Hei
Olen 16-vuotias lukiolainen ja minulle on aina ollut hankalaa saada ystäviä ja tehdä yksinkertaisia asioita. Olen kuitenkin onnistunut saamaan tyttöystävän, jonka tunnen ainoana ihmisenä ymmärtävän minua. Haluaisin kavereita ja vaikka IB-luokassani on samoista asioista kiinnostuneita ja erittäin älykkäitä henkilöitä, en vaan halua olla heidän kanssaan. Se tuntuu pahalta kun pitää tehdä kaikkia ryhmä- ja paritöitä.
Olen aika lahjakas koulussa; peruskoulun päättötodistus 9,58, lukuaineiden keskiarvo 9,7 suunnilleen koska terveystieto ja yhteiskuntaoppi. Niistä tuli todistukseen yhdeksät, koska minä ajattelin kaikki niiden yksinkertaiset asiat monimutkaisesti. Muuten esimerkiksi kielet ovat helppoja opiskella (opiskelen tällä hetkellä italiaa itsenäisesti ilman kurssia) ja matematiikka on helppoa. Tosin kielissä on puhuminen erittäin vaikeaa minulle, sillä änkytän ja ääntäminen ovat haastavia. Kuitenkin opiskelu on pääasiassa helppoa, opin nopeasti kaikki lukemalla.
Vihasin peruskoulun liikuntaa. MInulle oli ennen ala-astetta todettu motoriikkahäiriö, joten minulle pallopelit ja telinevoimistelu erityisesti olivat minulle erittäin vaikeita. En muutenkaan pitänyt ryhmässä pelaamisesta. Se oikein ahdisti, kun piti syöttää jalkapallossa toiselle pelaajalle. Mieluummin tykkään lenkkeillä ja puhua itsekseni pururadoilla.
Minua on kiusattu aina älykkyydestä ja aikuismaisuudesta. Tykkään olla yksin, ellei tyttöystäväni ole paikalla tai en pysty kommunikoimaan hänen kanssaan. Viihdyn lisäksi paremmin vanhempien ihmisten kanssa, juttelen joka viikko opinto-ohjaajani kanssa, joka kanssa tuntuu ymmärtävän minua. Hän oli kysynyt minulta, että onko minulla Aspergerin oireyhtymä. Vaikutan hänen mielestään sellaiselta. Kirjoitelmani ovat aina olleet erilaisia ja laadukkaampia verrattuina muiden kirjoitelmiin. Olen kömpelö, erakkomainein giikki, jolla on erittäin älykäs ja empaattinen tyttöystävä.
Olen lukenut jo aiemmin tästä oireyhtymästä ja aina mainitaan empatian puuttuminen. Se minulla on erittäin vahvana. Haluan auttaa muita pakosti ja juuri sen takia tutustuin tyttöystävääni, kun pakotin itseni hänen luokseen hänen ollessa surullinen koulussa. Tuntuu pahalta ajatella empatiakykyäni pakkomielteeksi, mutta minulla on koko ajan verenpaine 160/110, koska piilostressaan tyttöystäväni takia, sillä haluan välittää ja auttaa häntä, vaikka minun pitäisi keskittyä omaan terveyteeni.
Laitoin tämän viestin tälle alueelle, koska neurologiset sairaudet -alue ei toimi tai ole käytössä näköjään. Jos joku on sitä mieltä, että minulla VOISI olla Aspergerin oireyhtymä, niin voisiko sitten kertoa minulle jatkosta; mistä haen diagnoosia? Voinko varata ajan neurologille psykologini kautta? Olen jutellut asiasta psykologini kanssa, mutta hän saattaa epäillä minulla olevan vaan useita tyyppivikoja.
Kiitos vastauksista ja hyvää syksyä
Epäilys Aspergerista
6
67
Vastaukset
- Asperger?
Ja sitten vielä, että haluaisin saada diagnoosin, koska minua vaivaa tämä kaveruusasiat ja muuta ihmissuhteet. Se tuntuu pahalta, kun haluaisin olla muiden kanssa, mutta sitten en haluakaan ja tuntuu pahalta olla ylipäätään kenenkään kanssa. Lisäksi jos minulle todettaisiin Asperger, ei ole ainakaan minussa vikaa, jos en ymmärrä jotain yksinkertaista asiaa.
