ehkä parempi jättä viestit laittamatta, luulen kuitenkin, että hänkin minua kaipaa, en kerro miten tiedän, mutta me tulemme näkemään kuitenkin vielä,,

      • yökh

        Parisuhteessa sivusuhde? Hyihyi.


    • jml

      Kukapa siitä pahastuisi, jos toinen kertoo olevansa ihastunut ;) Eri asia taasen on, miten ihminen siihen reagoi. Jos ihmisellä on sydän paikallaan, niin varmasti hän osaa ottaa asian vastaan "hellin käsin". Jos hän on varattu, niin kertoo asian suoraan. Jos hän on vapaa - silloinkin kunnioittavasti. Mielestäni, edes silloin vaikka ei olisi kiinnostunut ihmisestä joka avautuu ihastumisestaan, asian voi ilmoittaa ystävällisesti ja toista loukkaamatta. Mutta meistä on niin moneksi...

      Jos kuitenkin päätät olla rohkea ja kertoa ihastumisestasi, niin plussaa se kaikki on. Jos hän torjuu haistatellen; niin sellaiseen et varmasti halua aikaasi tuhlata. Jos torjuu ystävällisesti, niin olet ollut rohkea ja siitä voit olla ylpeä!! Ja jos saat vastakaikua ja hänkin on ihastunut, niin

    • kokeile vaikka

      Ei se mikään virhe ole.Se on mahdollisuus ;)

    • Laita viesti

      Eihän sulla ole mitään menetettävää, jos muussa tapauksessa ette ollenkaan enää näe.

    • kirjaudusisään

      Itsellä vähän saman tyyppinen tilanne eli neuvoja ketjun aloittajalle en osaa tänne laittaa, mutta pistetään asiaan liittyvä kysymys siltä varalta että foorumilla löytyy asiantuntijoita.

      Mitenköhän ihastuksen kohde (nainen yh.) jolla ymmärtääkseni tapailee jotakin miestä joka ei asu hänen ja lapsien kanssa suhtautuu jos tunnustan hänelle ihastuneeni. Kaipaako tämän kaltaiset arjen sankarit eli yh.äidit enemmän kuin yhden ihailijan / ihastujan arkeensa vai olisiko se vain häiriötekijä?

      • Nnmnbhgg

        Kannattaa kertoa, ehdottomasti!


    • SuutSuppuun

      Tuntuu että se on aina virhe. Kerroin itse tunteeni yhdelle miehelle ja naps pakit tuli totta kai valehdellen siitä miksi hän ei ole kiinnostunut-kuten tapoihin kuuluu ja nyt minuun kertoi ihastuneensa ex- työkaveri, joka on todellinen hyypiö jonka jokainen yhteydenotto saa oksentamaan :(

      • Voi tätä elämää

        Toivottavasti nyt ei sentään oksennus olisi reaktio jos asiasta kertoisin :D sitten on kyllä tapahtunut omalta puolelta hirveä virhearvio! Eikös sitä aina sanota että yleensä ihmiset katuu enemmän asioita joita jätti tekemättä kuin mitä teki? En tiedä pitääkö paikkaansa mutta itsellä on ainakin paljon katumusfiiliksiä joistakin tekemättä jättämisistä...


    • mieti vielä

      Itselläni kokemusta vastaavasta eli mies kertoi ihastuneensa s-postitse. Oli tulkinnut ihan normaalin työystävällisyyteni kiinnostukseksi itseään kohtaan. Itse olen varattu enkä lainkaan kiinnostunut kyseisestä tyypistä, joten yhteydenotto oli melkoisen kiusallinen. Koetin toki olla kohtelias torjunnassani. Itsekin tyyppi on varattu, joten en häntä kovin korkealle moisen jälkeen arvosta.

      Minusta tuollainen yhteydenotto on hiukan tökerö. Kaveriksi voi pyytää ja sitten mahdollisesti jutella jotain muuta, jotta huomaa, onko vastapuoli lainkaan kiinnostunut. Jos jompikumpi on varattu, niin itse ainakin suhtaudun aika torjuvasti uskottomuuteen. Jos molemmat ovat vapaita, niin asian voi hoitaa tyylikkäämminkin kuin mennä kirjoittamaan viesti, jossa ihastuksestaan ilmoittaa. Iiselläni on sattunut muutama kerta aiemminkin, että joku on ikään kuin rynnännyt ilmoittamaan olevansa jopa rakastunut minuun. Se on melkoisen kiusallista, jos ei ole tyypistä yhtään kiinnostnut.

      • aurats

        Re; mieti vielä

        Itse en pitäisi yhteydenottoa kiusalliselta varsinkin kun ei ihastunutta näe enään päivittäin tai muutenkaan ,koska yhteinen työ / projekti on ohi. Joo kiusallista se olisi jos oltaisiin työkavereita ja yhteistyössä päivittäin.

        Se onko ihastunut tai ihastuksen johde varattu tai molemmat varattuja ei asiaan vaikuta. Varattuihin saa ihastua ihan vapaasti eikä kukaan siitä pitäisi pahastua ei edes ihastuksen kohteen kumppani jos suhde on kunnossa . Epävarmat kyksilöt kylläkin vetää herneen nenään jos heidän kumppanin kanssa flirtaillaan tai jopa tunnustetaan ihastuneen.


      • NäinMeneeElämä

        Mulla kun on semmonen kutina, että suurin osa uusista suhteista syntyy ja saa alkunsa juuri varattuna ollessa. Siihen on kaikilla omat syynsä, joita ulkopuolisten on mahdoton mennä arvostelemaan.


    • hjlöpgg

      Kannattaisiko lähestyä hieman neutraalimmin, kysellä kuulumisia ja ehdottaa tapaamista?

    • Kyllä joo....

      ....parempi olla kertomatta jos kysymyksessä on jo parisuhteessa olevat ihmiset.

      • 12345N

        Miksi?


    • Elämä on lyhyt

      Älä mieti, mitä hän mahdollisesti siitä ajattelisi. Aikuisiahan te käsittääkseni olette, joten tuskin mitään kamalaa tulee tapahtumaan.

    • Nuori <3 Vanha

      Hmmm.. Itse olen samassa tilanteessa, mutta olen niin hemmetin ujo että helpompi olisi lähestyä Facebookin kautta vaikka muutenkin pystyisi. En vain kasvotusten kykene. :( Tiedän ettei meidän suhde tulisi varmaankaan toimimaan, koska meillä on niin suuri ikäero ja olemme erilaisia ihmisiä. Kuitenkin haluaisin että hän tietää että olen kiinnostunut hänestä, niin voiko sen kuitenkin sanoa hänelle?

      On pelottavaa sinänsä se että hän on vanhempi, mutta onko se este tunnustamiselle? Helposti voi "kadota" kun lähestyy netin kautta, mutta onko se "järkevän ihmisen touhua" lähestyä netissä vai täytyykö se aina tehdä kasvotusten?

