Mikä on purjepinta-ala?

käytäntö yhtenäiseks

Miten purjeala määritellään?

Vene-lehden vertailussa esiteltiin Saare 38 ja XC 38. Vertailutaulukossa Saare 38:n purjepinta-alaksi todetaan 84,45m2 ja XC 38:lla 80.09 m2. Kun sitten vertaa näitä lukuja fokan ja isopurjeen aloihin, XC 38:lla kumpikin purje on ilmoitettu suuremmaksi kuin Saare 38:ssa.
Saare 38:n fokka oli 32,2 ja iso 41,1m2 (yht. 73.3m2), kun XC 38.lla ne olivat 36,2 ja 44,1 m2 (yht. 80.3m2). On vaikea ymmärtää miksi isommilla peruspurjeilla varustetun veneen purjepinta-ala onkin selvästi pienempi kuin sillä veneellä, jonka vastaavat purjeet ovat pienemmät. Koska rikimittoja ei ilmoitettu, tulee epäilleeksi painovirhettä.

Joskus on ollut vallalla se käytäntö, että purjealaksi ilmoitettiin fokan ja isopurjeen yhteenlaskettu pinta-ala. Pursiseurojen veneluetteloissa käytetään omistajan ilmoittamia lukuja. Joskus purjeala näyttäisikin olevan genuan ison yhteenlaskettu pinta-ala, toisinaan fokan ison pinta-ala. Joku ilmoittaa rikimitoista lasketun alan, koska sekin tapa on käytössä ja siihen on laskureitakin:
http://www.pipeline.com/~wayneb/java3.htm

Onko purjepinta-alan (SA) ilmoittamisessa tai mittaamisessa joku yleinen käytäntö, jota kaikki voisivat noudattaa?
Aikoinaan saaristoristeilijät luokiteltiin kryssipurjeiden (fokka iso) purjepinta-alan perusteella. Pienin luokka taisi olla 22 neliömetriset, suurin oli 150 neliömetrin luokka. 1970-luvulla Vindö-veneiden mallinumerot, esim. Vindö 32, Vindö 40, viittasivat niiden purjealaan eikä suinkaan rungon pituuteen.

27

1492

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Seppomartti

      Ei pohjoismaisen saaristoriteijijä 22:n purjepinta-ala ole 22 m2 tai 30:n vastaavasti 30. Eiköhän ne olleet konstruktiosääntöjä, joiden kukaan veneet rakennettrriin kute kutoset ja kasit.

      • 22m2 kaunotar

        Kyllä 22 m2 neliön saaristoristeilijän kolmioitu (iso & 100% keulakolmio) pinta-ala oli juuri tuo 22 m2. Ja 30 neliön vastaavasti 30 m2 purjeet. Mutta genuoita ei otettu huomioon, niitä sai olla niin suuria kuin suinkin halusi. Sen lisäksi oli jotain sääntöjä, jotka säätelivät kajuutan tilavuutta, runkolautojen vähimmäispaksuutta yms.

        Saaristoristeilijä sääntö oli todellakin konstruktioluokka. Eli kun veneet täyttivät tietyn säännön, niin ne saivat olla minkä kokoisia ja muotoisia vain. Saaristoristeilijöissä tuo sääntö oli (hieman yksinkertaistaen) pelkkä purjeala, esim. 22 m2 . Kuutosissa taas sääntö on tietty laskukaava, jossa lasketaan pituutta, purjepinta-alaa yms. mittoja ja laskun tuloksen tulee olla korkeintaan 6.

        Pohjoismainen 22 m2 oli erikoissääntö, jolla haluttiin tehdä varsin äärimmäisistä 22m2 veneistä halvempi ja kestävämpi rajoittamalla enemmän materiaalimittoja yms.

        1980-luvulla omistinkin yhden tuollaisen pohjoismaisen 22:n. Mahtaakohan kukaan tietää mitä kuuluu nykyään 1936 rakennetulle Nisetalle, pohjoismainen 22 L52 (tai L54, muisti pettää...) ? Vene oli pitkä , kapea, ahdas, märkä ja jumalaisen kaunis :)...


    • 22m2 kaunotar

      Mainoksisssa, Vene.-lehden testeissä, myynti-ilmoituksissa jne. kokonaispurjeala saatetaan ilmoittaa miten vaan.

      Venearkkitehdit käyttävät yleensä kokonaisalana isopurje 100% keulakolmio. Tuo on myös pohjana veneiden tunnuslukuja laskettaessa (esim. purjepinta-ala / paino).

