Tilanne on tämä että olen naimisissa ja meillä on lapsia. Tunteet on pikku hiljaa haalenneet eikä suurta intohimoa enää ole. Homma toimii lähinnä frendi linjalla lasten takia, tulemme siis toimeen ihan hyvin. Matkustelemme ja taloustilanne on hyvä ja turvattu, joten jos järjellä ajattelee niin kaikki on hyvin.
Mutta se sydän... Se kun on ihastunut toiseen mieheen. Kyseessä on pelkkä ihastus eikä mitään ole tapahtunut eikä tapahdu. Kuitenkin tämä ihastuminen toiseen on saanut miettimään omaa suhdettani nykyiseen mieheeni. En ole tässä suhteessa onnellinen mutta miten pärjäisin yksin taloudellisesti ja muutenkin. Toki käyn töissä mutta käytännössä olisin yksin vastuussa kaikesta kun tähän saakka olemme jakaneet vastuun. Mutta se sydän, se haluaa rakkautta ja läheisyyttä.
Teen mitä tahansa niin kaikki ei ole onnellisia, kumpi siis voittaa järki vai sydän?
Sydän haluaa eri asiaa kuin järki, kumpi voittaa?
27
462
Vastaukset
- suosittelen
Luepa ensi töiksesi Daniel Bergnerin kirja Mitä nainen haluaa. Saatat vaikka valaistua ;).
- tutkaile sydäntä ja
ajatuksiasi. Mutta jos sinulla ap on kaikki ihan kunnossa niin miksi lähtisit. Monella tilanne ei ole ihan noin hyvä...
Mutta kyllähän se rakkaus on tärkeä asia. Miksi et tulisi rahallisesti toimeen, jos työssäkin käyt. Puntaroi elämänarvojasi ja tietty myös niitä tunteidesi syvyyttä siihen rakkauden kohteeseesi. - varattu n
tutkaile sydäntä ja kirjoitti:
ajatuksiasi. Mutta jos sinulla ap on kaikki ihan kunnossa niin miksi lähtisit. Monella tilanne ei ole ihan noin hyvä...
Mutta kyllähän se rakkaus on tärkeä asia. Miksi et tulisi rahallisesti toimeen, jos työssäkin käyt. Puntaroi elämänarvojasi ja tietty myös niitä tunteidesi syvyyttä siihen rakkauden kohteeseesi.Kaikki kunnossa kun rakkaus puuttuu? Voisitko sinä asua kaverin kanssa loppuelämän ilman sen suurempia tunteita ja intohimoa, seksiä? Miksi en tulisi toimeen, kuten kirjoitin niin silloin olisin yksin vastuussa kaikesta. Nyt on toinen ihminen jakamassa menot, toki hän maksaisi elatusmaksut lapsista.
Niin, kaipaan rakkautta. Kuten kirjoitin, olen ihastunut mutta ei meistä tule mitään. Löytäisinkö vielä miehen joka voisi minua rakastaa vai elänkö yksin jos nyt miehestäni eroan? Vaikeita asioita jotka täytyisi ratkaista. - Voi sua
varattu n kirjoitti:
Kaikki kunnossa kun rakkaus puuttuu? Voisitko sinä asua kaverin kanssa loppuelämän ilman sen suurempia tunteita ja intohimoa, seksiä? Miksi en tulisi toimeen, kuten kirjoitin niin silloin olisin yksin vastuussa kaikesta. Nyt on toinen ihminen jakamassa menot, toki hän maksaisi elatusmaksut lapsista.
Niin, kaipaan rakkautta. Kuten kirjoitin, olen ihastunut mutta ei meistä tule mitään. Löytäisinkö vielä miehen joka voisi minua rakastaa vai elänkö yksin jos nyt miehestäni eroan? Vaikeita asioita jotka täytyisi ratkaista.Voi sua, oothan jutellut nykyisen miehesi kanssa sinun mielestäsi parisuhteenne ongelmakohdasta (jos tuota sanaa voi käyttää). Mut taidat olla tosi ihastunut toiseen mieheen, kun mietit tätä asiaa ylipäätään.
- varattu n
Voi sua kirjoitti:
Voi sua, oothan jutellut nykyisen miehesi kanssa sinun mielestäsi parisuhteenne ongelmakohdasta (jos tuota sanaa voi käyttää). Mut taidat olla tosi ihastunut toiseen mieheen, kun mietit tätä asiaa ylipäätään.
