Tänä vuonna Ruotsissa veneiden karilleajot lisääntyivät 35%. Vakkutusyhtiöiden mukaaan v. 2013 niitä oli 227, nyt jo 305. Myös Norjassa on nähty sama tendenssi vakuutusyhtiöiden tilastoissa.
Syiksi arvellaan, että Ruotsissa vesi oli tänä kesänä normaalia matalammalla korkeapaineen takia. Toiseksi selitykseksi arvellaan, että veneilijät luottavat liikaa GPS:ään ja unohtavat katsella vettä. Karilleajot tulevat kalliiksi. Moottoriveneisiin tulee potkurin ja vetolaitteen vaurioita, purjeveneissä runkovaurioita kölin ympärille.
http://www.seilas.no/wip4/detail.epl?id=2182218&cat=4916
Milloinkahan meillä ruvetaan saamaan vakuutusyhtiöiden tilastoja? Vakuutusmaksut tuntuvat nouseen vuosi vuodelta. Johtuuko se korjausten kallistumisesta vai vahinkojen lisääntymisestä vai molemmista? Nehän tässä kärsivät, joille kalliita vahinkoja ei satu.
Jos veneiden ja venevakuutusten lukumäärä kasvaa, luulisi maksujenkin halpenevan mikäli navigointi olisi nykyistä huolellisempaa. Vai ovatko veneet heikompia niin, että pikkukolhutkin johtavat vakuutuksella maksettaviin vaurioihin?
Ovatko kariileajot lisääntyneet?
30
223
Vastaukset
- inspehtoio
Hah haa. Vai että vesi matalalla. Saattaapi olla, mutta kyllä tuon korkeapaineen seurauksena ollut lämmin ja upea sää on se suurin syy karille ajojen lisääntymiseen. kun on kaunis ilma, veneillään enemmän. Ja nimenomaan silloin veneilee enemmän ne, jotka huonompina kesinä pysyvät laiturissa. Enemmän veneilymaileja, enemmän veneilijöitä = enemmän karille ajoja.
- 16+11
Kyllä vesi oli noin 35 cm normaalia matalammalla kesäkuussa. Olin siloin Ruotsissa ja moneen satamaan, joissa olen monta kertaa aikaisemmin käynyt, oli mahdotonta päästä.
Kyllä se minusta on hyvinkin looginen syy karilleajoihin.
Ruotsalaisethan eivät purjehdi mitenkään väyliä pitkin vaan mistä parhaiten pääsee.
Alhainen vedenkorkeus varmasto on aiheuttanut pohjakosketuksia paikoissa, joista ennen on vaan mennyt monta kertaa. - vak.maksun peruste
Miksiköhän myös Norjassa oli aikaisempaa enemmän vakuutusyhtiöiden korvaamia karilleajoja. Siellä oli poikkeuksellisen kylmää ja sateista samaan aikaan kun Ruotsin itärannikolla ja meillä nautittiin helteestä. Jospa epäilys plotterien osuudesta onkin totta?
Oli miten oli, veneitä rikkoutuu ja vakuutusmaksut ovat korkeita. Venemalleista tai -tyypeistä riippuva vakuutusmaksujen porrastaminen tuntuisi oikeudenmukaiselta. - Gool1
16+11 kirjoitti:
Kyllä vesi oli noin 35 cm normaalia matalammalla kesäkuussa. Olin siloin Ruotsissa ja moneen satamaan, joissa olen monta kertaa aikaisemmin käynyt, oli mahdotonta päästä.
Kyllä se minusta on hyvinkin looginen syy karilleajoihin.
Ruotsalaisethan eivät purjehdi mitenkään väyliä pitkin vaan mistä parhaiten pääsee.
Alhainen vedenkorkeus varmasto on aiheuttanut pohjakosketuksia paikoissa, joista ennen on vaan mennyt monta kertaa.Kesäkuussa Ruotsissa on aivan surkeat ilmat. kylmää kuin fan, vähän veneitä liikkeellä ja korkeapaine kaukana.
- 2 x kad44
Gool1 kirjoitti:
Kesäkuussa Ruotsissa on aivan surkeat ilmat. kylmää kuin fan, vähän veneitä liikkeellä ja korkeapaine kaukana.
Viileätä kyllä, mutta ei surkeata ainakaan tukholman saaristossa.
- Jäätelö se on
Minä luotan kyllä tilastoon, joka osoittaa selvän korrelaation jäätelönsyönnin ja karilleajojen välille. Jäätelönsyönnillä on yhteys myös hukkumiskuolemiin.
