Vai turvaako? Pitkään ollaan käyty kiivasta keskustelua lain uudistamisesta. Keskustelua käyvät politikot ja järjestöt. Vanhempien ajatukset ja mielipteet jäävät pedagogisen ryminän jalkoihin. Olisi kiva kuulla mielipiteitä vanhemmilta, uudesta lakiesityksestä ja miten mielestänne sen sisältävät uudistukset turvaisivat paremmin alle kolmevuotiaiden laadukkaan hoidon päiväkodeissa.
Miten uusi varhaiskasvatuslaki turvaa laadukkaan hoidon?
ehkä apua
36
365
Vastaukset
- ehkä apua
Siltä se siis näyttää että koko keskustelu tuntuu olevan kaukana vanhempien ajatuksista. Varhaiskasvatuslain sisältö on varmaankin jäänyt vanhemmille epäselväksi. Ehkä vastuu lasten päivähoidosta ja sen laadusta nähdään todella kuuluvan politikoille ja kasvatustieteilijöille? Sitten ollaan vaan tyytyväisiä tai tyytymättömiä ilman tunnetta siitä että vanhempana on ajantasalla lapsen arjen ja kehitykseen vaikuttavien asioiden kohdalla. Olisko niin etteivät vanhemmat enää koe että vastuu lapsen hyvinvoinnista on viimekädessä heillä?
- Tytön äiti
Äitinä ajattelen niin että, alle kolmivuotiaani ei tarvitse mitään pedagogista varhaiskasvatusta. Normaalia terveellä maalaisjärjellä kasvatusta tarvitsee.
Turha hienostelu ja sanahelinä pois lasten hoidosta ja keskitytään olennaiseen, eli lapseen itseensä ja lapsen tarpeisiin.
Alle kolmivuotias ei tarvitse aamuhetkiä, ei matemaattisia- sun muita orientaatioita, vaan hän tarvitsee LAADUKASTA perushoitoa.
Eli ulkoilua, lepoa, ravintoa ja turvallisen aikuisen läsnäoloa. Aikuisen joka opastaa häntä päivä aikana. Vie vessaan, katsoo ettei satuta itseään, antaa leikkiä, lohduttaa, katsoo että lapseni syö, lepää ja on toisten kanssa kunnolla. Auttaa selvittämään konfliktit ja tekee lapseni kanssa hänen ikäänsä sopivia aktiviteetteja.
Haluaisin että lapseni päiväkodissa ja lapseni ryhmässä olisi tarvittava määrä aikuisia, joilla on sydäntä lastenhoitoon, sitä maisterin diplomia ei välttämättä tarvita.
Kyllä sitä pedagogiikkaa sitten 6 vuoden jälkeen tulee riittävästi.- ehkä apua
Eli onko Sinulla käsitystä siitä miten uudessa lakiesityksessä kuvaamasi hoito turvataan paremmin kuin nykyisessä laissa?
Suurimmat ongelmat alle kolmevuotiaiden hoidossa liittyvät juuri puutteisiin tässä turvallisessa perushoidossa. Esim.
Harvassa päiväkodissa 12 lapsen kiinteitä alle kolmevuotiaiden ryhmiä. Alle kolmevuotiaita sekoitetaan usein ns. sisarusryhmiin joissa saattaa olla jopa 21 lasta myös ylisuuret taaperoryhmät tavallisia.
Taaperoilla harvoin kiinteitä hoitaja suhteita koska päiväkodin sisällä voidaan pallotella hoitajia kun vajaa henkilöstö muissa ryhmissä.
Tutkimukset osoittavat kiistatta että taaperoikäinen sietää huonosti isoja hoitoryhmiä ja turvallisuuden kannalta läheinen tuttu aikuinen on a ja. o.
Pyrkiikö uusi laki saamaan muutosta tähän hälyttävään tilanteeseen? Laissa puhutaan pienempien ryhmien tärkeydestä mutta tuntuu taas että isommat lapset ja pedagogiset prosessit vieneet kaiken huomion! Miksi taaperot unohdetaan?Ilman hyvää alkua ei se varhaiskasvatuskaan onnistu vaikka kuinka koulutettua porukkaa! - Tytön äiti
ehkä apua kirjoitti:
Eli onko Sinulla käsitystä siitä miten uudessa lakiesityksessä kuvaamasi hoito turvataan paremmin kuin nykyisessä laissa?
Suurimmat ongelmat alle kolmevuotiaiden hoidossa liittyvät juuri puutteisiin tässä turvallisessa perushoidossa. Esim.
Harvassa päiväkodissa 12 lapsen kiinteitä alle kolmevuotiaiden ryhmiä. Alle kolmevuotiaita sekoitetaan usein ns. sisarusryhmiin joissa saattaa olla jopa 21 lasta myös ylisuuret taaperoryhmät tavallisia.
Taaperoilla harvoin kiinteitä hoitaja suhteita koska päiväkodin sisällä voidaan pallotella hoitajia kun vajaa henkilöstö muissa ryhmissä.
Tutkimukset osoittavat kiistatta että taaperoikäinen sietää huonosti isoja hoitoryhmiä ja turvallisuuden kannalta läheinen tuttu aikuinen on a ja. o.
Pyrkiikö uusi laki saamaan muutosta tähän hälyttävään tilanteeseen? Laissa puhutaan pienempien ryhmien tärkeydestä mutta tuntuu taas että isommat lapset ja pedagogiset prosessit vieneet kaiken huomion! Miksi taaperot unohdetaan?Ilman hyvää alkua ei se varhaiskasvatuskaan onnistu vaikka kuinka koulutettua porukkaa!En tunne lakiehdotusta tarkasti sanasta sanaan. Mutta jos olen oikein ymmärtänyt niin, siinä ajetaan sitä että, päiväkoteihin pitää saada lisää korkeasti koulutettua hoitohenkilökuntaa.
Ajatuksena se että, näin saadaan laadukkaampaa pedagogista varhaiskasvatusta lapsille kuin tähän asti. Unhoon tulee jäämään lähihoitaja-päivähoitajat ja kursseja käyneet hoitajat, pitää olla vähintäänkin "kasvatustieteen maisteri", että osaa kasvattaa lapset tarpeeksi hyvin. Näin kärjistäen asia.