Kyllä mieheni tietää kaiken muun paitsi tuon toiseen mieheen ihastumisen. En halua pahoittaa hänen mieltään koska ongelmia tunteiden kanssa oli jo ennen kuin ihastuin. Jos kaikki olisi ollut kunnossa niin en olisi toiseen mieheen ihastunut. Kyllä, olen ollut toiseen mieheen ihastunut jo lähes vuoden ajan että kyseessä ei ole mikään ohimenevä ihastus.
- Kysyn vaan
Voi sua kirjoitti:
Voi sua, oothan jutellut nykyisen miehesi kanssa sinun mielestäsi parisuhteenne ongelmakohdasta (jos tuota sanaa voi käyttää). Mut taidat olla tosi ihastunut toiseen mieheen, kun mietit tätä asiaa ylipäätään.
Voi sua onko sulla sama tilanne?
- järki käteen, jne...
varattu n kirjoitti:
Kaikki kunnossa kun rakkaus puuttuu? Voisitko sinä asua kaverin kanssa loppuelämän ilman sen suurempia tunteita ja intohimoa, seksiä? Miksi en tulisi toimeen, kuten kirjoitin niin silloin olisin yksin vastuussa kaikesta. Nyt on toinen ihminen jakamassa menot, toki hän maksaisi elatusmaksut lapsista.
Niin, kaipaan rakkautta. Kuten kirjoitin, olen ihastunut mutta ei meistä tule mitään. Löytäisinkö vielä miehen joka voisi minua rakastaa vai elänkö yksin jos nyt miehestäni eroan? Vaikeita asioita jotka täytyisi ratkaista.Tuohonhan iso osa pitkäaikaisista suhteista juuri perustuu. Tunteet haalistuu siinä vuosien mittaan ja yhdessä pysytään liian usein pelkästä tottumuksesta ja ehkä lasten takia.
Omastakin kaveri-/tuttavapiiristä löytyy esimerkkejä joissa ihan itsekkin vaivaantuu kun seuraa heidän keskinäistä kommunikointia ja muuta käytöstä sekä ruumiinkieltä. Ulkopuolisena kun katsoo sitä touhua niin monta kertaa olen jo meinannut sanoa että eikö teidän kannattaisi jo erota. :-D
Tietysti jokainen on yksilö ja voihan se olla että heidän keskinäinen toiminta on rakkautta ja kiintymystä mutta itse olen aina ymmärtänyt nuo asiat "hieman" erilailla.
Ihmisellä on vain yksi elämä joka sekään ei kestä loputtomiin. Tärkeintä olisi elää se elämä niin onnellisena kuin pystyy ja tehdä siksi ratkaisut sen mukaan. Jos et nyt vaikka taloudellisista syistä halua erota, niin hommaa vaikka seksikumppani että olisi elämässä edes jotain iloa.
Niin ja mainitaan nyt sekin että eihän missään laissa ole määrätty että ne lapset juuri sinun luokse tulevat asumaan jos ero tulee. - varattu n
järki käteen, jne... kirjoitti:
Tuohonhan iso osa pitkäaikaisista suhteista juuri perustuu. Tunteet haalistuu siinä vuosien mittaan ja yhdessä pysytään liian usein pelkästä tottumuksesta ja ehkä lasten takia.
Omastakin kaveri-/tuttavapiiristä löytyy esimerkkejä joissa ihan itsekkin vaivaantuu kun seuraa heidän keskinäistä kommunikointia ja muuta käytöstä sekä ruumiinkieltä. Ulkopuolisena kun katsoo sitä touhua niin monta kertaa olen jo meinannut sanoa että eikö teidän kannattaisi jo erota. :-D
Tietysti jokainen on yksilö ja voihan se olla että heidän keskinäinen toiminta on rakkautta ja kiintymystä mutta itse olen aina ymmärtänyt nuo asiat "hieman" erilailla.
Ihmisellä on vain yksi elämä joka sekään ei kestä loputtomiin. Tärkeintä olisi elää se elämä niin onnellisena kuin pystyy ja tehdä siksi ratkaisut sen mukaan. Jos et nyt vaikka taloudellisista syistä halua erota, niin hommaa vaikka seksikumppani että olisi elämässä edes jotain iloa.
