Persoonallisuushäiriön uhri??

"Läheisriippuvuudessa ja narsismissa on paljon samaa. Oikeastaan läheisriippuva haluaa samalla tavalla toisten huomiota ja ihailua, mutta se tapahtuu eri tavalla. Kun narsisti usein odottaa muiden ihailua ja huomiota ja näyttää myös halunsa, läheisriippuvainen saa toisten ihailun ja huomion palvelemalla heitä, olemalla heitä varten ja olemalla heidän kanssaan samaa mieltä, Malinen selittää."

http://www.mtv.fi/lifestyle/tunteet/artikkeli/tietokirjailija-laheisriippuvuudessa-ja-narsismissa-on-paljon-samaa/3194994

Jooh eli epävakaa persoonallisuushäiriö

oidipus-kompleks. ei sillä naisella vaan aloittajalla.

Tuohan on ihan normaalia toimintaa naiselta, ei muuta kuin ryömit takaisin hänen luo ;-) .

Rakkautesi on tavallaan omanlaatuinen narsisti ja sinä hänelle sopiva uhri, läheisriippuvainen. Hänellä sattuu olemaan tuo juuri sinuun sopiva koukku, ulkoinen ja sielullinen viehätyksen koukku, johon taipumuksesi haka tarttuu. Siedät ihan mitä vain että voit pitää hänet ja hän tietää sen, että koukku on luja.
Ei tuollainen mitään rakkautta ja tervettä ihmissuhdetta ole vaan sairaaloinen riippuvuus. Tiedät sen itsekin, mutta tunteesi on järjen yläpuolella. Ehkä tämä henkilö on oppinut manipuloimaan tuolla kaksijakoisuudellaan muita, koska se toimii. Hän huomaa että se on tapa kontrolloida ja hallita itseä ja elämää. Onnellinen ei kyllä hänkään ole.
Kyllä sinun pitäisi päästä tilanteesta ulos. Yleensä narsisti ei halua tosissaan muuttua. Läheisriippuvaiselle se on helpompi tie.

Oliko exäsi muuten aina hyvinkin kiltti?
Itse olen päässyt raivareista eroon, kun en enää suostunut tekemään pikkujuttuja muiden mieliksi, tai antanut muiden kohdella minua tavoilla, joista en sisimmissäni pitänyt. Huomautin aina nätisti, etten tykkää tästä tai tästä, tai halua lähteä sinne tai tänne. Silloin loppui raivarit. Ennen olin ihan vietävissä, enkä osannut vetää rajojani ja kaikki pienet vihat pakkautui sisälleni ja jossain vaiheessa purkautui silmittömänä raivona.
t. epävakaa diagnoosin saanut.

Olen ollut tekemisissä kolmen naisen kanssa, joilla on ollut diagnosoitu persoonallisuushäiriö ja kuulostaa niiiiiiiiin tutulta.

Kyse ei todellakaan ole narsistista, mutta narsistisia piirteitä liittyy näihin kaikkiin persoonallisuushäiriöihin tavalla tai toisella.

Miehen on tosi helppo ihastua ja rakastua naiseen, joka laskee suojuksensa nopeasti ja joka tuntuisi olevan liian nätti omaan tasoon nähden. Välillä hän on liian hyvää ollakseen totta ja välillä on täysi helvetti irrallaan. Rajaton ihminen on aika usein jotain ihan käsittämätöntä, mitä tulee intiimipuoleen ja sekin on tosi koukuttavaa, on tosi vaikea palata sillä saralla rajojen maailmaan.

Vaikka teot ja puheet ovat "isoja", niin oikeasti nämä ihmiset eivät kykene rakastamaan ketään, ei edes omia lapsiaan, vaikka uskottelevat tämän jopa itselleen. Muut ihmiset ovat nappuloita heidän mielikuvituspelissään ja he ovat mielessään arvottaneet ihmiset eri rooleihin.

Vai että persoonallisuushäiriön _uhri_ ?!? Tuo että nimität itseäsi uhriksi kertoo jo aika paljon omasta häiriintyneisyydestäsi. Siitä naisesta on ulkopuolisen mahdotonta sanoa mitään, koska kertomuksesi on vääristynyt.

Ainakin sulla itselläsi on enemmän tai vähemmän riippuvainen persoonallisuus. Mutta onko jollakin täydellinen persoonallisuus? EI.

Kuulostatpa itsekin "dghgkjhl" erikoiselta. Et taida tietää koko persoonallisuushäiriöstä mitään, jos luulet että muut ihmiset merkkaavat epävakaille vaan jotain pelinappuloita. Päinvastoin, epävakaiden suurimpia pelkoja on hylätyksi tulemisen pelko.

