Miksi on niin vähän itsenäisiä distroja kuten Debian tai Arch, aina on jatkokehiteltyjä kuten Ubuntut ja sitten on vielä jatkokehiteltyjenjatkokehittelyjä kuten Mint.
intsenäinen distro
Independent Day
34
98
Vastaukset
Ubuntu on itsenäinen käyttöjärjestelmä. Vaikka Debian katoaisi, se ei Ubuntua hetkauttaisi koska kaikki keskeiset komponentit ovat Canonicalin hallussa. Siihen Ubuntuun vaan tuodaan lisäksi läjäpäin paketteja Debianista.
Android, FreeBSD, Mac OS, MontaVista, NetBSD, OpenBSD, QNX, Red Hat Enterprise, Suse, Windows jne. ovat myös itsenäisiä.- jatkaa opiskelua
Miten toi "itsenäisyys" määritellään? Kaikki käyttöjärjestelmät ovat aina jostakin riippuvaisia. Yksi merkittävä riippuvaisuus tulee prosessoriarkkitehtuurista.
jatkaa opiskelua kirjoitti:
Miten toi "itsenäisyys" määritellään? Kaikki käyttöjärjestelmät ovat aina jostakin riippuvaisia. Yksi merkittävä riippuvaisuus tulee prosessoriarkkitehtuurista.
Ei mitään merkitystä millään prosessoriarkkitehtuurilla. Jos vaikka joku prosessorivalmistaja lopettaa hommat, käyttöjärjestelmän valmistaja kääntää koodin uusiksi eri arkkitehtuurille.
Itsenäisyys on tietysti sitä, että käyttöjärjestelmän kehitys ja tukiorganisaatio takaa jatkuvuuden. Eli jos asentaa jonkun käyttöjärjestelmän X, niin tämän käyttöjärjestelmän toimittajaorganisaatio kykenee hoitamaan tähän tietoturva- ja bugikorjaukset luvatusti, TAI jos käyttöjärjestelmän X toimittajaorganisaatio lopettaa toimintansa, siihen käyttöjärjestelmään saa edelleen ne tietoturva- ja bugikorjaukset luvatusti.
Tämän lisäksi tarvitaan se jatkuvuus, että kun sen käyttöjärjestelmän X varaan rakentaa jotain, siitä käyttöjärjestelmästä X saadaan uusi julkaisu aikaisemman vanhetessa.
Mikään prosessoriarkkitehtuuri tai muu tekninen juttu ei tähän vaikuta, koska se käyttöjärjestelmästä X vastaava organisaatio kykenee huolehtimaan siitä hommat jatkuu vaikka uudella arkkitehtuurilla.
Käytännössä se käyttöjärjestelmän itsenäisyys vaatii sitä, että tukiorganisaatio saa kassavirtaa huolehtimaan jatkuvuudesta, tai vaihtoehtoisesti käyttöjärjestelmästä vastaa yhteisö joka koostuu useista intressiryhmistä joilla on sitä kassavirtaa, että riittää vähän resurssia laittamaan sen käyttöjärjestelmän jatkuvuudesta huolehtimiseen.
Kaikenlaiset makuukammarissa tehdyt harrastusviritykset missä hommat on jonkun yksittäisen opiskelijan tai "auto ja koira" yrityksen varassa eivät ole itsenäisiä. Ne eivät lupaa millään tavalla turvapäivitysten tai korjausten saamista ja nekin korjaukset mitä tulee, tulee siltä toiselta käyttöjärjestelmältä kuten vaikka Canonicalin ylläpitämästä Ubuntusta mistä kopioivat niitä kun itse vaihtavat vähän taustakuvaa ja tekee jonkun käyttöliittymämuokkauksen.- mie oon meiltä
M-Kar kirjoitti:
Ei mitään merkitystä millään prosessoriarkkitehtuurilla. Jos vaikka joku prosessorivalmistaja lopettaa hommat, käyttöjärjestelmän valmistaja kääntää koodin uusiksi eri arkkitehtuurille.
Itsenäisyys on tietysti sitä, että käyttöjärjestelmän kehitys ja tukiorganisaatio takaa jatkuvuuden. Eli jos asentaa jonkun käyttöjärjestelmän X, niin tämän käyttöjärjestelmän toimittajaorganisaatio kykenee hoitamaan tähän tietoturva- ja bugikorjaukset luvatusti, TAI jos käyttöjärjestelmän X toimittajaorganisaatio lopettaa toimintansa, siihen käyttöjärjestelmään saa edelleen ne tietoturva- ja bugikorjaukset luvatusti.
Tämän lisäksi tarvitaan se jatkuvuus, että kun sen käyttöjärjestelmän X varaan rakentaa jotain, siitä käyttöjärjestelmästä X saadaan uusi julkaisu aikaisemman vanhetessa.
Mikään prosessoriarkkitehtuuri tai muu tekninen juttu ei tähän vaikuta, koska se käyttöjärjestelmästä X vastaava organisaatio kykenee huolehtimaan siitä hommat jatkuu vaikka uudella arkkitehtuurilla.
Käytännössä se käyttöjärjestelmän itsenäisyys vaatii sitä, että tukiorganisaatio saa kassavirtaa huolehtimaan jatkuvuudesta, tai vaihtoehtoisesti käyttöjärjestelmästä vastaa yhteisö joka koostuu useista intressiryhmistä joilla on sitä kassavirtaa, että riittää vähän resurssia laittamaan sen käyttöjärjestelmän jatkuvuudesta huolehtimiseen.
