Tukala tilanne

Minulla olisi tällainen neuvo: Jos sinulla ei ole mitään toista ammattia mielessä, mitä haluaisit juuri nyt opiskella, niin älä missään nimessä lopeta koulua. Olet kuitenkin jo yli puolivälissä koulua ja vaikka se ei loppujen lopuksi tuntuisikaan omalta alalta, niin sinulla on kuitenkin jokin ammattitutkinto suoritettuna. Jos nyt jätät koulun kesken, niin mitä sitten tekisit? Hakisitko uuteen kouluun? Muutenkin jos haluat hakea uuteen kouluun, niin kannattaa olla edellisessä koulussa niin kauan, että uusi opiskelupaikka on varma. Sinulla saattaa olla nyt vain jokin tietty elämänvaihe menossa, joka laskee motivaatiota kouluun ja saa pohtimaan soveltuvuuttasi alalle, mutta mielesi voi muuttua. Käy koulu loppuun ja hanki töitä alalta ja katso sitten onko se sitä mitä haluat tehdä. Työharjottelut on muutenkin ihan paskoja aina, niin ei kannate niiden varaan laskea sitä tietoutta. Mutta tsemppiä sinulle =)

Älä lopeta, uuden paikan saaminen ei ole läpihuutojuttu. Tärkeintä elämäsi alulle on saada edes jotkut paperit ulos. Loppu järjestyy itsestään.

Kiitos paljon hyvästä ja kannusavasta vastauksesta! (Jos muilla kokemuksia/ideoita saa jakaa myös)

Mietin vain myös sitä, että miten ihmeessä saa töitä jos ei ole työkokemusta alalta opiskelun ajalta (muuta kuin harjoittelut)...?

Muutenkin kun olen jäljessä opinnoissa niin ahdistaa entistä enemmän. En tiedä myöskään milloin aloittaisin opinnäytetyönkin (muut luokalta aloittivat jo nyt syksyllä aikataulun mukaisesti) ja ei ole tällä hetkellä ketään kenen kanssa sen voisin tehdä. Myös kasaantuneet rästitehtävät ja pari uusintaa lisäävät stressiä entistä enemmän. Tunnen itseni tällä hetkellä kaikinpuolin erittäin epäonnistuneeksi. Mutta täytyypi katsoa että jos motivaatio nousisi ja saisi innostusta..

Tuotapa tuota...
Minulla on vastaavanlaista kokemusta, mutta minä opiskelin pelkästään vuoden ja sanottiin minulle niinikään jokapaikasta, että "älä missään nimessä lopeta koulua". Yksityiselämä oli niinikään sekaisin koulun takia.

Tuo lause jarrutti minua aiemmin lopettamasta koulua ja lisäksi kävin kuraattorin, 2:n psykologin kuin vastaavan opettajan kanssa pitkät keskustelut, mutta lopetin lopulta ja se oli aivan oikea ratkaisu minun kohdallani. Motivaatio oli 0, tunsin olevani väärällä alalla ja ko. alan työpaikat muutenkin vähenemään kovaa tahtia, Nyt helpottaa ja ei tarvitse stressaa miten saan tentit läpi jne.

Nuo ovat isoja päätöksiä, mutta ei kannata kulkea vaan porukan mukana laput silmillä ja ajatella, että mitä muut ajattelevat jossei valmistu, koska päätös jon vain ja ainoastaan sinun, että mitä haluat elämältäsi. Oletko selvittänyt miten alallesi ovat opiskelijat työllistyneet koulutuksen jälkeen ja mitkä ylipäätään on sen tulevaisuuden näkymät?

Listaa vaikka johonkin hyvät/ huonot puolet mitä tulee opiskeluusi, jos se selkeyttää, että mikä on järkevintä sinun tapaiksessasi. Tsemppiä oli päätöksesi mikä tahansa. Väärää päätöstä ei ole.

Töiden saaminen riippuu paljon alasta. Voisin melkein arvata, että opiskelet johonkin sote-alan ammattiin, koska jo kahden vuoden jälkeen kuulostaisi, että olet ollut useassa eri harjoittelussa. Voi tietysti myös olla, että olen väärässä. Itse aloin tekemään oman alan töitä vasta kolmannen vuoden jälkeen ja sitten oli enää melko vähän koulua jäljellä. Opitut asiat loksahtivat paikoilleen kunnolla vasta viimeisessä harjoittelussa ja sainkin sitten töitä viimeisen harjoittelun paikasta, vaikka muuta oman alan työkokemusta oli aika vähän.

Saman tapaista kokemusta on. Menin sitten Heselle sämpylöitä myymään. Vuoden kuluttua maittoi taas opiskelu ja harjoittelu omalle alalleni. Valmistun jouluksi. Uskon pääseväni heti töihin, jos en heti omalle alalleni, niin Heselle taas, kunnes se oikea paikka löytyy. Ja se löytyy varmasti.

On turhaa tuhlata voimiaan sen miettimiseen, huvittaako opiskelu ja työ. Parempi on käyttää nekin voimat opiskeluun ja aikanaan työhön. Tekee nimittäin mieli saada palkkaa, ja sitä ei miettimällä ala tulla.