Niin ja mainitaan nyt sekin että eihän missään laissa ole määrätty että ne lapset juuri sinun luokse tulevat asumaan jos ero tulee.Sepä se, tapa ja tottumus joka yhdessä pitää. Ja tietenkin lapset ja lainat. Niin, ei missään laissa ole määrätty että lapset jää erossa äidille mutta näin olemme alustavasti sopineet, olenhan kuitenkin ollut heidän elämässään enemmän läsnä kuin mies. Ja lapsiani rakastan yli kaiken enkä heistä ole eroa miettimässä vaan lasten isästä. Meillä kulissit on aika hyvin pitäneet ja uskoisin että jos ero tulee niin se on aika iso yllätys lähipiirille.
Tuota lyhyttä elämää ja onnellisuutta olenkin paljon miettinyt. Haluanko elää kylmässä liitossa loppuelämäni vai haluanko vielä löytää mahdollisesti uuden onnen? Olen vakaasti kääntymässä eron kannalle sillä uskon että katkeroituisin vuosien mittaan jos sama homma jatkuisi vuodesta toiseen. Kyllähän sellainen syö ihmistä henkisesti.
Tuo seksikumppanin hommaaminen ei ehkä kuitenkaan olen se minun juttu sillä en halua pettää miestäni. Ehkä se toimii jollakin muttei kohdallani. - Voi sua
Kysyn vaan kirjoitti:
Voi sua onko sulla sama tilanne?
Ei oo sama tilanne, pisti vaan miettimään.
- järki käteen, jne...
varattu n kirjoitti:
Sepä se, tapa ja tottumus joka yhdessä pitää. Ja tietenkin lapset ja lainat. Niin, ei missään laissa ole määrätty että lapset jää erossa äidille mutta näin olemme alustavasti sopineet, olenhan kuitenkin ollut heidän elämässään enemmän läsnä kuin mies. Ja lapsiani rakastan yli kaiken enkä heistä ole eroa miettimässä vaan lasten isästä. Meillä kulissit on aika hyvin pitäneet ja uskoisin että jos ero tulee niin se on aika iso yllätys lähipiirille.
Tuota lyhyttä elämää ja onnellisuutta olenkin paljon miettinyt. Haluanko elää kylmässä liitossa loppuelämäni vai haluanko vielä löytää mahdollisesti uuden onnen? Olen vakaasti kääntymässä eron kannalle sillä uskon että katkeroituisin vuosien mittaan jos sama homma jatkuisi vuodesta toiseen. Kyllähän sellainen syö ihmistä henkisesti.
Tuo seksikumppanin hommaaminen ei ehkä kuitenkaan olen se minun juttu sillä en halua pettää miestäni. Ehkä se toimii jollakin muttei kohdallani.Itse en tuossa tilanteessa näkisi mitään muuta järkevää vaihtoehtoa kuin ero. On henkisesti aivan järjettömän tuskallista näivettää itseään onnettomassa suhteessa. Itse elin myös pitkään erään naisen kanssa josta olisi pitänyt erota jo pari vuotta aikaisemmin. Ainut mikä eron jälkeen jäi harmittamaan oli se, etten ollut tehnyt sitä aikaisemmin ja siten heitin elämästäni vähintään kaksi vuotta täysin hukkaan.
Olet osoittanut selkeästi kypsyyttä miettimällä asioita jokaiselta kantilta joten ei voi mistään kevyin perustein tehdystä päätöksestä puhua.
Toki täytyy myös realiteetit tunnustaa. Kuten sanottu on mahdollista että tällä sinun ihastumisen kohteella ei ole mitään romanttisia tunteita sinua kohtaan ja on myös mahdollista että vietät loppuelämäsi yksin. Jälkimmäinen nyt on toki aika epätodennäköistä jos vain halua ja tahtoa löytyy. Mutta yksin jäämisen mahdollisuudesta huolimatta sinulla on eron jälkeen ainakin mahdollisuus siihen onnen löytämiseen. Itse pitäisin tuota paljon parempana vaihtoehtoa kuin väkisin huonossa suhteessa pysymisen. Se on vähän sama jos olet hukkumassa ja tarjolla on kaksi pelastusrengasta. Jos tiedät että toinen upottaa sinut varmuudella mutta toinen voi edes mahdollisesti pitää sinut pinnalla ei pitäisi olla vaikea valita. - varattu n
järki käteen, jne... kirjoitti:
Itse en tuossa tilanteessa näkisi mitään muuta järkevää vaihtoehtoa kuin ero. On henkisesti aivan järjettömän tuskallista näivettää itseään onnettomassa suhteessa. Itse elin myös pitkään erään naisen kanssa josta olisi pitänyt erota jo pari vuotta aikaisemmin. Ainut mikä eron jälkeen jäi harmittamaan oli se, etten ollut tehnyt sitä aikaisemmin ja siten heitin elämästäni vähintään kaksi vuotta täysin hukkaan.