Kaikenlaiset makuukammarissa tehdyt harrastusviritykset missä hommat on jonkun yksittäisen opiskelijan tai "auto ja koira" yrityksen varassa eivät ole itsenäisiä. Ne eivät lupaa millään tavalla turvapäivitysten tai korjausten saamista ja nekin korjaukset mitä tulee, tulee siltä toiselta käyttöjärjestelmältä kuten vaikka Canonicalin ylläpitämästä Ubuntusta mistä kopioivat niitä kun itse vaihtavat vähän taustakuvaa ja tekee jonkun käyttöliittymämuokkauksen."Kaikenlaiset makuukammarissa tehdyt harrastusviritykset missä hommat on jonkun yksittäisen opiskelijan tai "auto ja koira" yrityksen varassa eivät ole itsenäisiä"
Microsof alkoi vähän samalla tavalla. mie oon meiltä kirjoitti:
"Kaikenlaiset makuukammarissa tehdyt harrastusviritykset missä hommat on jonkun yksittäisen opiskelijan tai "auto ja koira" yrityksen varassa eivät ole itsenäisiä"
Microsof alkoi vähän samalla tavalla.Kyllä. Siinä muuten kesti vuosikausia vuotta ennen kuin Microsoft alkoi itse toimittamaan käyttöjärjestelmiä. Sehän aloitti ohjelmistokehitysvälineillä, ja yrityksen perustajat eivät olleet persaukisia vaan olivat rikkaista perheistä että oli pelimerkkejä pitämään hengissä kunnes alkoi rahaa tulla.
Sen lisäksi Microsoftin käyttöjärjestemiä ei kytketty nettiin alkuaikoina. Nykyään tarvitaan se säännöllinen tietoturvapäivityksistä huolehtiminen myös.mie oon meiltä kirjoitti:
"Kaikenlaiset makuukammarissa tehdyt harrastusviritykset missä hommat on jonkun yksittäisen opiskelijan tai "auto ja koira" yrityksen varassa eivät ole itsenäisiä"
Microsof alkoi vähän samalla tavalla.Ja kun aloituksessa mainittiin Canonical niin se on hyvin itsenäinen kun tätä sijoittaneella yrittäjällä oli käytössä jotain sataa miljoonaa euroa pelimerkkejä. Sen lisäksi Canonicalin palvelinpuoli on kirkkaasti voitollinen. Canonical itsessään on jonkin verran tappiollinen yritys, sillä työpöytä- ja mobiilipuolen kehitys ja ylläpito vie tällä hetkellä resursseja enemmän mitä palvelinpuolelta tulee. Se raha tulee sieltä sijoittajan taskuista ja yrityksessä on tosiaankin jotain yli 500 henkilöä töissä.
Jatkuvuus onkin sitten turvattu niin, että alustan perusjutut on jatkuvasti kehityksessä koska se palvelinpuoli tosiaankin tekee hyvin rahaa ja siellä on säätiö mihin on laitettu jotain miljoonaa euroa huolehtimaan siitä jatkuvuudesta. Eli jos Mark Shuttleworth vaikka toteaa, että työpöytä- ja mobiilipuolta ei kannata kehittää enää, voidaan kehitysrahat lopettaa, tarvittaessa vaikka poistaa toiminnallisuutta tuen piiristä ja sitten säätiön varoilla ylläpitää sitä desktoppia. Kehitystä voidaan toki tehdä yhteisöllisesti. Eli alusta käyttöliittymän kanssa säilyisi joka tapauksessa.
Ei se kertaalleen kirjoitettu koodi tietenkään katoa mihinkään, sitä voidaan ylläpitää vuodesta toiseen mutta rahaa sekin syö.- iSpy
M-Kar kirjoitti:
Kyllä. Siinä muuten kesti vuosikausia vuotta ennen kuin Microsoft alkoi itse toimittamaan käyttöjärjestelmiä. Sehän aloitti ohjelmistokehitysvälineillä, ja yrityksen perustajat eivät olleet persaukisia vaan olivat rikkaista perheistä että oli pelimerkkejä pitämään hengissä kunnes alkoi rahaa tulla.
Sen lisäksi Microsoftin käyttöjärjestemiä ei kytketty nettiin alkuaikoina. Nykyään tarvitaan se säännöllinen tietoturvapäivityksistä huolehtiminen myös."yrityksen perustajat eivät olleet persaukisia vaan olivat rikkaista perheistä että oli pelimerkkejä pitämään hengissä kunnes alkoi rahaa tulla."
Ehkä suomalaisen senaikaisen mittapuun mukaan, kuitenkin auto myytiin ja muutakin alkuvaiheessa ja sijoittajia hankittiin. mie oon meiltä kirjoitti:
"Kaikenlaiset makuukammarissa tehdyt harrastusviritykset missä hommat on jonkun yksittäisen opiskelijan tai "auto ja koira" yrityksen varassa eivät ole itsenäisiä"
Microsof alkoi vähän samalla tavalla.Ja kun näihin realiteetteihin päästiin niin tietotekniikkaa on viimevuosina kehitetty todella paljon sijoitusrahoilla. Ubuntun ohella taitaa olla Spotify, Netflix, Skype, nykyinen Windows ja Azure, valtaosa sovelluksista... Kaikki tehty rahoilla joka ei ole tullut asiakkailta.
Tämä tarkoittaa sitä, että tietotekniikan kustannukset tulevat väistämättä nousemaan. Sijoitusrahat kun halutaan takaisin muutama euro voittoa.
Tietotekniikan pitämisessä edullisena auttaisi kyllä se, että käyttäjät itse vähän tukisivat omalla panostuksellaan yrityksiä/organisaatioita joiden tuotteista pitävät.
- teoreetikko
Yrittäkää on vihdoin viimein hankkia lisää tietoa. Ajatukset "itsenäisestä distrosta" on täysin järjettömiä. Onhan se selvää, että käyttöjärjestelmät ovat riippuvaisia omasta ytimestään eli kernelistä. Ja sovellukset ovat riippuvaisia käyttöjärjestelmästä.
Javasovellukset ovat käyttöjärjestelmä riippumattomia eli samaa sovellusta voidaan ajaa eri käyttljärjestelmissä kunhan niihin on asennettu se oma riippuvaisuuden tuova "ajoympäristö". Oracle (Sun) riippuvaisuus tässä on se JRE eli Java RunTime Environment. Androidissa se on Dalvik.
Onhan se aika selvää, että linuxdistrot ovat riippuvaisia Linux nimisestä ytimestä eli kernelistä koska tuon ytimen päällehän kaikki muu on rakennettu.