Eihän se maisterin paperi tee henkilöstä huonoa hoitajaa,mutta takaako se myöskään hyvää hoitoa? Itselläni oleva kokemus korkealle koulutetuista henkilöistä päiväkodissa on se ett, valitettavasti he ovat kauimpana aidosta ja läheisestä lähestymistavasta lapseen. Ovat kuivia ja nuivia kelloa tuijottavia nipottajia.
Pahoin pelkään että tällä uudistuksella ei saada lisä käsipareja yhtään, eli se päällimmäisin ongelma ryhmissä ei tule poistumaan. Vaan ehkä pahenee, koska korkealle koulutetummat ovat kalliimpia työntekijöitä. - Kun ei osata...
Tytön äiti kirjoitti:
En tunne lakiehdotusta tarkasti sanasta sanaan. Mutta jos olen oikein ymmärtänyt niin, siinä ajetaan sitä että, päiväkoteihin pitää saada lisää korkeasti koulutettua hoitohenkilökuntaa.
Ajatuksena se että, näin saadaan laadukkaampaa pedagogista varhaiskasvatusta lapsille kuin tähän asti. Unhoon tulee jäämään lähihoitaja-päivähoitajat ja kursseja käyneet hoitajat, pitää olla vähintäänkin "kasvatustieteen maisteri", että osaa kasvattaa lapset tarpeeksi hyvin. Näin kärjistäen asia.
Eihän se maisterin paperi tee henkilöstä huonoa hoitajaa,mutta takaako se myöskään hyvää hoitoa? Itselläni oleva kokemus korkealle koulutetuista henkilöistä päiväkodissa on se ett, valitettavasti he ovat kauimpana aidosta ja läheisestä lähestymistavasta lapseen. Ovat kuivia ja nuivia kelloa tuijottavia nipottajia.
Pahoin pelkään että tällä uudistuksella ei saada lisä käsipareja yhtään, eli se päällimmäisin ongelma ryhmissä ei tule poistumaan. Vaan ehkä pahenee, koska korkealle koulutetummat ovat kalliimpia työntekijöitä.Lähitulevaisuudessa päiväkotien lastenhoitajista suuri osa tulee eläkeikään ja Lastentarhanopettajaliitto ajaa voimakkaasti sitä, että tilalle palkattaisiin nimenomaan lastentarhanopettajia. Olen sitä mieltä, että heidän koulutukseen täytyisi lisätä rutkasti pienten lasten hoitoon liittyviä asioita. Nythän heille joutuu päiväkodeissa opettamaan suurinpiirtein kaiken esim. perushoitoon liittyvän. Tämän lto:t ovat itsekin myöntäneet. Monet eivät ole ollenkaan koulutuksen aikana edes harjoitelleet pienten ryhmissä.
- mmmmmmm1
Kun ei osata... kirjoitti:
Lähitulevaisuudessa päiväkotien lastenhoitajista suuri osa tulee eläkeikään ja Lastentarhanopettajaliitto ajaa voimakkaasti sitä, että tilalle palkattaisiin nimenomaan lastentarhanopettajia. Olen sitä mieltä, että heidän koulutukseen täytyisi lisätä rutkasti pienten lasten hoitoon liittyviä asioita. Nythän heille joutuu päiväkodeissa opettamaan suurinpiirtein kaiken esim. perushoitoon liittyvän. Tämän lto:t ovat itsekin myöntäneet. Monet eivät ole ollenkaan koulutuksen aikana edes harjoitelleet pienten ryhmissä.
Helsingissä käsittääkseni kaikki 3 harjoittelua on eri-ikäisten ryhmissä..
- ,,,
mmmmmmm1 kirjoitti:
Helsingissä käsittääkseni kaikki 3 harjoittelua on eri-ikäisten ryhmissä..
Ei riitä ei. Kun nyt todella ollaan tietoisia siitä kiten tärkeä pohja luodaan lapsen kehityksen. kolmena ensimmäisenä vuotena niin pitäisi myös ltojen koulutuksessa erikoistua juuri pienimpiin samalla tavalla kuin tähän saakka ltot keskittyneet isompien lasten pedagogiseen tukeen, jossa ovatkin taitavia ja asiantuntijoita. Jos ltot haluavat aseman ja johtajuuden pienten ryhmissä tulee heillä myös olla riittävä osaaminen tehtävään. Tämän osaamisen omaksuminen ei ole mitenkään yksinkertaista koska kyse on kehityspsykologian integroimisesta päiväkotityöhon ja käytäntöihin, syvemmän ymmärryksen kautta.
- ...
Ryhmäkokorajoitus tuskin menee laissa läpi. Etenkin alle kolmevuotiaiden kohdalla tällä on valtavan suuri merkitys. Pitäisi myös kieltää alle kolmevuotiaiden hoito isoissa sisarrusryhmissä. Uskon että todellisella rajoituksella ainoastaan pienten kohdalla olisi suuri merkitys laadun parantamisessa. En usko että korkeasti koulutettujen kasvattajien lisäämisellä on sama vaikutus. Nykyisellään jo varsin hyvin koulutettu porukka. Jos raha vähissä niin miksi ei satsata pieniin?
- ltoksi opiskeleva
Oletteko tietoisia siitä, että lakia valmistelemassa ei ole ollut varhaiskasvatuksen asiantuntijoita, kun ehkä muutama ja suurin osa väestä on ollut Tehyltä ja erilaisista ammattijärjestöistä ?
Toisin sanoen lakia on ollut valmistelemassa ne ihmiset, jotka ei tiedä mitään varhaiskasvatuksen pedagogisesta puolesta. Lisäksi tietty ammattijärjestöt ajavat omia etujaan.
Meillä on yliopistolla proffat ja tohtorit olleet ihmeissään siitä miten tällainen porukka on ylipäätään valittu suunnittelutyöhön. Lisäksi he toivovat, että lakiehdotus ei mene tällaisenaan läpi, sillä se on puuttellinen, eikä tuo tarvittavaa uudistusta.