    • omasta kuormasta haukkaamista ei suosita. pidä mölyt mahassasi ja elä elämääsi. ehkä vuosien kuluttua sinulla on hyviä muistoja työpaikastasi ja ehkä se työpaikkakin

    • EläRohkeasti!

      Elämä on elämistä varten!

      Jos ajatus miehestä tuntuu lämpimältä sydämessäsi, ota häneen yhteyttä. Sinulla ei ole mitään menetettävää, vai onko? Pelkäätkö pakkeja? Älä pelkää! Minä ainakin olen ollut vain mielissäni kun miehet ovat pyytäneet minua ulos, vaikken pyyntöihin ole aina suostunutkaan.

      Jos saat pakit, siitä seuraava mielipaha on nopeasti ohimenevää. Katumus mahdollisesti menetetystä rakkaudesta sen sijaan on aivan eri juttu!

    • tee aloite ja

      Pyydä hänet treffeille. Siitä näet onko kiinnostunut vai ei.

    • kljhgfdsdfghjklö

      Niin, mitä tuossa voisit menettää? Näin kun ette enään törmäile säännöllisesti niin et voi menettää kasvojasi lainkaan. Tilanne olisi hieman mutkikkaampi jos yhä työskentelisitte samassa tiimissä..

    • msokd

      Itse olen sitä mieltä, että rakkauden tunteensa kannattaa aina tunnustaa, vaikka saisi pakitkin. Tilanne olisi hankalampi, jos olisitte vielä samassa työyhteisössä. Silloinkin voisin harkita tunteeni kertomista, jos molemmat vapaita. Miettisin vain tarkemmin miten sen hänelle kertoisin.

      Itse olen tasan kerran elämässäni ollut samassa tilanteessa ja päätin kertoa tunteeni. Mies ei ollut kuitenkaan työkaverini. Rakkauden tunteeni oli niin voimakas, että ajattelin, että jos jätän sen hänelle kertomatta, niin kadun sitä myöhemmin. Sain kuitenkin pakit :( Surin sitä jonkun aikaa , mutta näin jäkikäteen ajateltuna voin sanoa, että olisin nyt jälkeenpäin katunut, jos olisin jättänyt sen kertomatta hänelle. Olen myös ajatellut niin, että kun hän antoi pakit, niin hän ei silloin ollut minua varten.

      • Henna L.

        msokd, tunsitteko hyvin sen miehen kanssa? Miten tunnustit tunteesi hänelle? Mietin että uskaltaako sanoa ihan suoraan. Olen kuitenkin itse melko varma ettei mies saata olla minusta kiinnostunut eikä suhdetta varmaan tule mutta jotenkin tuntuu silti siltä että haluaisin sen miehen tietävän minun tunteista häntä kohtaan. En vain uskalla mennä tutustumaan paremmin tai pyytää kahville. Onko kukaan edes kertonut tunteista suoraan puolituntemattomalle??


      • msokd
        Henna L. kirjoitti:

        msokd, tunsitteko hyvin sen miehen kanssa? Miten tunnustit tunteesi hänelle? Mietin että uskaltaako sanoa ihan suoraan. Olen kuitenkin itse melko varma ettei mies saata olla minusta kiinnostunut eikä suhdetta varmaan tule mutta jotenkin tuntuu silti siltä että haluaisin sen miehen tietävän minun tunteista häntä kohtaan. En vain uskalla mennä tutustumaan paremmin tai pyytää kahville. Onko kukaan edes kertonut tunteista suoraan puolituntemattomalle??

        Mies oli tuollainen lyhyempi suhde. Meillä meni jutut hämmästyttävän paljon yhteen ja ulkoisesti hän miellytti yms. Kerroin jo tuon illan aikana, että olisin kiinnostunut tutustumaan häneen paremmin. Vaihdoimme puhelinnumerot ja sovimme, että pidämme vielä myöhemmin yhteyttä tuon illan jälkeen, mutta en saanut häntä enää puhelimella kiinni, kun yritin soittaa hänelle. Tajusin, että jotain pielessä. Hän kuitenkin onneksi vastasi tekstiviestiini. Kirjoitin hänelle, että haluan kertoa hänelle sen, että olen rakastunut häneen, koska tunsin todella voimakkaasti niin. Enkä rakastu usein ym. Hän totesi, ettei hänellä ole aikaa suhteelle. Menin kyllä aika rikki tuon viestittelyn jälkeen ja itkin monta kuukautta. Silti voin näin jälkikäteen sanoa, että kyllä suoraan sanominen kannatti. Minun mielestäni kannattaa olla aito ja kertoa aidosti, miltä tuntuu. Pakit voi satuttaa pahasti, mutta kertominen kannatti ainakin mun kohdalla. Tee niin kuin itse tunnet parhaaksi äläkä kuuntele muiden mielipiteitä. Yksi kaverini sanoi, että älä ota enää yhteyttä, jos ei vastaa puhelimeen, mutta onneksi otin kuitenkin. JOs rakastumisesta tai ihastumisesta on kysymys, niin sitä ei mielestäni kannata koskaan jättää kertomatta. Olisin nyt katunut sitä, jos en olisi uskaltanut hänelle tunteistani kertoa. Voihan myös olla, että mies onkin kiinnostunut sinusta!

        t. msokd


      • msokd
        msokd kirjoitti:

        Mies oli tuollainen lyhyempi suhde. Meillä meni jutut hämmästyttävän paljon yhteen ja ulkoisesti hän miellytti yms. Kerroin jo tuon illan aikana, että olisin kiinnostunut tutustumaan häneen paremmin. Vaihdoimme puhelinnumerot ja sovimme, että pidämme vielä myöhemmin yhteyttä tuon illan jälkeen, mutta en saanut häntä enää puhelimella kiinni, kun yritin soittaa hänelle. Tajusin, että jotain pielessä. Hän kuitenkin onneksi vastasi tekstiviestiini. Kirjoitin hänelle, että haluan kertoa hänelle sen, että olen rakastunut häneen, koska tunsin todella voimakkaasti niin. Enkä rakastu usein ym. Hän totesi, ettei hänellä ole aikaa suhteelle. Menin kyllä aika rikki tuon viestittelyn jälkeen ja itkin monta kuukautta. Silti voin näin jälkikäteen sanoa, että kyllä suoraan sanominen kannatti. Minun mielestäni kannattaa olla aito ja kertoa aidosti, miltä tuntuu. Pakit voi satuttaa pahasti, mutta kertominen kannatti ainakin mun kohdalla. Tee niin kuin itse tunnet parhaaksi äläkä kuuntele muiden mielipiteitä. Yksi kaverini sanoi, että älä ota enää yhteyttä, jos ei vastaa puhelimeen, mutta onneksi otin kuitenkin. JOs rakastumisesta tai ihastumisesta on kysymys, niin sitä ei mielestäni kannata koskaan jättää kertomatta. Olisin nyt katunut sitä, jos en olisi uskaltanut hänelle tunteistani kertoa. Voihan myös olla, että mies onkin kiinnostunut sinusta!

        t. msokd

        ... Lisäyksenä vielä, että aina tunteista kannattaa mielestäni kertoa ja ei siihen vaikuta se, kuinka kauan on tuntenut, onko puolituttu tms.


