Mitä tehdä pihapoliisille?

Ikkunassa seisomista tuskin pystyt mitenkään estämään niin kauan kun on kyse seisomisesta eikä seisottamisesta. Muuten riittänee varmaan että ehdottaa diplomaattisesti tyypin pitävän huolen vaan omista asioistaan.

Kerrostaloasumisessa (vai rivitalo) on hyvät ja huonot puolensa. Jos haluaa asua issekseen, pitää muuttaa omakotitaloon. Tai vohan tietnkin käytöksellään osittaa naapurille et ei kiinosta olla tekemisissä. Mtta toivon mukaan kohteliaasti.

Rivitalo varmaankin on pahin ajatellen naapurin kyttäämisiä ja niiden kanssa pärjäämistä. Rivitalossa on seurattavia vaan muutama, joten jokainen saa osakseen paljon enemmän kyseenalaista huomiota.

Myös omakotitaloalueillakin tahtoo naapurivälit tulehtua helposti mutta on kuitenkin yksityisin tapa asua.

"...ei ole 30 vuoteen ollut missään työssä. Ilmeisesti tukiaisilla on elellyt koko ajan."

Hyvin olet tietoinen muiden asioista;)

"Hän ei myöskään sitä mitenkään peittele."

Olisiko parempi jos hän tiirailisi verhojen raosta ?

Ikkunat on kalliilla rahalla rakennettu juuri ulos katselua varten.

Ainoa ratkaisu on ostaa mökki syvältä metsästä.

Semmosia ne joutilaat, eläkkeelläolevat miehet tuppaa olemaan.
kai se helpoin tapa on vilkaista kelloa, ja keksiä mitättömiä asioita, minne pitää välttämättä ehtiä.
Onko sillä suurta merkitystä, katsooko se verhonraosta vai poljottaako se kokovartalolla ikkunassa. Samat silmät sillä on kuitenkin.

Elä itse omaa elämääsi, älä jää tollaamaan kanssaan, ei se ole pakollista.

Mitä sinä mietit, mistä saa elatuksensa, vaikutat turhan uteliaalta.

Oisko hän yksinäinen,että sen takia haluaa jutella ja seurailla ihmisiä ikkunasta..

Ensinnäkin kyttääjälle pitää nostaa kättä aina pihalta päin kun näet hänet ikkunassa ja jos hän tuppautuu väkisin juttusille niin silloin kannattaa pistää parastaan ja puhua palturi niin paljon että ei itsekkään uskoisi omia tarinoitaan.

Työeläkkeestä puhuminen kannattaa myös ottaa puheeksi joka käänteessä ja kehua kuinka mukavaa on kun uskaltaa jättää ajopelinsä pihalle huoletta kun sitä vahditaan yötä päivää..Kyllä se siitä,kun mietiskelee ufomaisia kertomuksia ja alkaa kiertämään kaukaa pihalla..Hullun maineen kyllä voi siitä saada mutta myös ulkoisen ja sisäisen rauhan :)

Hän on yksinäinen wanhapoika. Ei se yksinäisyyskään oikeuta häiritsemään muita pihassa liikkuvia. Olen pihassa kävellyt hänen ohi vaan ja ainoastaan tervehtinyt. Kun niin tekee niin hän lähtee kävelemään siinä vieressä ja kertoo omia juttujaan.

Ikkunassa hän seisoo aivan ujostelematta että koko kroppa näkyy. Jos häntä tervehtisi aina ulkoa päin niin vois vaan innostua lisää ikkunassa pällistelemään.

"Vaikuttaa ylilataantuneelta ja yksinäis-uteliaalta pudasjärveläis mieheltä :)"

Tämä sattuu olemaan Savosta, puhuu vielä 30 vuoden jälkeen tyylipuhdasta savon murretta.

Pitäisikö olla tasapaksuu porukkaa ettei erota ketään toisistaan.

Asun kerrostalossa, jossa näitä juttusille tulevia pihakyttiä riittää. Paras on olla vain ystävällinen ei ne pahaa tahdo ovat vain yksinäisiä kaipaavat jännitystä ja juttuseuraa. Kovia he ovat myös keskenään riitelemään.

Eilen taloyhtiön kimppasaunassa yksi höppänä suuttui kun vastasin vain, joopati joo, kun hän välitti taas monennekohan kerran epäpuhtauksista saunassa ja osoitti "räkälimpistä" lattialla.

Kun hän lähti pukuhuoneeseen otin juuriharjan nurkasta ja kokeilin puhdistaa sitä maaliläikkää ei se siitä mihinkään lähtenyt ; )

Nämähän ovat varsin hyödyllisiä ja ihan harmittomia kavereita, ne näkevät ja kuulevat kaiken.

Vaihtaa puheenaihetta jos he alkavat liian henkilökohtaisia kyselemään ja höpöttää puuta heinää.