Olet osoittanut selkeästi kypsyyttä miettimällä asioita jokaiselta kantilta joten ei voi mistään kevyin perustein tehdystä päätöksestä puhua.
Toki täytyy myös realiteetit tunnustaa. Kuten sanottu on mahdollista että tällä sinun ihastumisen kohteella ei ole mitään romanttisia tunteita sinua kohtaan ja on myös mahdollista että vietät loppuelämäsi yksin. Jälkimmäinen nyt on toki aika epätodennäköistä jos vain halua ja tahtoa löytyy. Mutta yksin jäämisen mahdollisuudesta huolimatta sinulla on eron jälkeen ainakin mahdollisuus siihen onnen löytämiseen. Itse pitäisin tuota paljon parempana vaihtoehtoa kuin väkisin huonossa suhteessa pysymisen. Se on vähän sama jos olet hukkumassa ja tarjolla on kaksi pelastusrengasta. Jos tiedät että toinen upottaa sinut varmuudella mutta toinen voi edes mahdollisesti pitää sinut pinnalla ei pitäisi olla vaikea valita.Niin, kai se eropäätös on tehty jo ajatuksissa mutta se toteutus on jäänyt hiukan vähemmälle. Aina kun tulee erosta puhe niin muistuu ne hyvät asiat mieleen ja tietenkin se miten ero vaikuttaa lapsiin. Ja muutenkin kaikki käytännön asiat mitkä eroon liittyy; talon myynti ja kaiken jakaminen...
Kai se yksin jääminenkin hiukan pelottaa. Ei olisi ketään kenen kanssa jakaa asioita ja jutella iltaisin. Toki tahtoa ja halua olisi rakastua uudelleen ja tuntea ne kaikki ihanat tunteet mutta se että on yksinhuoltaja ei taida olla kovin suurta huutoa. Toisaalta kyllä mä voisin kuvitella eläväni yksinkin jos sopivaa miestä ei löytyisi. Lapset on kuitenkin tärkeimmät. Enkä siis heti ole vailla mitään miestä tai suhdetta, kun nyt ensin sais nää asiat selväksi. - tunnistan tunteitasi
varattu n kirjoitti:
Niin, kai se eropäätös on tehty jo ajatuksissa mutta se toteutus on jäänyt hiukan vähemmälle. Aina kun tulee erosta puhe niin muistuu ne hyvät asiat mieleen ja tietenkin se miten ero vaikuttaa lapsiin. Ja muutenkin kaikki käytännön asiat mitkä eroon liittyy; talon myynti ja kaiken jakaminen...
Kai se yksin jääminenkin hiukan pelottaa. Ei olisi ketään kenen kanssa jakaa asioita ja jutella iltaisin. Toki tahtoa ja halua olisi rakastua uudelleen ja tuntea ne kaikki ihanat tunteet mutta se että on yksinhuoltaja ei taida olla kovin suurta huutoa. Toisaalta kyllä mä voisin kuvitella eläväni yksinkin jos sopivaa miestä ei löytyisi. Lapset on kuitenkin tärkeimmät. Enkä siis heti ole vailla mitään miestä tai suhdetta, kun nyt ensin sais nää asiat selväksi.Kuulehan varattu n, tekstissäsi on monia yhteen sopivia palasia monelle muullekin palstalaiselle. Meillä pitäis varmaan olla joku tukiryhmä, jossa voitais keskenämme keskustella ja vaihtaa ajatuksia. Olen sinulle tässä jo aiemmin vastaillut ja tietyin kohdin ymmärrän sinua. Kerrohan lisää kuulumisia.
