Vauhdin Maailma - Vuokko Ilola

en vastaa itselle ;)


Ja onko juuri muita kannanottoja olemassakaan kuin tämä:

Olen vanhoillislestadiolainen ja seurannut julkista keskustelua uskostani. Havahduin ruokakaupassa, kun puolituttu ihminen sanoitti huolensa, että olenko täysissä ruumiin ja sielun voimissa. Huolenpito lähimmäisestä on hyväksi – mutta keskustelua käydään nyt lestadiolaisnaisten omaa tahtoa ja uskoa aliarvioiden.

Keskustelusta on hävinnyt suhteellisuudentaju. Ymmärrän toki teemoja väsymyksestä, ahdingosta ja vaikeista valinnoista. Kaikki nämä ovat asioita, joihin kuka tahansa äiti voi törmätä. Vaikeuksien käsittelemiseen tarvitaan ennen kaikkea turvallisia ihmissuhteita. Vaikeissa eettisissä tilanteissa ei tarvita ylemmyyttä ja halveksuntaa, jotka välittyvät lääkäri Pirkko Kiviluodon mielipidekirjoituksesta (HS 9. 9.).

Olen käyttänyt täydessä ymmärryksessä Kiviluodon mainitsemia oikeuksia: valinnut itselleni rakkaan puolison, jättänyt käyttämättä ehkäisyä ja kiitollisuudella ottanut syntyvät lapset omakseni. Jokainen ihminen tarvitsee vakaumuksen kannalta vaikeassa eettisessä tilanteessa kunnioittavaa ja ystävällistä kohtelua. Valitsemisen vaikeutta ja vastuuta meistä kukaan ei pääse pakoon.

Äidinkin elämä on tärkeä ja suojelemisen arvoinen. Vaikeassa tilanteessa vanhoillislestadiolaiset naiset luottavat asiantuntijoiden viisauteen ja siihen, että he kunnioittavat arvomaailmaamme.

Olen tehnyt valintoja henkilökohtaisen uskon ohjaamana; en sattumalta tai ulkoa päin ohjattuna. Olen sitoutunut elinikäiseen avioliittoon ja ottanut lahjana vastaan seitsemän lasta. Terveenä tässä ei ole ollut mitään ylivoimaista, vaikka valinta on vaatinutkin työtä ja joustavuutta.

Suurperheen äitiys esitetään mediassa mahdottomana tehtävänä. Usein unohdetaan, miten luonnollinen osa elämää lapsen saaminen on.

Isyys on ollut myös puolisolleni arvokas tehtävä. Olemme tukeutuneet kaikissa avioliittomme vaiheissa toisiimme, rakastaneet ja sitoutuneet perheeseemme. Olen elänyt todeksi uskoani. Vastasyntynyt lapsi sylissäni olen kokenut olevani lähellä Jumalaa.

Vanhoillislestadiolaisilla on samat yhteiskunnalliset oikeudet kuin kaikilla suomalaisilla. Oikeuksiin kuuluu vapaus päättää omasta perheestä ja vakaumuksesta. Velvollisuuksiin kuuluu hoitaa lapset hyvin ja rakastaen sekä kasvattaa uudesta sukupolvesta vastuuseen ja työhön kykenevä.

Olen sitoutunut tähän tehtävään ja toivon syvästi, että minulle annetaan elämisen ja uskomisen rauha.

Henna Oikarinen
äidinkielen ja kirjallisuuden
opettaja, Porvoo

Samat "uunot" siellä näkyy kommentoivat kuin täälläkin. Oisinko viisi kommentoijaa käynyt läpi, niin oli jo Valma luukka ja Heino Korpela tullut vastaan.

Joku sanoi että heitä on n. 100 yhteensä (vuokkolaisia) Itse epäilen ettei ole niin monta. Oisko kolmekymmentä ja kaikki siinä kirjassa.