      100% keulakolmio on siis I*J/2. Isopurjeen laskeminen vaihtelee, joskus käytetään puhdasta kolmiotua (P*E /2), mutta joskus haluattan laskea enemmän todellinen pinta-ala, esim. WB-sails käyttää sivuillaan olevassa laskurissa kerrointa 1,7 (P*E/1,7)

    • SA tunnusluvuissa?

      Vene-lehden vertailussa oli siis kummallisuuksia ainakin 38-jalkaisten Saaren ja XC:n purjepinta-aloissa.

      Koska lehti käyttää purjepinta-alaan ja painoon perustuvia tunnuslukuja, herää kysymys niiden käytännön merkityksestä. Jos sarjatuotantoveneen vakiopurjeiden, fokan ja isopurjeen, yhteenlaskettu pinta-ala onkin jotain muuta kuin tunnuslukujen laskelmissa eikä tunnusluvuissa käytetty painokaan kenties ole todellinen paino, onko tunnuslukujen vertailulla kovin suurta merkitystä?

      • selitys eroihin?

        Sekin kummajainen vertailujutussa oli, että XC 38:n esitiedoissa uppoumaksi ilmoitettiin 6884kg. X-Yachtsin sivuilla uppouma on ilmoitettu lähes 2 tn suuremmaksi: "Displacement light 8500kg". Vene-lehden testiarvoissa X:n uppouma oli 8910kg.
        Myös Saare 38:n esitiedoissa on eri uppouma kuin valmistajan kotisivuilla (Vene: esitiedot 8150kg, testiarvot 8990kg, Saareyachts: 8500kg).
        Sen ymmärtää, että purjehdusvarustuksessa punnittu dspl on tavallisesti suurempi kuin valmistajan ilmoittama. Esitietojen ero tuntuu kummalta.
        Miksiköhän purjepinta-alaa ei laskettu rikimitoista? Vai oliko vertailussa olleen Saare 38:n masto vakiota korkeampi?

        http://www.x-yachts.com/range/xc/xc-38/
        http://saareyachts.com/en/saare-38/


    • 12+9

      Saaressa oli rullaiso. Jos sen tilalle ostaa oikean purjeen, kasvaa pinta-ala monta neliöä. Vastaavasti keulapurje voi olla alimittainen, esim. rullalaite syö purjeen korkeutta. Kyllä näillä on merkitystä nopeuteen.

      • ns. mittaustulokset

        On selvä asia, että rullamasto voi muuttaa riki- ja purjemittoja (ja myös veneen hintaa). Miksi sellaiset tiedot eivät kuuluisi veneen "Tekniset tiedot" -osioon? "Testiarvot"-osiossa Saare 38:n purjepinta-ala oli yli 8m2 suurempi kuin valmistajan ilmoittama purjepinta-ala!

        Kuvittelisin, että rullamasto pienentäisi purjepinta-alaa (keulakolmio isopurje) eikä lisäisi. Ehkä rullamaston painokin on suurempi kuin normaalimaston ja sillä voi olla vaikutusta veneen vakauteen. "Mittaustulokset" eivät olleet mittaustuloksia, jos ne oli tehty muiden lukujen, kuin mitattujen perusteella.


      • taso oli pettymys

        Kyllä merkitys nopeuteen ymmärretään, 12 9! Olisi kiva tietää, miten tässä tapauksessa rullaiso lisäsi veneen purjepinta-alan 8 m2 valmistajan ilmoittamaa purjealaa suuremmaksi!
        Yleensähän rullamasto pienentää isopurjetta - ja niinkuin jutun kuvista saattoi havaita, Saare 38:n isopurje ei ulottunut toppiin asti ja ahvenselkä näytti vähäiseltä.

        Entisenä Veneen kestotilaajana ostin ko irtonumeron "koemielessäni" nähdäkseni, minkä tasoisia jutut nykyisin ovat. Kovin köykäiseltä artikkeli Aavan meren tuolle puolen vaikutti "mittaustulokset" mukaanlukien. En tiedä ovatko varsinaiset venetestit olleet sen parempia.


      • 12+9
        taso oli pettymys kirjoitti:

        Kyllä merkitys nopeuteen ymmärretään, 12 9! Olisi kiva tietää, miten tässä tapauksessa rullaiso lisäsi veneen purjepinta-alan 8 m2 valmistajan ilmoittamaa purjealaa suuremmaksi!
        Yleensähän rullamasto pienentää isopurjetta - ja niinkuin jutun kuvista saattoi havaita, Saare 38:n isopurje ei ulottunut toppiin asti ja ahvenselkä näytti vähäiseltä.