Windowsitkin ovat riippuvaisia omasta ytimestään eli siitä WindowsNT kernelistä.
Käyttöjärjestelmäarkkitehtuurissa tunnetaan erilaisia ratkaisuja, on monoliittinen ydin, on mikroytimiä, on picoytimiä ja on vielä "hybridi" ytimiä. kaikki ovat joka tapauksessa riippuvaisia omasta suunnitteluarkkitehtuurista.
Ei ole yhtään täysin riippumattomia rakenneratkaisuja koska riippuvuussuhteet tulee suunnittelu ja toteutus periaatteesta.- ostan riippumaton
@teoreetikko
taitaa olla vähän pihalla noine pohdintoineen.
Täällä sataa, siis ulkona pihalla, vettä ja siellä kastuu. "Ajatukset "itsenäisestä distrosta" on täysin järjettömiä. Onhan se selvää, että käyttöjärjestelmät ovat riippuvaisia omasta ytimestään eli kernelistä."
Kaikilla itsenäisillä käyttöjärjestelmillä riittää tukiorganisaatio huolehtimaan siitä kernelistä ihan itse.
"Onhan se aika selvää, että linuxdistrot ovat riippuvaisia Linux nimisestä ytimestä eli kernelistä koska tuon ytimen päällehän kaikki muu on rakennettu."
Ei tietenkään ole. Jos kernel.org sammutetaan ja Linus Torvalds heittää veivinsä niin kyllä varmasti esim. Red Hatilla, Canonicalilla jne. riittää resurssit ylläpitämään sitä ihan itse kun siellä on satoja ja tuhansia ihmisiä töissä joille maksetaan palkkaa siitä että se järjestelmä toimii luvatusti. Tätä on se itsenäisyys.
Jos nyt oikeasti haluaisi mahdollisimman pienillä resursseilla tehdä oman, uuden itsenäisen käyttöjärjestelmän niin pohjaksi pitäisi ottaa vaikka OpenBSD. Sitten vaan tarpeeksi rahaa pitämään esim. seitsemän henkilöä palkkalistoilla tekemään työtä sen käyttöjärjestelmän eteen niin on itsenäinen käyttöjärjestelmä niin pitkään kuin raha riittää. Ottaen huomioon sivukulut niin 300000€ vuodessa varmaan riittäisi siihen että saa ihan oman, oikeasti itsenäisen käyttöjärjestelmän.
- captain cok
Ehkä kuitenkin
"itsenäinen distro" on sellainen millä on oma kernel ja tarpeellinen määrä muita roippeita jotta sitä voi kutsua käyttöjärjestelmäksi jota voi jossain käyttääkin. - Mutua
Jos avataan käsitteitä UPSTREAM ja DOWNSTREAM liittyen linux-jakeluihin
http://urly.fi/gl3
niin tuosta päättelen että ei ole olemassa ns. itsenäistä linux-jakelua?
Ajatusleikki:
Jos ne lukemattomat sorsien kehittäjät / ylläpitäjät (UPSTREAM) ympäri maailmaa yks kaks löis hanskat tiskiin niin löytyiskö yhdelläkään yksittäisellä linux-jakelulla (DOWNSTREAM) kylliksi porukkaa korvaamaan syntynyt puute?- muilutusta
Kysymys/ajatusleikki lienee absurdi.
Ihan sama juttu jos kaikki M$-kehittäjät sun muut mitä lienee 0.2 M löisivät pensselit santaan niin sannssa olisi pirusti suteja. "Jos ne lukemattomat sorsien kehittäjät / ylläpitäjät (UPSTREAM) ympäri maailmaa yks kaks löis hanskat tiskiin niin löytyiskö yhdelläkään yksittäisellä linux-jakelulla (DOWNSTREAM) kylliksi porukkaa korvaamaan syntynyt puute?"
Siinä vaan on sellainen juttu että se UPSTREAM koostuu yleensä niistä itsenäisten käyttöjärjestelmätoimittajien "downstream" henkilöstöstä. Samaa ohjelmistoa vaan kehittää useat eri firmat ja firmat resursoi kehitysresursseja eri projekteihin sen mukaan minkä kokee itselleen tärkeäksi.
Vähän mahdoton ajatusleikki kun kyse on samasta porukasta. Se UPSTREAM/DOWNSTREAM kertoo lähinnä siitä tuotekehitysprosessin vaiheista.
- Susimies Jaska
Sellaista kuin itsenäinen distro ei ole olemassa. Kysymys kiteytyy jatkuvuuden ympärille. Jatkuvuus taataan kahdelle eri tavalla. Toinen on laaja, distron kehitykseen ja ylläpitoon keskittyvä yhteisö, toinen isolla rahalla ostettu kehitys ja ylläpito.
Tietenkään todellisuus ei ole näin mustavalkoinen, mutta siinä näkyy perusjako. Myös yhteisöpohjaiset distrot saavat suoraa rahallista tukea ja toisaalta yritysten ylläpitämillä distroilla on joillakin myös laaja yhteisö tukenaan, varsinkin ns. mainstream distroilla.
Debianilla on laajin yhteisö takanaan ja on yksi vanhimmista linux distroista. Debianin vahvuuksia on aina ollut laaja tuki eri prosessoriarkkitehtuureille ja vain vakaaksi todettujen ohjelmapakettien hyväksyminen osaksi virallista jakelua. Sen pyrkimys vakauteen ja puristinen suhtautuminen suljettuun koodiin on kuitenkin johtanut lukuisiin forkkauksiin siitä. Varsinkin kun Debianissa on työpöytä ympäristö aina ollut melko hiomaton.
Juuri Debianin Gnome työpöydän puutteet johtivat aikoinaan Ubuntun kehittämiseen. Ubuntu viritti Gnome työpöydän kuntoon ja suurimman osan ohjelmistaan Debianin testing- ja unstable-haaroista saaden aikaiseksi distron joka oli näyttävä ja helppo käyttää ja suht'koht' vakaa.