Minunkaan mielestä ei välttämättä kannata jatkaa ihan pakottamalla opintoja jos tuntuu ettet todella jaksa tai ne ei kiinnosta. Aina kannattaa tarpeeksi yrittää mutta itseään ei kannata ajaa ihan loppuun tollasen takia varsinkin jos muukin elämä on solmussa. Kannattaa ehdottomasti tarpeeksi paljon keskustella opinto-ohjaajan ja /tai psykologin kanssa mahdollisuuksista. Itse en olisi aikoinaan selvinnyt tutkinnon suorittamisesta loppuun ilman koulupsykologin tukea.

Jos millään vain jaksat sekä kykenet niin käy tuo koulu loppuun! Voi hyvin olla että saat hyväksiluetuksi (?) Kursseja mahdollisesta seuraavasta opiskelupaikasta. En tiedä missä amkssa opiskelet, mutta itse aloitin tuossa kuukausi sitten ja ainakin meille kovasti mainostettiin että koulusta tarjotaan vaikka mitä apuja, kuten esim stressinhallintaryhmiä, psykologia, terkkaria ja opintoneuvojaa. Käytä ihmeessä hyväksi niitä jos on paha olla :( ymmärrän tuon että ahdistus kasvaa kun jää jälkeen ja tehtävät tuntuu kasaantuvan, mutta kannattaa varmaan tuon opintoneuvojan kanssa jutella mikä olisi kannattavin vaihtoehto ja järjestys tehdä rästitehtävät. Voithan tehdä listan itsekkin ja pohtia mitä voit aloittaa tekemään vaikka heti ja mihin tarvitset apua. Koulun lopetus tietysti tuntuu helpoimmalta tieltä, ja jos päädyt tähän niin toivon ettet jää katumaan päätöstäsi

Edelliseen kommenttiin sanoisin, että koulun lopetus ei välttämättä todellakaan ole helppo päätös (ainakaan kaikilla). Itse harkitsin sitä päätöstä n. 8 kk, että sain sen ratkaisun tehtyä, kun olin kaikki kivet kääntänyt ja ymmärsin, että se oli vain tehtävä kohdallani. Valvottuja öitä oli paljonkin tuon ratkaisun aikaan saamiseksi. Onneksi tiedän nyt, että se oli kuitenkin oikea ratkaisu. Hetken mielijohteesta en kuitenkaan kannusta ketään tekemään tuollaista päätöstä vaan harkiten ja mietittävä, että tuoko ko. alan opiskelu itselleen mitään hyvää ja onko ala sellainen missä tuntee olevansa kotonaan.

Voihan opinnot jättää vähäksi aikaa ja mennä jonnekin töihin ja jatkaa opiskelua nykyisessä tai toisessa opiskelupaikassa myöhemmin.

Lue tämä tosissaan vain jos olet sosiaali-ja terveysalan koulutuksessa.Muussa tapauksessa unohda tämä kirjoitus.Jos siis opiskelet sosiaali-ja terveysalaa ja sinusta on alkanut tuntua siltä että et halua valmistua alalle pakotiesi on uusi opiskelupaikka tai työpaikka.Jos jätät koulun kesken ennen kuin olet löytänyt uuden opiskelupaikan tai työpaikan sinulle voi käydä niin että jäät työvoimatoimiston "armoille".Ja maamme armas työvoimatoimisto tunnetusti PAKOTTAA kaikki sosiaali-ja terveysalan opinnot keskeyttäneet henkilöt takaisin jatkamaan alan tutkinnon loppuun.Mieti tarkkaan haluatko keskeyttää opintosi.Ja jos olet aivan varma että haluat keskeyttää,niin varmista siis "selustasi" uudella opiskelupaikalla tai työpaikalla.Sellainenkin riski on olemassa että joskus kaukana hamassa tulevaisuudessa jäät ihan toiselta alalta työttömäksi ja sitten viimeistään työkkäri pakottaa jatkamaan keskytyneet opinnot loppuun.Ehkäpä pääset helpommalla kun nyt vain jatkat opinnot loppuun?

Oma ehdotukseni on, että suorittaisit loppuun jo aloittamasi opinnot. Näin saisit tutkinnon. Ja katsot sen jälkeen, mikä on tilanne. Käyt ensin Hops-keskustelun oman ryhmänohjaajasi ja koulusi opinto-ohjaajan kanssa. Teette aikataulun ja suunnitelman, miten suoritat rästissä olevat opinnot? Saisitko apua vaikkapa verkkokursseista? Pari rästitenttiä ei 3,5 vuoden amk-opinnoissa paljoa hidasta.

Kouluttamaton tekee ikäviä ja matalapalkkaisia hanttihommia, kuten siivoojan ja myyjän työt. Jos et niihin nyt erityisesti hingu?

Opintojen uudelleen aloittaminen samalla tai toisella alalla voi olla vuosien kuluttua entistä työläämpää. Sinulle voi jäädä kesken jääneistä opinnoista kokemus, että olet huono oppija. Kun olet vienyt koulutuksen loppuun, on se myös työnhaussa osoitus sisukkuudestasi!