Tuskin hän huolehtii kenenkään asioista, on vain kiinnostunut mitä ympärillä tapahtuu, mitä pahaa siinä on? Jos elät ihmisten keskellä, on sinunkin aika tajuta, että kuulumisten vaihtaminen ja toisten ihmisten katseleminen on aivan tavallista. Kuinka moni kertoo nauttivansa siitä, että voi esim. terassilla istuskella ja kahvitella sekä katsella ihmisiä, ympäri maailmaa näin tehdään. Voi vain kuvitella, että junttisuomalainen pitää tuollaista toisten asioista huolehtimisena, huoh!

Meitä ihmisiä on monenlaisia, samoin kuin luonto olkaamme siitä kiitollisia.

Mikä teitä oikein vaivaa? Ei se voi olla kenenkään elämästä pois, jos vaihtaa muutaman ystävällisen sanan samassa pihapiirissä asuvan ihmisen kanssa, vaikka sitten päivittäin. Työssäkäyntien sun muiden asioiden utelut ovat ihan normaalia pikkupuhetta, jonka tarkoituksena on vain viivähtää hetkonen toisen ihmisen seurassa. Netin ansiosta isoveli tietää meistä melkein kaiken, mutta naapurin miehelle emme haluaisi kertoa edes sitä, missä käymme työssä. Ikään kuin se olisi salaisen agentin hommaa. Kyllä on kipeää. Järvi ei kulu soutamisesta, eikä ihminen katsomisesta.

Tiedättekö, miten yksinäinen ihminen reagoi, jos hänet torjutaan toistuvasti? Hän ahdistuu. Valmiiksi ahdistunut masentuu ja masentunut ei juttele enää mitään, vaan kävelee jonain päivänä junan alle tai tekee muuta lopullista. Ihminen on sosiaalinen eläin ja jatkuva torjuminen on siksi väkivaltaa. Tiedän pitkäkestoisen tapauksen, jossa ihmisen mielenterveys on järkkynyt juuri tuollaisen jatkuvan torjumisen vuoksi. Nykyisin hän keskustelee itsensä kanssa parvekkeella, pihalla, bussissa ja kaupungilla. Kovaan ääneen. Silti, vieläkin, kun hänen kanssaan edes hetken juttelee, hän normalisoituu silmin nähden, mutta vain siksi autuaaksi hetkeksi, kun on saanut kontaktin.

Ei helvetti, miten voikaan olla ihminen ihmiselle susi.

Tuntuipa pahalta lukea tuo aloittajan viesti...

Aina on neuvottu yksinäisiä menemään rohkeasti muiden juttusille, neuvottu puhumaan vähän yleisimmistä asioista joihin toisen on helppo kommentoida ilman syvällisyyksiä.
Mitä aloittaja haluaa heille neuvoa? Että huolehdi kuule vaan omista asioistas ja pysy poissa?
Tuot myös esiin hänen käyttämänsä savon murteen ja sain käsityksen, että asutte molemmat jossain ihan muuasla kuin Savossa. Eikö mieleesi tullut ettei hänellä ole nykyisessä, eikä ehkä enää siellä Savossakaan, ketään omaisia ja ystäviä, joiden kanssa seurustelu olisi luontevampaa kuin sinun kanssasi?

Sinä voit hallita keskustelua pitämällä puheet yleisöuontoisissa asioissa. Tuskinpa tuo naapurisi idiootti on.
Monilla on tapana katsella ikkunasta pihalle. Niin kauan kun sen katselun tekee kiikareitta ja avoimesti, pitäisi jokaisen olla tyytyväinen kun ei katselija loukkaa kenenkään yksityisyyttä vakoillen.
Pahalta tuntui, todellakin :(

Onko koskaan mieleesi juolahtanut että hänellä saattaa olla jokin vamma tai sairaus joka estää työssäkäynnin?

Miten tiedät hänen elävän tukiaisilla, jos hän onkin perinyt tai voittanut esim. lotossa?

Oletteko asuneet samassa talossa jo 30 vuotta, onko hän aina ollut yksinäinen?

Voi kun hän löytäisi jonkun ystävällisen ihmisen ystäväkseen.

"Aina on neuvottu yksinäisiä menemään rohkeasti muiden juttusille, neuvottu puhumaan vähän yleisimmistä asioista joihin toisen on helppo kommentoida ilman syvällisyyksiä."

Olen luuullut tähän saakka että jokainen saa ITSE valita seuransa? Eikö se enää niin olekaan?

Hän on useaan kertaan multa tiedustellut esim että mitä teen työkseni. Vaikka olen vaan tervehtimisen jälkeen kävellyt pois niin hän edelleen kyselee. Eikö hänen jo pitäisi tajuta, mitä tarkoitan?

Siis sitä mietin että pitäiskö seuraavalla kerralla sanoa suoraan, että älä puutu toisten asioihin? Tähän saakka en ole kärjistänyt vaan toiminut pehmeämmin.

"kerrot vaan olevasi epäsosiaalinen etkä tahdo jutella muiden kanssa"

Toki haluan jutella, mutta mielestäni henkilökohtaiset asiat ovat omia asioita, eikä kukaan fiksu sellaisia utele toiselta.
Ja vaikka olisinkin epäsosiaalinen, niin sekin on minun asiani, eikä muiden tarvitse siihen puuttua.