Lisäksi vaka:n siirtäminen opetus- ja kultuuriministeriön alle ei ole tuonut mitään varsinaisia muutoksia, sillä ohjaus/suunnittelutyö on jätetty silti terveys ja sosiaaliviraston alle..- ,,,
Hienoa kuulla että todella ollaan tätä mieltä siellä yliopistossa. Näin sivusta seuraaja on kyllä ihmetellyt hommaa. Kuka ihme tämän porukan kokosi? Ei ollut myöskään yhtään lapsen kehityksen asiantuntijaa suunnittelemassa näin tärkeää lapsia ja perheitä koskettavaa tukea. Alle kolmevuotiaiden riittävän hyvä hoito päiväkodissa on asia josta kukaan, näin ennen vaaleja, ei halua puhua ja kuitenkin on tämä ikäryhmä todella hätää kärsimässä.
- ltoksi opiskeleva
,,, kirjoitti:
Hienoa kuulla että todella ollaan tätä mieltä siellä yliopistossa. Näin sivusta seuraaja on kyllä ihmetellyt hommaa. Kuka ihme tämän porukan kokosi? Ei ollut myöskään yhtään lapsen kehityksen asiantuntijaa suunnittelemassa näin tärkeää lapsia ja perheitä koskettavaa tukea. Alle kolmevuotiaiden riittävän hyvä hoito päiväkodissa on asia josta kukaan, näin ennen vaaleja, ei halua puhua ja kuitenkin on tämä ikäryhmä todella hätää kärsimässä.
Minusta alle kolmevuotiaiden paikka ei ole päiväkoti. Kaikki tutkimukset viittaavat siihen, että jos on pakko hoitoon viedä, niin mahdollisimman pieneen ryhmään, jossa hoitaja ei vaihdu, esim. perhepäivähoitajat.
Kyllä monesti sääliksi on käynyt niitä pikkusia, jotka on siellä 12 lapsen ryhmässä kakat housuissa ja räät naamalla, kun hoitajat juttelee keskenään.. Kukaan ei pidä sylissä, kun on nykyään sekin kielto työterveydestä, ja lapsia torutaan kovasti..
Ei nää ryhmät ole mun mielestä enää pitkään aikaan olleet lapsen kasvua ja kehitystä tukevia paikkoja. Lottovoitto on jos löytää ryhmän, missä pienistä oikeasti välitetään.. Sitäkin on niin vaikea havainnoida, koska jengi aina mairistelee vanhemmille ja antaa paremman kuvan koko systeemistä..
Pieni ei osaa välttämättä itse kertoa, mitä päivän aikana on tapahtunut.. Sekin vaikeuttaa oikeanlaisen kuvan saamista tilanteesta.
Tietty perhepäivähoitajissakin voi olla niitä psykoja ja väsyneitä työntekijöitä.. On se kyllä lottovoitto jos nykyään pienelle lapselle saa hyvää hoitoa.. - ,,,
ltoksi opiskeleva kirjoitti:
Minusta alle kolmevuotiaiden paikka ei ole päiväkoti. Kaikki tutkimukset viittaavat siihen, että jos on pakko hoitoon viedä, niin mahdollisimman pieneen ryhmään, jossa hoitaja ei vaihdu, esim. perhepäivähoitajat.
Kyllä monesti sääliksi on käynyt niitä pikkusia, jotka on siellä 12 lapsen ryhmässä kakat housuissa ja räät naamalla, kun hoitajat juttelee keskenään.. Kukaan ei pidä sylissä, kun on nykyään sekin kielto työterveydestä, ja lapsia torutaan kovasti..
Ei nää ryhmät ole mun mielestä enää pitkään aikaan olleet lapsen kasvua ja kehitystä tukevia paikkoja. Lottovoitto on jos löytää ryhmän, missä pienistä oikeasti välitetään.. Sitäkin on niin vaikea havainnoida, koska jengi aina mairistelee vanhemmille ja antaa paremman kuvan koko systeemistä..
Pieni ei osaa välttämättä itse kertoa, mitä päivän aikana on tapahtunut.. Sekin vaikeuttaa oikeanlaisen kuvan saamista tilanteesta.
Tietty perhepäivähoitajissakin voi olla niitä psykoja ja väsyneitä työntekijöitä.. On se kyllä lottovoitto jos nykyään pienelle lapselle saa hyvää hoitoa..Kerro nyt kun siellä lto ympyröissä pyörit. Miksi lastentarhanopettajien liitto ei tässä varhaiskasvatuslakikeskustelussa pidä enempää ääntä alle kolmevuotiaiden vaikeasta tilanteesta?Keskitytään vain ajamaan läpi kaikille 4-6vuotiaille kuuluvaa pedagogista varhaiskasvatusta, samalla kun tiedetään ettei ole todellakaan hyötyä korkeatasoisesta pedagogisesta varhaiskasvatuksesta jos taaperovaiheen kehitys rempallaan. Eihän taloakaan rakenneta ilman perustaa!
- ltoksi opiskeleva
,,, kirjoitti:
Kerro nyt kun siellä lto ympyröissä pyörit. Miksi lastentarhanopettajien liitto ei tässä varhaiskasvatuslakikeskustelussa pidä enempää ääntä alle kolmevuotiaiden vaikeasta tilanteesta?Keskitytään vain ajamaan läpi kaikille 4-6vuotiaille kuuluvaa pedagogista varhaiskasvatusta, samalla kun tiedetään ettei ole todellakaan hyötyä korkeatasoisesta pedagogisesta varhaiskasvatuksesta jos taaperovaiheen kehitys rempallaan. Eihän taloakaan rakenneta ilman perustaa!
En osaa asiaan varsinaisesti ottaa kantaa, kun en kuulu liittoon ainakaan vielä.
Sen mitä tiedän, niin ainakin liittoon kuuluvat asiantuntijat ovat kyllä pitäneet meteliä koko lain sopimattomuudesta nykyiseen tilanteeseen. http://www.lastentarha.fi/cs/ltol/Uutiset?&showOne=true&contentID=1408904206613 (Kuvassa meidän dosentti tenttaamassa eduskunnassa)
Voisin kuitenkin heittää arvion, sen mukaan mitä tiedän. Alle kolmivuotiaiden pedassa painottuu todella paljon hoito. Näin on vakan pedan historiassa on toimittu pitkän aikaa ja vasta nyt n. 14.vuoden sisään ollaan herätty siihen, että myös alle 3-v. ryhmissä pitäisi olla joku, joka toteuttaa pedaa lapsille. On kuitenkin selkeää, että alle kolmivuotiaiden ryhmissä painottuu edelleenkin enemmän hoito kuin peda, sillä nähdään, että se perushoito on tärkeintä tämän ikäisille, ihan kehityksenkin kannalta. Totta on se, että enemmän pedaa kuitenkin pitäisi tuoda alle 3v ryhmiin ja mielestäni nyt tämä lakialoite on ainakin osittain ottamassa siihen kantaa, kun kiristetään esim. sosionomien koulutusvaatimuksia vakan pedan suhteen. Eli käsittääkseni nykyistä sosionomi koulutusta tulisi täydentää lisää vakan opinnoilla sen jälkeen kun laki astuu voimaan.
