Milloin Kemissä YT:t?

Tuottamatonta ylimielistä , ahnetta istujaa , kynänpurijaa , lakkaviineri kahvittelijaa on runsaasti liikaa . Voisi verrata koko organisaatiota Calabrian mafiaperheeseen . Säästöistä ei organisaatiossa puhuta , eikä leikkauksista . Varoja näyttää olevan runsain mitoin kun katsoo uutta autokantaa kadunlaidoissa keskellä kirkasta työpäivää . Liekö sitten otettu 1990 luvun säästöt käyttöön hulppeaan tuhlailuun , koska vain terveys ja sosiaalipuolessa säästetään ja rajusti , jopa juomamukeissa . Profiili on virheellinen kun lahojen rötisköitten pihoilla on puolitusinaa luxusautoja , joiden katot vuotaa , että pitää saaveja olla sisällä keräämässä sadevesiä . Kertoohan jo valtava muuttotappio Kemistä , että solidaarisuus ja demogratia on vieraita käsitteitä , mutta niinhan se oli Stalinillekkin .

Tänään Lauantain Pohjolan sanomissa luki että Kemin talous pysynyt hyvin kuosissaan alkuvuoden,Kemin lainakanta ei kasva enään niikuin takavuosina,esim. Torniolla ja Keminmaalla on pahempia ongelmia,kouluja ja leikkikenttiä joudutaan sulkemaan,Torniolla taitaa olla kohta enemmän velkaa kuin Kemillä.Kemiä mollataan ihan turhaan,palvelutaso Kemissä on maan parasta,vaikka työttömiä on paljon mutta siihen kaupunki on syytön ja lisää tulisi jos yt alkaisi ja palvelut heikkenisivät sitäkö me haluaisimme.Viiden vuoden kuluttua Kemi on merilapin kunnista vaurain.Kemi on mainettaan parempi.

Mikä Kemiä vaurastuttaa?Muuttotappion korvaaminen yhteiskunnan eläteillä?
Ympäryskuntien pakkoliitos Kemin kanssa? Eikö Kemin organisaatioissa ole mieles-
täsi lainkaan "löysää"? Vain YT:n avulla saadaan Kemin talous kammettua taspai-
noon ja turvattua kuntalaisille välttämättömät palvelut.

-

http://yle.fi/uutiset/kemissa_koitetaan_hillita_sosiaali-ja_terveysmenoja/7440569 rutka ylitys. Samalla yritetään saada henkilökunta ottamaan palkatonta virkavapaata ?
Samanaikaisesti kulttuuri toimi on ronkkumassa teatterille satojatuhansia euroja palovahingosta johtuvien kustannusten korvaamiseksi. Vakuutusyhtiön kanssa neuvottelut ovat edelleen kesken ? Eikö tästä kulttuuripöhöstä ala jo löytyä säästöjä, museotoimi ja sarjakuvakeskukset mukaan lukien.

Viimeisen kahden kymmenen vuoden aikana kaupungin asukasluku on pienentynyt yli 2000 henkeä eli n. 10 %, samoin työpaikkojen määrä Kemissä on vähentynyt samoin n 10 %. Samassa ajassa kaupungin oman henkilöstön määrä on jatkanut kasvuaan. Jos väestökehityksestä ja kunnan omien työntekijöiden määrän muutoksesta piirretään trendiviivat samaan taulukkoon tulevaisuuden kauhuskenaariossa Kemissä on vain kaupungin työntekijöitä järjestämässä palveluita toisilleen.

http://www.kunnat.net/fi/tietopankit/tilastot/kustannusrakenne/Sivut/default.aspx

Sieltäpä sitten vertailemaan.

Kemin kaupungin ei tarvitse kuin lopettaa kapunginorkesteri niin talous alkaa kohenemaan. Tällainen minikaupunki ei tarvitse omaa orkesteria. Suhteeton rahan
ja resurssien kuluttaja. Kaupungille tulee halvemmaksi ostaa esim. Salmelalta retrobussikuljetus lähimpään konserttiin. Tulee paljon halvemmaksi ja bonuksena
matkalaiset saavat toisenlaisenkin kulttuurielämyksen. Ikimuistoisen.