- liian isot veneet
Jäätelönsyönti korreloi hyvin mutta jos mietitään kausaliteeteittain niin todetaan että veden korkeus ja hellepäivien lukumäärä korreloivat päivätasolla. Pidempi trenndi seuraa BKT:a siten että nousukausina tulee lisää veneitä, lisää aloittelijoita ja lisää syväystä kaikille. Hyvin pitkän aikavälin elintason nousu on lisännyt vapaa-ajanveneilyä ja syväystä ja suoli24:n tyyppejä jotka käskevät ostaa heti tarpeeksi ison ettei rupee harmittamaan. Sitten....tömps-kraaah-pulpulpyl
- toinen korrelaatio
liian isot veneet kirjoitti:
Jäätelönsyönti korreloi hyvin mutta jos mietitään kausaliteeteittain niin todetaan että veden korkeus ja hellepäivien lukumäärä korreloivat päivätasolla. Pidempi trenndi seuraa BKT:a siten että nousukausina tulee lisää veneitä, lisää aloittelijoita ja lisää syväystä kaikille. Hyvin pitkän aikavälin elintason nousu on lisännyt vapaa-ajanveneilyä ja syväystä ja suoli24:n tyyppejä jotka käskevät ostaa heti tarpeeksi ison ettei rupee harmittamaan. Sitten....tömps-kraaah-pulpulpyl
Laskukausi taas korreloi veneilyyn käytettävissä olevan ajan kanssa positiivisesti. Tuttu korjaustelakan pitäjä kertoi myös 90-luvun laman aikana töitä riittäneen korjauspuolella enemmän kuin ikinä. Jopa työtön jaksoi maksaa omavastuudet, loput kuitenkin meni vakuutusyhtiön piikkiin. Ja toisaalta myös työssäkäyvillä oli paljon paremmat mahdollisuudet vapaa-ajan pitoon.
- Kajakkiko
Veneiden määrä on laskenut, alkukesä on ollut kylmä ja niillä veneillä, jotka ovat jäljellä, on liikuttu vähemmän. Laskukausi on tehnyt ihmisistä pihimpiä jolloin, erityisesti moottorilla on ajettu vähemmän.
Vapaa-ajan lisääntyminen on tapahtunut tavalla, joka on vähentgänyt siihen käytettävän rahan määrää.
Jos onnettomudet ovat lisääntyneet (mikä ei voi pitää paikkaansa), niin se on tapahtunut soutamalla tai purjein. Koska purjehtijat ovat keskimääräistä heikkohipiäisempää sakkia, niin sanotaan, että kajakkionnettomuudet ovat kasvaneet :D - 2 muuttujaa
Se on kyllä totta että nyt ajetaan paljon isommilla (ja syvemmillä) veneillä kuin ennen. Särkyvää roinaa on enemmän kuin ennen.
- Syvyys kurkkimalla
Jos veneiden kasvanut syväys on aiheuttanut 35% kasvun karilleajoissa, niin venekannassa on tapahtunut valtava muutos vuoden aikana. Olisi muutenkin kiva tietää kuinka moni uuden veneen ostajasta ajaa karille siksi, että ajelee vanhan veneen syvyystiedoilla. Ei tunnu uskottavalta.
Taas kerran epäiltiin, että plotteri on osallinen karilleajoissa. Hemmon mukaan ihmisten ei pidä katsoa plotteriin, jossa on syvyystiedot vaan kurkistella laidan yli näkyykö pohja. Vaikka oma syväys on vain 1,5 m luokkaa, niin aika vaikea on nähdä eteen pohjaa niin, että erottaisi syvyyden ajoissa, varsinkaan aurinkoisella ilmalla. Mutta kaveri vaikutti tietävän asiansa, miten teillä muilla on, katsotteko syvyystiedot kartasta/plotterista vai laidan yli? - näin kävi mulle
Syvyys kurkkimalla kirjoitti:
Jos veneiden kasvanut syväys on aiheuttanut 35% kasvun karilleajoissa, niin venekannassa on tapahtunut valtava muutos vuoden aikana. Olisi muutenkin kiva tietää kuinka moni uuden veneen ostajasta ajaa karille siksi, että ajelee vanhan veneen syvyystiedoilla. Ei tunnu uskottavalta.
Taas kerran epäiltiin, että plotteri on osallinen karilleajoissa. Hemmon mukaan ihmisten ei pidä katsoa plotteriin, jossa on syvyystiedot vaan kurkistella laidan yli näkyykö pohja. Vaikka oma syväys on vain 1,5 m luokkaa, niin aika vaikea on nähdä eteen pohjaa niin, että erottaisi syvyyden ajoissa, varsinkaan aurinkoisella ilmalla. Mutta kaveri vaikutti tietävän asiansa, miten teillä muilla on, katsotteko syvyystiedot kartasta/plotterista vai laidan yli?Tarkoittanet kaverilla sitä norjalaisen artikkelin vakuutusmiestä, joka on aloitusviestin linkissä.
Kerronpa oman karilleajoni. Se tapahtui Ruotsin itärannikolla Västervikin eteläpuolen saaristossa heinäkuussa 5 v. sitten. Olin väylien ulkopuolella hakeutumassa yöksi ankkuriin. Kuuntelin juuri illan viimeistä merisäätä ja ajelin n. 4 kn vauhtia paikassa, jossa plotterin mukaan oli syvää ja vapaata vettä. Silloin jysähti ja vene kapusi ylöspäin kallistuen samalla. Siihen jäi. Plotterin mukaan olin tarkalleen 3.6 m syvyysnumeron kohdalla. Laidan yli kurkkiessa näkyikin laaja kivikko, oikein selvästi. Oli peilityyntä ja vesi oli kirkas. Ilta-aurinko oli juuri laskenut saarten taakse. Varmasti olisin ehtinyt panna koneen pakille, jos olisin tullut kurkkineeksi vettä enkä plotteria. Onneksi kolhut olivat pelkästään henkisiä. Venekin irtosi helposti, kun se kallistettiin spinnufallista hinaamalla. Vanhassa paperikartassani ei ollut syvyysmerkintää ko paikalla. Kyllä kivikkoja löytyy, vaikka niitä ei ole karttoihin merkitty! Muistelen että seilas.no:n sivuilla oli joskus maininta, että Norjan rannikoilla on yli 500 karttoihin merkitsemätöntä matalikkoa. Montakohan meillä? näin kävi mulle kirjoitti:
Tarkoittanet kaverilla sitä norjalaisen artikkelin vakuutusmiestä, joka on aloitusviestin linkissä.