      • Ei hyvä idea
        Henna L. kirjoitti:

        msokd, tunsitteko hyvin sen miehen kanssa? Miten tunnustit tunteesi hänelle? Mietin että uskaltaako sanoa ihan suoraan. Olen kuitenkin itse melko varma ettei mies saata olla minusta kiinnostunut eikä suhdetta varmaan tule mutta jotenkin tuntuu silti siltä että haluaisin sen miehen tietävän minun tunteista häntä kohtaan. En vain uskalla mennä tutustumaan paremmin tai pyytää kahville. Onko kukaan edes kertonut tunteista suoraan puolituntemattomalle??

        Miten voi tunnustaa rakkautta puolituntemattomalle, kun rakastaminen vaatii toisen tuntemisen? Muutenhan kyse on pelkästä ihastumisesta. Tulee lähinnä mieleen ihminen, joka ei ole nähnyt elämää, jos ihastuu puolituttuihin.

        Ei kannata mennä suoraan tunnustamaan kenellekään rakkauttaan tai toinen pitää sinua ihan hulluna tai vähintäänkin lapsellisena. Pyydä ulos treffeille ja tunnusta ihastuksesi vasta sen jälkeen.


      • msokd
        Ei hyvä idea kirjoitti:

        Miten voi tunnustaa rakkautta puolituntemattomalle, kun rakastaminen vaatii toisen tuntemisen? Muutenhan kyse on pelkästä ihastumisesta. Tulee lähinnä mieleen ihminen, joka ei ole nähnyt elämää, jos ihastuu puolituttuihin.

        Ei kannata mennä suoraan tunnustamaan kenellekään rakkauttaan tai toinen pitää sinua ihan hulluna tai vähintäänkin lapsellisena. Pyydä ulos treffeille ja tunnusta ihastuksesi vasta sen jälkeen.

        Rakastua voi myös ensisilmäyksellä. Se on kyllä todella, todella, todella harvinaista, mutta tiedän yhden pariskunnan, joka on tällä hetkellä naimisissakin ja rakastuivat niin, kun mies tuli naisen luo ammattinsa puolesta ja molemmat tiesivät , kun ensi kerran tapasivat silloin, että se on sitten siinä. He olivat tuntemattomia toisilleen.

        Itse näen asian niin, että jo lyhyessäkin ajassa voi tuntea voimakkaasti toista kohtaan, jos jutut menevät hyvin yhteen, toinen tuntuu mukavalta, ulkonäkökin miellyttää , niin eipä siinä muuta välttämättä tarvita.

        Tämä oma rakkaudentunnustukseni oli elämäni ensimmäinen ja olen päälle kolmekymppinen.


    • voi apua

      Mulla on ollut nyt aika vastaava tilanne. Tapasin juurikin yhteisten työkuvioiden kautta miehen, joka on sekoittanut pääni aivan täysin viimeisten kuukausien aikana. Ollaan törmätty työkuvion loputtua vapaa-ajalla tässä nyt parin kuukauden ajan satunnaisesti. Jossain vaiheessa tuntui, että myös mies olisi ihastunut minuun, mutta samalla sain yhteisten tuttujen kautta tietää, että hän on juuri alkanut tapailla toista naista. Mitä enemmän aikaa kuluu, sitä voimakkaammaksi mun ihastus kasvaa ja sitä enemmän meen lukkoon kun hänet taas kohtaan. Viimeksi kun sattumalta satuimme samaan kauppaan, pää tyhjeni ihan täysin ja kädet alkoi täristä. Miten jollain voi olla minuun sellainen vaikutus! En ole vielä uskaltanut kertoa hänelle tunteistani, koska hän mitä ilmeisemmin hän ei olekaan nyt sinkku. Pari kertaa olen laittanut facebookissa viestiä hänelle, mutta viimeisimpään en saanut edes vastausta. Viesti ei kuitenkaan kaduta.

      Mielestäni jonkinlaisen viestin laittaminen kannattaa, koska sitten ei tarvitse miettiä, että entä jos.

      • Erikoislääkäri

        Ehkä loogisesti aivoissasi haluat kovasti olla tuon ihmisen kanssa. Kehosi ei selvästikään ole samaa mieltä tyypin ihanuudesta.

        On eri asia haluta jotain mitä ei tarvi, ja tarvita jotain mitä ei ymmärrä haluta.

        Muun muassa ne ulkoiset toisten ihmisten asettamat tavoitteet saavat tälläisen ristiriidan aikaan.

        Voidaan sanoa että persoonasi ei ole ihan kalibroitu oikealle kohdalle. Se kuka oikeasti olet, ei pääse nyt päättämän haluistasi. Varsin tavallista.

        Kumpi lie lopulta voittaa. Aivot vai keho.

        En määrittelisi sairaaksi kumpaakaan elämänvalintaa.


      • Pii on 3.0

        Se on kuin wanha iskelmä , ;
        " Mielikuvitus tuo , kuvat uniini luo , " -
        Se on sinun oma pää , joka pyörittää ja luo pillastuneita mielikuvia , joilla ei ole niin mitään tekemistä toden kanssa ; -
        Siinä ihannoidaan tuntematonta henkilöä , se on samanlaista kuin näitten Idolien palvonta ; Vanhan Kansan naiset sanoivat sitä -, anteeksi nyt , -V _ kuumeeksi , -
        päästetään siis hormonit irralleen , ja järki valuu housuihin , - olen , olen aviossa , enhän minä näistä vielä paljon tiedä , kun olen ollut naimisissa vasta 57 vuotta ; joka aika oppii uutta kaveristaan ,


    • Mieheni oli 5kk 20v. nuoremman avoliitossa ja kahden pienen lapsen naisenka. Minulle oli se sokki kun sain tiedä.
      Ollaan naimisissa 28v. ja nyt salaa aamun asti kaljalla ja soittellaan varhais aamuisin ja yölläkin. Mieheni laitoi välit poikki 1.8.2014 sen jälkeen kun tiedo tuli minulle ja sairastuin.

    • tiu tau

      Älä missään nimessä mene laittamaan mitään viestiä, katuisit sitä ja häpeäisit.
      Kyllä aloitteen pitää tulla toiseltapuolen.

      Itse olisin lähinnä kiusaantunut saadessani tuollaisen vielstin. Voihan sitä työpaikalla flirttailla mut mitään ihastus tunnustusta ei pitä mennä kertomaan.

    • keddu

      Mitä menetettävää sinulla on, jos ette kerran enää edes näe töiden merkeissä?

    • siemenet tulee

      Anna hänelle yllätys käsihoito ja katso orkkua

    • paatos-aatos

      Etsin naisseuraa.
      Aloitan kriteereillä sinulle - oi tuleva muusani, sillä ne ovat tasoa kuu taivaalta mulle kiitos.
      Näin siksi että uskon muusani määrittävän itseäni ja siinä sivussa paljastavan joitain piirteitä
      itsestäni.