Hallinnon perusteellinen läpikäynti täikammalla. Liian paljon päällekkäisyyttä ja paperien pyörittelijää. Taitaa olla toiveajattelua, mutta yritysmaailmassa tämä byrokratia ois pantu jo järjestykseen ajat sitten.

YLE Uutiset Kulttuuri 18.8.2014 klo 13:42:
Ilman tukea ei pärjää – näin kuntasi käyttää veroeuroja teatterin hyväksi

Kemin kaupunginteatterin kustannukset asukasta kohti ovat 43€.
Kemissä on siis Suomen kallein kunnallinen laitosteatteri.
Seuraavaksi kallein on Vaasassa, josta kustannukset asukasta kohti ovat 43€.
Esimerkiksi Rovaniemellä kustannukset asukasta kohti ovat 13€ ja Oulussa ne ovat 19€/asukas.

Miten meillä on varaa tähän: Kemin orkesteritoiminnan käynnisti vuonna 1930 perustettu Kemin Soitannollinen Seura, jossa oli 20 muusikkoa. Kaksi vuotta myöhemmin aloitti toimintansa seuran orkesterikoulu. Orkesteri kunnallistettiin vuonna 1966. Kemin kaupungin-orkesteri oli aluksi pieni jousiyhtye, jonka jäsenet olivat pääasiassa harrastajamuusikoita.
Soitannollisen Seuran entisistä jäsenistä, vuonna 1967 perustetun musiikkiopiston opettajista sekä opiston edistyneim-mistä opiskelijoista muodostunut Kemin kaupunginorkesteri kasvoi ripeästi 30-40 jäseniseksi.

Tällä hetkellä orkesterissa on 50-55 soittajaa, joista päätoimisia ovat kapellimestari ja neljä Länsi-Pohjan jousikvartetin jäsentä. Rajan läheisyys tuo uusia mahdollisuuksia Suomen ja Ruotsin väliseen kiinteämpään musiikilliseen yhteis-työhön.

Kemin kaupunginorkesteri joustavine kokoonpanoineen esittää monipuolista ohjelmistoa ilman musiikillisia rajoja. Yhteistyö paikallisten kuorojen ja teatterin kanssa sekä uuden suomalaisen musiikin kantaesitykset kuuluvat tämän nuorekkaan ja kehittyvän orkesterin vuosittaiseen ohjelmaan

Orkesterilla on suuri vaikutus koko Meri-Lapin kulttuurielämään. Kemi on Suomen pohjoisin paikka, jossa pitkällä olevalla musiikinopiskelijalla on mahdollisuus soittaa täysimittaisessa sinfoniaorkesterissa. Osa orkesterin vakituisista avustajista tulee myös Ruotsin puolelta. Rajan läheisyys tuokin uusia mahdollisuuksia Suomen ja Ruotsin väliseen kulttuuriyhteistyöhön.

Kemin kaupunginorkesterin pitkäaikaisen kapellimestarin, Pertti Hynnisen jäätyä eläkkeelle, on orkesteria johtanut vuoden 2007 alusta Jukka Myllys. Vuoden 2009 alusta orkesterissa toteutettiin organisaatiomuutos, jonka seurauksena Jukka Myllys aloitti orkesterin taiteellisena johtajana ja musiikinjohtajana Sanna Moilanen. Vuodesta 2011 musiikinjohtajana on toiminut Katariina Kummala.

Kemin kaupunginorkesteri on Suomen Sinfoniaorkesterit ry.:n jäsen.

HAL: 638 /2013

450 § VALTUUSTOALOITE NRO 24/2013 ESITYS LÄNSI-POHJAN JOUSIKVARTETIN HALLINNOSTA JA MAKSUOSUUKSISTA IRTISANOMISESTA / PERUSSUOMALAISTEN VALTUUSTORYHMÄ

KV § 111/19.09.2013

Perussuomalaisten valtuustoryhmä jätti valtuustoaloitteen, jossa esitetään 8.9.1993 solmitun Kemin ja Tornion kaupunkien sekä Keminmaan, Simon ja Tervolan kuntien välisen sopimuksen Länsi-Pohjan jousikvartetin hallinnosta ja maksuosuuksista irtisanomista.