Kerronpa oman karilleajoni. Se tapahtui Ruotsin itärannikolla Västervikin eteläpuolen saaristossa heinäkuussa 5 v. sitten. Olin väylien ulkopuolella hakeutumassa yöksi ankkuriin. Kuuntelin juuri illan viimeistä merisäätä ja ajelin n. 4 kn vauhtia paikassa, jossa plotterin mukaan oli syvää ja vapaata vettä. Silloin jysähti ja vene kapusi ylöspäin kallistuen samalla. Siihen jäi. Plotterin mukaan olin tarkalleen 3.6 m syvyysnumeron kohdalla. Laidan yli kurkkiessa näkyikin laaja kivikko, oikein selvästi. Oli peilityyntä ja vesi oli kirkas. Ilta-aurinko oli juuri laskenut saarten taakse. Varmasti olisin ehtinyt panna koneen pakille, jos olisin tullut kurkkineeksi vettä enkä plotteria. Onneksi kolhut olivat pelkästään henkisiä. Venekin irtosi helposti, kun se kallistettiin spinnufallista hinaamalla. Vanhassa paperikartassani ei ollut syvyysmerkintää ko paikalla. Kyllä kivikkoja löytyy, vaikka niitä ei ole karttoihin merkitty! Muistelen että seilas.no:n sivuilla oli joskus maininta, että Norjan rannikoilla on yli 500 karttoihin merkitsemätöntä matalikkoa. Montakohan meillä?Eihän nyt kukaan järkevä aja plotterilla väilien ulkopuolella. Kesäkuussa kävin hakemassa saarimökin myyntiin, sijainti noin metriäleveän salmen suulla. En ennen ollut käynyt kyseisessä salmessa, joten tarkistin paperisesta merikortista sisäänajosuunnan. Molemmilla puolilla oli vedealaisia kiviä, joten päätin ajosuunnan valmiiksi. Plotteri ei näyttänyt kumpaakaan kiveä.
Eli plotteri on kiva lisävaruste, mutta paperista merikorttia se ei korvaa millään tasolla (ellei sitten ole muutaman kymppitonnin maksava ammattilaismalli)!- yksinkertaista
Syvyys kurkkimalla kirjoitti:
Jos veneiden kasvanut syväys on aiheuttanut 35% kasvun karilleajoissa, niin venekannassa on tapahtunut valtava muutos vuoden aikana. Olisi muutenkin kiva tietää kuinka moni uuden veneen ostajasta ajaa karille siksi, että ajelee vanhan veneen syvyystiedoilla. Ei tunnu uskottavalta.
Taas kerran epäiltiin, että plotteri on osallinen karilleajoissa. Hemmon mukaan ihmisten ei pidä katsoa plotteriin, jossa on syvyystiedot vaan kurkistella laidan yli näkyykö pohja. Vaikka oma syväys on vain 1,5 m luokkaa, niin aika vaikea on nähdä eteen pohjaa niin, että erottaisi syvyyden ajoissa, varsinkaan aurinkoisella ilmalla. Mutta kaveri vaikutti tietävän asiansa, miten teillä muilla on, katsotteko syvyystiedot kartasta/plotterista vai laidan yli?En usko että ajaa vanhan syvyystiedoilla. Tiedostaa kovasti uuden veneen syvyystiedot. Mutta ajaa ulapalla syväksi luulemassaan paikassa jossa on oikeasti kivi.
Entisellä veneellä ei osunut, nyt kun piti ostaa 35-jalkainen 15-jalkaisen sijasta tulee törmäiltyä. - 3,6 m > alle 2 kts
näin kävi mulle kirjoitti:
Tarkoittanet kaverilla sitä norjalaisen artikkelin vakuutusmiestä, joka on aloitusviestin linkissä.
Kerronpa oman karilleajoni. Se tapahtui Ruotsin itärannikolla Västervikin eteläpuolen saaristossa heinäkuussa 5 v. sitten. Olin väylien ulkopuolella hakeutumassa yöksi ankkuriin. Kuuntelin juuri illan viimeistä merisäätä ja ajelin n. 4 kn vauhtia paikassa, jossa plotterin mukaan oli syvää ja vapaata vettä. Silloin jysähti ja vene kapusi ylöspäin kallistuen samalla. Siihen jäi. Plotterin mukaan olin tarkalleen 3.6 m syvyysnumeron kohdalla. Laidan yli kurkkiessa näkyikin laaja kivikko, oikein selvästi. Oli peilityyntä ja vesi oli kirkas. Ilta-aurinko oli juuri laskenut saarten taakse. Varmasti olisin ehtinyt panna koneen pakille, jos olisin tullut kurkkineeksi vettä enkä plotteria. Onneksi kolhut olivat pelkästään henkisiä. Venekin irtosi helposti, kun se kallistettiin spinnufallista hinaamalla. Vanhassa paperikartassani ei ollut syvyysmerkintää ko paikalla. Kyllä kivikkoja löytyy, vaikka niitä ei ole karttoihin merkitty! Muistelen että seilas.no:n sivuilla oli joskus maininta, että Norjan rannikoilla on yli 500 karttoihin merkitsemätöntä matalikkoa. Montakohan meillä?Vastoin välittäjän käsitystä, juuri plotterilla ajetaan väylien ulkopuolella. Enkä ole kertaakaan kivelle plotterin kanssa joutunut.