        Entisenä Veneen kestotilaajana ostin ko irtonumeron "koemielessäni" nähdäkseni, minkä tasoisia jutut nykyisin ovat. Kovin köykäiseltä artikkeli Aavan meren tuolle puolen vaikutti "mittaustulokset" mukaanlukien. En tiedä ovatko varsinaiset venetestit olleet sen parempia.

        Luin väärin. Aina rullaiso pienentää pienentää purjepinta-alaa ja siten hidastaa venettä.

        En ole viitsinyt perehtyä juttuun. Enkä oikein ymmärrä ajatusta, että ostaisi pienemmät purjeet kuin rikiin mahtuu. Siis, että haluaa veneestä tehdä hitaamman= huonommin purjehtivan.


      • pmpi puomin sisälle!
        12+9 kirjoitti:

        Luin väärin. Aina rullaiso pienentää pienentää purjepinta-alaa ja siten hidastaa venettä.

        En ole viitsinyt perehtyä juttuun. Enkä oikein ymmärrä ajatusta, että ostaisi pienemmät purjeet kuin rikiin mahtuu. Siis, että haluaa veneestä tehdä hitaamman= huonommin purjehtivan.

        Tartun väitteeseesi "aina rullaiso pienentää purjepinta-alaa". Arvaan, että tarkoitit maston sisään rullattavaa isoa.
        Toinen vaihtoehto, jota mm Hood on tehokkaasti markkinoinut USA:ssa, on puomin sisään rullattava isopurje. Se "rullaiso" mahdollistaa vaakalatat ja kunnollisen ahvenselän. Reivatessa painopistekin tulee alemmaksi eli toisin kuin maston sisällä olevassa rullassa. Puomi tehdään niin kookkaaksi, ettei purjeelle tule samaa mahtumisongelmaa kuin rullamastoissa tahtoo olla. Ns. ensimmäisen sukupolven rullapuomeja näkyy meidänkin vesillämme - en nyt tarkoita ikivanhaa, muodista pois jäänyttä rullareiviä (jossa isopurje kiertyi puomin ulkopuolelle).


      • 12+9
        pmpi puomin sisälle! kirjoitti:

        Tartun väitteeseesi "aina rullaiso pienentää purjepinta-alaa". Arvaan, että tarkoitit maston sisään rullattavaa isoa.
        Toinen vaihtoehto, jota mm Hood on tehokkaasti markkinoinut USA:ssa, on puomin sisään rullattava isopurje. Se "rullaiso" mahdollistaa vaakalatat ja kunnollisen ahvenselän. Reivatessa painopistekin tulee alemmaksi eli toisin kuin maston sisällä olevassa rullassa. Puomi tehdään niin kookkaaksi, ettei purjeelle tule samaa mahtumisongelmaa kuin rullamastoissa tahtoo olla. Ns. ensimmäisen sukupolven rullapuomeja näkyy meidänkin vesillämme - en nyt tarkoita ikivanhaa, muodista pois jäänyttä rullareiviä (jossa isopurje kiertyi puomin ulkopuolelle).

        Mutta, miten puomiliikki saadaan tuossa ratkaisussa tiukalle?


      • 7+1
        12+9 kirjoitti:

        Mutta, miten puomiliikki saadaan tuossa ratkaisussa tiukalle?

        "Mutta, miten puomiliikki saadaan tuossa ratkaisussa tiukalle? "

        Tämä onkin rullapuomin peruskysymys. Ongelman voisi periaatteessa ratkaista lisäämällä purjeeseen reivisilmiä (purjerenkaita), joista purjeen voisi kiristää. mutta niiden myötä reivaus ei olisikaan portaatonta. Lisäksi purjerengas pitäisi laittaa myös reivilinjan halssikulmaan, koska purjeen mastoliikki ei ole puomin nivelöinnin takia suoraan kiinni mastossa vaan kangassuikaleessa, joka on samanlevyinen kuin puominivelen pituus on. Tämä sen takia ettei purje rullaantuisi nivelen päälle. Tuo kangassuikale ei kestäisi sitä pistekuormaa jonka reivatun alaliikin kiristäminen aiheuttaisi. Minulla on tuollainen rullapuomi veneen edellisen omistajan hankkimana, mutta en ole sitä em. syistä käyttänyt ikinä.