Ja yleensähän nää somionomi-ltot on siellä pienten ryhmissä, joten jotain tällekkin tilanteelle laki on tekemässä. - ,,,
ltoksi opiskeleva kirjoitti:
En osaa asiaan varsinaisesti ottaa kantaa, kun en kuulu liittoon ainakaan vielä.
Sen mitä tiedän, niin ainakin liittoon kuuluvat asiantuntijat ovat kyllä pitäneet meteliä koko lain sopimattomuudesta nykyiseen tilanteeseen. http://www.lastentarha.fi/cs/ltol/Uutiset?&showOne=true&contentID=1408904206613 (Kuvassa meidän dosentti tenttaamassa eduskunnassa)
Voisin kuitenkin heittää arvion, sen mukaan mitä tiedän. Alle kolmivuotiaiden pedassa painottuu todella paljon hoito. Näin on vakan pedan historiassa on toimittu pitkän aikaa ja vasta nyt n. 14.vuoden sisään ollaan herätty siihen, että myös alle 3-v. ryhmissä pitäisi olla joku, joka toteuttaa pedaa lapsille. On kuitenkin selkeää, että alle kolmivuotiaiden ryhmissä painottuu edelleenkin enemmän hoito kuin peda, sillä nähdään, että se perushoito on tärkeintä tämän ikäisille, ihan kehityksenkin kannalta. Totta on se, että enemmän pedaa kuitenkin pitäisi tuoda alle 3v ryhmiin ja mielestäni nyt tämä lakialoite on ainakin osittain ottamassa siihen kantaa, kun kiristetään esim. sosionomien koulutusvaatimuksia vakan pedan suhteen. Eli käsittääkseni nykyistä sosionomi koulutusta tulisi täydentää lisää vakan opinnoilla sen jälkeen kun laki astuu voimaan.
Ja yleensähän nää somionomi-ltot on siellä pienten ryhmissä, joten jotain tällekkin tilanteelle laki on tekemässä.Kertoisitko vielä mitä silä "pedalla"ihan konkreettisesti tarkoitat alle kolmevuotiaiden päiväkotihoidossa.
- ltoksi opiskeleva
,,, kirjoitti:
Kertoisitko vielä mitä silä "pedalla"ihan konkreettisesti tarkoitat alle kolmevuotiaiden päiväkotihoidossa.
Sitä, että toiminta on tavoitteellista (suunnittelu VASUPEn, kuntavasun, ryhmävasun ja henk.koht.vasujen pohjalta, toiminta ja havainnointi, arviointi) ja se vastaa lapsen kehitystasoa, ja tukee lapsen kehitystä lähikehityksen vyöhykkeeltä eteenpäin.
Pienillä harjoitellaan kehitystason mukaisesti mm.
*sosiaalisia taitoja (ryhmässä toimiminen, lelujen ja leikkien jakaminen, kaverin oikea kohtelu, kaverin kanssa on mukavaa ect.),
*fyysisiä taitoja (tasapaino-, liikkumis- ja käsittelytaidot, kehon kuvan hahmotus, ruumiin osien hahmotus, karkea motoriset ja hieno motoriset toiminnot ect.), *kielellisiä taitoja (sanoitetaan toimintaa, sanoitetaan esineitä, kuvia, tavaroita, kehon osia, puhutaan lapsen kanssa, lorutellaan, lauletaan ect.),
*kognitiivisia taitoja (=ajattelun ja muistin kehitys, monet päivittäiset toiminnot tukee tätä mm. leikit, rutiinit, liikunta, itsensä ilmaisu esim. taiteessa, keskustelut lapsen kanssa, positiivinen kannustaminen ja rohkaisu ect.)
Pedassa siis tärkeää, että toiminta on TAVOITTEELLISTA ( = näitä ja näitä asioita tehdään siksi, koska se kehittää lapsella tätä ja tätä taitoa eteenpäin), muuten se vain on jotain toimintaa mitä nyt on kiva puuhata lasten kanssa.
Vastaako tämä edes jollain tasolla kysymykseesi ? Olen siis ensimmäisen vuoden opiskelija, joten en välttämättä osaa antaa tyhjentävää vastausta, jossa tosiaan tulisi ne kaikki tavoitteet.
- ,,,
Kiitos tästä, vähän selvittää. Kuulisin myös mielelläni siitä kuuluuko suhteen luominen lapseen ja tämän vanhempiin tavoitteelliseen toimintaanne ltoina?Jos niin miten se ilmenee työssänne taaperoiden ja heidän vanhempiensa kanssa? Mitkä ovat ne tavoitteelliset työkäytännät jotka tukevat näitä prosesseja? Olisin tosi kiitollinen vastauksesta:)
- ltoksi opiskeleva
Vanhemmista:
Tottakai ihan kaikissa ikäryhmissä keskusteleva ja vanhemmuutta tukeva/rinnalla kulkeva kasvatuskumppanuus on tavoitteena vuorovaikutuksessa.
Pienillä oleellisena on hoidon aloituksen porrastaminen n. kahden viikon sisään, jotta saadaan ns. pehmeä aloitus päiväkotielämään. Tänä aikana tutustutaan puolin ja toisin. Käydään myös aloituskeskustelu, jossa vanhemmat ja myös hoitaja (lapsen oma hoitaja, jos pkssa on tällainen käytäntö) saavat keskustella lapsen tavoista ja kehityksestä ja toiveista.
Tästä eteenpäin yhteyttä pidetään yllä päivittäisten kuulumisten kertomisella/ keskusteluilla ja vuosittain pidettävillä vasukeskusteluilla, jolloin käydään laajemmin läpi lapsen kehitystä ja edelleen vahvistettaan kasvatuskumppanuutta.