      Minä olen [18-34] vuotias, välillä yksinäisyyttä poteva [Nainen, naikkonen, söpöliini] [Sipoosta, Porvoosta,
      Askolasta, Pornaisista, Loviisasta]. Tuollainen alta kolmikymppinen pojanoloinen mies kelpais kyllä :)
      Olen itsekin tällä hetkellä varattu - eihän haittaa? Tuntuu etten ole samalla aaltopituudella
      nykyisen [mieheni, mies ystäväni, poikaystäväni] kanssa. Tuntuu kuin elämäni valuisi
      hukkaan ja ilman uusia tuulia tukahdun.
      Haluaisin ilmosi perusteella tavata sinut vaivihkaa. Voisimme jutustella ja katsoa
      myös ne pinnalliset kriteerit kuntoon, ja jos kaikki näyttää hyvältä puolin ja toisin,
      sovitaan sitten milloin voimme laittaa alastomat faktat pinoon [luonani (asun yksin), luonani (mies poissa),
      mies paikalla ok-talon huoneessa Y, hotellissa, X?].
      Seksin suhteen (jos sinne koskaan päädytään)... minulla on joitain fantasioita ja juttuja joista en
      pidä sitten yhtään. Mietiskelen tässä että [pidätkö A roolista, toivottavasti ihan tavallinen riittää?, minulla
      on mielessäni eräs juttu (en halua heti lyödä tiskiin), oletko vain pillun perässä?, kokeiltaisiinko jotain uutta molemmille?]
      Koen että olet myös kiinnostunut viettämään muutenkin mielekästä kahdenkeskistä aikaa?
      Kutsun pientä mukaälykästä jutustelua ja ajatusten vaihtoa aivopenetraatioksi verbaalis-oraalisti :)
      Mitä fysiikkaani tulee... Terve noin tuntuvin osin. Päästä ei aina ota selkoa :D
      Olen joskus kuullut haukuttavan, että "näppärästi kaikki kohdallaan", ja juuri sopivan korkealla maan kamarasta
      ettei lyhyemmänkään tarvitse liikaa kurottaa. [Pikkaisen on namia syöty, normipaino, hoikka olen], ja syystä tai kolmannesta
      jätän fitness-tunnit yleensä muille. Nautin alkoholia hyvässä seurassa (joskus sopivasti liikaa),
      ja saatan savukkeenkin nauttia - toivottavasti ei haittaa?

      halipusuin,
      Mahdollinen [leikkikaverisi, hoitosi, salaraksu, siskosi, jumalattaresi, x?]

      [spostini ja/tai prepaidnumeroni]

      --- paatos.aatos ät gmail com ---

    • HHUHUH

      Sen verran olen työelämässä ollut, että älä koskaan sekaannu työkaveriin. Siitä seuraa enemmän pahaa kun hyvää. Jompi kumpi vaihtakoon työpaikkaa, niin sitten asia on ok. Näitä työpaikkaromansseja en ole ikinä "harrastanut", mutta sitäkin enemmän sivusta seurannut ja tulos ei ole hyvä kvartaaliaikoina.

      • Taylor Gang

        Osatkaa hoitaa asiann eoikein, niin ei kukaan sano mitään. Ei työssä ei muuten. Muuten haistakaa paska.


    • nainen121

      Itse olen aina tehnnyt aloiteen silloin kun kiinnostusta on ollut ja vastakaikua havaittavissa.(olen siis nainen ). Aina ei ole käynnyt flakis, joskus kohde on ollut esim varattu, mutta olen kuitenkin kokennut helposta kun saa asian pois mielestä ja voin suunata energiaan johonkin muuhun. Rohkeasti vaan ! Ja kerro miten kävi :)

      • edellinen

        Ota vaan huomioon et laitat fb hen se menee muu kansioon, ja hän ei vältämättä huomaa sitä..varsinkin jo käväisee f b ssä kännykällä


      • HHUHUH

        Sinunlaisiasi sutturoita on ikävä kyllä joka työpaikalla ja sutturat pilaa muidenkin työtätekevien fiilikset, kun tehokas työaika käytetään paneskeluun siellä täällä. No ole ylpeä itsestäsi, olet työpaikan naurun ja vitsien aihe ja jos suinkin luulet, ettei kukaan tiedä, niin olet väärässä. Sinunlaisillasi on ihan oma maine työpaikoilla. Voit vain arvella, oletko hyvän työntekijän maineessa. Ei, olet jakorasiana ja kaikki yrittävät päästä osingoille. Näistä ollaan saatu hyviä jutunjuuria saunailloissa. Onnea ja menestystä jatkossakin.Haahhaa


    • nainen121

      Jos tää oli mulle tarkoitettu niin tämä ei ole tapahtunut työpaikalla..mist näitä "päivän piristeitä " aina löytyykään :D

      • HHUHUH

        Lue hitaasti aloittajan juttu, mistä olikaan kyse? Kyse on siis TYÖPAIKKA-ihastuksesta. Ei ketään kiinnosta sun naimisesi siellä täällä muualla. Kyse on siis TYÖOPAIKKA. Osaako blondi lukea ja ymmärtääkö lukemansa? Huhhuuijaa tuota yksinkertaisuutta


      • Luetun ymmärtäminen
        HHUHUH kirjoitti:

        Lue hitaasti aloittajan juttu, mistä olikaan kyse? Kyse on siis TYÖPAIKKA-ihastuksesta. Ei ketään kiinnosta sun naimisesi siellä täällä muualla. Kyse on siis TYÖOPAIKKA. Osaako blondi lukea ja ymmärtääkö lukemansa? Huhhuuijaa tuota yksinkertaisuutta

        Erimielisyyden ymmärtäminen näyttää olevan sinulle helppoa.

        Jos ei pelkästään etsi riidan aiheita, niin kyllä tuon nainen121 kommentin voi myös ymmärtää ihan järkevänäkin tekstinä.

        Sinä olet lukija. Kevennä vähän ajatusta.


      • sivusta seurannut
        HHUHUH kirjoitti:

        Lue hitaasti aloittajan juttu, mistä olikaan kyse? Kyse on siis TYÖPAIKKA-ihastuksesta. Ei ketään kiinnosta sun naimisesi siellä täällä muualla. Kyse on siis TYÖOPAIKKA. Osaako blondi lukea ja ymmärtääkö lukemansa? Huhhuuijaa tuota yksinkertaisuutta

        Sinä se yksinkertainen olla..miksi pitää olla muille ilkeä..sinuun ei taida kukaan ihastua..


    • malttivalttia

      Aloittaisin tekemällä kaveripyynnön Facebookissa. Jos hän ei ota sitä vastaan, tiedät missä mennään ilman että paljastit tunteesi heti ensikättelyssä.

      • Henna L.