Ubuntun kehittäminen, varsinkin alussa, perustui suoraan Mark Shuttleworthin rahalliseen tukeen, joskin sillä on nykyään ympärillään myös varsin iso kehittäjäyhteisö. Miten Ubuntun käy jos jos Shuttleworthin kiinnostus tai rahat loppuvat? Todennäköisesti ei mitenkään, vaan sen kehittäjät jatkaisivat jonkun toisen rahoittajan ja yhteisönsä turvin.
Muita yritysten ylläpitämiä distroja ovat erityisesti Red Hat Linux, Suse Linux ja Oracle Linux, ensimmäinen Red Hatin ylläpitämä, toinen Novellin ja kolmas Oraclen. Ko. distrot ovat maksullisia ja niille on saatavissa kaiken kattava maksullinen tuki.
Red Hat ja Novell myös pitävät yllä ilmaisia distroja, Fedora ja openSuse, jotka myös toimivat ko. firmojen maksullisten distrojen laboratoriona. Molemmilla ilmaisdistroilla on takanaan paitsi firmansa tuki myös laaja käyttäjä- ja kehittäjäyhteisö. Molemmille distroille on myös yhteistä bleeding edge versiot jakeluun liitetyistä ohjelmista.
Muita Debianista johdettuja distroja ovat erityisesti Ubuntun eri variantit ja Mint variantteineen. Päinvastoin kuin Ubuntu, ne ovat yhteisövetoisia distroja, mutta hyödyntävät kyllä Ubuntun kehitystä. Niissä pääpaino on käyttöliittymässä ja oletus ohjelmavalikoimassa, mutta ytimeltään ne ovat silti Ubuntua ja siten myös riippuvaisia sen kehityksestä.
Mainstream distroihin tulee laskea myös yhteisöjen ylläitämät Arch Linux, Gentoo ja Slackware. Kaksin ensin mainittua ovat ns. rolling release versioita eli niitä päivitetään jatkuvasti ilman että koko distroa tulee päivittää seuraavan julkaisun yhteydessä. Itse asiassa niiden jakeluversiot ovat vain snapshotteja sen päivän tilanteesta. Slackwaren suurimmat ansiot ovat sen kunniakkaassa historiassa.
Archin ja Gentoon asentaminen ja käyttöönotto vaatii kuitenkin huomattavaa Linux osaamista, sillä ne asennetaan lähdekoodipaketeista. Oikein tehdyn asennuksen lopputuloksena on kuitenkin alla olevalle raudalle optimoitu käyttöjärjestelmä joka on nopea, vakaa ja vähällä ylläpidolla toimeentuleva.
Miksi distroja on sitten niin paljon? Linus Torvalds on sanonut että Linux ytimen kehitys on paremminkin evoluutiota kuin suunnitelmallista. Sama pätee myös distrojen kehitykseen. Tarvitaan riittävästi forkkauksia että löydetään elinvoimaisimmat distrot."Sama pätee myös distrojen kehitykseen. Tarvitaan riittävästi forkkauksia että löydetään elinvoimaisimmat distrot."
Ei. Kyllä se elinvoimaisuus menee aika pitkälti niiden resurssien puitteissa ja resurssit menee sen mukaan mitä ihmiset kokee käyttökelpoiseksi. Joko sillä tavalla että tulee kassavirtaa tai kehityspanosta riittävästi.
Ubuntussa ei se Gnome niinkään ollut syynä vaan se, että Mark Shuttleworthilla on paljon rahaa. Ja ihminen jolla on paljon rahaa, haluaa leikkiä niillä. Mark halusi oman käyttöjärjestelmän jossa hänellä kontrollia mihin suuntaan palkolliset vievät sen kehitystä. Ja Mark halusi että se viedään helpoksi, loppukäyttäjälle sopivaksi kuin myös kevyeksi virtuaalipalvelinalustaksi.
Gnome oli ihan ok Ubuntussa vuosikausia. Käännekohta tapahtui vasta vuoden 2009 aikana kun Qt:n lisensointi muuttui GPL->LGPL ja kehitettiin pienille näytöille käyttöliittymää.
Käyttöjärjestelmiä on paljon koska ihmisillä on erilaisia käyttötarpeita. Yksi käyttöjärjestelmä ei ikinä sovellu kaikkeen.- sisävesilaiva
M-Kar kirjoitti:
"Sama pätee myös distrojen kehitykseen. Tarvitaan riittävästi forkkauksia että löydetään elinvoimaisimmat distrot."
Ei. Kyllä se elinvoimaisuus menee aika pitkälti niiden resurssien puitteissa ja resurssit menee sen mukaan mitä ihmiset kokee käyttökelpoiseksi. Joko sillä tavalla että tulee kassavirtaa tai kehityspanosta riittävästi.
Ubuntussa ei se Gnome niinkään ollut syynä vaan se, että Mark Shuttleworthilla on paljon rahaa. Ja ihminen jolla on paljon rahaa, haluaa leikkiä niillä. Mark halusi oman käyttöjärjestelmän jossa hänellä kontrollia mihin suuntaan palkolliset vievät sen kehitystä. Ja Mark halusi että se viedään helpoksi, loppukäyttäjälle sopivaksi kuin myös kevyeksi virtuaalipalvelinalustaksi.
Gnome oli ihan ok Ubuntussa vuosikausia. Käännekohta tapahtui vasta vuoden 2009 aikana kun Qt:n lisensointi muuttui GPL->LGPL ja kehitettiin pienille näytöille käyttöliittymää.
Käyttöjärjestelmiä on paljon koska ihmisillä on erilaisia käyttötarpeita. Yksi käyttöjärjestelmä ei ikinä sovellu kaikkeen.Niin ne suuretkin laivat ajavat joskus karille tai matalikolle ( Costa Concordia, Torrey Canyon, Nokia, Microsoft, Apple, jne. Karille ajaneet yleensä tuhoutuvat mutta matalikolta voi päästä jatkoon ) vaikka on resursseja että voisi muille jakaa.