Lisäksi lapsen kasvua toivottavasti dokumentoidaan kasvunkansioon, jossa myös tuodaan esille lapsen kehitystä eri ikävaiheissa. Kansion saa viedä kesäksi kotiin, jos haluaa, jolloin voi yhdessä lapsen kanssa tarkastella valokuvia, piirroksia, taideteoksia, tarinoita ja tehtäviä, joita lapsi on tehnyt päiväkodissa. Kasvunkansiota voi mielestäni pitää yhtenä kasvatuskumppanuutta tukevana tekijänä, kun vanhempi saa konkreettista tietoa siitä, mitä lapsi on pkssa tehnyt.
Lapsesta:
Vuorovaikutus lapsen ja pkn henkilökunnan kesken on tärkein asia, mikä varhaiskasvatuksessa on. (Ilman vuorovaikutusta ollaan vain vieraita ihmisiä, jotka sattuu olemaan samassa paikassa.) Henkilökunnan tulee pyrkiä tekemään päivittäin alotteita vuorovaikutuksen syntymiseen lapsen kanssa ja pitää yllä saavutettua vuorovaikutusta. Tärkeää on katse, kosketus, puhe, puhuttelu, hassuttelu ect. Kaikki vuorovaikutussuhteet rakentaa lapsen identiteettiä ja sitä sosiaalista pääomaa, jolta elämään ponnistetaan. Hyvien vuorovaikutussuhteiden vaaliminen on siis todella tärkeää varhaiskasvatuksessa.
ps. en oo ollu koneella viime päivinä, ni en oo vastaillu heti.
- ,,,
Ltoksi opiskelevalle,
Harmi ettei Sinua enää kiinnostanut aiheen pohtiminen. Kun tämä viimeinen kysymys aika oleellinen ja kiinnostaisi varmasti vanhempia saada kuulla miten ltot näkevät vuorovaikutussuhteen merkityksen vanhempien ja lapsen kanssa ja miten työssään tähän panostavat, ihan konkreettisesti ja tavoitteellisesti. - ,,,
Niin "tottakai" on tavoitteena toimiva vuorovaikutus vanhempien kanssa, kuten on myös moni muu hyvältä kuulostava tavoite. Käytännössä tämän juuri taaperoikäisen lapsen vanhempien ja ns. kasvatuskumppanin kanssa toteutuu varsin huonosti koska ymmärtääkseni lto koulutuksessa ei vieläkään ymmäretä tosiasiaa että juuri läheinen suhde lapsen vanhempiin ei vain lapseen, on edellytys sille että alle kolmevuotias saa oikeanlaisen tuen kasvulleen koska taaperoikäisen kehitys tapahtuu vielä niin kiinteästi vanhempi-lapsisuhteessa. Eli päiväkodin kasvattaja TARVITSEE kiinteää yhteyttä taaperon vanhempiin ( pystyäkseen työnsä tekemään!) ja taaperon vanhemmat TARVITSEVAT kiinteää yhteyttä hoitajaan. Lto kaikesta koulutuksestaan huolimatta ei näe että tunnetasolla lapsen lähellä oleminen ja arjen jakaminen vanhempien kanssa on se mitä laadukas päiväkotihoito merkitsee taaperoikäisten kohdalla jos "pedalla"tarkoitetaan tavoitteellisia prosesseja ja työtapoja jotka tämän mahdollistavat niin silloin varmasti oikeilla jäljillä.
- Vanha lto
Onko oikeasti noin, että lto-koulutuksessa ei ymmärrettäisi vanhempien kanssa toimimisen tärkeyttä? Vai tarkoitatko, että työntekijällä ja lapsen vanhemmalla tulee olla läheiset tunnesiteet toisiinsa voidakseen hoitaa, kasvattaa ja opettaa "yhteistä" lasta. Oen jo vanha lto ja aivan varmasti koulutukseen kuului jo yli 30 vuotta sitten perheen merkityksen ymmärtäminen. Sen sijaan minusta ei edelleenkään tarvitse muodostaa "läheistä tunnesidettä" kenenkään asiakaslapsen vanhempiin.
- ,,,
Vanha lto kirjoitti:
Onko oikeasti noin, että lto-koulutuksessa ei ymmärrettäisi vanhempien kanssa toimimisen tärkeyttä? Vai tarkoitatko, että työntekijällä ja lapsen vanhemmalla tulee olla läheiset tunnesiteet toisiinsa voidakseen hoitaa, kasvattaa ja opettaa "yhteistä" lasta. Oen jo vanha lto ja aivan varmasti koulutukseen kuului jo yli 30 vuotta sitten perheen merkityksen ymmärtäminen. Sen sijaan minusta ei edelleenkään tarvitse muodostaa "läheistä tunnesidettä" kenenkään asiakaslapsen vanhempiin.
Tunneside ja tunneside, riippuu siitä mitä tällä tarkoitetaan. Lapsen kasvua ja omaa työtä tukeva tunneside merkitseen yhteisymmärrystä ja riittävää kanssakäymistä taaperon äidin kanssa että yhdessä pystytään näkemään ja ymmärtämään taaperon arki sekä kotona että päiväkodissa ja yhdessä miettimään mistä taaperolle apua.Tämä on sitä tunnesidettä joka auttaa parhaiten sekä lasta, vanhempia että hoitajaa. Tämä on se tunneside joka tavallisesti päiväkoyihoidosta puuttuu kun ei nähdä miten tärkeätä tämän rakentaminen ja ylläpitäminen on. Tämä on se tunneside jonka puute pienten hoidossa tekee päiväkotihoidosta alle kolmevuotiaalle niin huonon hoitovaihtoehdon.
- Vanha lto
,,, kirjoitti:
Tunneside ja tunneside, riippuu siitä mitä tällä tarkoitetaan. Lapsen kasvua ja omaa työtä tukeva tunneside merkitseen yhteisymmärrystä ja riittävää kanssakäymistä taaperon äidin kanssa että yhdessä pystytään näkemään ja ymmärtämään taaperon arki sekä kotona että päiväkodissa ja yhdessä miettimään mistä taaperolle apua.Tämä on sitä tunnesidettä joka auttaa parhaiten sekä lasta, vanhempia että hoitajaa. Tämä on se tunneside joka tavallisesti päiväkoyihoidosta puuttuu kun ei nähdä miten tärkeätä tämän rakentaminen ja ylläpitäminen on. Tämä on se tunneside jonka puute pienten hoidossa tekee päiväkotihoidosta alle kolmevuotiaalle niin huonon hoitovaihtoehdon.