        Minäkin aloittaisin varmaan, mutta ongelma on se ettei sitä miestä voi pyytää kaveriksi Facebookissa. Laittanut näköjään sellaisen asetuksen päälle. Harmi. :(


    • sdgrhsgd

      Ei sitä tartte heti olla rakkauksia tunnustamassa. Tyhmiä ihmisiä. Tosi helppoa on ensin pyytää vaikka kahville vaikka kuullostaisi kuinka tyhmältä idealta. Siitä on vielä tosi helppo pelastaa tilanne jos paljastuukin jotain yllättävää.

    • Anna Ku

      "Älä missään nimessä mene laittamaan mitään viestiä, katuisit sitä ja häpeäisit.
      Kyllä aloitteen pitää tulla toiseltapuolen. "
      -Jos tuota noudattaisi kaikki niin ei varmaan kukaan olisi suhteessa. Jos itse miettii, että odottaa sen toisen aloitetta ja se toinen ajattelee sinun aloitetta niin ei se toimi. Jonkun se on tehtävä kuitenkin ja miksi ei sitten heti kun siltä tuntuu. Mitä kertominen voi aiheuttaa? Tuskin mitään. Ei tunteilleen mitään mahda ja olisi minustakin kiinnostava tietää jos joku tuntee minua kohtaan jotain. Ei se tarkoita sitä että alkaa seurustelu, vaan voihan sen vain kertoa mitä ajattelee toisesta.

      "Lue hitaasti aloittajan juttu, mistä olikaan kyse? Kyse on siis TYÖPAIKKA-ihastuksesta..."
      -Minusta ainakin on kiva kuulla (vaikak en aloittaja olekaan) muidenkin kokemuksia ja vaikka vähän muustakin ihastumisesta kuin työpaikkaihastumisista. Eipä tarvitse aloittaa turhia aiheita. :-)

      • HHUHUH

        Voi jummalautra näitä parikymppisiä tyhjäpäitä.. Taitaa olla rassukat lukenut liikaa imeliä rakkaspokkareita tai toinen vaihtoehto on eronneet keski-ikäiset muijat, jota epätoivoisina yrittävät saada miestä keinolla ja mistä hyvänsä. Ymmärrättekö laisinkaan, että kuullostatte ihan markalla ostettavilta


    • okijurtyhu

      älä ihmeessä missään facessa kerro tunteistasi. kysyt, voisitteko tavata jossain. kerrot sitten päin naamaa.

    • NoBookFace

      Neuvon: kerro pois.

      Mutta kasvokkain, tai puhelimella.

      Ei mitään,mistä voisi jäädä noloja, mahdollisesti eteenpäin vääriin käsiin jääviä kirjallisia todisteita.

      Siis ei sähköpostilla eikä Facebookissa.

    • Luuv Connössöör

      Ei kannata aloittaa kertomalla tunteista. Ota riski, pyydä fb -kaveriksi, jos suostuu, ehdota vaikka että voisitt käydä kahvilla kun tulitte niin hyvin juttuun ja varaudu henkisesti pakkeihin.

      Eihän elämää elää voi ilman riskejä, hyvä ihminen! Et voi tietää, onko tyyppi varattu tai oliko oikeasti kiinnostunut. Mutta jos on vapaa ja kiinnostunut, et voi tietää, ellet laita ittees peliin. Simppeliä?

      • siili piikkisiili

        Entäs jos toisella ei ole Facessa ollenkaan profiilia? Minulla on samankaltainen tilanne kuin ap:llä eikä enää nähdä, mutta ei tämä toinen ole Facessa. Sähköpostiakaan ei löydy. Puhelinnumero vain on entisiltä ajoilta, entisten työkuvioiden takia.


    • forgetit

      Työpaikkaihastus!? Se ihminen on ollu kiva vain työn vuoksi. Jos teillä ei ollut mitään työajan ulkopuolella niin selvä juttu: ei mahiksia, unoha.

      • Toivo jotain

        Tuon asian muuttaminen on vain sopimuskysymys...

        Nimim. Toivossa elävä


      • lapamatonen
        Toivo jotain kirjoitti:

        Tuon asian muuttaminen on vain sopimuskysymys...

        Nimim. Toivossa elävä

        Tuossapa taitaa olla vastaus varsinaiseen kysymykseen.
        :) tsemppiä teille kaikille riutuville.


    • austerism1

      Huoh, masentava ketju. Ovatko aikuiset ihmiset nykyaikana todella tällaisia? Oletan siis, että täällä lähinnä aikuiset kirjoittelevat. Oletus tuntuu kylläkin vahvasti väärältä.

    • pikku pissis

      anna sille pillua. jos sillä seisoo ja se heittää mällit sun päälle niin se tykkää susta, hihihihihi.

    • Ite tekisin niin et kun varmasti kavereita ootte et on ystävällinen ja jatkaa sitä ystävyyttä että käy vaik kahvilla tai jotain ja sit myöhemmin kun juttelee vaikka just facebookissa niin silleen "ohimennen" mainittee tyyliin että "oot muuten tosi ihana ihminen" ja kattoo vähän sit mitä mies vastaa jne? :)

    • Ihmis ilmiöissä ei uudenpaa esillä - minä kyllä aavistamattakin parhaimmin päin aina vaikenen - tarttes rahaa nääs .............. [email protected] = raha

    • kirosana

      Yksi ainakin on varmaa, pilaat hyvän ystävyyden himoitsemalla ja tämä on tosi.

    • 7+7

      täältä saa aika tyhjentävän vastuksen tähän aiheeseen:
      http://j.gs/4DXE

    • aamuisin abc.llä

      itsekkin toivoisin naisilta enemmä rohkeutta osittaa mielenkiintoa jos sellaisia tunteita on.minäkin koittanu jutella niitä näitä aina kun nähdään.lämpimiä katseita saan kyllä mutta hänen työ paikalla mahdoton jutella pidempään.rohkeutta naiset.vaikka kahville tai jotain.ei me miehet kovin montaa kertaa jakseta vongata.eikä teidänkää tarvi kiukutella jälkeen päin kun tunteet viilenee,

    • 14+20

      Sinulle aloittaja "voi tätä elämää". Löydän viestistäsi hämmästyttävän paljon tuttua. Erikoistahan se toki olisi, jos viestin takana olisi se ihminen, jota olen päivittäin ikävöinyt sen jälkeen, kun hän lähti töistä. Vaikket se olisikaan sinä, niin haluan kertoa, että olen odottanut sinua ja että tulisit vielä käymään. Jäi jotain tärkeää sanomatta silloin, kun olit vielä töissä. En itsekään oikein uskaltanut tunteistani puhua, kun olit kuitenkin työkaverini...

      Tule käymään vaikka huomenna. Jos ilmestyt työpaikalleni, niin tiedän, että se olet sinä.

      • ohhoh

        Missä päin tämä tapahtunut?


      • 14+20
        ohhoh kirjoitti:

        Missä päin tämä tapahtunut?