Aloitteen mukaan sopimuksesta on muotoutunut maksuautomaatti, joka ei saadun tiedon mukaan ole ollut enää vuosiin kenenkään toimivassa luottamusjohdossa olevan tiedossa.

Nykyisin sopimuksen perusteella Keminmaan kunta maksaa Kemin kaupunginorkesterille – Länsi-Pohjan jousikvartetille 18.500 € vuodessa ilman minkäänlaista tarkoituksenmukaisuus harkintaa.

Sopimuksen 9 §:ssä todetaan, että Tämä sopimus astuu voimaan 1.1.1993 ja on voimassa toistaiseksi. Sopimuksen irtisanomisaika on yksi vuosi ja sopimus raukeaa heinäkuun lopussa.

Esitämme, että Keminmaan kunta irtisanoo sopimuksen mahdollisimman pikaisesti ja keskittyy omassa kunnassa sellaisten palvelujen tuottamiseen ja tukemiseen, jotka pitävät lapset ja nuoret pois kaduilta!

Valtuuston päätös:

Aloite lähetetään kunnanhallituksen käsiteltäväksi.
- - - - -

KH § 450/08.10.2013

Vuoden 2014 talousarvion valmistelun yhteydessä on varauduttu Länsi-Pohjan jousikvartetille osoitetun avustuksen poistamiseen v. 2015 alusta alkaen. Avustus perustuu sopimukseen, jonka irtisanomisaika on yksi vuosi, joten v. 2014 osalta kunnan tulee noudattaa sopimusta. Sopimus tulee irtisanoa viimeistään 31.12.2013, mikäli tavoitteena on kunnan menojen leikkaaminen v. 2015 alusta alkaen.

Kunnanjohtajan esitys:

Kunnanhallitus päättää, että Keminmaan kunta irtisanoo osaltaan Länsi-Pohjan jousikvartetin rahoittamista koskevan sopimuksen. Vuoden 2014 sopimuksen mukainen rahoitusosuus varataan v. 2014 talousarvioon.

Kunnanhallituksen päätös:

Keskustelun aikana Mikko Lampela esitti Irma Kähkösen kannattamana, että sopimusta ja tukea jatketaan.

Kun oli tehty kunnanjohtajan esityksestä poikkeava kannatettu esitys, puheenjohtaja esitti suoritettavaksi äänestyksen. Äänestystavaksi puheenjohtaja esitti, että ne, jotka kannattavat kunnanjohtajan esitystä, äänestävät ”JAA” ja ne, jotka kannattavat Mikko Lampelan esitystä, äänestävät ”EI”. Äänestystapa hyväksyttiin yksimielisesti.

Äänestyksessä annettiin ääniä seuraavasti:

JAA 5
Anunti, Kuha, Savikuja, Tasala, Vanhatalo

EI 4
Keskimaula, Kähkönen, Lampela, Roivainen
Äänestyksen jälkeen puheenjohtaja totesi kunnanjohtajan esityksen tulleen kunnanhallituksen päätökseksi.
- - - - -

YLE Perämeri 8.10.2013 11:19:
...Tornion perussuomalaisten mukaan Tornion kaupunki maksaa Kemin kaupunginorkesterille - Länsi-Pohjan jousikvartetille lähes 47 000 euroa vuodessa ilman minkäänlaista tarkoituksellisuusharkintaa...