      • näytti purje istuvan
        7+1 kirjoitti:

        "Mutta, miten puomiliikki saadaan tuossa ratkaisussa tiukalle? "

        Tämä onkin rullapuomin peruskysymys. Ongelman voisi periaatteessa ratkaista lisäämällä purjeeseen reivisilmiä (purjerenkaita), joista purjeen voisi kiristää. mutta niiden myötä reivaus ei olisikaan portaatonta. Lisäksi purjerengas pitäisi laittaa myös reivilinjan halssikulmaan, koska purjeen mastoliikki ei ole puomin nivelöinnin takia suoraan kiinni mastossa vaan kangassuikaleessa, joka on samanlevyinen kuin puominivelen pituus on. Tämä sen takia ettei purje rullaantuisi nivelen päälle. Tuo kangassuikale ei kestäisi sitä pistekuormaa jonka reivatun alaliikin kiristäminen aiheuttaisi. Minulla on tuollainen rullapuomi veneen edellisen omistajan hankkimana, mutta en ole sitä em. syistä käyttänyt ikinä.

        Kesäkuussa eräs Eurooppaan seilannut jenkkipariskunta esitteli upouuden 45ft veneensä rullapuomia (Hoodin kehittämä "in-boom furler"). Laminaatti-isopurje istui hämmästyttävän hienosti ja siinä oli reilu ahvenselkä. Purje oli trimmattavissa litteäksi pokaamalla mastoa hydrauliikalla ja kiristämällä rullan vetoa sähkövinssillä. En tiedä oliko tarvetta puomiliikin kiristämiseen, koska ei minulla ollut tilaisuutta nähdä purjetta reivattuna kovassa tuulessa. Purjeen nosto ja lasku tapahtuivat sähköisesti, tarvittaessa myös manuaalivinssillä.
        Saman näköinen, joskin isompi in-boom furler, esitellään tässä linkissä:
        http://www.quantumsails.com/Sails/Cruising-Support-MainSailHandling.aspx


      • seppomartti
        näytti purje istuvan kirjoitti:

        Kesäkuussa eräs Eurooppaan seilannut jenkkipariskunta esitteli upouuden 45ft veneensä rullapuomia (Hoodin kehittämä "in-boom furler"). Laminaatti-isopurje istui hämmästyttävän hienosti ja siinä oli reilu ahvenselkä. Purje oli trimmattavissa litteäksi pokaamalla mastoa hydrauliikalla ja kiristämällä rullan vetoa sähkövinssillä. En tiedä oliko tarvetta puomiliikin kiristämiseen, koska ei minulla ollut tilaisuutta nähdä purjetta reivattuna kovassa tuulessa. Purjeen nosto ja lasku tapahtuivat sähköisesti, tarvittaessa myös manuaalivinssillä.
        Saman näköinen, joskin isompi in-boom furler, esitellään tässä linkissä:
        http://www.quantumsails.com/Sails/Cruising-Support-MainSailHandling.aspx

        Ei mitenkään käy ilmi mitenkä on estetty purjeen siirtyminen maston suuntaan kun rullataan puomin sisälle. Tämä on villakoiran ydin. Jos ei pysty tätä estämään niin rullattaessa purjeen muoto menee tyystin pilalle kuten puomia pyöritettäessä meni. En ymmärrä mikä ero on puomin pyörittämisellä tai puomin sisällä olevan metallipuikon pyörittämisellä. Jos latat mahtuu raosta niin raon kapeys ei estä purjetta defornoitumasta. Eikä siinä auta purjeen leikkaus tai materiaali.
        Perheessämme oli kolme Westerlyä rullapuomilla mutta niitä ei voinut käyttää rullattuna kun takaliikki kiristyi ja etuosa purjeesta oli muodoton säkki.


      • 1 + 1
        seppomartti kirjoitti:

        Ei mitenkään käy ilmi mitenkä on estetty purjeen siirtyminen maston suuntaan kun rullataan puomin sisälle. Tämä on villakoiran ydin. Jos ei pysty tätä estämään niin rullattaessa purjeen muoto menee tyystin pilalle kuten puomia pyöritettäessä meni. En ymmärrä mikä ero on puomin pyörittämisellä tai puomin sisällä olevan metallipuikon pyörittämisellä. Jos latat mahtuu raosta niin raon kapeys ei estä purjetta defornoitumasta. Eikä siinä auta purjeen leikkaus tai materiaali.
        Perheessämme oli kolme Westerlyä rullapuomilla mutta niitä ei voinut käyttää rullattuna kun takaliikki kiristyi ja etuosa purjeesta oli muodoton säkki.