Mutta jos olettaa 3,6 m karttamerkinnän kohdalla olevan turvallisesti vettä, on epärealistisen optimisti. En ikinä menisi niin matalasta paikasta ilman paikallistietoa. Jos tietää, miten meri on luodattu, on päivänselvää, että merkitsemäätömiä kiviä todella riittää. Vasta nykyään käytössä oleva monikeilaluotaus tuottaa luotettavaa dataa. Ja itä vain pienelle osalle merialueita niiin Suomessa kuin Ruotsissakin. - trendi on selvä
yksinkertaista kirjoitti:
En usko että ajaa vanhan syvyystiedoilla. Tiedostaa kovasti uuden veneen syvyystiedot. Mutta ajaa ulapalla syväksi luulemassaan paikassa jossa on oikeasti kivi.
Entisellä veneellä ei osunut, nyt kun piti ostaa 35-jalkainen 15-jalkaisen sijasta tulee törmäiltyä.Näin, ja toinen on tietty se että jos purjehtii vähän isommalla kuin osaa, loppuu helposti kädet. Moottoriveneellä riski on se että ajetaan kovaa: hevosvoimia vesillä on vuosi vuodelta enemmän. Summa summarum: Samantasoinen harrastaja ajaa keskimäärin kovempaa ja syvemmällä kuin kymmenen tai kakskyt vuota sitten.
- väylien ulkopuolella
Välittäjä_LKV kirjoitti:
Eihän nyt kukaan järkevä aja plotterilla väilien ulkopuolella. Kesäkuussa kävin hakemassa saarimökin myyntiin, sijainti noin metriäleveän salmen suulla. En ennen ollut käynyt kyseisessä salmessa, joten tarkistin paperisesta merikortista sisäänajosuunnan. Molemmilla puolilla oli vedealaisia kiviä, joten päätin ajosuunnan valmiiksi. Plotteri ei näyttänyt kumpaakaan kiveä.
Eli plotteri on kiva lisävaruste, mutta paperista merikorttia se ei korvaa millään tasolla (ellei sitten ole muutaman kymppitonnin maksava ammattilaismalli)!Miten selostuksesi paperikartasta liittyi edelliseen viestiin? Siinä tapauksessahan paperikartassa oli vähemmän infiormaatiota kuin tuoreessa elektronisessa plotterikartassa!
"Eihän nyt kukaan järkevä aja plotterilla väylien ulkopuolella".
Minäpä käytän plotteria etenkin silloin (ja aina kaikua) näköhavaintojen apuvälineenä. Ilman gps-karttaplotteriako pitäisi tunnistaa mikä paperikartan luoto missäkin on ja miten lähellä kivikkoja olen? Höpöhöpö.
Aloitin saaristopurjehdukset ennen ensimmäistä satelliittia. Tiedän kyllä minkälaista navigointi on pelkän kartan ja kompassin avulla. Gps mullisti paikanmäärityksen. Sijainnin näyttävä elektroninen kartta oli seuraava suuri edistysaskel. Miksi saaristossa pitäisi liikkua ilman sen apua?
Tietenkin näköhavainnot , ns. eye-ball navigation, on aina se oleellisin. Juuri sitä yritin korostaa selostamalla karilleajoni, jossa laiminlöin tarkan näkötähystyksen keskittyessäni kuuntelemaan SMHI:n säätiedotusta. Juuri ennen kuin ajoin kyseiseen n. 20 m levyiseen salmeen, olin pannut vaihteen vapaalle ja vauhti oli ehtinyt pudota 5.5 solmusta n. 4 solmuun. Joku viisasteli, että on "epärealistinen optimisti", jos uskaltaa ajella 3.6 m syvyiseksi merkityistä paikoista väylien ulkopuolella. Onpa fiksua jälkiviisastelua!
Minun näkemykseni on erilainen. Kaikki luonnonsatamat ovat väylien ulkopuolella.
Osa luonnonsatamista on sellaisia, joita koskevat navigointiohjeet ja karttaluonnokset löytyvät veneilijöille tarkoitetuista opaskirjoista ( Norjan koko rannikon tunnetuimmat luonnonsatamat on ilmavalokuvattu tuoreiksi opaskirjoiksi. Suosittelen, jos purjehditte sinnepäin). Valtaosa ankkurointiin sopivista hienoista luonnonsatamista löytyy yhä itse tutkimalla, muiden purjehtijoiden vinkeistä tai vaikka sattumalta, kun illan pimetessä haluaakin nukkua mieluummin ankkurissa kuin jatkaa purjehtimista yön yli. Pohjakosketuksia tulee ennemmin tai myöhemmin. Siihen pitää varautua - veneen tulee olla sellainen, ettei se rikkoudu pikkujysäyksistä!
Paljon jää näkemättä ja kokematta, jos ajelee ainoastaan väyliä pitkin ja käyttää pelkkiä vierassatamia. Ehkä siinä on uutuuden viehätystä muutamiksi kausiksi? - realismia
väylien ulkopuolella kirjoitti:
Miten selostuksesi paperikartasta liittyi edelliseen viestiin? Siinä tapauksessahan paperikartassa oli vähemmän infiormaatiota kuin tuoreessa elektronisessa plotterikartassa!