VALTUUSTON ALOITELOMAKE

Valtuuston kokous 21.8. 2014

ASIA: Kemin kaupunginteatterin avustamisen lopettaminen

Esittämme, että Keminmaan kunta irtisanoutuu sopimuksesta Kemin kaupunginteatterin käyttötalouden rahoittamisesta (Keminmaan kunnanhallituksen päätös 26.11.2013 / 527 §) sekä muustakin Kemin kaupunginteatterin toiminnan tukemisesta.
Sopimuksen mukaan mm. Keminmaan kunta rahoittaa vuonna 2014 yhteensä15.000 eurolla
Kemin kaupunginteatterin toimintaa.
Edelleen sopimuksen mukaan vuosina 2015-2016 ”Keminmaan, Simon ja Tervolan avustuksen määrä lasketaan vuosittain edellisen vuoden syyskuun loppuun mennessä Keminmaan, Simon ja Tervolan saamasta valtionosuushyödystä. Mahdollinen valtionosuusjärjestelmän muutos vuodesta 2016 alkaen huomioidaan avustuksien laskennassa kuntien yhteisesti sopimalla tavalla.
Vuotuinen rahoitusosuus kuntien kesken määräytyy vapaan sivistystyön toiminnan laajuuden perusteella kunnassa toteutuneiden tuntimäärien suhteessa.
Kemin kaupunki laskuttaa sopimuskunnilta euromääräiset rahoitusosuudet ja kunkin toimintavuoden laskut maksetaan kesäkuun loppuun mennessä.
Kuluvalla valtuustokaudella selvitetään Kemin kaupunginteatterin/Meri Lapin teatterin hallintomalli ja rahoitus vuodesta 2017 alkaen.”
Vastustamme Kemin kaupunginteatterin toiminnan taloudellisista tukemista, koska se ei voi kuulua Keminmaan kunnan tehtäviin eikä se ole millään muotoa perusteltua tässä yhä tiukentuvassa kunnallistaloudellisessa tilanteessa.
Kuntien välinen yhteistoiminta ei voi perustua siihen, että vain ja ainoastaan toinen kunta rahoittaa toisen kunnan toimintoja.
Saadun tiedon mukaan Keminmaan kunta on rahoittanu jo aikaisemmin Kemin kaupunginteatterin toimintaa noin 7000 euron summalla vuosittain.

YLE Uutisten 18.8.2014 mukaan Kemin maksama tuki teatterille / asukas on poikkeuksellisellisen korkea, jopa 43 € / asukas (http://yle.fi/uutiset/ilman_tukea_ei_parjaa__nain_kuntasi_kayttaa_veroeuroja_teatterin_hyvaksi/7398256 Ilman tukea ei pärjää – näin kuntasi käyttää veroeuroja teatterin hyväksi)


Edelleen saadun tiedon mukaan Keminmaan kunta myös omistaa 25 % Perämeren Jäähalli Oy:n osakepääomasta ja lisäksi on rahoittanut sen toimintaa 25.000 €/2010-2013.
Keminmaan kunta on myös rahoittanut Kemin uimahallin rakentamista, laajentamista ja viimeksi peruskorjauksessa 2Mmk panoksella, jotta Keminmaalaisilla on samat käyttöoikeudet kuin Kemiläisilläkin.
Keminmaan kunta on rahoittanut myös Kemin kaupunginorkesterin - Länsi-Pohjan jousikvartetin toimintaa 18.500 €/v.
Kemin kaupunki ei kuitenkaan ole osallistunut millään tavoin Kallin Hiihtokeskuksen, Kalli-Korteniva hiihtoreitin, Sivakkavaaran hiihtoreitin, tai minkään muunkaan Keminmaassa sijaitsevan kohteen tukemisen, joka on koko seutukunnan asukkaiden käytössä yli kuntarajojen ja jonka palvelun Keminmaan kunta siis keminmaalaiset veronmaksajat tarjoavat kaikkien muiden alueen kuntien asukkaille.
Keminmaa siis tukee jo nyt useita kemiläisiä hankkeita.

Sanomalehti Pohjolan Sanomat uutisoi tiistaina 26. marraskuuta 2013 sivulla A5:
"Kemi leikkaa neljänneksen puoluetuestaan
... Ensi vuoden budjettiin puolueitten valtuustoryhmät ja puolueitten sivistysjärjestöt saavat yhteensä noin 64 000 euroa,
Tälle vuodelle rahaa on varattu 86 000 euroa.
... Valtuustoryhmät voivat saada avustusta 750 euroa valtuutettua kohti.
Tähän tarvitaan 32 000 euroa. Missään Kemin naapurikaupungissa ei tunneta näin muhkeaa tukea valtuustoryhmille.
Puolueitten sivistysjärjestöjen tukemiseen varataan yhteensä 31 000 euroa.
..."
Tämä uutinen tarkoittaa sitä, että naapurikunnilta vaadittu tuki erilaisten Kemin kaupungin toimintojen tukemiseen on välillisesti Kemin kaupungin puoluetuen rahoittamista.