No tuon minä kyllä allekirjoitan täysin! Paitsi että otan mukaan myös lapsen isän. Mutta että tätä asiaa ei lton koulutuksessa painotettaisi, sitä en usko.
- ,,,
Vanha lto kirjoitti:
No tuon minä kyllä allekirjoitan täysin! Paitsi että otan mukaan myös lapsen isän. Mutta että tätä asiaa ei lton koulutuksessa painotettaisi, sitä en usko.
Varmasti painotetaankin mutta on sitten aivan eri asia miten tämä toteutuu, Mitkä ovat ne päiväkodin työkäytännöt jotka mahdollistavat tämänkaltaisen yhteistyön?Ihan konkreettisesti.
- ltoksi opiskeleva
,,, kirjoitti:
Tunneside ja tunneside, riippuu siitä mitä tällä tarkoitetaan. Lapsen kasvua ja omaa työtä tukeva tunneside merkitseen yhteisymmärrystä ja riittävää kanssakäymistä taaperon äidin kanssa että yhdessä pystytään näkemään ja ymmärtämään taaperon arki sekä kotona että päiväkodissa ja yhdessä miettimään mistä taaperolle apua.Tämä on sitä tunnesidettä joka auttaa parhaiten sekä lasta, vanhempia että hoitajaa. Tämä on se tunneside joka tavallisesti päiväkoyihoidosta puuttuu kun ei nähdä miten tärkeätä tämän rakentaminen ja ylläpitäminen on. Tämä on se tunneside jonka puute pienten hoidossa tekee päiväkotihoidosta alle kolmevuotiaalle niin huonon hoitovaihtoehdon.
Koulutuksessa käydään läpi myös näitä aikuissuhteita; onhan ala ihmissuhteille rakentuva. Tosin koulutuksen painotus ei oo niissä, koska työn painotus on lapsissa.
Ainakin yhdessä uudessa tutkimuksessa, mitä oon lukenu, on painotettu sitä, että esim. alle 3v. lapsen narratiivisen leikkipedan jatkumo kodista pkseen ja toiste päin on tärkeää. Eli vanhempien on tärkeää tietää millaisia leikkejä lapsi on leikkinyt pkssa ja pkn on hyvä tietää mitä lapsi on leikkinyt kotona, jotta leikkien kerronnallinen luonne yhdistyisi (koti ja pk).
Ehkä kuitenkin ongelma on mun mielestä edelleen siinä, että ryhmät on liian suuret. Näin ollen lton tulisi tuntea 24 vanhempaa ja näiden 12 lasta ja yrittää luoda tunnesuhdetta näihin kaikkiin 36 henkilöön.. Mikä tuntuu hippasen vaikeelta projektilta.
Esim. perhepäivähoidossa tällainen molemminpuolisen positiivisen tunnesuhteen luominen on paljon helpompaa, kun lapsien ja aikuisten määrä on huomattavasti pienempi.
Suhteen luominen riippuu paljon monesta muustakin asiasta. Kuinka paljon eri osapuolilla on kiinnostusta, minkälaisia persoonia he on, minkälaiset sosiaaliset taidot on ect. Se on monimutkainen järjestelmä.
Samaa mieltä oon kyllä siinä, että jotain olisi ihan hyvä tehdä siinä, että vanhemmat kokisi, että kasvatuskumppanuus toimii ja tarkoituksenmukaista, eikä vaan sana helinää.
- ,,,
Eli tarvitaan työkäytännöt jotka tavoitteellisesti mahdollistavat toimivan kasvatuskumppanuussuhteen. Nämä käytännöt puuttuvat.
Tarvitaan riittävästi yhdessäoloa lapsen kanssa että ylipäänsä pystytään lapsesta vanhempien kanssa keskustelemaan ja yhdessä ymmärtämään kehitysaskelia ja niiden tukemista. Omahoitajakäytäntö jossa lapset jaetaan kasvatusvastuullisten kesken ei ilmeisesti ltoja mielytä, uskovat ilmeisesti että todella pystyvät hoitamaan yksin suhteet sekä lapsiin että vanhempiin. Lton tulisi olla ryhmän johtaja eikä pyrkiä tekemään kaikkea työtä.- ltoksi opiskelva
Lisäks päiväkodeissa on töissä aika paljon sellasta porukkaa, joilla ei oo vakan pedan koulutusta tai todella suppea sellanen. Lisäks siellä on myös paljon sellassia, jotka ei sovellu alalle, mutta ovat kuitenkin virassa. Näitä henkilöitä ei saa sieltä pois sitten millään. Tosin näitä on varmaan ihan joka alalla.
- ltoksi opiskeleva
Esitin tuon aikaisemman mielipiteeni käytännön kannalta vähän kärjistäen. Ei kyllä kukaan lto oo halunnu omia kaikkia lapsia "itselleen", vaan on käytössä tuo omahoitaja systeemi. (Kts alempi vastaus; kaikilla työntekijöillä ei oo kompetenssia ja koulutusta olla luomassa mitään järkevää kasvatuskumppannus suhdetta vanhempaan.)
Lto ei oo ryhmän johtaja, sitä ei oo määritelty silleen, vaan et kaikki on tasa-arvoisessa asemassa ja tehdään ryhmätyötä.
Se, että lto ois ryhmän johtaja tois kyllä paljon tasa-painoa kaikkeen toimintaan. Ilman selkeetä johtajuutta ei oo selkeetä päämäärää. Tää on mun mielipide.
Lto on tosin ryhmän pedagogiikasta pääasiallisesti vastaava henkilö.