Tämä oli ihan outo, mutta kopion tähän kun kuulostaa jotenkin "pääkaupungin vl-mieheltä"

Lea Keränen

14.09.2014 21:16

Hyvä Vuokko. Itse olen tämän kirjaan liittyvän kirjoittelun ja keskustelun äärellä miettinyt lähinnä tätä: Voi kunpa me ihmiset muistaisimme sen, että toisen kokemus ei tee tyhjäksi toisen kokemusta. Minun kokemukseni on minun kokemukseni. Se ei ole kenenkään muun kokemus. Minun kokemuksen ei muuta kenenkään toisen kokemusta epätodeksi. Minun kokemukseni perusteella ei voi yleistää asioita. Ja taas toisinpäin jonkun toisen kokemus ei muuta minun kokemustani epätodeksi. Jonkun toisen kokemus ei välttämättä sovellu yhtään minun kokemustani kummemmin yleistämisen perustaksi.

Siis hyväksytään se, että me ihmiset olemme erilaisia ja meillä on samoista asioista hyvin erilaisia kokemuksia. Mutta ei ohiteta eikä koiteta vaientaa toistemme kokemuksia vaan pyrkikäämme näkemään ja kuulemaan ja ennen kaikkea hyväksymään erilaisuus ja monimuotoisuus. Eikä niitä tarvitse laittaa minkäänlaiseen arvojärjestykseen…oikeellisuusjärjestykseen keskenään. Eikös meitä kehoiteta iloitsemaan iloitsevien kanssa ja itkemään itkevien kanssa…näkemään siis toisemme aidosti, kohtaamaan toisemme aidosti ja vielä osoittamaan empatiaakin. Siinä

Kun te luette noita blogeja, niin te samalla teette blogistista suositun, joka saa rajattomasti palstatilaa ja muuta media-aikaa. Olette osaltanne syyllisiä p.skan levittäjän suosioon. Hävetkää!!!!! Lopettakaa lblogistin ukeminen!

Aamen

Yleensä roska myy, nyt ei ! sorry :(

Olisi hyvä nähdä heidät vielä keskustelemassa tv:ssä vastassa voisi olla srk:n koko jorto-roikka, katsojaluvut

Olisi antanut seiska lehteen haastatelun, sehän on juorulehti ja olisivat maksaneet hyvin

## vastassa voisi olla srk:n koko jorto-roikka, katsojaluvut ##

SRK:n johto on niin avuton, että ei siitä mitään olisi tullut!

*mutta väitän että Vuokko valehtelee ja liioittelee*


Voiko sen selvemmin sanoa!

Nimimerkki: ”halfway” kirjoittaa: ”Vuokolla on tietty oikeutettukin motiivi liioitella kirjaprojektin kannalta. Niin minäkin tekisin jos kirjakauppa ei käy, tai epäilee ettei se käy, (niin kuin minä epäilen ;). En usko että motiivi on raha, vaan se on narsistinen. Ego huutaa Hoosiannaa!!”

Luin aloituksesi ja ihmettelin, että olet mukana Jumalan valtakunnan työssä! Ei aloituksesi vaikuta ollenkaan uskovaisen kynästä lähteneeltä! Kirjoittelet epäilyksistäsi, etkä siitä mitä tiedät. Olet kuin Simeon noita: Ap.t. 8:20. ”Vaan Pietari sanoi hänelle: sinun rahas olkoon sinun kanssas kadotuksessa, että Jumalan lahjan luulet rahoilla ostettavan.
21. Ei sinulla ole osaa eikä arpaa tässä sanassa; sillä ei sinun sydämes ole oikia Jumalan edessä.
22. Sentähden tee parannus sinun pahuudestas, ja rukoile Jumalaa, että sydämes ajatukset sinulle anteeksi annettaisiin.
23. Sillä minä näen sinun olevan katkerassa sapessa ja vääryyden solmussa.”

Rakas uskonsisareni, tule yrkälle ja pyydä sydämessäsi vallitsevaa tilaa anteeksi. Sanon sinulle, niin kuin Pietari sanoi Simon noidalle: ”sillä ei sinun sydämes ole oikia Jumalan edessä.
Sentähden tee parannus sinun pahuudestas, ja rukoile Jumalaa, että sydämes ajatukset sinulle anteeksi annettaisiin.”

Ai sinäkin olet uskovainen! Mikähän meidän tulevaisuus lopulta on, kun näyttää, että uskvaisissa on tekosellaisia. Kun nimimerkin takaa voi huudella, huutaa mitä sydämessä on. Jumala kuitenkin kuulee ja näkee sinne nimimerkin taakse.