Keminmaalaisina veronmaksajina emme näe tarkoituksenmukaisena, että keminmaalaisten veronmaksajien tulisi tukea välillisesti Suomessakin poikkeuksellista kunnallista puoluetukea Kemissä.


ALOITTEEN TEKIJÄ(T)

Perussuomalaisten valtuustoryhmä

Hyvä! Moni Keminmaalainen on Kemin kaupungin palveluksessa elikkä me Kemiläiset veronmaksajat maksamme näiden henkilöiden palkat ja sitä kautta kunnallisveroa Keminmaahan,ottakaa te pois kaikki Kemiin maksettavat tuet niin Kemin kaupunki vois puolestaan irtisanoa Keminmaalaisia,silloin Kemikin pärjäisi taloudellisesti paremmin kun voi palkata oman paikkakunnan väkeä.Keminmaassa aika vähän Kemiläisiä töissä.Yhdistetään kunnat niin ei tarvitse jaapata .Voittehan te rakentaa oman jäähallin ja uimahallin,ette edes pysty liedakkalan koulua säilyttämään.

Se ei vaan taida olla mahdollista tuo asuinpaikkaan perustuva syrjintä?


Suomen perustuslaki (11.6.1999/731)
9 § Liikkumisvapaus
Suomen kansalaisella ja maassa laillisesti oleskelevalla ulkomaalaisella on vapaus liikkua maassa ja valita asuinpaikkansa.

Rikoslaki (19.12.1889/39)
47 luku (21.4.1995/578) Työrikoksista
3 § (13.11.2009/885) Työsyrjintä

Työnantaja tai tämän edustaja, joka työpaikasta ilmoittaessaan, työntekijää valitessaan tai palvelussuhteen aikana ilman painavaa, hyväksyttävää syytä asettaa työnhakijan tai työntekijän epäedulliseen asemaan

1) rodun, kansallisen tai etnisen alkuperän, kansalaisuuden, ihonvärin, kielen, sukupuolen, iän, perhesuhteiden, sukupuolisen suuntautumisen, perimän, vammaisuuden tai terveydentilan taikka

2) uskonnon, yhteiskunnallisen mielipiteen, poliittisen tai ammatillisen toiminnan tai muun näihin rinnastettavan seikan perusteella,

on tuomittava työsyrjinnästä sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.

Keminmaan kunta omistaa 25 % Perämeren Jäähalli Oy:n osakepääomasta ja lisäksi on rahoittanut sen toimintaa konserniavustuksin 25.000 €/2010-2013.

Mutta jos pitää muutamista tasavahvoista henkilöistä valita ne ketkä irtisanotaan tai lomautetaan niin silloin voi painottaa enemmän joihinkin henkilöihin esim 3 kotipaikkakunnalla töissä olevaa 60v jotka haluaa työttömyysputkeen ja 3 nuorempaa ulkopaikkakuntalaista.

Keminmaan kunta on rahoittanut Kemin uimahallin rakentamista, laajentamista ja viimeksi peruskorjauksessa 2Mmk panoksella, jotta Keminmaalaisilla on samat käyttöoikeudet kuin Kemiläisilläkin.

Kuntoliitos ei ratkaise mitään, jos muutosturvaa ei poisteta ja jos kunnat eivät ole halukkaita muuttamaan rakenteitaan taloudellisia resurssejaan vastaaviksi.

Mielenkiintoinen kirjoitus on:
Helsingin Sanomat Pääkirjoitus 6.8.2014 7:48
Tervakaupunki kadotti kurssinsa

Se kertoo Oulun nykyisyydestä useiden kuntaliitosten jälkeen.

Kuntien menoista suurimman osan muodostavat lakisääteiset, pakolliset palvelut ja niistä päätetään Suomen Eduskunnassa. Ne kuntien on pakko tuottaa. Niiden osalta kunta voi yrittää säästää vain palvelurakennetta säätämällä.

Harkinnanvaraiset menot kuten kulttuuripalvelut, eivät ole pakollisia ja pääsääntöisesti niistä päätetään kuntien valtuustoissa.

Ne yleensä ovat se ainoa todellinen säätövara kuntien menoissa.