- Debian käyttäjä
M-Kar kirjoitti:
"Sama pätee myös distrojen kehitykseen. Tarvitaan riittävästi forkkauksia että löydetään elinvoimaisimmat distrot."
Ei. Kyllä se elinvoimaisuus menee aika pitkälti niiden resurssien puitteissa ja resurssit menee sen mukaan mitä ihmiset kokee käyttökelpoiseksi. Joko sillä tavalla että tulee kassavirtaa tai kehityspanosta riittävästi.
Ubuntussa ei se Gnome niinkään ollut syynä vaan se, että Mark Shuttleworthilla on paljon rahaa. Ja ihminen jolla on paljon rahaa, haluaa leikkiä niillä. Mark halusi oman käyttöjärjestelmän jossa hänellä kontrollia mihin suuntaan palkolliset vievät sen kehitystä. Ja Mark halusi että se viedään helpoksi, loppukäyttäjälle sopivaksi kuin myös kevyeksi virtuaalipalvelinalustaksi.
Gnome oli ihan ok Ubuntussa vuosikausia. Käännekohta tapahtui vasta vuoden 2009 aikana kun Qt:n lisensointi muuttui GPL->LGPL ja kehitettiin pienille näytöille käyttöliittymää.
Käyttöjärjestelmiä on paljon koska ihmisillä on erilaisia käyttötarpeita. Yksi käyttöjärjestelmä ei ikinä sovellu kaikkeen.Oleellista Ubuntussa oli tullessaan se että se oli ensimmäinen linux distro joka oli helppo tavallisen Pentti Perusjätkänkin asentaa Windowsin rinnalle tai tilalle. Toinen etu sillä oli toimiva Gnome työpöytä. Vielä 2004 oli turhankin yleistä Debianissa että lisätty graafinen ohjelma ei osannut lisätä itseään Gnomen menuihin. Nämä kaksi asiaa olivat Ubuntussa kunnossa.
Muutoin ohjelmat tulivat suoraan Debianin unstable pakettivarastosta brändättynä Ubuntuksi ja siirtämällä ne saataville Ubuntun omiin pakettivarastoihin. Vasta Unity toi jotain todella Canonicalin omaakin Ubuntuun asennusohjelman lisäksi.
Suurin syy Unityyn oli se että Canonicalilla ei pidetty siitä mihin suuntaan Gnome 3 oli kehittymässä. Samaan aikaan yleistyivät miniläppärit joissa monessa ei ollut kuin 800x600 tai 1024x800 näytöt ja katsottiin että Gnome 2:n ylä- ja alapalkit veivät liikaa tilaa pieneltä näytöltä. Qt:n lisensoinnilla ei ole koskaan ollut mitään tekemistä Gnomen kanssa vaan se on ollut KDE:n alusta. Debian käyttäjä kirjoitti:
Oleellista Ubuntussa oli tullessaan se että se oli ensimmäinen linux distro joka oli helppo tavallisen Pentti Perusjätkänkin asentaa Windowsin rinnalle tai tilalle. Toinen etu sillä oli toimiva Gnome työpöytä. Vielä 2004 oli turhankin yleistä Debianissa että lisätty graafinen ohjelma ei osannut lisätä itseään Gnomen menuihin. Nämä kaksi asiaa olivat Ubuntussa kunnossa.
Muutoin ohjelmat tulivat suoraan Debianin unstable pakettivarastosta brändättynä Ubuntuksi ja siirtämällä ne saataville Ubuntun omiin pakettivarastoihin. Vasta Unity toi jotain todella Canonicalin omaakin Ubuntuun asennusohjelman lisäksi.
Suurin syy Unityyn oli se että Canonicalilla ei pidetty siitä mihin suuntaan Gnome 3 oli kehittymässä. Samaan aikaan yleistyivät miniläppärit joissa monessa ei ollut kuin 800x600 tai 1024x800 näytöt ja katsottiin että Gnome 2:n ylä- ja alapalkit veivät liikaa tilaa pieneltä näytöltä. Qt:n lisensoinnilla ei ole koskaan ollut mitään tekemistä Gnomen kanssa vaan se on ollut KDE:n alusta."Vasta Unity toi jotain todella Canonicalin omaakin Ubuntuun asennusohjelman lisäksi."
Entäs Upstart, Landscape, Launchpad ja Bazaar?
"Qt:n lisensoinnilla ei ole koskaan ollut mitään tekemistä Gnomen kanssa vaan se on ollut KDE:n alusta."
Qt ollut Canonicalin alusta 10.04 LTS:stä lähtien. Se toimi jo siinä hyvin saumattomasti ja kehittäjiä kannustettiin tekemään Ubuntu ohjelmia sillä.
12.04 LTS:ssä oli Unityä tehty jo Qt:llä ja tuotteistivat SDK:ta: http://developer.ubuntu.com/api/qml/current/
16.04 LTS:n mennessä aikovat tiettävästi uudelleen kirjoittaa perussovelluksia uudella SDK:lla.
Qt on nimenomaan Canonicalin, ja KDE:n käyttämä alusta.- Debian käyttäjä
M-Kar kirjoitti:
"Vasta Unity toi jotain todella Canonicalin omaakin Ubuntuun asennusohjelman lisäksi."
Entäs Upstart, Landscape, Launchpad ja Bazaar?
"Qt:n lisensoinnilla ei ole koskaan ollut mitään tekemistä Gnomen kanssa vaan se on ollut KDE:n alusta."
Qt ollut Canonicalin alusta 10.04 LTS:stä lähtien. Se toimi jo siinä hyvin saumattomasti ja kehittäjiä kannustettiin tekemään Ubuntu ohjelmia sillä.
12.04 LTS:ssä oli Unityä tehty jo Qt:llä ja tuotteistivat SDK:ta: http://developer.ubuntu.com/api/qml/current/
16.04 LTS:n mennessä aikovat tiettävästi uudelleen kirjoittaa perussovelluksia uudella SDK:lla.
Qt on nimenomaan Canonicalin, ja KDE:n käyttämä alusta."Vasta Unity toi jotain todella Canonicalin omaakin Ubuntuun asennusohjelman lisäksi."