"Eihän nyt kukaan järkevä aja plotterilla väylien ulkopuolella".
Minäpä käytän plotteria etenkin silloin (ja aina kaikua) näköhavaintojen apuvälineenä. Ilman gps-karttaplotteriako pitäisi tunnistaa mikä paperikartan luoto missäkin on ja miten lähellä kivikkoja olen? Höpöhöpö.
Aloitin saaristopurjehdukset ennen ensimmäistä satelliittia. Tiedän kyllä minkälaista navigointi on pelkän kartan ja kompassin avulla. Gps mullisti paikanmäärityksen. Sijainnin näyttävä elektroninen kartta oli seuraava suuri edistysaskel. Miksi saaristossa pitäisi liikkua ilman sen apua?
Tietenkin näköhavainnot , ns. eye-ball navigation, on aina se oleellisin. Juuri sitä yritin korostaa selostamalla karilleajoni, jossa laiminlöin tarkan näkötähystyksen keskittyessäni kuuntelemaan SMHI:n säätiedotusta. Juuri ennen kuin ajoin kyseiseen n. 20 m levyiseen salmeen, olin pannut vaihteen vapaalle ja vauhti oli ehtinyt pudota 5.5 solmusta n. 4 solmuun. Joku viisasteli, että on "epärealistinen optimisti", jos uskaltaa ajella 3.6 m syvyiseksi merkityistä paikoista väylien ulkopuolella. Onpa fiksua jälkiviisastelua!
Minun näkemykseni on erilainen. Kaikki luonnonsatamat ovat väylien ulkopuolella.
Osa luonnonsatamista on sellaisia, joita koskevat navigointiohjeet ja karttaluonnokset löytyvät veneilijöille tarkoitetuista opaskirjoista ( Norjan koko rannikon tunnetuimmat luonnonsatamat on ilmavalokuvattu tuoreiksi opaskirjoiksi. Suosittelen, jos purjehditte sinnepäin). Valtaosa ankkurointiin sopivista hienoista luonnonsatamista löytyy yhä itse tutkimalla, muiden purjehtijoiden vinkeistä tai vaikka sattumalta, kun illan pimetessä haluaakin nukkua mieluummin ankkurissa kuin jatkaa purjehtimista yön yli. Pohjakosketuksia tulee ennemmin tai myöhemmin. Siihen pitää varautua - veneen tulee olla sellainen, ettei se rikkoudu pikkujysäyksistä!
Paljon jää näkemättä ja kokematta, jos ajelee ainoastaan väyliä pitkin ja käyttää pelkkiä vierassatamia. Ehkä siinä on uutuuden viehätystä muutamiksi kausiksi?Jälkiviisasteluako? Jos tiedän, että missä hyvänsä karttaan merkitty 3,6 m, voi aivan yhtä hyvin olla 1,6 m, enkä siksi mene sellaisesta paikasta kuin hyvin suurta varovaisuutta noudattaen? Käytännössä kaikkein kolutuimpien alueiden ulkopuolella kaikki alle 10 m vedet ovat epäilyttäviä, eikä siihen vaikuta, onko syvyysmerkintä paperilla vai plotterin näytöllä. Siitä paikasta neljää solmua ajaminen oli epärealistista optimismia. Alle kahden solmun nopeudella ryömien olisin minäkin siitä voinut mennä.
väylien ulkopuolella kirjoitti:
Miten selostuksesi paperikartasta liittyi edelliseen viestiin? Siinä tapauksessahan paperikartassa oli vähemmän infiormaatiota kuin tuoreessa elektronisessa plotterikartassa!
"Eihän nyt kukaan järkevä aja plotterilla väylien ulkopuolella".
Minäpä käytän plotteria etenkin silloin (ja aina kaikua) näköhavaintojen apuvälineenä. Ilman gps-karttaplotteriako pitäisi tunnistaa mikä paperikartan luoto missäkin on ja miten lähellä kivikkoja olen? Höpöhöpö.
Aloitin saaristopurjehdukset ennen ensimmäistä satelliittia. Tiedän kyllä minkälaista navigointi on pelkän kartan ja kompassin avulla. Gps mullisti paikanmäärityksen. Sijainnin näyttävä elektroninen kartta oli seuraava suuri edistysaskel. Miksi saaristossa pitäisi liikkua ilman sen apua?
Tietenkin näköhavainnot , ns. eye-ball navigation, on aina se oleellisin. Juuri sitä yritin korostaa selostamalla karilleajoni, jossa laiminlöin tarkan näkötähystyksen keskittyessäni kuuntelemaan SMHI:n säätiedotusta. Juuri ennen kuin ajoin kyseiseen n. 20 m levyiseen salmeen, olin pannut vaihteen vapaalle ja vauhti oli ehtinyt pudota 5.5 solmusta n. 4 solmuun. Joku viisasteli, että on "epärealistinen optimisti", jos uskaltaa ajella 3.6 m syvyiseksi merkityistä paikoista väylien ulkopuolella. Onpa fiksua jälkiviisastelua!
Minun näkemykseni on erilainen. Kaikki luonnonsatamat ovat väylien ulkopuolella.