- ,,,
Olen kanssasi aivan samaa mieltä siitä että jokaisessa ryhmässä, jos halutaan sen toimivan tulee olla johtaja. Lto soveltuu mielestäni tehtävään parhaiten mutta yhteiset ltosta riippumattomat kasvatukseen liittyvät linjaukset pitää olla selvät. Lto olisi sitten vastuussa siitä että ryhmässä toimitaan tavoitteellisesti nämä linjaukset huomioiden. Ltoa mielesteni tarvitaan tukemaan myös muita kasvatusvastuullisia ryhmässä. Pulma onkin varmaan nyt se että ltojen työn pääpaino ollut pedagogiassa kun taas lht tunnetasolla olleet lähempänä lapsia ja käyttäneet tätä osaamista pääasiallisesti pienten kanssa ja ovat perinteisesti tässä myös taitavampia kuin ltot. Lht tarvitsevat kuitenkin selkeämpiä raameja sille miten työskennellään vanhempien kanssa lapsen kehitystä tavoitteellisesti tukien, ja ltojen tulee opetella tunnetasolla olemista ladten ja vanhempien kanssa vasta silloin niistä kehityspsykologisista opinnoista on hyötyä.
- Eskariope
Marjatta Kallialan post. dock -tutkimusten mukaan koulutus lisää päiväkotihenkilökunnan sensitiivisyyttä vastata lapsen tarpeita ja tunteiden ymmärtämistä kohtaan. Eli siis eniten lasten tarpeita ja tunteita päiväkodissa huomioivat lastentarhanopettajat, ja heillä vuorovaikutus lapsen kanssa on lapsilähtöisintä ja lapsia eniten huomioivaa. Käytännössä yksilöllisiä eroja tietenkin esiintyy, jotkut lastenhoitajat ovat todella taitavia kuuntelemaan ja näkemään lapsen tunnetiloja ja omaavat erinomaiset kyvyt olla turvallisia ja lapsista aidosti kiinnostavia kasvattajia. Mutta ammattiryhmätasolla lastentarhanopettajat ovat tässä taitavampia. Toki heissäkin voi olla heikompia ja taitavampia.
Kannattaa tutustua Kallialan tutkimukseen Kato mua! Siinä on kuvausta tutkimuspäiväkotien arjesta ja tavoista, jolla lapsi tulee siellä kohdatuksi. Tutkimus kaikki muu alalta saatava tieto (esim. opiskelijoiden kokemukset harjoittelupäiväkotien ilmapiiristä, niistä käydään esim. Helsingin yliopistolla keskustelua aina harjoittelujen jälkeen, harjoitteluihinhan osallistuu noin 300 opiskelijaa vuosittain pääkaupunkiseudun päiväkodeissa) osoittaa, ett äpäivähoidossa on suuria laatuvaihteluita, nimenomaan vuorovaikutuksessa ja lapsen kohtaamisessa. Koulutuksessa käsitellään tällä hetkellä runsaasti turvallisen ja lapsen tunteita huomioivan kasvatuksen ja opetuksen tärkeyttä, kiintymyssuhteen tukemisen merkitystä sekä vanhempien kanssa tehtävää yhteistyötä.
Suuri osa opetuksesta tietenkin liittyy opetustaitoihin, kuinka tukea esim. lasten puheen kehitystä ja leikkitaitoja, sosiaalisia suhteita yms. sillä niiden merkitys lapsen pärjäävyydelle on turvallisuudentunteen lisäksi tärkeä. Pedagogisen otteen ansiosta hyvin harvat jäävät enää luokalle alakoulussa, kun oppimisen vaikeuksia on havaittu jo päiväkodissa ja niihin on saanut apua. Esim. lapsen lukutaitoon johtava kehityshän alkaa jo sikiökaudelta, kun hän kuuntelee äitinsä kehon ääniä ja rytmiä. Loruttelut ja laulut myöhemmin auttavat erottelemaan äänteitä ja sanojen tavutusta ja rytmiä jne. mikä lisää lapsen kielellistä tietoisuutta, mikä taas on lukemaan- ja kirjoittamaanoppimisen perusta. Yleensä kaikki tuollainen toiminta, joka on sopivan tasoista lapsen kehitystasolle, ei liian helppoa tai vaikeaa, on hauskaa lapsista! Sillä että päiväkodin toiminta auttaa lasta kehittymään ja toiminta on lapsesta kiinnostavaa, on suuri merkitys. Pedagogisen koulutuksen saaneen opettajan tehtävänä on suunnitella toiminta siten, että se on lasten mielestä kiinnostavaa ja hauskaa, sopivan tasoista ja että se auttaa lasta kehittymään kehittymishaasteissaan, eli tukee lapsen kehitystä ja oppimista mikä näkyy lapsen hyvänä itsetuntona, hyvinvointina ja pärjäävyytenä. - ,,,
Kaikella on aikansa ja pedagogisella tuella merkittävä asema kun lapsi on saavuttanut kehitystason jossa persoonallisuuden perusrakenteet riittävästi kehittyneet. Päiväkotien suurimpana ongelmana nähdään juuri taaperovaiheen kehityksellinen takkuilu joka ilmenee oppimismotivaation puutteena, tunteiden hallinnan puutteina joka vuorostaan häiritsee juuri sitä pedagogista tukea jota pyritään antamaan kun oletetaan että lapsi ikänsä puolesta on tähän valmis.
Jokainen joka työskentelee päiväkodissa ja jopa koulun alaluokilla on varsin hyvin tietoinen siitä että näiden "taaperoiden" määrä on ollut jatkuvassa nousussa. Lapset eivät nykyään jää luokalle koska käytännöstä ollaan luovuttu, ilmeisesti koska liian moni silloin joutuisi luokan kertaamaan. Aivan samaan ollaan päädytty äidinkielen vaatimusten suhteen, ollaan melkolailla luovuttu ainekirjoituksista ja jopa ylioppilastutkinto äidinkielen suhteen pyrkii painottamaan niin laajaa äidinkieleen liittyvää osaamista ettei liian moni reputtaisi. Juuri äidinkielen osaaminen ja sen luova käyttäminen on asia jossa ollaan Suomessa menossa väärään suuntaan. Totta on että pedagoginen harjoittelu auttaa kielen hallitsemisessa mutta vasta silloin kun perusta kielenkäytössä ja merkityksessä on ankkuroitu vuorovaikutukseen vanhempien kanssa. Ilman vanhempia ei siis ltot pysty työtään tekemään ja ltojen kohdalla onkin varmasti tämän tosiasian ymmärtäminen se kaikkein suurin haaste.