"Entäs Upstart, Landscape, Launchpad ja Bazaar?"
Eli muutama työkaluohjelma. Loput onkin sitten Debianin pakettivarastoista. Debian käyttäjä kirjoitti:
"Vasta Unity toi jotain todella Canonicalin omaakin Ubuntuun asennusohjelman lisäksi."
"Entäs Upstart, Landscape, Launchpad ja Bazaar?"
Eli muutama työkaluohjelma. Loput onkin sitten Debianin pakettivarastoista.Upstart on aika keskeinen osa käyttöjärjestelmän arkkitehtuuria. Tämähän on palvelumanageri ja se näinollen muodostaa riippuvuuden jokaiseen palveluun mitä käyttöjärjestelmä käynnistää taustalle. Ne eivät ole voineet olla suoraan Debianista ainakaan kahdeksaan vuoteen.
Totuus onkin se, että ne paketit ovat erkaantuneet vuosia sitten. Sitä kun katsoo Synapticilla Ubuntun paketteja niin huomaa osan paketeista olevan Canonicalin tukemia. Käytännössä ne paketit ovat pääsääntöisesti ihan Ubuntun omia ja sitten ne loput paketit "community supported" on ne mitä on tuotu Debianista.
Jos Debian vaikka yks kaks katoaisi, se vaikuttaisi lähinnä niihin comminty supported paketteihin joita tuodaan Debianista, että niiden kehitys hyytyisi.
Paitsi Debiania kehittävät varmaan siirtyisi muihin käyttäjä/kehittäjäyhteisöihin ja todennäköisesti suuri osa kehittäisi nimenomaan Ubuntua sen samankaltaisuuden takia joten kehitystä jatkuisi.Debian käyttäjä kirjoitti:
Oleellista Ubuntussa oli tullessaan se että se oli ensimmäinen linux distro joka oli helppo tavallisen Pentti Perusjätkänkin asentaa Windowsin rinnalle tai tilalle. Toinen etu sillä oli toimiva Gnome työpöytä. Vielä 2004 oli turhankin yleistä Debianissa että lisätty graafinen ohjelma ei osannut lisätä itseään Gnomen menuihin. Nämä kaksi asiaa olivat Ubuntussa kunnossa.
Muutoin ohjelmat tulivat suoraan Debianin unstable pakettivarastosta brändättynä Ubuntuksi ja siirtämällä ne saataville Ubuntun omiin pakettivarastoihin. Vasta Unity toi jotain todella Canonicalin omaakin Ubuntuun asennusohjelman lisäksi.
Suurin syy Unityyn oli se että Canonicalilla ei pidetty siitä mihin suuntaan Gnome 3 oli kehittymässä. Samaan aikaan yleistyivät miniläppärit joissa monessa ei ollut kuin 800x600 tai 1024x800 näytöt ja katsottiin että Gnome 2:n ylä- ja alapalkit veivät liikaa tilaa pieneltä näytöltä. Qt:n lisensoinnilla ei ole koskaan ollut mitään tekemistä Gnomen kanssa vaan se on ollut KDE:n alusta.Hihhih.. Löytyi hieno kommentti Markin omasta blogista:
"Come on Mr Spaceman
Everyone knows you have a hard on for Qt and if you had enough resources you would rewrite Gnome in the Qt toolkit. Its just that KDE doesn’t blend well with the plain and simple philosophy."
Juurikin näin. Qt:stä tuli erittäin houkutteleva lisensoinnin muuttuessa ja Ubuntuun tehtävä uusi koodi on Qt:tä.
- käyttöoikeus
"Kaikilla itsenäisillä käyttöjärjestelmillä riittää tukiorganisaatio huolehtimaan siitä kernelistä ihan itse.
"Onhan se aika selvää, että linuxdistrot ovat riippuvaisia Linux nimisestä ytimestä eli kernelistä koska tuon ytimen päällehän kaikki muu on rakennettu."
Ei tietenkään ole. Jos kernel.org sammutetaan ja Linus Torvalds heittää veivinsä niin kyllä varmasti esim. Red Hatilla, Canonicalilla jne. riittää resurssit ylläpitämään sitä ihan itse kun siellä on satoja ja tuhansia ihmisiä töissä joille maksetaan palkkaa siitä että se järjestelmä toimii luvatusti. Tätä on se itsenäisyys."
Höpö höpö sulle M-Kar. Nyt sekoitat kokonaan käsitteet "kernel" on se koodi joka on kirjoitettu. Ja on kokonaan eri asia kuka sitä "ylläpitää" tekijänsä kuoleman tai muun kiinnostuksen päättymisen jälkeen. Kun kernel on julkaistu esim. GPL2 lisenssillä (tai muulla) sen jatko myös seuraa niitä lisenssin ehtoja. Jatkuvuus tulee tätä kautta, ei se kernle itse itseään ylläpidä automaattisesti. Oma juttunsa on tekijänoikeudet, ne päättyvät yleensä pitkän ajan jälkeen tekijän kuolemasta ja voi olla, että perikunnalla on tietyt oikeudet senkin jälkeen. On myös huomioitava tavaramerkkioikeuksien osuus.
Nämä juridiset asiat ovat monimutkaisia joten aivan yksityiskohtaista selostusta ei tässä voi antaa.
Nytpä vaan sekoittelet käsitteitä "itsenäisyys", "jatkuvuus", Torvaldsin kuolema(?), lisenssien ehdot, liiketalous, tukiorganisaatiot, kansainväliset sopimukset jne. Kyllä tukiorganisaatioiden on otettava tämä KAIKKI huomioon kun jatkuvuudesta puhutaan. Uskon, että tämä on otettu jo huomioon myös kernel.orgissa tavalla tai toisella. Luullenpa etteivät kaiki seuraa M$ mallia jossa yksinkertaisesti päätetään "tuen lopettamisesta yks kaks". M$ toimii rahan ansainta mallilla jota taas eivät open source yhteisöt tee, ei ainakaan samalla mallilla.