Osa luonnonsatamista on sellaisia, joita koskevat navigointiohjeet ja karttaluonnokset löytyvät veneilijöille tarkoitetuista opaskirjoista ( Norjan koko rannikon tunnetuimmat luonnonsatamat on ilmavalokuvattu tuoreiksi opaskirjoiksi. Suosittelen, jos purjehditte sinnepäin). Valtaosa ankkurointiin sopivista hienoista luonnonsatamista löytyy yhä itse tutkimalla, muiden purjehtijoiden vinkeistä tai vaikka sattumalta, kun illan pimetessä haluaakin nukkua mieluummin ankkurissa kuin jatkaa purjehtimista yön yli. Pohjakosketuksia tulee ennemmin tai myöhemmin. Siihen pitää varautua - veneen tulee olla sellainen, ettei se rikkoudu pikkujysäyksistä!
Paljon jää näkemättä ja kokematta, jos ajelee ainoastaan väyliä pitkin ja käyttää pelkkiä vierassatamia. Ehkä siinä on uutuuden viehätystä muutamiksi kausiksi?Mutta informaation määrä ja laatu ratkaisee, vai oletko eri mieltä?
Sitten tullaan plottereiden perusongelmaan, saatavissa oleva tieto on sellaisenaan siirretty karttasoftaan. Saatavissa oleva tieto taas tulee virallisista merikorteista. Eli parhaimmillaan päästään samaan tarkkuteen kun perinteisellä merikortilla. Entä jos oleellisia tietoja jääkin siirtämättä, kuten aikaisemmassa esimerkissäni kerroin, niin tarkkuus taas vähenee. Lisäksi pitäsi huomioida, ettei se väylän ulkopuolinen kivi välttämättä ole 10 metrin tarkkuudella juuri siinä mihin se on merkitty.
Eli plotteriveneilijä ajaa parhaassa tapauksessa yhtä hyvällä kartta-aineistolla kun merikorttiveneilijä, yleensä huonommalla. Lisäät sitten uskon plotterin paremmuuteen, niin kyllä kolisee....- "paikallistuntemus"
3,6 m > alle 2 kts kirjoitti:
Vastoin välittäjän käsitystä, juuri plotterilla ajetaan väylien ulkopuolella. Enkä ole kertaakaan kivelle plotterin kanssa joutunut.
Mutta jos olettaa 3,6 m karttamerkinnän kohdalla olevan turvallisesti vettä, on epärealistisen optimisti. En ikinä menisi niin matalasta paikasta ilman paikallistietoa. Jos tietää, miten meri on luodattu, on päivänselvää, että merkitsemäätömiä kiviä todella riittää. Vasta nykyään käytössä oleva monikeilaluotaus tuottaa luotettavaa dataa. Ja itä vain pienelle osalle merialueita niiin Suomessa kuin Ruotsissakin.Kyllä nyt on tullut haukkumisia, kun 20 m leveään salmessa oli plotterikartan mukaan 3,6 m syvää ja tuli ajettua yli 2 kn nopeutta. Itse epäilen, ettei ko salmea oltu luodattu ja syvyysmerkintä oli vahinko. Niitäkin varmaan sattuu.
"En ikinä menisi niin matalasta paikasta ilman paikallistietoa".
Miten oikeastaan liikutte saaristossa väylien ulkopuolella? Mikä on se syvyyslukema, jonka kohdalla ajelet yli 2 kn? Onko se 5m vai 10m?…Vai kuljetteko pelkästään mustaa viivaa pitkin?
Lauttasaaren edustalla oli 1980-luvun alussa viikkokisan rata, jonka reitti kulki Tiirasaaren ja Niittysaarten välistä. Paikallistuntemuksen mukaan siinä piti olla vapaata vettä ja karttaan oli merkitty syvyydeksi 5,5 m, vain yksi näkyvä luoto on salmen länsipäässä. Sen sai kiertää kummalta puolelta halusi.
Itsekin osallistuin kymmeniä kertoja viikkokisaan, kunnes spinnun kanssa vauhdikkaasti jysähdin kiveen keskellä salmea, vieläpä syvyysmerkinnän ensimmäisen vitosen kohdalla.
Tämä kivihavainto ilmoitettiin ja sen jälkeen karttoihin tulikin vedenalaisen kiven merkintä ja salmeen tuli useita viittoja. Se siitä paikallistuntemuksesta! - satans sten
"paikallistuntemus" kirjoitti:
Kyllä nyt on tullut haukkumisia, kun 20 m leveään salmessa oli plotterikartan mukaan 3,6 m syvää ja tuli ajettua yli 2 kn nopeutta. Itse epäilen, ettei ko salmea oltu luodattu ja syvyysmerkintä oli vahinko. Niitäkin varmaan sattuu.
"En ikinä menisi niin matalasta paikasta ilman paikallistietoa".
Miten oikeastaan liikutte saaristossa väylien ulkopuolella? Mikä on se syvyyslukema, jonka kohdalla ajelet yli 2 kn? Onko se 5m vai 10m?…Vai kuljetteko pelkästään mustaa viivaa pitkin?
Lauttasaaren edustalla oli 1980-luvun alussa viikkokisan rata, jonka reitti kulki Tiirasaaren ja Niittysaarten välistä. Paikallistuntemuksen mukaan siinä piti olla vapaata vettä ja karttaan oli merkitty syvyydeksi 5,5 m, vain yksi näkyvä luoto on salmen länsipäässä. Sen sai kiertää kummalta puolelta halusi.