Ja tuohon seksiasiaan, kuulostat siltä, että hyväksikäytit ihmisen sairautta.

Se miksi liikun näillä sivuilla on se, että en itsekkään ole "ongelmaton", vaikka ainoa diagnoosi onkin ollut keskivaikea masennus. Se syy miksi olen päätynyt tällaisten ihmisten kanssa yhteen varmaan suurelta osalta johtuu siitä, että sairaat hakeutuvat helposti toistensa luokse.
Kaikki ihmissuhteeni on olleet sairaita tavalla toisella ja vaikka vain näillä kolmella on ollut diagnosoitu, niin myös muilla on ollut "jotain".
- Yksi pesunkestävä narsisti (Terapeuttini oli tätä mieltä)
- Kolme diagnosoitua (jotka laitoin tähän)
- Kolme ihmistä, jotka ovat vähintäänkin läheisriippuvaisia

Omalla äidilläni on pahoja mielenterveysongelmia ja hän sairastutti aika tehokkaasti kaikki meidät lapset. Se on kai se perimmäinen syy, miksi päädyn näiden ihmisten pauloihin... ja tasapainoiset naiset ei vain kiinnosta,

Hylätyksi tulemisen pelko :)
TIEDÄN!!!
Itse roikun suhteessa narsistin kanssa yli vuosikymmenen ja siedin kaiken, ettei toinen vain jätä minua. En voinut edes sietää häntä, mutta en pystynyt päästämään irtikään. Itse asiassa kaikki ihmissuhteeni noudattaa samaa kaavaa... En edes pidä ihmisestä, mutta alan ostaa hyväksyntää ja jos saan vastakaikua, niin alan pelätä että hän jättää minut ja lasken kaikki suojukseni ja olen valmis melkein myöntymään mihin tahansa.

Nyt terapioiden jälkeen olen ymmärtänyt, etten oikeasti ole rakastanut heistä ketään, vaikka uskottelin näin itselleni silloin ja olin valmis tekemään kaikkeni "elämäni rakkauksien" takia.
Olen huomannut saman myös muilla...Itse en ainakaan tiedä yhtään tapausta, jossa näistä jollain tavalla ylipäässyt olisi enää sen jälkeen kokenut, että olisi oikeasti rakastanut ketään aikaisemman "mielikuvitusmaailmansa" henkilöä.

Vasta nyt minulla on jonkinlainen käsitys siitä, mitä oikea rakkaus on.
...vaikka olenkin valinnut yksinelämisen, sillä en enää koskaan halua kokea sitä helvettiä, missä elin kaikki varhaisemmat vuoteni.

Ap kirjoitelmineen on kyllä oikea malliesimerkki siitä miten yksilön ajatusmaailma nyrjähtää aivan omituiseksi, kun ramppaa kaikenlaisilla terapiaistunnoilla ja nielee kaiken psykiatrisen hömpän sisäänsä kyseenalaistamatta näitä laisinkaan.

Joo ja joo.. kuvittelevatko ihmiset aina ongelmiensa ja huoliensa kanssa olevansa ainoat kovia kokeneita ja väärinymmärrettyjä? Tuon kovan ja ankean elämän vuoksi voidaankin LUOVUTTAA ja kääriytyä sairauden viittaan?

Käsitteet kuin eteenpäin pyrkiminen, itsensä kehittäminen, terveelliset elintavat, elämästään vastuunotto, anteeksianto ja ymmärrys ovat mahdottomia käsitteitä?

Onhan taas varsinainen mato-ongen pohjakosketus tuokin vuodatus. Missä ap oma vastuu elämästään? Ei sinua kukaan ulkopuolinen taioillaan tule onnelliseksi tekemään. Se kaikki lähtee ihmisestä itsestään. Ja tämäkin ettei pysty toisesta päästämään irti?? Mitä ihmettä tuokin tarkoittaa? Eihän kenenkään onnellisuus voi olla kiinni toisesta ihmiesta ja hänen sanoistaan, teoistaan tai tekemättä jättämisistä?

Sairaus? Edelleenkin voiko mieli sairastua? Tietenkin pään saa sekaisin vetämällä kaikenlaisia trendikkäitä psyykelääkeittä ja sehän onkin nykypäivänä = vastuunottaminen elämästä, kun on sairaudentuntoinen.

Eläminen ei ole mitään rakettitiedettä, täällä pärjää kun osaa käyttää arkijärkeä.

Hienoin oivallus jonka olen itse kokenut on: Kohtuus kaikessa.