        Helsingissä. Yhä vain odotan, että näkisimme...


    • komsikomsa

      Itselleni oli täysi yllätys, että nainen, jota en lainkaan tuntenut, otti minuun yhteyttä työpaikallani (keskussairaala). Hän soitti työpisteeseeni ja pyysi puheluun vastanneelta työtoveriltani, että saisi minut langan päähän. Nainen sanoi minulle, että hänellä olisi asiaa ja kysyi, voisimmeko tavata töiden jälkeen jossain muualla. Suostuin, vaikka en tiennyt, kuka soittaja oli.

      Olin aivan puulla päähän lyöty, kun tapasin naisen, jota en tunnistanut edes ulkonäöltä ja joka kertoi, että oli ollut minuun ihastunut jo kauan, mutta ei ollut saanut asiaa kerrotuksi. Nyt tähän oli tullut pakottava tarve, koska hän oli viimeistä päivää töissä ja oli muuttamassa toiselle paikkakunnalle. Tilanne oli hyvin kiusallinen. Ilmeni, että hän oli mielessään rakentanut minusta itselleen ihannemiehen. Teki pahaa hänen puolestaan enkä kehdannut sanoa, että en edes muista häntä koskaan nähneeni. Suostuin siihen, että voisimme vaihtaa muutaman kirjeen, kun hän on asettunut uuteen kotikaupunkiinsa. Näin tapahtuikin ja tilanne purkaantui sitä kautta melko pian ja yhteydenpito loppui.

      Ei tämä kirjoitukseni varmaankaan ketään auta, kunhan kerroin. Kun paljastaa toiselle itsestään jotain, tulee kovin haavoittuvaiseksi. Toisaalta, jos ei ota sitä riskiä, ei saa tietää, mitä toinen asiasta ajattelisi. Ehkä herkän ihmisen kannattaa ensin harkita, kuinka hyvin kestää pettymyksen, jos sellainen tulee kohdalle.

    • Elämä on lyhyt

      Kaikille sellaisena pienenä kilttinä vihjeenä että en nyt suosittele kenellekkään sitä että suoraan kertoo TUNTEISTAAN.

      Kiinnostuksestaan voi kertoa ja siitä että olisi kiva tavata, mutta ylenmääräinen tunteista kertominen tai ihastuksen tunnustaminen voi olla aika yllättävää ja ahdistavaakin toiselle jos toinen ei tunne sillä hetkellä samoin tai ei ole edes tajunnut että toista voisi kiinnostaa.

      Samalla kuitenkin kannustan ottamaan yhteyttä ja kuten sanoin, sopimaan treffejä tai kertomaan kiinnostuksesta, se on kuitenkin vielä aika vähäistä eikä niin vakavaa kuin se että ekaksi lataa paljon tunteita peliin.

      Lisäksi jos on ihastunut niin se juttu tahtoo kasvaa omassa päässä aika suureksi ennen kuin mitään on tapahtunut ja kuten edellinenkin kertoi niin joku voi olla hyvinkin ihastunut vaikka toinen hädin tuskin muistaa toista.

      Edellisellä työpaikalla epäilin että eräs nainen oli ihastunut minuun hyvinkin kovasti päätellen tietyistä asioista, mutta koska työskentelimme kuitenkin erillään niin mitään varmuutta asiasta ei ollut ja olisi ollut aika hankalaa kysellä toista siinä tilanteessa. Hän ei minkäänlaista aloitteen poikastakaan tehnyt suuntaani eikä osoittanut suoranaista kiinnostusta joten annoin asian olla ettei työt häiriinny.

      Kun lähdin työpaikasta niin jäi hieman harmittamaan jos hän oli sittenkin kiinnostunut. Itseäni kiinnosti, mutta en vielä ollut kuitenkaan ihastunut ja epäilin että voiko niin nätti nainen lopulta minusta olla kiinnostunut.

      Nyt sitten on liian myöhäistä tuohonkin.
      Asiat kuitenkin jäävät kesken jos asioille ei tee mitään.

      • kaipaan kovasti

        Ihan kuin olisin itse tuon kirjoittanut, paitsi, että itse olin tuo ihastunut nainen. En ole normaalisti laisinkaan jännittäjätyyppiä, mutta jos ihastun tai rakastun, niin sitten kyllä jännitän ja jäädyn. Sen huomaa äänensävystä, tärisevistä käsistä ja punastumisesta. En tehnyt minkäänlaista sellaista aloitetta, koska en halunnut joutua mitenkään naurunalaiseksi ja edellisistä ihastumisista on jäänyt vastaavissa tilanteissa melkoisen huonot fiilikset. (Edellisissä ihastumisissa sain aivan selkeästi vastakaikua ja erehdyin sitten tekemään aloitetta ja sain siltikin sitten pakit. Toinen halusi vain leikkiä ja oli lähes shokissa kun tein aloitetta.)

        Harmittaa, että minusta riippumattomista syistä asia jäi kuitenkin kesken, se vaivaa ajoittain mieltäni. Minut savustettiin työpaikalta ulos, kaikki työvuoroni vietiin ja yritettiin sijoittaa täysin eri kohteeseen, jos sinnekkään. Lopulta läksin tuolta itse, koska en enää halunnut mennä niihin erittäin epämiellyttäviin paikkoihin. Suututti ja harmitti kovasti koko juttu. Mietin miksi juuri nyt, miksi juuri minä(?). Miksi juuri minulta vietiin tämä mahdollisuus, tämä tunne ja tämä hetki.

        Kyllä, ihastuin kovasti. En kuitenkaan mitenkään automaattisesti olettanut, että tästä nyt tulisi edes jotain. Olisin kuitenkin halunnut vielä katsoa, josko sittenkin. Ehkä. Tai sitten ei. Oisko hän ollutkin kiinnostunut enemmän kuin vain silmiin katsomisista. En tiedä. En osaa sanoa. Kuitenkin, juttu jäi niin pahasti kesken. Harmittaa. Tosi kovasti. Ja juu, ikävöin ajoittain häntä. Silmiä, hymyä, ääntä, koko persoonaa. On minulla tässä muitakin juttuja ollut, mutta hän aina palaa mieleeni, edelleen. Ikävöin, kaipaan. Kovasti.

        Elämä ei aina mene niin kuin haluaisi. Valitettavasti.


      • Elämä on lyhyt
        kaipaan kovasti kirjoitti:

        Ihan kuin olisin itse tuon kirjoittanut, paitsi, että itse olin tuo ihastunut nainen. En ole normaalisti laisinkaan jännittäjätyyppiä, mutta jos ihastun tai rakastun, niin sitten kyllä jännitän ja jäädyn. Sen huomaa äänensävystä, tärisevistä käsistä ja punastumisesta. En tehnyt minkäänlaista sellaista aloitetta, koska en halunnut joutua mitenkään naurunalaiseksi ja edellisistä ihastumisista on jäänyt vastaavissa tilanteissa melkoisen huonot fiilikset. (Edellisissä ihastumisissa sain aivan selkeästi vastakaikua ja erehdyin sitten tekemään aloitetta ja sain siltikin sitten pakit. Toinen halusi vain leikkiä ja oli lähes shokissa kun tein aloitetta.)