Itsekin osallistuin kymmeniä kertoja viikkokisaan, kunnes spinnun kanssa vauhdikkaasti jysähdin kiveen keskellä salmea, vieläpä syvyysmerkinnän ensimmäisen vitosen kohdalla.
Tämä kivihavainto ilmoitettiin ja sen jälkeen karttoihin tulikin vedenalaisen kiven merkintä ja salmeen tuli useita viittoja. Se siitä paikallistuntemuksesta!Hiljentämättä >10 m, kaikua tarkkaan seuraten ja alle 4 kts nopeudella >5 m, ryömintävaihteella sitä matalammat. Yleensä väylän vierukset ovat hyvin köleillä harattua aluetta ja viittojen väärältä puolelta voi pienemmälläkin turvavälillä mennä. Sielläkin voi karttaan merkitty 4 m silti olla 2 m.
Kiviä todella löytyy vielä sellaisistakin paikoista, joita yleensä pidetään turvallisina. Vain paljon harvemmin kuin täysin tuntemattomista paikoista. Eikä se ikänsä fiskarilla liikkuneen paikallistieto ole minkään arvoista yli metrin syväyksellä liikkuvalle.
- turvallinen hevonen
Moottoriveneen hevosvoimilla ja nopeudella ei ole juurikaan yhteyttä. 20 hv pienvene menee kovempaa kuin 1000hv matkavene. Hevosvoimat ja veneen koko sen sijaan korreloivat paremmin, Isommassa veneessä on isompi kone jota sillä päästäisiin samalla tavalla eteenpäin.
Turvallisuuden kannalta iso vene on pientä parempi varmasti jokaisessa luokassa. Siksi hevosvoimien lisääntyminen on hyvä asia. - Kemi-Espoo
Itse löysin tänä kesänä 500 nm pituisella rannikkoretkellä vähintään kolme sellaista pintakiveä ja jopa pientä luotoa!, jotka näkyvät selvästi uusimmissa paperikartoissa mutta Navionicsin Gold kortti ei näytä kuin 1,5 m matalaa. Sekin informaatio näkyi vain zuumattaessa aivan kiinni alle 0,1 nm-150 yd asteikoille. Tällaisia kiviä oli mm. lähellä merikarviaa, Hangon läntisellä olevalla "oikoreitillä" kohti Padvan niemeä sekä Kustavin saaristossa. Yksi jopa aivan 2,5 m veneilyväylän vieressä. Ei plotterilla kannata lähteä alle 5 metrin syvyyskäyrille seikkailemaan ollenkaan.
- ajatus katkesi?
Niinpä. Kartat, joita plotterinkin kartat ovat, päivitetään. Olisi aika omituista, jos 10 vuotta vanhassa plotterin kartassa olisi tänään löydetty kivi.
Ymmärrätkö, mitä tarkoitan? - Kemi-Espoo
ajatus katkesi? kirjoitti:
Niinpä. Kartat, joita plotterinkin kartat ovat, päivitetään. Olisi aika omituista, jos 10 vuotta vanhassa plotterin kartassa olisi tänään löydetty kivi.
Ymmärrätkö, mitä tarkoitan?Plotterin kartta (Navionics) ostettu 2014 helmikuussa Motonetin verkkokaupasta, pari vuotta vahassa suomalaisessa paperikartassa kivi silti näkyy? Outoa todella!
- vaikea aikakäsite
Kemi-Espoo kirjoitti:
Plotterin kartta (Navionics) ostettu 2014 helmikuussa Motonetin verkkokaupasta, pari vuotta vahassa suomalaisessa paperikartassa kivi silti näkyy? Outoa todella!
Ostopäivämäärä ei kerro miltä päivältä aineisto on. Minäkin ostin eilen lautasen, joka oli valmistettu yli 100 vuotta sitten.
- 12+9
Uudella plotterilla, kun tulin sisään perämerellä Kalixin edustalla. Myötäistä tuulta 13 m/s ja väylä tulee matalikoiden välistä ja on niukasti merkitty ruotsalaisittain. Tosi sompailu oli, että juuri noilla navionicsin kartoilla Lowrancella osasi tulla oikeasta välistä. Pitää zoomata tosi lähelle, että luodot tulevat näkyviin. Silloin eteenpäin näyttämä jää riittämättömän lyhyeksi. En käsitä sitä, että maa ei näy maana, vaan matalana vetenä. Alueella on monta alle 3 metrin matalaa sekoittamassa. Pakko oli kaivaa paperikartta esille ja paikallistaa itsensä maisemanavigoinnilla. Varmasti on plotterit osa syy karille ajojen lisääntymiseen.
- Pitäs lailla kieltää
12+9 kirjoitti:
Uudella plotterilla, kun tulin sisään perämerellä Kalixin edustalla. Myötäistä tuulta 13 m/s ja väylä tulee matalikoiden välistä ja on niukasti merkitty ruotsalaisittain. Tosi sompailu oli, että juuri noilla navionicsin kartoilla Lowrancella osasi tulla oikeasta välistä. Pitää zoomata tosi lähelle, että luodot tulevat näkyviin. Silloin eteenpäin näyttämä jää riittämättömän lyhyeksi. En käsitä sitä, että maa ei näy maana, vaan matalana vetenä. Alueella on monta alle 3 metrin matalaa sekoittamassa. Pakko oli kaivaa paperikartta esille ja paikallistaa itsensä maisemanavigoinnilla. Varmasti on plotterit osa syy karille ajojen lisääntymiseen.