Kyllä itsenäisyys, riippuvuus, resurssit ja jatkuvuus on otettu huomioon. Kai nyt sen tiedät, että tekijänoikeuslakikin sallii myös oikeuksien luovuttamisen toiselle. Kernelin koodi on lain tarkoittamaa "luovaa työtä" ja se oikeus voidaan myös luovuttaa tosiin käsiin siten kuin luovutusehdoissa sanontaan. Lisenssit ovat yksi muoto näistä luovutusehdoista. Käyttäjät voivat saada lisenssin mukaiset käyttöoikeudet tuotteeseen. (ei siis omistusoikeuksia eli täysiä tekijänoikeuksia jotka pitää erikseen luovuttaa)
Lue ne kaikki lisenssiehdot ja toimi ja ajattele sen mukaan."Ja on kokonaan eri asia kuka sitä "ylläpitää" tekijänsä kuoleman tai muun kiinnostuksen päättymisen jälkeen."
Se vaan ratkaisee sen käyttöjärjestelmän itsenäisyyden, että pystyykö tähän. Käyttöjärjestelmä jolla ei ole omaa tukiorganisaatiota ei ole itsenäinen vaan se on joku harrastelijoiden väännös olemassa olevasta käyttöjärjestelmästä ja kaikki oleellinen työ sen alustan eteen tehdään toisaalla.
"Jatkuvuus tulee tätä kautta, ei se kernle itse itseään ylläpidä automaattisesti."
Niin, se tarvitsee resursseja joita itsenäisillä käyttöjärjestelmillä on.
- uunoexpertti
"Jos nyt oikeasti haluaisi mahdollisimman pienillä resursseilla tehdä oman, uuden itsenäisen käyttöjärjestelmän niin pohjaksi pitäisi ottaa vaikka OpenBSD. Sitten vaan tarpeeksi rahaa pitämään esim. seitsemän henkilöä palkkalistoilla tekemään työtä sen käyttöjärjestelmän eteen niin on itsenäinen käyttöjärjestelmä niin pitkään kuin raha riittää. Ottaen huomioon sivukulut niin 300000€ vuodessa varmaan riittäisi siihen että saa ihan oman, oikeasti itsenäisen käyttöjärjestelmän. "
Nytpä M-Kar on oikein vauhdissa. Ihanko totta, että OpenBSD pitäisi ottaa "pohjaksi". Sitä jo monet käyttävät, ei tähän tarvita eri komentoa. Jos oikein pienistä resursseista puhutaan niin käyttöjärjestelmänä "Visopsys" on juuri sellainen.
Etpä kai ole edes kuullutkaan siitä? Kuinka moni kehittää tai edes ylläpitää Visopsysiä? Myöskin MenuetOS:in takana on suppea porukka. Ja kukapa ylläpitää tai jatkaa ForthOS:ää? Ryhdypä tukemaan näitä harvinaisia käyttöjärjestelmiä jotta aikasi ei mensisi turhaan selittelyyn.
PS. olen itsekin asentanut ja käyttänyt OpenBSD:tä."Ihanko totta, että OpenBSD pitäisi ottaa "pohjaksi"."
Tulisi paljon kalliimmaksi tehdä tyhjästä. OpenBSD tulisi valtavasti halvemmaksi.
"Sitä jo monet käyttävät, ei tähän tarvita eri komentoa."
Kyllä OpenBSD:tä käytetään monissa tuotteissa, tiedän.
"Jos oikein pienistä resursseista puhutaan niin käyttöjärjestelmänä "Visopsys" on juuri sellainen. Etpä kai ole edes kuullutkaan siitä? Kuinka moni kehittää tai edes ylläpitää Visopsysiä?"
Ei sillä tee mitään. Sitä ei voi myöskään missään käyttää kun sellaisia perusasioita näiden kanssa on se, että jos tulee ongelma niin aina pitäisi saada puhelimella joku kiinni joka tietää ihan tarkkaan mitä jokin pätkä koodia tekee. Silloinkin kun joku esim. kuolee. Yhden miehen harrastusprojektista jos halutaan siirtyä itsenäiseksi käyttöjärjestelmäksi jolla jotain tekeekin niin tarvitaan se tukiorganisaatio.
Visopsys on varmasti OpenBSD:tä heikompi tässä sillä OpenBSD:tä tuntevia löytyy valtavasti enemmän ja se noudattaa muutenkin hyvin standardeja, ja OpenBSD kun ei ole GPL:ää niin sen varaan on helpompi rakentaa liiketoimintaa millä ylläpidetään se tukiorganisaatio.
Ajattele asia niin, että mistä oikein rekrytoit 7-10 Visopsys asiantuntijaa/kehittäjää ja mistä saat kassavirtaa näiden elättämiseen.
- innovaatiot esiin
"Silloinkin kun joku esim. kuolee. Yhden miehen harrastusprojektista jos halutaan siirtyä itsenäiseksi käyttöjärjestelmäksi jolla jotain tekeekin niin tarvitaan se tukiorganisaatio."
Voihan se yksittäinen tietokoneen (sovellus) käyttäjäkin kuolla. Ja kun on pannut tiedostot ja kansiot salatuiksi ja ne "avaimet" on hukassa niin ei niihin pääse käsiksi edes perikunta. Miksi aina pitää kivutella tilanne, että käyttöjärjestelmän luoja(t) ovat "yhden miehen" harrastusprojekteja? Näinhän se linuxin ensimmäinen kernelversiokin syntyi kun Linus Torvalds sen kirjoitti!
Moni innovaatio on todella syntynyt yhden miehen aloittamana. Ei ne kaikki innovaatiot ole heti saaneet taakseen rahakasta "tukiorganisaatiota". Moni innovaatio on hylätty vain siksi ettei rahoittajat ole ymmärtäneet mistä on kysymys.
Kyllä nyt tämän palstan "asiantuntija" kirjoittaa aivan puuta heinää. Olisi todellakin syytä alkaa lukemaan keksintöjen historiaa. Monet keksinnöt ovat todellakin syntyneet "yhdessä päässä".