        Harmittaa, että minusta riippumattomista syistä asia jäi kuitenkin kesken, se vaivaa ajoittain mieltäni. Minut savustettiin työpaikalta ulos, kaikki työvuoroni vietiin ja yritettiin sijoittaa täysin eri kohteeseen, jos sinnekkään. Lopulta läksin tuolta itse, koska en enää halunnut mennä niihin erittäin epämiellyttäviin paikkoihin. Suututti ja harmitti kovasti koko juttu. Mietin miksi juuri nyt, miksi juuri minä(?). Miksi juuri minulta vietiin tämä mahdollisuus, tämä tunne ja tämä hetki.

        Kyllä, ihastuin kovasti. En kuitenkaan mitenkään automaattisesti olettanut, että tästä nyt tulisi edes jotain. Olisin kuitenkin halunnut vielä katsoa, josko sittenkin. Ehkä. Tai sitten ei. Oisko hän ollutkin kiinnostunut enemmän kuin vain silmiin katsomisista. En tiedä. En osaa sanoa. Kuitenkin, juttu jäi niin pahasti kesken. Harmittaa. Tosi kovasti. Ja juu, ikävöin ajoittain häntä. Silmiä, hymyä, ääntä, koko persoonaa. On minulla tässä muitakin juttuja ollut, mutta hän aina palaa mieleeni, edelleen. Ikävöin, kaipaan. Kovasti.

        Elämä ei aina mene niin kuin haluaisi. Valitettavasti.

        Sinulla on ollut hieman vastaava tilanne kuitenkin, mutta ei täysin samanlainen.

        Kuulostaa ikävältä tuo työpaikalta ulos savustaminen ja se että on joutunut lähtemään kesken kaiken ilman omaa tahtoa.

        Kuitenkin jos olet vaihtanut toisen kanssa vain katseita niin olet samassa tilanteessa kuin minä että kovin hataralla pohjalla liikutaan vaikka sain kyllä tietyllä tavalla muitakin vihjeitä että hän olisi jollakin tavalla kiinnostunut. Oli vain outo kokemus joten en osaa sanoa oliko se totta.

        Vaihdoin sitten työpaikkaa ennen kuin ehdin tehdä asialle sen enempää. Lähestyminen jälkikäteen tuntuu aivan älyttömältä kun ei kuitenkaan oltu niin paljon tekemisissä.


      • Elämä on lyhyt
        kaipaan kovasti kirjoitti:

        Ihan kuin olisin itse tuon kirjoittanut, paitsi, että itse olin tuo ihastunut nainen. En ole normaalisti laisinkaan jännittäjätyyppiä, mutta jos ihastun tai rakastun, niin sitten kyllä jännitän ja jäädyn. Sen huomaa äänensävystä, tärisevistä käsistä ja punastumisesta. En tehnyt minkäänlaista sellaista aloitetta, koska en halunnut joutua mitenkään naurunalaiseksi ja edellisistä ihastumisista on jäänyt vastaavissa tilanteissa melkoisen huonot fiilikset. (Edellisissä ihastumisissa sain aivan selkeästi vastakaikua ja erehdyin sitten tekemään aloitetta ja sain siltikin sitten pakit. Toinen halusi vain leikkiä ja oli lähes shokissa kun tein aloitetta.)

        Harmittaa, että minusta riippumattomista syistä asia jäi kuitenkin kesken, se vaivaa ajoittain mieltäni. Minut savustettiin työpaikalta ulos, kaikki työvuoroni vietiin ja yritettiin sijoittaa täysin eri kohteeseen, jos sinnekkään. Lopulta läksin tuolta itse, koska en enää halunnut mennä niihin erittäin epämiellyttäviin paikkoihin. Suututti ja harmitti kovasti koko juttu. Mietin miksi juuri nyt, miksi juuri minä(?). Miksi juuri minulta vietiin tämä mahdollisuus, tämä tunne ja tämä hetki.

        Kyllä, ihastuin kovasti. En kuitenkaan mitenkään automaattisesti olettanut, että tästä nyt tulisi edes jotain. Olisin kuitenkin halunnut vielä katsoa, josko sittenkin. Ehkä. Tai sitten ei. Oisko hän ollutkin kiinnostunut enemmän kuin vain silmiin katsomisista. En tiedä. En osaa sanoa. Kuitenkin, juttu jäi niin pahasti kesken. Harmittaa. Tosi kovasti. Ja juu, ikävöin ajoittain häntä. Silmiä, hymyä, ääntä, koko persoonaa. On minulla tässä muitakin juttuja ollut, mutta hän aina palaa mieleeni, edelleen. Ikävöin, kaipaan. Kovasti.

        Elämä ei aina mene niin kuin haluaisi. Valitettavasti.

        Mutta elämä ja maailma tulee ihmisten väliin usein ja sattuma päättää paljon elämässämme.

        Tahdolla tehdä kaikkensa niissä tilanteissa kun on mahdollisuus tuon sattuman vaikutusta voi pyrkiä vähentämään.


    • ole hiljaa :)

      Ei kannata kertoa. Ihastumisesta kertominen ei saa ketään ihastumaan vastavuoroisesti sinuun. On vain nolon tuntuista sulle sitten, jos joskus satutte vielä näkemään.

    • kiinnostaisi tietää

      Kertoisitko hieman lisää, missäpäin tapahtui ja milloin jne. Tai vielä parempi, jotain sellaista, minkä vain te kaksi tiedätte ;)

    • tsemppiä

      Ota häneen yhteyttä tavalla tai toisella, tai etsi hänet käsiisi. Olin itse lähellä tehdä saman virheen, mitä sinä olet mahdollisesti tekemässä olemalla tekemättä mitään. Yhtä epävarmalta itsestänikin tuntui, mutta lopulta tunteista kertominen ei ainakaan omalla kohdallani ollut virhe. Nyt ollaan tavattu pari kertaa ihastukseni kanssa, kun uskalsin toimia ja mitä olisinkaan menettänyt, jos en olisi tehnyt mitään. En halua edes ajatella sitä. Oikeasti voin sanoa, että on parempi toimia kuin jäädä yksin pähkäilemään tunteidensa kanssa.

    • Ninive

      Olenpa itsekin asiaa paljon lähiaikoina pähkäillyt, sillä tunnustin ihastumiseni eräälle miespuoliselle ystävälle. Tuntuu että hän on ollut hieman varautuneempi sen jälkeen (ja siinä mielessä ehkä kaduttaa) mutta toisaalta asia ei ole vaikuttanut olennaisesti mihinkään, olemme tekemisissä suht samalla lailla kuin ennenkin.
      Mä en ole koskaan ymmärtänyt mitä väärää tunteiden paljastamisessa voisi olla. Elämäähän sekin vaan on. Eikö asioista voi puhua suoraan niin kuin ne on?