Ei kukaan järkevä ihminen käytä vektorikarttaa jossa kohteet piirretään vain jos ohjelmoija on niin päättänyt. Koskaan ei voi tietää mitä edessä oikeasti on, se riippuu tuntemattomasta algoritmista joka riippu monesta asetuksesta ja parametrista, muustakin kuin zoomaustasosta. Ainoa oikea on bittikartta, eli korkean resoluution kopio paperikartasta. Tällöin kohteet näkyy "aina", joskus tosin kärpäsenkakan kokoisena, mutta silloin sen voi suurentaa. Vektorikartassa et edes tiedä onko siellä mitään suurennettavaa ennen kuin suurennat. Täysin epä-intuitiivista ja vaarallista.
Pitäs lailla kieltää kirjoitti:
Ei kukaan järkevä ihminen käytä vektorikarttaa jossa kohteet piirretään vain jos ohjelmoija on niin päättänyt. Koskaan ei voi tietää mitä edessä oikeasti on, se riippuu tuntemattomasta algoritmista joka riippu monesta asetuksesta ja parametrista, muustakin kuin zoomaustasosta. Ainoa oikea on bittikartta, eli korkean resoluution kopio paperikartasta. Tällöin kohteet näkyy "aina", joskus tosin kärpäsenkakan kokoisena, mutta silloin sen voi suurentaa. Vektorikartassa et edes tiedä onko siellä mitään suurennettavaa ennen kuin suurennat. Täysin epä-intuitiivista ja vaarallista.
Bittikarttaa et voi suurentaa sen esimääritellyn resoluutiota suuremmaksi, vektorikartan voit suurentaa vaikka 500 m2 kokoiseksi. Eli ainakaan bittikarttoja (siis pixelikarttoja) ei veneillessä kannata käyttää.
Jotenkin tuntuu siltä, että plotteriuskovaisilta alkavat loppua argumentit kun plottereieden heikkoudet tuodaan esille. Ja sitten vielä vastataan väärillä perusteilla jossain paniikinomaisessa tilassa.- päinvastoin
Pitäs lailla kieltää kirjoitti:
Ei kukaan järkevä ihminen käytä vektorikarttaa jossa kohteet piirretään vain jos ohjelmoija on niin päättänyt. Koskaan ei voi tietää mitä edessä oikeasti on, se riippuu tuntemattomasta algoritmista joka riippu monesta asetuksesta ja parametrista, muustakin kuin zoomaustasosta. Ainoa oikea on bittikartta, eli korkean resoluution kopio paperikartasta. Tällöin kohteet näkyy "aina", joskus tosin kärpäsenkakan kokoisena, mutta silloin sen voi suurentaa. Vektorikartassa et edes tiedä onko siellä mitään suurennettavaa ennen kuin suurennat. Täysin epä-intuitiivista ja vaarallista.
Enpä ole tullut käyttäneeksi tabletissa olevaa Navionicsia navigointiin, joten osaa sanoa sen toimivuudesta siinä. Garminin plotterissa on tietenkin Garminin kartat, eikä niiden kanssa ole mitään ongelmia. Ja vektorikartta on kyllä ainoa käyttökelpoinen, rasterikarttaa pitää zoomata edestakaisin, jotta sitä voisi lukea plotterin pienellä ruudulla, ehkä ison läppärin ruutu voisi toimia.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Heikki Silvennoinen petti vaimoaan vuosien ajan
Viiden lapsen isä Heikki kehuu kirjassaan kuinka paljon on pettänyt vaimoaan vuosien varrella.1682861Miksi ihmeessä nainen seurustelit kanssani joskus
Olin ruma silloin ja nykyisin vielä rumempi En voi kuin miettiä että miksi Olitko vain rikki edellisestä suhteesta ja ha222031- 242016
Persut nimittivät kummeli-hahmon valtiosihteeriksi!
Persujen riveistä löytyi taas uusi törkyturpa valtiosihteeriksi! Jutun perusteella järjenjuoksu on kuin sketsihahmolla.891835Onko ministeri Juuso epäkelpo ministerin tehtäviensä hoitamiseen?
Eikö hänellä ole kompetenttia hoitaa sosiaali- ja terveysministetin toimialalle kuuluvia ministerin tehtäviä?691567Sakarjan kirjan 6. luku
Jolla korva on, se kuulkoon. Sain profetian 22.4.2023. Sen sisältö oli seuraava: Suomeen tulee nälänhätä niin, että se191313Avaa sydämesi mulle
❤ ❤❤ Tahdon pelkkää hyvää sulle Sillä ilmeisesti puhumalla Avoimesti välillämme Kaikki taas selviää Kerro kaikki, tahdo371222- 101211
Elia tulee vielä
Johannes Kastaja oli Elia, mutta Jeesus sanoi, että Elia tulee vielä. Malakian kirjan profetia Eliasta toteutuu kokonaan351193Nellietä Emmaa ja Amandaa stressaa
Ukkii minnuu Emmaa ja Amandaa stressaa ihan sikana joten voidaanko me koko kolmikko hypätä ukin kainaloon ja syleilyyn k91181