Tuli epäilys, että et olekaan meitä Jumalan lapsijoukon uskovia, vaan olet hellari, sillä kukaan yrkällä ei tuommoisia puhu. Niin mutta siellä ei kylläkään voi puhua nimmarin suojasta.

En valitettavasti vielä ole mummo, mutta toiveita on, että pian olen. Jospa Jumala antaisi sinulle tunnon, että voisit käydä parannuksen askelille.

MIssä on asiallinen keskustelu Vuokon ja Ailan kirjasta??? Täällä huutelee sonnilauma aivan päättömiä. Ryhtiä edes vähän kirjoituksiin!

Vuokko on ihana ihminen ja kirjoittaa asiallisesti vanhoillislestadiolaisuudesta ja sen ongelmista. Kirjoituksissa suhtaudutaan kriittisen asiallisesti aiheisiin ilman mitään mustamaalausta ja haukkumista. Ne, jotka haukkuvat Vuokkoa siitä, ovat itse luoneet oman negatiivisen kuvan Vuokosta ja kirjoittavat sen kuvan mukaan. Mutta se on sitten kovin subjektiivista vailla mitään todellisuuspohjaa!

### Menehän ukko nukkumaan. ###

Näin meillä vanhoillislestadiolaisuudessa vastataan ja kirjoitetaan asiallisesti! Eiks oo hyvä!

>Usko, toivo ja raskaus -kirja on nostanut sellaisen kuohunnan vl-liikkeen pariin, etten olisi ikinä, en kuuna kullan valakiana uskonut sitä kirjoittaessamme niin käyvän.**
- noin
siis luki jossain kotimaan kolumnissa johon juuri törmäsin täällä olleen suoran linkin kautta.

Tämä on minun mielipide ja osittain arvaus, mutta väitän että Vuokko valehtelee ja liioittelee. Haiseeeeee ja näkyy läpi kaikesta toiminnasta, korvat heiluu ;)<

Itse taas ihmettelen miten tämän aiheen ympärille liittyy luulemista kuten aloittajankin pohdinnasta käy esille.

Todellisuushan on ja alan ihmiset ovat tienneet sen iät ajat, miten moni asia vaikuttaa ihmisen/ lapsen kehitykseen samalla tavalla. Esim. sotien jälkeinen työntäyteinen aika vei lapsilta vanhempien ajan. Aivan samalla tavalla kuin monen yrittäjän yritys vie lapselta ajan. Samoin alkoholi vie monelta lapselta vanhempien ajan. Samoin suurperheissä sisarukset. Tai ei välttämättä tarvitse olla edes suurperhe, niin joku lapsista voi kokokea itsensä ulkopuoliseksi johtuen äidin sylin puutteesta.

Moni ihminen ei edes ymmärrä, miten äidin vaikutussuhde on erittäin merkityksellinen lapsen / ihmisen kehityksessä. Tämä ainutkertainen suhde aktivoituu/ alkaa kehityjsensä jo vauvan ollessa kohdussa.
On täysin puppua ja luulemista, miten tämän suhteen voisi korvata isä tai sisarukset.
Vanhempien sisarusten osallistuminen nuormepien sisarustensa hoitoon suurperheissä ei korvaa tätä suhdetta. No, toki fyysinen hyvinvointi tulee hoidetuksi, mutta ei äiti suhdetta. Suhteen näivettyminen ilmenee juuri siinä, miten syliä vaille jäänyt lapsi jää tähän kiinni (kaipaamaan ylikorostetuksi) ja terve itsenäöistyminen vanhemmista häiriintyy.
Kun/ jos lapsi saa tyydytetyä sisäisesti tämän suhteen/ omaa tahtiaan , niin lapsi itsenäistyy askelettain itsenäiseksi ihmiseksi.
Näiden alueiden vaikutus näkyy vasta lapsen aikuisuudessa ja seurustelusuhteessa/ avioelämässä.

PS.

Asian viereen, mutta lähelle kuitenkin. Raamatussa ei liiemmin tunneta käsitettä anteeksi pyytäminen,- vaan ainoastaan koko painotus,- ajatellen ihmisen kehitystä on anteeksi antamisessa. Väitämpä, miten anteeksi pyytämisen odotus on lihallisuutta ja anteeksi antaminen Pyhästä Hengestä.

Pitäisikö kaikkien tehdä 20 lasta? Miten yhteiskunta pystyisi elättämään heidät?

A