        > Ei mitenkään käy ilmi mitenkä on estetty purjeen siirtyminen maston suuntaan kun rullataan puomin sisälle.

        Helpostihan se käy, kun puomissa on kannattava kikkitanko, millä puomin takakulma nostetaan riittävän korkealle rullaamisen ajaksi.
        Taakse siirtyminen estyy sekä riittävän tarkalla puomin korkeuden toleranssilla (ei liian korkealla) että purjeen etuliikin ohjaimella (engl = feeder)
        Ne toimivat yhdessä estäen purjeen rullautumisen väärään paikkaan.

        Sen mandrelin, jonka ympäri purjetta rullataan ei tarvitse olla halkaisijaltaan vakio putki, vaan se voidaan räätälöidä purjeen pussin mukaan juuri oikein.
        Tällä vaikutetaan siihen miten tiukka rullasta saadaan, purjeen muotoon rullan yläpuolella sillä ei tietenään ole mitään vaikutusta.

        Kyseessä on purjeen tai sen osan säilyttämistapa, eikä tietenkään reivaaminen.
        Jos lukisitte sen linkin niin sielllä se kyllä lukee.


      • seppomartti
        1 + 1 kirjoitti:

        > Ei mitenkään käy ilmi mitenkä on estetty purjeen siirtyminen maston suuntaan kun rullataan puomin sisälle.

        Helpostihan se käy, kun puomissa on kannattava kikkitanko, millä puomin takakulma nostetaan riittävän korkealle rullaamisen ajaksi.
        Taakse siirtyminen estyy sekä riittävän tarkalla puomin korkeuden toleranssilla (ei liian korkealla) että purjeen etuliikin ohjaimella (engl = feeder)
        Ne toimivat yhdessä estäen purjeen rullautumisen väärään paikkaan.

        Sen mandrelin, jonka ympäri purjetta rullataan ei tarvitse olla halkaisijaltaan vakio putki, vaan se voidaan räätälöidä purjeen pussin mukaan juuri oikein.
        Tällä vaikutetaan siihen miten tiukka rullasta saadaan, purjeen muotoon rullan yläpuolella sillä ei tietenään ole mitään vaikutusta.

        Kyseessä on purjeen tai sen osan säilyttämistapa, eikä tietenkään reivaaminen.
        Jos lukisitte sen linkin niin sielllä se kyllä lukee.

        Kannattava kikkatanko toimii varmaankin reivattaessa yhtä huonosti kuin dirkki. Löysä purje siirtyy eteenpäin. Mikä sen estäisi?


      • 13+13
        seppomartti kirjoitti:

        Ei mitenkään käy ilmi mitenkä on estetty purjeen siirtyminen maston suuntaan kun rullataan puomin sisälle. Tämä on villakoiran ydin. Jos ei pysty tätä estämään niin rullattaessa purjeen muoto menee tyystin pilalle kuten puomia pyöritettäessä meni. En ymmärrä mikä ero on puomin pyörittämisellä tai puomin sisällä olevan metallipuikon pyörittämisellä. Jos latat mahtuu raosta niin raon kapeys ei estä purjetta defornoitumasta. Eikä siinä auta purjeen leikkaus tai materiaali.
        Perheessämme oli kolme Westerlyä rullapuomilla mutta niitä ei voinut käyttää rullattuna kun takaliikki kiristyi ja etuosa purjeesta oli muodoton säkki.

        Hyvin näyttää kuitenkin rullapuomi käytännössä toimivan 3 vuotta kestäneellä maailmanympäripurjehduksella:

        http://www.symelina.fi/vene/melina.php


      • 1798
        13+13 kirjoitti:

        Hyvin näyttää kuitenkin rullapuomi käytännössä toimivan 3 vuotta kestäneellä maailmanympäripurjehduksella:

        http://www.symelina.fi/vene/melina.php

        No täytyypä ottaa rullapuomi käyttöön sitten kunhan ensin keksin ongelman, jonka se ratkaisisi. Ehkä istun eläkepäiväni veneessä, enkä kaipaa sitäkään lihasverryttelyä jonka purjeen nosto tarjoaisi. Tai hankin satajalkaisen jolloin rullpurje on kätevä vaihtoehto sille että kannelta pitäisi laskostaa 200 m2 kangasta kolmen metrin korkeudella olevalle puolille.