"kuitenkin kirjoitat ongelmastasi ( jonka taidat vain itse nähdä ongelmaksi) täällä yleisellä keskustelupalstalla, pitäen asiaa avauksen arvoisena? "

Yleisellä keskustelupalstalla oleviin kirjoituksiin EI OLE lukemispakkoa. SE joka lukee, niin on asiasta kiinnostunut ja näkee sen arvoisena.

Aloittaja ymmärrän pointtisi. Kuten kerroin taloyhtiössämme on paljon vanhoja osa jo dementoituneita, mutta myös ärhäkkäitä juorutätejä ja keskenään tappelevia vanhempia naisia.

Kuuntelen heidän juttujaan, asetan omat sanani varovaisesti en kerro omia asioitani muutoin kuin yleisellä tasolla.

Eilen kun kopistelin mattoja tuli ns. juorutäti juttusilleni ja kysyi, joko asuntonne on myyty. Kysyin kenen, no se sinun anoppisi. Kerroin, että minulla ei ole mitään tekemistä sen asunnon myynnin kanssa. Onpas poikasi hyötyvät joskus.

No, talläistä utelua. Joskus tekisi mieli sanoa suoraan, mutta livessä se ei onnistu niin hyvin kuin täällä palstoilla anonyymisti.

Olen sitä mieltä että kannattaisi melko heti sanoa aivan suoraan, se loppuisi siihen. Diplomaattisia keinoja käyttäen se sama nakertaminen vaan jatkuu. Ei kannata olla tässäkään asiassa liian kiltti.

Tarkoitan että sanoa kerran suoraan ja näpäkästi ja jatkaa sen jälkeen normaalisti vastaantullessa vaan tervehtien.

Toisin kuin joissain vastauksissa.Ymmärrän tilanteen hyvin..Jos Kyseessä ei ole mielisairas niin..Hyviin tapoihin ei kuulu kysellä mitä tekee työkseen tai mitään henkilökohtaisia asioita.On hyvin todennäköistä että hän myös kertoilee mielellään toisille naapurin asiat.Sellaista kutsuttiin ennen vanhaan juoruämmäksi.Ei kenenkään tarvi kuunnella jos es tahdo.Eikä kantaa vastuuta jos siitä masentuu kun naapuri ei kuuntele.häh..Tämä maailma on pahempi paikka aivan muista syistä kuin se että ei ole halukas jakamaan kaikkea naapurin kanssa..

"mitäkä mies", totta.
Ja tämän keskustelun aiheen idea on, että miten pärjätä tungettelevan ihmisen kanssa siten, että neutraalit välit säilyvät.
Naapureita ja sukulaisia ei valita, kuten valitaan esim aviopuoliso. Niiden kanssa on vaan osattava tulla toimeen - vaikeampienkin tapausten kanssa.

Alat sanomaan, että keität juuri riisipuuroa, pullat on uunissa, sinulle soittaa ihan pian eräs tuttava.
Eiköhän ala sujumaan.
Mikä pakko alkaa kenenkään koirankusetuspuuksi.
Sehän on lammasmaista.

Toisaalta, ei kaikkien viat ja vammat näy päällepäin.

"Alat sanomaan, että keität juuri riisipuuroa, pullat on uunissa, sinulle soittaa ihan pian eräs tuttava."

MIEHEN ei tarvitse tukeutua tekosyihin, vaan on kyettävä rehellisesti ja suoraan sanomaan asianlaita. Vaikka ehkä ensin vihastutaankin niin loppu viimeksi sellaista kunnioitetaan.

Ei nyt ihan vastaavaa mutta siihen verrattavaa kokemusta riittää kyllä, paljon pahemmastakin. Ainoa toimiva ratkaisu mielestäni on vaihtaa asumismuotoa.
Kas kun kaikkia ei saa diplomaattisestikkaan tajuamaan, ettei pidä liikaa huolehtia toisten asioista vaikka toiset asuisi kuten ei olisi olemassakaan. Ihmiset kun ovat sellaisia kuten ovat.
Omakotitalo jossain syrjäseudulla, vailla naapureita. No, onhan siinäkin se kaikesta valittava puoliso;( Mutta, jos yksinäinen ihminen, niin taivashan siellä odottaa:) Tai sitten supertaivas, jos....

Vain kyttä tietää asukkaista niin paljon kuin aloittaja!

"Vain kyttä tietää asukkaista niin paljon kuin aloittaja!"

Jaha, kääkkäkin on osunut paikalle :)

Ennen joku vanhempi ihminen sanoi "Älä kysy niin tyynni!", kun joku uteli jotain. Voit kokeilla.

Noista kulttuurieroista; (Etelä-) Pohjanmaalla on ihan tavallista kysellä missä toinen käy töissä tai mitä tekee ammatikseen eikä se ole salaista eikä liian uteliasta. Sitten karavaanarit eivät keskustele ammateista vaan kait sekatyömies ja akateeminen ovat vain karavaanareita.

"Kyllä sen useimmiten huomaa kuka haluaa että hänestä ollaan kiinnostunteita."

Ei kovin paljoa vaadi sosiaalista älyä huomata tuo. Kaikilla sitä vaan ei ole.