Mlloin syksy alkaa

Minua on häirinnut pitkään syksy-intoilijoiden(mm. radiotoimittajat) kiire päästä määrittelemään kesä loppuneeksi ja syksy alkaneeksi viimeistään elokuun 10. päivän paikkeilla ensimmäisen aamu-usvan nähtyään töihin tullessa.
Juuri silloin kun kesän keskipiste on vasta ylitetty ja kesästä on on oikeasti vielä puolet jäljellä.
Ja todellisuudessahan tuo kesän keskipiste on kutakuinkin elo-heinäkuun vaihteessa, vaihdellen hieman vuosittain kesäjakson pituuden mukaan.

Olemme saaneet nauttia "intiaanikesästä" syyskuun alussa ja säätyyppi näyttää vain jatkuvan kesäisenä. Joidenkin "syksyilijöiden" mielestä syksy on kuitenkin alkanut jo kuukausi sitten, vaikka intiaanikesänkin voi määritellä monella tavalla.
Miksikäs ei jatkuisi, sillä kesä loppuu fyysisesti vasta silloin, kun vuorokauden keskilämpötila laskee alle 10 asteen pysyvästi. Tämä ajankohta vaihtelee Etelä- ja Keski-Suomessa syyskuun lopun ja lokakuun alun välillä, jolloin syksy voi oikeasti vasta alkaa.
Kesä alkaa vastaavasti ja kevät loppuu, kun vuorokauden keskilämpötila nousee yli 10 asteen pysyvästi. Tämä ajankohta on yleensä toukokuun 25. pv paikkeilla Etelä- ja Keski- Suomessa. Lapissa mennään usein kesäkuun puolelle Toukokuun lopulla on siis yleensä samoja lämpötiloja kuin syyskuun lopussa.

Miksi ei voitaisi nauttia kesästä silloin, kun se oikeasti on vielä olemassa, kuten nyt, eikä kiirehdittäisi synkistelemään mielialoja 1-2 kk etuajassa syksyn puolelle.
Onko kysymyksessä ns. kansallinen piirre synkkyyteen ja kateuteen taipuvaisilla suomalaisilla päästä syksyilemään etuajassa, ettei vaan kukaan muukaan pääsisi nauttimaan kesästä silloin, kun sen parhaimmat ja kypsät puolet ovat kaikkialla ympärillämme esillä ja käytettävissä.

Onko kivempaa synkistellä syksystä heti, kun kesälomat ovat ohi ja koulut alkaneet, ettei tarvitsisi tuntea enempää surua ohi lipuvasta, mutta edelleen jatkuvasta kesästä, josta ei voi kunnolla enää nauttia arkielämän vuoksi ?
Luulisi täällä pohjoisessa olevan erityisen tärkeää, että kesä on ainakin itsensä mittainen eikä sitä lyhennettäisi asenteella ja mielialalla aiheettomasti ja ennenaikaisesti.