      • siinäpä se
        seppomartti kirjoitti:

        Kannattava kikkatanko toimii varmaankin reivattaessa yhtä huonosti kuin dirkki. Löysä purje siirtyy eteenpäin. Mikä sen estäisi?

        Kannattava kikki ei taida olla tässä riittävä määritelmä. Rullapuomin heikkouksia on juuri se, että puomin pitää olla tarkkaan oikealla korkeudella sisään rullattaessa. Siis kiinteä kikki.


      • 13+13
        1798 kirjoitti:

        No täytyypä ottaa rullapuomi käyttöön sitten kunhan ensin keksin ongelman, jonka se ratkaisisi. Ehkä istun eläkepäiväni veneessä, enkä kaipaa sitäkään lihasverryttelyä jonka purjeen nosto tarjoaisi. Tai hankin satajalkaisen jolloin rullpurje on kätevä vaihtoehto sille että kannelta pitäisi laskostaa 200 m2 kangasta kolmen metrin korkeudella olevalle puolille.

        Useimmat purjehtijat haluavat mahdollisuuden reivata isopurjetta. Tähän "ongelmaan" on nykyveneissä kolme pääasiallista ratkaisua:
        a) Ns yhden köyden reivit. Nämä toimivat veneestä riippuen melko hyvin Itämerellä mutta maailmaa kiertäessä (ja joskus Itämerelläkin) tulee tarve reivata enemmän kuin se toinen reivi. Joskus tarve tulee niin ettei sitä voi satamassa valmistella.
        b) Mastoon rullattava iso. Tämä on yleistynyt nopeasti. Se mahdollistaa tietysti portaattoman reivauksen mutta siinä on hyviä ja huonoja puolia joita on mm tämän palstan keskusteluissa jo runsaasti käsitelty.
        c) Puomiin (vanhemmissa veneissä puomille) reivattava iso. Tämän edut näyttäisivät olevan mm helpompi käsittely vikatilanteessa, vähemmän painoa korkealla ja se että se mahdollistaa isopurjeeseen ahvenselän. Kukin voi sitten itse arvioida mitä priorisoi.


      • 1 + 1
        siinäpä se kirjoitti:

        Kannattava kikki ei taida olla tässä riittävä määritelmä. Rullapuomin heikkouksia on juuri se, että puomin pitää olla tarkkaan oikealla korkeudella sisään rullattaessa. Siis kiinteä kikki.

        Ei tarvitse olla tarkkaan, vaan voi olla myös hieman sitä korkeammalla.
        Feeder näet pystyy vetämään purjetta eteenpäin estäen purjeen siirtymisen kokoajan taaksepäin.


      • 1 + 1
        seppomartti kirjoitti:

        Kannattava kikkatanko toimii varmaankin reivattaessa yhtä huonosti kuin dirkki. Löysä purje siirtyy eteenpäin. Mikä sen estäisi?

        Miksi siirtyisi?
        Mikä sen aiheuttaisi, jos puomin takapää on tarpeeksi korkealla?


      • 15 + 6
        13+13 kirjoitti:

        Useimmat purjehtijat haluavat mahdollisuuden reivata isopurjetta. Tähän "ongelmaan" on nykyveneissä kolme pääasiallista ratkaisua:
        a) Ns yhden köyden reivit. Nämä toimivat veneestä riippuen melko hyvin Itämerellä mutta maailmaa kiertäessä (ja joskus Itämerelläkin) tulee tarve reivata enemmän kuin se toinen reivi. Joskus tarve tulee niin ettei sitä voi satamassa valmistella.
        b) Mastoon rullattava iso. Tämä on yleistynyt nopeasti. Se mahdollistaa tietysti portaattoman reivauksen mutta siinä on hyviä ja huonoja puolia joita on mm tämän palstan keskusteluissa jo runsaasti käsitelty.
        c) Puomiin (vanhemmissa veneissä puomille) reivattava iso. Tämän edut näyttäisivät olevan mm helpompi käsittely vikatilanteessa, vähemmän painoa korkealla ja se että se mahdollistaa isopurjeeseen ahvenselän. Kukin voi sitten itse arvioida mitä priorisoi.

        c) Puomille ei reivata isoa, eikä myöskään puomin sisälle.
        Purje vain rullataan sinne pois lepattamasta ja UV:lta suojaan samalla kun purje reivataan köysillä reivipisteistä. Parempi käyttää kahden köyden reiviä, niin on helppo käyttää vaikka 5 reiviä, merellä ohut ohjuriköysi valmiina, jolla varsinaisen reiviköyden saa nopeasti pujotettua. Toki reiviköydetkin voi pitää valmiina paikallaan jos ne eivät jotakuta liikaa häiritse heiluessaan aallokon keinuttaessa venettä.