    • khalida

      Tunteista kertominen ei ole virhe, koska siinä ei ole mitään pahaa tai ilkeää, jos on ihastunut. Sitä ei pidä eikä tarvitse pyydellä anteeksi, koska ei voi olla väärin, että on aikuiseen ihmiseen ihastunut.

    • Life is too short

      Ainakaan ei tarvis enää miettiä, jos kertosit

    • Näin näkisin

      Mielestäni tunteista kertominen ei ole virhe jos kysymyksessä on vapaa ihminen. Tunteitaan on kerrottava varauksella ihmiselle joka on parisuhteessa. Se voi tehdä ystävyyden kiusalliseksi jos tunteet sotketaan liikaa ystävyyssuhteeseen.

    • ääh

      Missä aloittaja asuu? Tahdon tietää.

      • Sekavin ajatuksin

        Entäpä jos kertoo tunteensa viesteissä ja toinen ei kommentoi vaan vaihtaa puheenaihetta? Kuitenkin selkeästi haluaa olla tekemisissä jakaen asioita ja jatkaa keskustelua päivästä toiseen viesteilyn kautta. ?? Ei aina ymmärrä.


    • ei_voi

      Tunteista kertominen ei koskaan ole virhe. Useimmiten siitä on enemmän hyötyä kuin haittaa. Oli tilanne mikä tahansa, niin voin sanoa, että kerran se vaan kirpaisee. Monta kokemusta on.

    • torjuttunainen

      Minä olin se hölmö joka kertoi tunteistaan viestillä miehelle, jonka kanssa on/ joutuu olla jatkossakin tekemisissä muissa yhteyksissä. Olin vaan niin mahdottoman rakastunut, että oli pakko selvittää onko se vain yksipuolista. Olemme molemmat varattuja. Oma suhde kriisissä. Toisen suhteesta en tiedä tarkemmin mitään. Kohteliaat pakit tuli. Oikeastaan sitä odotinkin. Halusin vaan kertoa, jotta saan asiaan selvyyden ja voin jatkaa elämää ilman hänen peräänsä turhaan haikailua. Voin sanoa, etten kadu tippaakaan. Mies on sen verran läheinen ja fiksu, että pystyy suhtautumaan asiaan kypsästi ja jatkamaan yhteisiä muita juttuja kuin ei mitään. Tottakai nolottaa ja ahdistaa ajatella, että hän pitää minua nyt ehkä kamalana moraalittomana säälittävänä ihmisenä, mutta mitä siitä, jos näin on. Tämä on vain elämää ja tunteilleen ei voi mitään eikä niitä tarvi hävetä. Sydämeni on nyt särkynyt, mutta parempi se kuin kitua lemmentuskissa turhaan kauempaa (Sitä tein jo yli vuoden). Kehotan kaikkia olemaan rehellisiä omista tunteistaan, niin saa jonkinlaisen sisäisen rauhan.

    • uskonrehellisyyteen

      Onneksi itselläni ei ole aloituksen kaltaista ongelmaa, että tarvitsee kysellä tällaista asiaa palstoilta. Itse ainakin toimin niin kuin parhaaksi katson. Mutta vastaus kysymykseen: riippuu ihmisestä miten sen ottaa ja sitähän ei voi koskaan etukäteen tietää. Itse, kun olen yhteydenottoja vastaavasti saanut (en puhu työpaikasta) niin olen kohteliaasti vastannut ja statuksesta onko varattu tai varaamaton en ennen juttelua ole mitään päätelmää tehnyt, ihmisten tilanteet ja suhteet voivat olla niin eri tolalla. Toki ystävä voisin varatun kanssa olla ja jos kovin kiinnostunut ja rakastunut olisin niin kertoisin, että sorry olet varattu en varatun kanssa mitään, mutta toki rakkauteni kertoisin.

    • Anonyymi

      Itse ainakin kertoisin jos ette enää ikinä nää niin eipä siinä ole mitään hävittävääkään😌

      • Anonyymi

        Vuodelta 2014 tämä ketju. Saattaa olla, ettei lue enää vastaustasi.


    • Anonyymi

      Jos et uskalla sanoa, lähetä facen kautta tai sähköposti, etenkin jos on työpaikka sama. Sähköposti voi olla parempi, voi aina deletoida.

    • Anonyymi

      Minulle tulee ikävä minun opettajaani mitä teen

    • Anonyymi

      Minulla on ikävä opettajaani kun se lähtee mitä teen

    • Anonyymi

      Harvat liitot kestää.
      Hyvä, että älytään erota ajoissa

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. 4 tuntia töitä kerran viikossa on naisen mukaan liian raskasta

      Tämä ei taija olls lieksalaine vaikka "tuntomerkkiin" perusteella nii vois eppäillä! 🤣 31-vuotias Maya ei kykene tekemä
      Lieksa
      90
      4260
    2. Baaritappelu

      Hurjaksi käynyt meno Laffassa. Jotain jätkää kuristettu ja joutunu teholle...
      Kokkola
      43
      4172
    3. Riikka Purra rosvosi eläkeläiset!

      1900 euron eläkkeestä rosvottiin 350 euroa. Kohtuullista vai? Perussuomalaisia ei enää ole olemassa meille eläkeläisille
      Maailman menoa
      612
      3946
    4. Tappo Kokkolassa

      Päivitetty tänään Iltalehti 17.04.2024 Klo: 15:23..Mikähän tämä tapaus nyt sitten taas on.? Henkirikos Kokkolassa on tap
      Kokkola
      23
      2787
    5. Näytit nainen sanoinkuvaamattoman ihanalta

      En voi unohtaa sinua. Pohdin nyt sinua.
      Ikävä
      78
      2495
    6. Ihastuksesi persoonalliset piirteet ulkonäössä?

      Onko jotain massasta poikkeavaa? Uskallatko paljastaa? Aloitan; todella kauniit kädet ja sirot sormet miehellä.
      Tunteet
      128
      2088
    7. SDP:n kannatus edelleen kovassa nousussa, ps ja kokoomus putoavat

      SDP on noussut Helsingin Sanomien tuoreessa kannatuskyselyssä kokoomuksen ohi Suomen suosituimmaksi puolueeksi. SDP:n ka
      Maailman menoa
      340
      2084
    8. Kansaneläkkeiden maksu ulkomaille loppuu

      Hyvä homma! Yli 30 miljoonan säästö siitäkin. Toxia.
      Maailman menoa
      193
      1986
    9. Ketä ammuttu ?

      Ketä sielä Juupajoela ammuttu ei kait mainemies alkanu amuskelemaan , , Kyösti H ?
      Juupajoki
      28
      1639
    10. Nainen, meistä tulisi maailman ihanin pari

      Mutta tosiasiat tosiasioina, on liian monta asiaa, jotka sotivat meidän yhteistä taivalta vastaan. Surulla tämän sanon,
      Ikävä
      66
      1432
    Aihe