Kysymys M-karille: kuinka moni keksintö on tuotettu tukiorganisaatioiden kautta? Muista myös mitä laki työsuhdekeksinnöistä sanoo. Työajalla ja työsuhteessa tehty keksintö on tavallisimmin työnantajan omaisuutta.
Annetaan nyt "kaikkien kukkien kukkia". Kyllä niitä yksilöiden tekemiä keksintöjä vielä tarvitaan. Toivotaan myös sitä, että rahoitusorganisaatiot alkaisivat huomata ne hyödyllisimmät keksinnöt joita yksilöt ovat tehneet."Voihan se yksittäinen tietokoneen (sovellus) käyttäjäkin kuolla."
Yleensä käyttöjärjestelmien toiminnasta on riippuvaisia miljoonat ihmiset. Vaikka olisi vain kymmenet ihmiset niin silloinkaan ei voi olla kaikki munat samassa korissa, yhden henkilön varassa.
"Näinhän se linuxin ensimmäinen kernelversiokin syntyi kun Linus Torvalds sen kirjoitti!"
Silläkään ei tehnyt vuosikausiin käytännössä mitään. Oli lähinnä ohjelmoijien lelu. Siitä tuli hyödyllinen joskus 90-luvun puolivälissä ja sekin vaati sitä, että lakkasi olemasta yhden henkilön projekti.
"Monet keksinnöt ovat todellakin syntyneet "yhdessä päässä"."
Linux ei ole keksintö. Se on vain ohjelman pätkä, yksi monien vastaavien joukossa.
- korvien välistä
""Monet keksinnöt ovat todellakin syntyneet "yhdessä päässä"."
Linux ei ole keksintö. Se on vain ohjelman pätkä, yksi monien vastaavien joukossa. "
Johan vitsin mylväisit. Linuxin kernelin kirjoittaminen on todellakin "ohjelman pätkä" eli kyllä se on innovaatio. Ja innovaatiot ovat usein keksintöjä.
Yritä nyt edes vähän ajatellaa mitä kirjoitat.
Keksijöiden päästähän (korvien välistä jota 'aivoiksi' kutsutaan) ne innovaatiot ja keksinnöt tulee. Ehkä joillakin ei ole siellä korvien välissä muuta kuin umpiluu?"Linuxin kernelin kirjoittaminen on todellakin "ohjelman pätkä" eli kyllä se on innovaatio."
Se olisi keksintö jos sellaista ei olisi aiemmin tehty.
Linux nyt vaan tekee samaa mitä on tiedetty vuosikymmeniä sitä ennen.
- näin se menee
""Monet keksinnöt ovat todellakin syntyneet "yhdessä päässä"."
Linux ei ole keksintö. Se on vain ohjelman pätkä, yksi monien vastaavien joukossa."
Todellakin tuossa on hyvä näyte omaperäisestä ja itsenäisestä ajattelusta. Mutta kyllä tästä herää kysymyksiä siitä miten ne ideat, keksinnöt ja innovaatiot syntyy. Ainahan se on tiedetty, että ihmiskunnassa "joukossa tyhmyys tiivistyy" eli ihmiset eivät tavallisesti muodosta sellaista "ryhmäälyä" (parviäly) kuin joillakin hyönteisyhteisöillä on.
Suuret ihmismassat ovat jo niin manipuloituja etteivät ne enää kykene minkäänlaiseen itsenäiseen ajatteluun vaan seuraavat valittuja johtajiaan sokeasti. Nyt useimpia ohjaa markkinavoima jonka seuraukset näkyy ihmisten valinnoissa, myös it- tuotteiden sektorilla.
Suuret massat eivät enää edes tajua mistä ne uudet luovat ajatukset syntyy. Niissä "ajatushautomoissakin" parhaat esitykset syntyy jonkun yksilön päässä eikä parviälyn eli joukkoäänestyksen voimasta. Vahva yksilö voi saada kyllä joukot taakseen.- apinakapinakaks
"Suuret ihmismassat ovat jo niin manipuloituja etteivät ne enää kykene minkäänlaiseen itsenäiseen ajatteluun vaan seuraavat valittuja johtajiaan sokeasti. Nyt useimpia ohjaa markkinavoima jonka seuraukset näkyy ihmisten valinnoissa, myös it- tuotteiden sektorilla. "
Tuo ei ole mikään nykypäivän ilmiö tuollainen johtajien seuraaminen. Sieltä se periytyy ihmiskunnan aamuhämäristä ja jopa paljon kauepaakin.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1031545
Välillä käy mielessä
olisiko sittenkin ollut parempi, että emme koskaan olisi edes tavanneet. Olisi säästynyt monilta kyyneleiltä.781174- 881117
- 1391016
Uskoontulo julistetun evankeliumin kautta
Ja kun oli paljon väitelty, nousi Pietari ja sanoi heille: "Miehet, veljet, te tiedätte, että Jumala jo kauan aikaa sitt580975Mika Muranen juttu tänään
Jäi puuttumaan tarkennus syystä teolle. Useat naapurit olivat tehneet rikosilmoituksia tästä kaverista. Kaikki oli Muras1937Hanna Kinnunen sai mieheltään tiukkaa noottia Tähdet, tähdet -kotikatsomosta: "Hän ei kestä, jos..."
Hanna Kinnunen on mukana Tähdet, tähdet -kisassa. Ja upeasti Salkkarit-tähti ja radiojuontaja onkin vetänyt. Popedan Lih8882- 19852
Oho! Farmi-tippuja Wallu Valpio ei säästele sanojaan Farmi-oloista "Se oli niin luotaantyöntävää..."
Wallu oikein listaa epämiellyttävät asiat… Monessa realityssä ollut Wallu Valpio ei todellakaan säästele sanojaan tippum9684Helvetin hyvä, että "hullut" tappavat toisensa
On tämä merkillistä, että yritetään pitää hengissä noita paskaperseitä, joilla ei ole muuta tarkoitusta, kuin olla riida8650