      • seppomartti
        15 + 6 kirjoitti:

        c) Puomille ei reivata isoa, eikä myöskään puomin sisälle.
        Purje vain rullataan sinne pois lepattamasta ja UV:lta suojaan samalla kun purje reivataan köysillä reivipisteistä. Parempi käyttää kahden köyden reiviä, niin on helppo käyttää vaikka 5 reiviä, merellä ohut ohjuriköysi valmiina, jolla varsinaisen reiviköyden saa nopeasti pujotettua. Toki reiviköydetkin voi pitää valmiina paikallaan jos ne eivät jotakuta liikaa häiritse heiluessaan aallokon keinuttaessa venettä.

        Kahden köyden reivissä kannattaa harkita gunninghamin käyttöä etummaisena köytenä ettei tule etuliikkiin pitkiä häiritseviä köysiä.Seuraavaan reiviin siirryttäessa halssikulma sidotaan köydenpätkällä ja siirretään gunnari seuraavaan reiviin. Jos ei yletä niin tarvitaan pilottiliina tai lasketaan fallista ennen gunnarin pujotusta.
        Yhden köyden reivit eivät ole ongelmattomia: aina paljon kitkaa, lepattaessa kolme pitkää köyttä tekee uskomattomia solmuja ellei saa kerättyä kaikkien löysiä pois, yksi köysi tiukalla voi lukita muut liikkumattomiksi.


      • 13+13
        15 + 6 kirjoitti:

        c) Puomille ei reivata isoa, eikä myöskään puomin sisälle.
        Purje vain rullataan sinne pois lepattamasta ja UV:lta suojaan samalla kun purje reivataan köysillä reivipisteistä. Parempi käyttää kahden köyden reiviä, niin on helppo käyttää vaikka 5 reiviä, merellä ohut ohjuriköysi valmiina, jolla varsinaisen reiviköyden saa nopeasti pujotettua. Toki reiviköydetkin voi pitää valmiina paikallaan jos ne eivät jotakuta liikaa häiritse heiluessaan aallokon keinuttaessa venettä.

        Taidat puhua eri järjestelmästä. Katselin runsaasti kuvia netistä rullapuomijärjestelmistä eikä yhdessäkään ollut reiviköysiä. Varmaan sellaisiakin on mutta kyllä yleisimmät rullaavat isopurjeen rullalle puomin sisään (ja aikaisemmin puomille). Tässä havainnollinen esimerkki:

        https://www.youtube.com/watch?v=o0Jm6SojsVA


      • rullamaston haastaja
        13+13 kirjoitti:

        Taidat puhua eri järjestelmästä. Katselin runsaasti kuvia netistä rullapuomijärjestelmistä eikä yhdessäkään ollut reiviköysiä. Varmaan sellaisiakin on mutta kyllä yleisimmät rullaavat isopurjeen rullalle puomin sisään (ja aikaisemmin puomille). Tässä havainnollinen esimerkki:

        https://www.youtube.com/watch?v=o0Jm6SojsVA

        Näytti tosiaan, että keskustelu siirtyikin puomin sisään tapahtuvasta rullaamisesta (= in-boom furling) perinteiseen pikareiviin. Jälkimmäisestä seppomartti sanoi yhden oleellisen asian: erityisesti yhden köyden järjestelmä on käytännössä huono. Perinteinen pikareivi on jokaiselle purjehtijalle niin tuttu, ettei siitä liene mitään uutta. Pitkiä reissuja varten on tietysti syytä teettää ylimääräinen reivirivi (tarvittaessa jopa nelosreivi). Se voi ehkä korvata trysailin tarpeen!

        In-boom furling -systeemissä lienee oleellista, että kiinteä kikkatanko pitää puomin juuri tarkalleen oikealla korkeudella. Ymmärsin, että reivaamista varten vene olisi hyvä kääntää tuulen silmään.
        Historiaan jo jääneessä rullareivissä oli se paha puute, että kierrettävään puomiin ei voinut asentaa kunnollista kikkataljaa. Purjehan kierrettiin puomin ympäri eikä sen sisään. Reivatessa purje pyrki säkin muotoon, koska kikkatalja ei estänyt puomin nokan kohoamista. Puomin ympärille asennettava "hevosenkenkä" (kikkataljan kiinitystä varten) ei ollut hyvä ratkaisu, koska se oman kokemukseni mukaan hihasti ja vaikeutti reivaamista sekä saattoi aiheuttaa purjevaurioita.
        Uusissa "in-boom" rullapuomeissa ei ole samoja ongelmia kuin histoariallisissa malleissa oli.