Äitini teki viime viikolla autismikirjon seulontalomakkeen, ja rasteista päätellen minulla olisi Asperger. Voisin tosin kertoa kokonaisen vihkosen oireistani, mutta en vaan pysty nyt väsyneenä kirjoittamaan. - Asperger nuoremmilla
Mikä sun elämässä muuttuu jos saat diagnoosin? Voit perustella kaikki mitä teen väärin sillä?
- Asperger nuoremmilla
korjaan:
kaikki mitä teet väärin - Asperger?
Ei mikään. Haluan vaan tietää, onko se todellakin minulla. Ei se tule muuttamaan minun elämääni, vaan se tulee selittämään. Minua on niin hirveästi kiusattu sen takia, että olen erilainen.
Monikin vanhempi (peruskoulun psykologi, opinnon-ohjaajat, koulukuraattori, jne.) ovat huomanneet minussa poikkeavaa muista lapsista ja nuorista. Peruskoulussa oponi sanoi, ettei ole tavanut koskaan minunkaltaista neroa. Kyllä hän selitti meidän kaikkien olevan erilaisia, mutta olen hänen mielestään (ja kanssa monenkin) aika erilainen. Käytökseni omastakin mielestäni viittaisi empaattisuutta lukuun ottamatta Aspergeriin.
Ja kun tarkoitin, että diagnoosi selittäisi elämääni, en tarkoita sen toimivan minulle syynä kaikkeen toimintaani ja käytökseeni. Minusta vaan tuntuu, että haluan saada diagnoosin ja olen tyytyväinen kumpaakin tulokseen. Asperger ei muuta ollenkaan elämääni, saan ainakin mielenrauhan. En missään nimessä halua sen olevan syynä kaikkeen väärään. Jos se minulla todettaisiin, ei se olisi mikään kortti minulle, jota näytän niille, joille olen tehnyt väärin.
Haluan vaan selvittää, onko minulla se. Ilman mitään muuta motivaatiota, kuin mielenrauhan saaminen. Tämä on vaivannut minua jo siitä lähtien, kun opo otti asian puheeksi. Ja minä haluaisin sen loppuvan. Jos se ei ole minulla, niin ei se mitään. Jos se minulla on, niin ei se mitään.
- As-piirteinen
Olen ymmärtänyt, että Aspergerin-syndroomaiselta puuttuu kyky myötäelää toisen tunteita siten että toisen tunnetila heijastuisi suoraan. Tästä vastaava aivojen osa ei toimi. Sen sijaan kuvitellen itsensä kärsijän paikalle ja tilanteeseen samastuen assilla voi olla hyvinkin voimakkaita myötätunnon tunteita ja käsittääkseni yleensä onkin.
Minusta as-diagnoosissa tuijotetaan nykyään liikaa kasvosokeuteen ja asioiden kirjaimelliseen ymmärtämiseen. Itselleni diagnoosia ei tullut noiden vuoksi. En siis luule, että teräväkielisellä ihmisellä on fyysisesti terävä kieli. Kuitenkaan en ymmärrä esimerkiksi ääneen lausumattomia vihjeitä. Jos ajatellaan että olisin vaikkapa itse jossain autolla ja toinen sanoisi, että onpas harmi kun pitää kävellä sateessa kotiin, niin en ymmärrä tarjota kyytiä. Toivoisin että ihmiset sanoisivat minulle suoraan mitä haluavat, koska loukkaan heitä tahtomattani, kun en ymmärrä mutkikkaita vihjeitä.
Minä uskon, että as-diagnooseja sekoittaa sekin, että nämä ihmiset kompensoivat monia puutteitaan älyllään. Elämä vain on kovin raskasta, kun asiat eivät onnistu luonnostaan, vaan sosiaalisuuden perusasiatkin pitää vaivalla opetella ja olla jatkuvasti skarppina, jotta ne pysyvät mielessä ja tulevat asianmukaisesti toteutetuiksi. :)- Asperger?
Tuo empaattisuus on minulla se, mikä kumoaisi minulla koko Aspergerin. Mutta aika pitkään, suunnilleen murrosikään asti minä en välittänyt muiden olotilasta mitenkään. Ihan sama, vaikka toinen itki vieressä. En ymmärtänyt, miksi hän itki. Aina tuntui tyhjältä, välinpitämättömältä, kun joku oli surullinen.