Siihen Kallialan tutkimukseen kyllä myös suhtautuisin vähemmän innostuneesti. Ltot ovat aivan varmasti jo pitkään teoreettisella tasolla olleet tietoisia empaatisen lapsen
kohtaamisen merkityksestä, eikä silloin todellakaan ole kummallista jos Kallialan läsnäollessa olla erityisen huomaavaisia lapsia kohtaan. Todellinen lapsen lähellä oleminen ja suhteen luominen on se millä merkitystä.Tällaisten suhteiden olemassaolon arvioiminen jokaisen hoitajan kohdalla edellyttää hyvin pitkää seurantaa ja syvällisempää tulkitsemista, josta ei tässä tutkimuksessa ollut kyse ehkä juuri koska oli kasvatustieteilijän suorittama työ. - !!!
Kummallista tässä uudessa varhaiskasvatuslakiuudistus hommassa on myös ollut se tapa jolla pyritään parantamaan päiväkotihoidon laatua. Kerätään porukka asiantuntijoita jotka todella hyvinkin etäällä päiväkotdin arjesta ja joilla siksi huonot edellytykset arvioida tilannetta. Porukka pyytää mitä erilaisimmilta tahoilta lausuntoja mutta eivät niiltä joilla todellinen asiantuntemus lapsen kehityksestä ja tarvittavasta tuesta eri ikävaiheissa.
Keskitytään ajaamaan pedagogista varhaiskasvatusta kaikille 4-6vuotiaille ja unohdetaan tyystin oleellinen parannusta kaipaava asianolo, eli riittävän hyvä tuki kaiken ikäisille lapsille päiväkotihoidossa johon sisältyy myös kehityspsykologinen näkemys ja vankka osaaminen.
Mikä kummallista ja harhaanjohtavaa ovat nämä tyytyväisyyskyselyt vanhemmille jotka pyrkivät arvioimaan päiväkotihoidon laatua. Vanhempien edellytykset ja mahdollisuudet arvioida hoidon laatua ovat varsin rajoitetut monestakin syystä.
Vanhemmilla ei ole asiantuntemusta ryhmähoidosta päiväkodeissa, eivät voi ymmärtää siihen sisältyviä haasteita ja työtapoja. Tavallisesti vanhempien tieto päiväkodin arjesta suodatettua koska " ei haluta vanhempia huolestuttaa, kun asialle ei kuitenkaan mitään voida". Vanhempien mielipiteet kertovat hyvin vähän vallitsevasta laadusta päivähoidossa ,huomattavasti merkitsevämpää tietoa saataisiin pyytämällä päiväkotien kasvattajat keskustelemaan eduskuntaan ja vastaamaan päiväkotien laatua koskeviin kysymyksiin. - :D :D
Ehkä kiinnostavinta on kuitenkin se, että sama ihminen käy itsensä kanssa täällä keskustelua vaihtaen vain nimimerkkiä, joka varsin usein on jokin välimerkki.
- !!!,,,
Ei ole niinkään kiinnostavaa. Kiinnostavaa olisi jos jollakin toisella olisi asiaa koskevia ajatuksia. Onhan aihe aika tärkeä ja ajankohtainen juuri kun uusi varhaiskasvatuslaki tulossa eduskuntaan käsittelyyn ja tämän lisäksi vaalit tulossa. Nyt olisi mahdollisuus yrittää vaikuttaa!
- :D :D
!!!,,, kirjoitti:
Ei ole niinkään kiinnostavaa. Kiinnostavaa olisi jos jollakin toisella olisi asiaa koskevia ajatuksia. Onhan aihe aika tärkeä ja ajankohtainen juuri kun uusi varhaiskasvatuslaki tulossa eduskuntaan käsittelyyn ja tämän lisäksi vaalit tulossa. Nyt olisi mahdollisuus yrittää vaikuttaa!
Ei se kovin hyvää kuvaa anna, että vaihtelee koko ajan nimimerkkiä ja vastailee itselleen. Jos muut eivät tartu kanssasi aiheeseen, niin ehkä ajatuksesi eivät ole mielekkäitä tai niiden perustelu ontuu.
- ehkä apua
:D :D kirjoitti:
Ei se kovin hyvää kuvaa anna, että vaihtelee koko ajan nimimerkkiä ja vastailee itselleen. Jos muut eivät tartu kanssasi aiheeseen, niin ehkä ajatuksesi eivät ole mielekkäitä tai niiden perustelu ontuu.
Toivoisi että ne asiat puhuisivat puolestaan ja että niihin tartuttaisiin:)
- Humanistisesti
Tunnustuksellinen uskonnollinen tai muu katsomuksellinen kasvatus pitää jättää kotien tehtäväksi. Kunnallisen päivähoidon ei tule toimia valtakirkon uskonnolisen työn ja piilovaikuttamisen (indoktrinaation) välikappaleena. "Pikkukirkot" ja hartaudet ja rukoilutukset pois, ja ne jotka haluavat lapsensä pyhäkoulun sun muuhun kirkon ikiomaan toimintaan, siittä vaan perheen ja seurakunnan omin toimin, eikä kunnallistettuna.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Mitä hittoa tapahtuu nuorille miehillemme?
Mikä on saanut heidän päänsä sekaisin ja kadottamaan järjellisyytensä normaalista elämästä ja ryhtymään hörhöiksi? https2712606- 411421
En sitten aio sinua odotella
Olen ollut omasta halustani yksin, mutta jossain vaiheessa aion etsiä seuraa. Tämä on aivan naurettavaa pelleilyä. Jos e731421Martina jättää triathlonin: "Aika kääntää sivua"
Martina kirjoittaa vapaasti natiivienkusta suomeen käännetyssä tunteikkaassa tekstissä Instassaan. Martina kertoo olevan231179Hei, vain sinä voit tehdä sen.
Only you, can make this world seem right Only you, can make the darkness bright Only you and you alone Can make a change71154En vain ole riittävä
Muutenhan haluaisit minut oikeasti ja tekisit jotain sen eteen. Joo, ja kun et varmaan halua edes leikisti. Kaikki on o271143Kuka sinä oikeen olet
Joka kirjoittelet usein minun kanssa täällä? Olen tunnistanut samaksi kirjoittajaksi sinut. Miksi et anna mitään vinkkej481136- 91131
Oon pahoillani että
Tapasit näin hyödyttömän, arvottoman, ruman ja tylsän ihmisen niinku minä :(461083- 61042