        Aika näyttää syrjäyttääkö puomin sisäinen rullasysteemi maston sisäiset rullamekanismit. Ainakin siitä on tullut kilpailija rullamastolle.


      • seppomartti
        13+13 kirjoitti:

        Taidat puhua eri järjestelmästä. Katselin runsaasti kuvia netistä rullapuomijärjestelmistä eikä yhdessäkään ollut reiviköysiä. Varmaan sellaisiakin on mutta kyllä yleisimmät rullaavat isopurjeen rullalle puomin sisään (ja aikaisemmin puomille). Tässä havainnollinen esimerkki:

        https://www.youtube.com/watch?v=o0Jm6SojsVA

        Linkin videossa näkyy ongelma, jonka ratkaisusta tai ratkaisemattomuudesta yllä kyselen. Reivauksessa purje siirtyi eteenpäin noin kohdassa 3:00 muodostaen pussia halssikulmaan. Ja tämä, niinkuin useimmat esittelyvideot aiheesta riippumatta, oli tehty väärissä olosuhteissa eli reivataan täysin tyvenessä!. Selostajan mukaan täydellinen purjeen muoto ei kyllä kelpaisi minulle ja epäilen, että todellisessa reivitilanteessa ongelma on selvempi.
        Yksi parannus videosta käy ilmi. Kun reivataan täyspitkän latan kohdalle niin latta pitää purjetta paikoillaan. Varmaankin selvä parannus puomin ympäri rullaamiseen kun siihen aikaan kaikki latat olivat lyhyitä. Purjeen latistaminen taas viittaa siihen, että puomin sisällä pyörivä akseli on keskeltä paljon paksumpi.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Taasko se show alkaa

      Koo osottaa taas mieltään
      Ikävä
      27
      1408
    2. Minun oma kaivattuni

      Ei ole mikään ilkeä kiusaajatyyppi, vaan sivistynyt ja fiksu sekä ystävällinen ihminen, ja arvostan häntä suuresti. Raka
      Ikävä
      61
      1261
    3. Miksi ihmeessä nainen seurustelit kanssani joskus

      Olin ruma silloin ja nykyisin vielä rumempi En voi kuin miettiä että miksi Olitko vain rikki edellisestä suhteesta ja ha
      Ikävä
      9
      1205
    4. Persut nimittivät kummeli-hahmon valtiosihteeriksi!

      Persujen riveistä löytyi taas uusi törkyturpa valtiosihteeriksi! Jutun perusteella järjenjuoksu on kuin sketsihahmolla.
      Perussuomalaiset
      29
      1155
    5. Onko ministeri Juuso epäkelpo ministerin tehtäviensä hoitamiseen?

      Eikö hänellä ole kompetenttia hoitaa sosiaali- ja terveysministetin toimialalle kuuluvia ministerin tehtäviä?
      Perussuomalaiset
      28
      1147
    6. Tervehdys!

      Sä voit poistaa nää kaikki, mut mä kysyn silti A:lta sen kokemuksia sun käytöksestä eron jälkeen. Btw, miks haluut sabot
      Turku
      64
      1067
    7. Pelastakaa Lapset: Netti ei ole turvallinen paikka lapsille - Erätauko-tilaisuus to 25.4.2024

      Netti ei ole turvallinen paikka lapsille, mutta mitä asialle voi vanhempana tehdä? Torstaina 25.4.2024 keskustellaan ne
      Suomi24 Blogi ★
      13
      1053
    8. Sakarjan kirjan 6. luku

      Jolla korva on, se kuulkoon. Sain profetian 22.4.2023. Sen sisältö oli seuraava: Suomeen tulee nälänhätä niin, että se
      Profetiat
      8
      1043
    9. Elia tulee vielä

      Johannes Kastaja oli Elia, mutta Jeesus sanoi, että Elia tulee vielä. Malakian kirjan profetia Eliasta toteutuu kokonaan
      Helluntailaisuus
      33
      1038
    10. Nellietä Emmaa ja Amandaa stressaa

      Ukkii minnuu Emmaa ja Amandaa stressaa ihan sikana joten voidaanko me koko kolmikko hypätä ukin kainaloon ja syleilyyn k
      Isovanhempien jutut
      6
      1032
    Aihe