- Menkää itseenne
varattu n kirjoitti:
Kaikki kunnossa kun rakkaus puuttuu? Voisitko sinä asua kaverin kanssa loppuelämän ilman sen suurempia tunteita ja intohimoa, seksiä? Miksi en tulisi toimeen, kuten kirjoitin niin silloin olisin yksin vastuussa kaikesta. Nyt on toinen ihminen jakamassa menot, toki hän maksaisi elatusmaksut lapsista.
Niin, kaipaan rakkautta. Kuten kirjoitin, olen ihastunut mutta ei meistä tule mitään. Löytäisinkö vielä miehen joka voisi minua rakastaa vai elänkö yksin jos nyt miehestäni eroan? Vaikeita asioita jotka täytyisi ratkaista.Onhan se kumma kun rakkaus parisuhteessa muuttaa muotoaan, ihastutaan heti ulkopuoliseen ja ollaan heti vaihtamassa puolisoa. Ei elämä ole koskaan pelkkää intohimoa, tunteita ja seksiä. Mikä ihmisiä vaivaa?
Aivan sama on tilanne uudenkin kanssa myöhemmin. Ihminen muuttuu, intohimo muuttuu, rakkaus muuttuu, seksielämä muuttuu. Koko elämä on muutosta, muuttumista ja jopa luopumista. Hoitakaa parisuhdettanne ja yhdessä olemista!
Mistä johtuu että ihmiset ei ole valmiita muutoksiin?
Yleensä intohimoa riittää suhteen alussa enemmän, mutta jokainen suhde arkipäiväistyy. Jos elämä on muuten kunnossa, miksi siihen pitää itse lisätä oman tylsistymisen takia hankaluuksia ja etenkin laittaa lapset kärsimään? Lapset tarvitsee vakaan turvallisen kodin!
Etsikää itsellenne harrastuksia joista pidätte että elämään tulee muutakin sisältöä. Ei parin vaihtaminen tuo elämään sitä mitä oikeasti kaipaatte ja tarvitsette. Toinen ihminen ei ole koskaan tylsistymisenne syy! - tie ajatuksiin
Menkää itseenne kirjoitti:
Onhan se kumma kun rakkaus parisuhteessa muuttaa muotoaan, ihastutaan heti ulkopuoliseen ja ollaan heti vaihtamassa puolisoa. Ei elämä ole koskaan pelkkää intohimoa, tunteita ja seksiä. Mikä ihmisiä vaivaa?
Aivan sama on tilanne uudenkin kanssa myöhemmin. Ihminen muuttuu, intohimo muuttuu, rakkaus muuttuu, seksielämä muuttuu. Koko elämä on muutosta, muuttumista ja jopa luopumista. Hoitakaa parisuhdettanne ja yhdessä olemista!
Mistä johtuu että ihmiset ei ole valmiita muutoksiin?
Yleensä intohimoa riittää suhteen alussa enemmän, mutta jokainen suhde arkipäiväistyy. Jos elämä on muuten kunnossa, miksi siihen pitää itse lisätä oman tylsistymisen takia hankaluuksia ja etenkin laittaa lapset kärsimään? Lapset tarvitsee vakaan turvallisen kodin!
Etsikää itsellenne harrastuksia joista pidätte että elämään tulee muutakin sisältöä. Ei parin vaihtaminen tuo elämään sitä mitä oikeasti kaipaatte ja tarvitsette. Toinen ihminen ei ole koskaan tylsistymisenne syy!Ongelmien taustalla on monesti muutakin kuin tylsistymistä ja tutkitusti nekin voi vaikuttaa lasten elämään. Tietysti lasten elämään vaikuttaa aina se, jos molemmat vanhemmat eivät enää hoida lastaan yhdessä, mutta pidemmässä juoksussa vaikutus ei aina ole negatiivinen. En ymmärrä lainkaan tuollaista hyökkäämistä mikä menkää itseenne nimimerkillä on. Ja aloittajahan hienosti pohtii asioita. Tsemppiä ap:lle.
- tutkaile sydäntä ja
Kuulehan varattu n, ymmärtäisin lähtemistäsi paremmin jos tuo ihastuksesi/rakkautesi olisi mahdollinen. Eihän rakkauden toimimisesta koskaan voi etukäteen tietää, mutta jos jo lähtökohdilta olet varma ettei siitä tule mitään ei sinun mielestäni kannata ainakaan hänen perään haikailla.