Kuntien menoista suurin osa muodostuu henkilöstömenoista, joita yksittäisellä kunnalla on mahdollisuus säätää YT-menettelyn kautta, mutta niissäkin päätöksentekoa rajoittavana tekijänä on lakisääteisten, pakollisten palvelujen tuottamisvelvoite.

Kuntaliitoksen yhteydessä astuu voimaan 5 vuoden muutosturva, jonka aikana kunta ei voi irtisanoa henkilöstöään toistaiseksi. On kyllä esiintynyt halukkuutta tuon säädöksen kumoamiseksi.

Jotta kunnat pääsisivät taloudellisesta ahdingostaan ja saisivat tasapainotettua taloutensa tulisi välttämättömät toimet tehdä jokaisen kunnan erikseen, ennen kuntaliitosta tai sitten tuo muutoturva eli irtisanomissuoja tulisi poistaa kunta-alalta.

Koska lasten ja nuorten sekä vanhusten palvelut, myös harkinnanvaraiset, on jollakin tavalla turvattava, jää ainoiksi talouden tasapainottamiskohteiksi palvelurakenteeseen puuttuminen ja YT-neuvottelut sekä harkinnanvaraisten kulttuuripalvelujen sopeuttaminen kuntien taloudellisten reaaliteettien mukaiseksi.

Valtion leikattua dramaattisesti valtionosuuksiaan, verokertymän heikentyessä ja erityisesti erikoissairaanhoidon menojen kasvaessa hallitsemattomasti, alkavat kuntien rahat yksinkertaisesti loppumaan. Ikuisesti palveluja ei voida tuottaa velkarahalla. Jossain vaiheessa kuntakin voi joutua selvitystilaan ja sen jälkeen kunnan asioista päättävät jotkut muut kuin vaaleissa valitut luottamushenkilöt!

Toivottavasti kykenette rakentavaan ja aloitteelliseen keskusteluun kuntatalouden tasapainottamisen haasteista ja erityisesti esittämään konkreettisiä avauksia eri vaihtoehdoista kuntien talouden saamiseksi tasapainoon!

Minusta ei pitäisi kysyä sitä, milloin ovat YT-neuvottelut jotta kustannuksia leikataan. Parempi kysymys olisi, mitä voidaan tehdä jotta kaupungin tuottavuus paranisi?

Entisenä paikkakuntalaisena pidän suurta osaa kemiläisistä laiskoina, jotka odottavat että joku hakee heitä kotoa töihin. Yleinen ilmapiiri kemiläisissä on, ettei osteta juuri mitään paikallisilta yrityksiltä, vaikka juuri sellainen toiminta pitäisi kaupunkia virkeänä.

Sellainen kaupunki, millaiset asukkaat.

http://www.kemi.fi/d5web/kokous/20142664-3.HTM

Kaupungin henkilöstömäärän lisäämiseen ei ole taloudellisia mahdollisuuksia sanoo kaupunginhallituksen puheenjohtaja Sari Moisanen (vas).

Tämän päiväisessä Kalevassa Oulun kaupunginjohtaja Matti Pennanen kertoo
että Oulun kaupunki vähentää henkilöstöään 500:lla henkilöllä taloutensa paikkaa-
miseksi. Milloin Kemissä todetaan että henkilöstöä on vähennettävä samasta
syystä?

Kaikki sanoo että pitää henkilökuntaa vähentää,mutta te jotka kokoajan valitatte niin kertokaa ketkä saa lopputilin,ei paljon auta jos muutama esimies laitetaan pois , vaan palkkalistoilta pitää saada muutama sata pois jotta se vaikuttais jotain talouteen,elikkä ketkä saa lopputilin?

Mitä luulet etkö oo vielä keksiny heh hee

Yritys ja kuntaa ei kannata verrata koska kunnalla on paljon lakisääteisiä menoja ja tiedoksi että sosiaali jaterveyspuoli ja koulu vievät yli 70% kaupungin menoista,tietkin pitäis olla kunnossa ja nuorille harrastuksia,elikkä aika pieni porukka on se mistä vois säästää,elikkä pitää joistakin palveluista luopua.Melkoinen mekkala nousis jos jää- ja jalkapallo hallista luovuittais.