Kun minä olen kasvanut kiusattuna ja syrjittynä nuorena ja minulla on tyttöystävä, jota kiusataan, se tuntuu minusta pahalle. Olin voinut pahasti koulussa saatuani kuulla, kun hänen kaverinsa piirsi tussilla hänen kansioonsa luvatta. Minä varsinkin tiedän, miltä tuntuu olla kiusattu. Samaistun tyttöystävääni, kuvittelin itseni hänen asemaansa. Jos joku on surullinen koenumerosta, ymmärrän häntä, koska minulle on ennenkin käynyt niin. Minä osaan samaistua vain, jos olen kokenut samalla tavalla asian.
Tänään yksi luokkalaiseni itki, kun hän kaatui portaissa. En tuntenut sääliä tai empatiaa häntä kohtaan, vaan menin suoraan ilmoittamaan asiasta opettajalle, jotta hän saisi apua pikaisesti. En osannut samaistua häneen, koska en ole ikinä kaatunut portaissa. Olen tosin kaatunut maahan kiven tai kiusaajan jalan takia kuitenkin.
Lisäksi minulla on pakkomielle aina saada muille hyvä mieli. Se tuottaa minulle hirveää mielihyvää, kun saan muille hyvän mielen. Aina olen luokalleni ostanut suklaamunia, suklaasuukkoja ja joulukalenterin, eikä ollenkaan kiitosta. Silti tuli niin hyvä mieli siitä, kun sain ne hyvälle mielelle makeisten kautta. Minusta ei ollut kyse antamisen ilosta. En ollut iloinen, vaan pakkomielteinen. Tyttöystäväni ei tarvitsisi mitään eikä haluakaan mitään synttärilahjaksi, mutta olen ostanut hänelle hyödykkeitä 80€:lla, pari kirjaa, peseytymistarvikkeita ja suklaakonvehteja. Se on mukavaa, että hän tulee iloiseksi siitä. Myönnän kanssa että harrastaessamme seksiä varmistan hänen saavan aina orgasmin. Ja joka kerta on tullut, joko yhdynnässä tai sormien kautta. Se tuntuu hyvältä hänen nauttiessa siitä.
Sitten käskyt. En ymmärrä aina niitä täysin. Välillä käy sillein, että teen asian toisin tai teen jotain muuta, mitä ei pitäisi tehdä. Kun äiti käski minun hakea pyykit, kävin ruokkimassa kanini. Minulla on todettu ennen ala-astetta jonkin sortin vika käskyjen noudattamisessa ja motoriikkahäiriö. Muutenkin kävin puheterapeutin kanssa aika montakin kertaa ja minut on melkein laitettu pienryhmään, ellei äitini olisi estänyt. Epäilen nykyään, että motoriikkahäiriöni ja käskyjen noudatusongelmat sekä kuullun ymmärtämisvaikeudet olleet erillisiä, vaan ne saattoivst kaikki johtua Aspergerista. Kuka tietää?
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Elämä valuu ohi ilman merkitystä
Olen 5-kymppinen korkeasti koulutettu hyvässä ja vaativassa työssä oleva mies. Erosin pitkästä parisuhteesta pari vuotta3165629Martina julkaisi romanttisia kuvia kihlajaisista
Ihana pari. Paljon onnea ja rakkautta heille 💞2751590Ilo, joka nousee silmiisi saakka
kun katseemme kohtaavat. Olet energinen, aito, ihana. Välillä tuijotat suoraan silmiini - enkä hämmenny, katson takaisin661476eerikäinen novassa sanoi ei kukaan enää aja manuaalivaihteilla
meillä on 3 autoa talissa ja kaikissa manuaalilaatikot, on meillä vielä tämmöiset vaikka toisin puhutaan.1261422Gekkosessa hyvä juttu Sofian Dubai "töistä"
"Vielä tammikuussa Belórf lupaili aloittavansa jälleen verkkovalmennukset, mutta tämä projekti näyttää kuihtuneen kaikes1091368- 941315
En oikeasti
Tiennyt että sinulla on ollut vaikeuksia ja huonoja aikoja. Olen oikeasti pahoillani, ja olisin myös toiminut eritavoin1311222Jokaisella on omat syntinsä
Minä olisin niin mielelläni sinun. Ehkä joskus viittasitkin siihen. Olet nainen ajatuksissani jatkuvasti ja taidat tietä591136- 172938
- 37926