Mitä tulevaisuuden rakastamiseen tulee täytyy sinun varautua siihen ettei vierelläsi välttämättä koskaan ole enää ketään. Tämä asia kuten moni muukin eroon liittyvä asia löytyy keväällä ilmestyneestä kirjasta: Eron keskellä kirjoittanut psykologi Ilona Rauhala. Kirjasta löytyy myös tieto, että jotkut ihmiset saavat ja jopa tarvitsevat alkusysäyksen erolleen rakastumalla toiseen ihmiseen, eikä tästä ihmissuhteesta tarvitse tulla laastarisuhdetta vaan aivan toimiva, kestävä suhde. Lue kyseinen kirja se avaa hyvin näkemystä ja ymmärrystä eron käymiseen tai pohtimiseen. Käsitellähän sinun tulee kuitenkin tuota eroasiaa. Toivottavasti vinkeistäni oli apua. Onnea sinulle.- varattu n
Siinähän se pulma onkin kun sydän tahtoo tämän toisen miehen ja olisin valmis hänen vuokseen tekemään lähes mitä tahansa mutta hänellä ei ole tunteita minua kohtaan. Ihastumisen kohdetta kun ei voi valita vaan tunteet kulkee omia polkujaan. Helpompi sanoa kuin lopettaa haikailut hänen peräänsä.
Kuten kirjoitin, ongelmia on ollut aiemminkin ennen tätä minun ihastumista. Olemme puhuneet erosta ennenkin mutta aina on vaan päätetty jatkaa. Nyt kuitenkin kun sain taas vuosien jälkeen kokea tuon ihastumisen tunteen niin huomaan kuinka paljon kaipaan rakkautta, toista ihmistä siihen rinnalle jota rakastaa. En usko ettö saan liittoa enää toimimaan ja että rakastuisin mieheeni uudelleen, kun kuitenkin tiedän mitä elämä hänen kanssaan on.
- Shuvereeni
Olen puolitoista vuotta ollut ihastunut naiseen, jota näen harvakseltaan. Tunnen hänen miehen ja pidän myös hänestä. Kukaan, edes ensirakkaus ei ole herättänyt vastaavia tunteita ja olenkin aina näkemisen jälkeen pitkään ikävän kourissa. En tiedä onko naisella mitään tunteita, mutta sillä ei ole nyt varsinaisesti merkitystä koska haluan vain kysyä. Olen pitkään miettinyt mitä vittua nyt teen, kun en rupea kuitenkaan parisuhteita rikkomaan ja molemmat ovat ystäviäni. Yleensä en kysele ohjeita toisilta, mutta tämä on aika ristiriitaa herättävä asia tässä päässä. Kannattaisikohan tästä puhua naisen kanssa, olla näkemättä kokonaan vai mitä tässä tilanteessa tekisitte/olette tehneet?
- Sama mulla
Olla näkemättä kokonaan. Se ei mene pois.
- todellista rakkauttako
Sama mulla kirjoitti:
Olla näkemättä kokonaan. Se ei mene pois.
Minun mielestä asiat kannattaa aina selvittää. Puhukaa. Voitte olla tosihyvät.
- se vain sun
pillu halua eri ......
- *****
pilluhalua eri asi....
- M.... Mies
Mitäpä jos aloittaja yrittäisi aloittaa oman parisuhteen
rakkauden leimuun oman miehensä kanssa?
Ensimmäinen askel olisi nostaa kissa pöydälle ja jutella
sille omalle miehelle jotta hänen silmät aukeaisivat ja jotta
hän osaisi suhtautua sinuun kuten omaan rakkaaseen kultaansa
joka oli hänen palvonnan kohde kun menitte naimisiin. :)
Siitä sitten yhdessä mietitte asioita joilla saisitte lisää
romantiikkaa ja intohimoa parisuhteeseen. ;)
Välillä pitkässä avioliitossa voi unohtua se toinen tärkein osapuoli arjen
keskellä niin miehellä kuin naisella. :)- varattu n
Niin, onhan tässä miehen kanssa asiasta puhuttu ja puhuttu. Hänen tunteet ei ole muuttuneet ja hän rakastaa minua kuten ennenkin eikä hän haluaisi erota. Minä olen se jonka tunteet on hiipuneet ja olen ottanut eron puheeksi. Enkä niitä tunteita taida saada enää sytytettyä uudelleen. Mies oli vajaan viikon työmatkalla ja minusta oli ihanaa olla yksin lasten kanssa, kun mies tuli takaisin huomasin etten ole häntä yhtään kaivannut. Enemmänkin ahdistuin kuin hän tuli joten kai se kertoo aika paljon tästä tilanteesta.