Raha Sampo. Yritys varmasti hoitaa lakisääteiset palvelut mutta siellä katsotaan mitä viivan alle jää euroja,siinä voi heikompi osaiset kärsiä jotka eivät oikeasti osaa ja tiedä hakea apua,elikkä olisi yksityisiä kouluja,mitenkä sosiaalitoimiston asiat yksityinen hoitais,talvella yksityiset yritykset ovat hoitaneet teiden aurauksen ja siitä kylläkin viime talvina on eniten valitettu,ehkä lääkäri palveluita vois yksityisetkin hoitaa,minä käytän perheeni kanssa niitä,hintahaitari on 85e-160e/käynti,ehkä se sitten on halpaa?

http://www.pohjolansanomat.fi/Paikalliset/1194933592555/artikkeli/tornio kilpailutti paihdepalvelut.html

Entä Kemi ? Älyttömät kustannukset, kun katsoo ko. alueen kustannuskehitystä.

http://blogit.iltalehti.fi/pauli-vahtera/2014/11/16/kehitysavusta-koulutukseen-extra-jospa-vahennetaan-kepasta-johtaja/

Oheisessa linkissä oleva asia ei varsinaisesti kerro Kemistä, mutta antaa hyvän kuvan siitä mitä tarkoitetaan, kun puhutaan pöhöttyneestä hallinnosta, joka tulee veronmaksajille todella kalliiksi. Kun kunnissa puhutaan hallinnon karsimisesta vedetään välittömästi esiin opettajat, sairaan- ja terveydenhoito, kirjasto, nuorisotyö tai joku muu kenttätason toiminta. Siitähän ei ole kysymys. Hallintotasolta voi löytyä erittäin suuria säästökohteita päällekkäisten organisaatioitten purkamisesta tai uudelleenjärjestelyistä. Kyseinen esimerkki kertoo kuinka on perustettu järjestö joka kuppaa valtavalle organisaatiolle miljoonatolkulla rahaa siitä huolimatta, että valtio itsessään toimii jo samalla sektorilla valtavalla budjetilla. Kuinkahan paljon tämänkaltaisia järjestöjä Suomesta löytyy. Järjestöjen palkkalistoilla ja hallintoelimissä on hyvin tuttuja nimiä= suojatyöpaikkoja.

Tuo sama asiahan toistuu myös tässä väestö-ja veronmaksajakadosta kärsivässä Kemissä. Heti vedetään nuo samat soster ja koulutus kortit esille kun halutaan vaientaa keskustelu menojen karsimisesta. Media osallistuu osaltaan ansiokkaasti mielipidemuokkaukseen kertomalla vain "virallisen totuuden" ja estämällä poikkeavien mielipiteiden esilletulon. Poikkeuksiakin julkaisuissa on mutta ne ovat vähemmistönä. Kemissäkään kukaan ei huomaa jos henkilöstöä karsitaan 350 työvuoden verran. Kaupungin taloudessa se vaikuttaa välittömästi,velkakuorman kevenemisenä. Päättäjiltä puuttuu vain pari pientä kykyä: rohkeus tehdä ne ratkaisut mitkä on tehtävä ja vietävä ne päätökseen rutinoista piittaamatta.

http://keminwww.kemi.fi/d5web/kokous/20142737-4-1.PDF

Sitä miinusta näyttää riittävän kulttuurin saralla ?

Kun katsoo Kemin musiikkitoimen ja kaupunginorkesterin työntekijämäärää - musiikin/orkesterinjohtajaa, rehtoria ja toimistossakin KOLME (3!) sihteeriä. Montakos opiskelijaa musiikkiopistossa olikaan? Jossain on tyhjää??? Onko Kemillä varaa tällaiseen? Sama hitoriallinen ja taidemuseo. Historiallisen museon näyttelyä nyt rakennettu kai jo vuosi. Mitähän he tekevät, kun se on valmis? Kannattaa pysyä työhuoneissaan etteivät törmaile toisiinsa.