- jeps.
varattu n kirjoitti:
Niin, onhan tässä miehen kanssa asiasta puhuttu ja puhuttu. Hänen tunteet ei ole muuttuneet ja hän rakastaa minua kuten ennenkin eikä hän haluaisi erota. Minä olen se jonka tunteet on hiipuneet ja olen ottanut eron puheeksi. Enkä niitä tunteita taida saada enää sytytettyä uudelleen. Mies oli vajaan viikon työmatkalla ja minusta oli ihanaa olla yksin lasten kanssa, kun mies tuli takaisin huomasin etten ole häntä yhtään kaivannut. Enemmänkin ahdistuin kuin hän tuli joten kai se kertoo aika paljon tästä tilanteesta.
Vastasit itsellesi: "Mies oli vajaan viikon työmatkalla ja minusta oli ihanaa olla yksin lasten kanssa, kun mies tuli takaisin huomasin etten ole häntä yhtään kaivannut."
Siskoni oli 17 vuotta yhdessä miehensä kanssa ja pienimmät lapset jäi siskolleni, osin vuoroin osa lapsista käy kummanin vanhemman luona vierailemassa. Siskoni on ollut vielä koko ikänsä "koti äitinä" ja opiskelee nyt uutta ammattia, että kyllä se ero onnistuu, se on vain itsestäsi kiinni.
- kaksinais...
Eiköhän M mies sinun kannattaisi keskittyä siihen omaan parisuhteeseesi, että siitä tulisi pitkä.
- pillunkautta
kaikki ne ihastukset menevät ohi
- Varattu nainen
Jokseenkin sama tilanne. Lapsi jo omillaan. Pidän miehestäni, mutta ihastuin toiseen. Mä en vois jättää, koska mieheni on riippuvainen mun taloudellisesta tilanteesta. Mun kävisi sääliksi, sitä paitsi se johon ihastuin ei mitenkään sovi kuvioihin, mutta näin on.
En kysy mitä teen, koska teen juuri niin kuin oikeaksi nään. Mut' tyhmäähän tää on. Olen joskus miettinyt eroa, mutta syyt on edellä mainitut. Ja hän on kuitenkin kiltti mies.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
eerikäinen novassa sanoi ei kukaan enää aja manuaalivaihteilla
meillä on 3 autoa talissa ja kaikissa manuaalilaatikot, on meillä vielä tämmöiset vaikka toisin puhutaan.2022135Ilo, joka nousee silmiisi saakka
kun katseemme kohtaavat. Olet energinen, aito, ihana. Välillä tuijotat suoraan silmiini - enkä hämmenny, katson takaisin681722Jokaisella on omat syntinsä
Minä olisin niin mielelläni sinun. Ehkä joskus viittasitkin siihen. Olet nainen ajatuksissani jatkuvasti ja taidat tietä821538En oikeasti
Tiennyt että sinulla on ollut vaikeuksia ja huonoja aikoja. Olen oikeasti pahoillani, ja olisin myös toiminut eritavoin1471427- 481394
90-luvulla maa syöksyi lamaan, ja silloinkin oli syypäinä samat tahot kuin nyt
Laman aiheuttajat olivat demarivetoinen virheellinen finanssipolitiikka, sekä ay-liikkeen taipumattomuus tilanteessa mik1251121- 173997
Vakava varoitus perussuomalaisista!
Keskustan Annika Saarikolta veret seisauttavaa tekstiä, lukekaa uutinen kokonaisuudessaan, tässä siitä maistiainen: ”Ke216991Olisitko ihminen minulle. Ihan ihminen vain.
Tiedätkö, että saan kyyneleet silmiini, niin syvästi sinua kaipaan. Meidän välillä on jotain todella syvää, kaunista ja46814Mä olisin niin iloinen
Jos vielä joskus nähtäis.. Ollaanko tulkittu mies toisiamme väärin?. Kumpikin luuli ettei toinen tykkää, vaikka molemmat60784