Kunnat eivät ole karsineet kulttuurista, toistaiseksi
Suurimpien kaupunkien kulttuuriin käyttämä rahamäärä on pysynyt suurin piirtein ennallaan viimeisten kolmen vuoden aikana. - Menot euromääräisesti ovat hieman kasvaneet, mutta ostovoimalla mitattuna hieman supistuneet, sanoo Cuporen johtaja Pasi Saukkonen. Hänen mukaansa Suomi ja muut Pohjoismaat poikkeavat monista muista Euroopan maista, missä on tehty suuriakin leikkauksia kulttuurimenoihin.

http://www.kunta.tv/web/guest?fileId=173069&utm_source=Sote-tasaus jatkuu vielä vuoden 2020 jälkeen&utm_medium=email&utm_campaign=Kuntalehti uutiskirje 49/2014

” Kymmenen viime vuoden aikana esimerkiksi Hollannissa, Belgiassa, Ranskassa, Britanniassa ja Saksassa on tehty talouden säästösyihin vedoten isoja kulttuuriremontteja. Rakenteita on uudistettu ja taiteen yhteiskunnallisesta merkityksestä on keskusteltu.
Tuo keskustelu on meillä todennäköisesti edessä.”

Suomen Kuvalehti 47 – 21.11.2014
”Voi ei, kulttuuria!”
s. 27 – 31

Pitää muistaa, että ainoa lakisääteinen kulttuuritoiminto ovat kirjastot!

Savikujako taas puuttuu kemiläisten asioihin ja yrittää saada jaettua ja levitettyä vihaansa kaikkea kulttuuria ja sivistystä kohtaan!

Kannattaisi edes olla faktat tiedossa ennen kuin rupeaa huutelemaan.

Lopettakaa vaan kaikki, museot ja teatterit ja muu sellainen sivistävä. Siinä samalla taitaa mennä kyllä aika iso summa valtionosuuksia. Kuin myös työntekijöitä perheineen. Silloin ei monella olisi enää ainuttakaan syytä asua tällä seudulla, varsinkaan koulutetuilla ja hyvätuloisilla. Jotka maksavat myös paljon veroja. Kulttuuripalveluista nautitaan kyllä tuloista riippumatta, ei ole kyse vain herrojen huvista.

Ja lopettamisen jälkeen kannattaa todellakin alkaa kuljettamaan väkeä Ouluun ja Rovaniemelle kulttuuririentoihinsa. EI ole pelkoa että tulisivat takaisin.

Ystäväpiirini ei kunnan tukemaa kulttuuria tarvitse, rahalla saamme mitä vain. Ja lentokoneella pääsee vaikka pari kertaa viikossa Helsinkiin sivistymään. Mutta veroillani kustannetaan palveluja myös monille pienituloisille joilla muuten ei mahdollisuutta olisi niitä käyttää.


Tämän seudun suurin ongelma on suunnaton kateus ja negatiivisuus kaikkea kohtaan. Sen sijaan että oltaisiin ylpeitä siitä kaikesta hienosta mitä täällä vielä on.

Ja toinen suuri ongelma on muutama juntti, joista kovaäänisimmät löytyvät Keminmaan suunnalta. He tekevät kaikkensa ihmisten viihtymisen estämiseksi. Ainoa sallittu kunnan tukema viihdyke heidän mielestään on nahkakuulan potkiminen mutaisella Keminmaan keskuskentällä, suuri osa ihmisistä ei vain valitettavasti välitä koko lajista pätkääkään.

Hassua!! Jyrki Savikujan tekstit näemmä kiertävät nettisivusta toiseen täysin muuttumattomina!! Ja vuodesta toiseen.
Onkohan kukaan kemiläisistä käyttänyt jotain sivakkavaaran kuutamolatua? Suurin osa on tuskin edes kuullut moisesta. No voihan sitä oikein kunnan tarjoamaksi "palveluksi" kutsua. Onkin ilmeisesti ainoa palvelu jonka "Keminmaan kunta siis keminmaalaiset veronmaksajat tarjoavat kaikkien muiden alueen kuntien asukkaille"
Joten kaikki nyt Kemistä ja Torniosta äkkiä käyttämään tätä suunnattoman suurta kädenojennusta naapurikunnille!

Kemin kulttuuripalveluja sen sijaan keminmaalaiset käyttävät runsaasti. Kuten myös urheilupaikkoja.