Aloitin kirjoittamisen useita vuosia sitten, en kuitenkaan vuosikymmeniä sitten. Sain hyvin varhain pientä menestystä , ja se innosti jatkamaan.
Jossakin vaiheessa eksyin tälle palstalle. Täällä oli silloin useita asiantuntijoina itseään pitäviä, ja riitely oli yleistä. Minäkin laitoin näytteitä kirjoituksistani tänne, ja ne saivat murskaavia arvosteluja. Ihmettelin sitä ja tutkin kirjoituksiani tarkkaan, mutta mielestäni ne olivat hyviä.
Päättelin muiden olevan kateellisia minulle. Lisäksi joskus harvoin joku ulkopuolinen palstalla kävijä kehui jotakin tekstiäni. Myös lyttääjien kirjoituksissa paljastui joskus silkka tietämättömyys ja tyhmyys.
Jatkoin kirjoittamista itseeni uskoen. Aloin kirjoittaa romaania. Monien vaiheiden jälkeen se julkaistiin . Nyt julkaistuja kirjoja on useampi.
Olen kaikkien kriteerien mukaan kirjailija, vaikka en sitä ammattinimikettä käytä.
Sen voin sanoa, että kateutta ja ilkeyttä kirjoittaja ja kirjailija kohtaavat aina ja kaikkialla. Tällä tarkoitan koko kirjallista kenttää.
Suhtautukaa kirjoitusharrastukseenne vakavasti, mutta säilyttäkää mielenterveytenne. Muistakaa myös, että lahjakkaita karehditaan.
Yksinäinen tie kirjailijaksi
19
301
Vastaukset
- tthresaw
Karehditko sinä muita?
- Ex-tempore
Hyvä kysymys.
En karehdi. Olen saanut lyhyessä ajassa paljon, koska olen luottanut kykyihini. - lkihollkj
Tekstistäsi tulee mieleen, että taisi olla nuorten kirja.
- _Moon_
Kyllähän täällä aika usein toisten tekstien arvostelussa paistaa läpi se tietämättömyys, mutta myös se, että monet ottaa tällä hetkellä pinnalla olevia rakenteellisia ja kerronnallisia trendejä vähän liiankin vakavina "sääntöinä"... Osoitellaan heti vähän luovempia teksejä sormella, että soo soo, ei noin voi kirjoittaa! (Vaikka kyseisiä tyylejä löytyisi menestyneemmiltäkin kirjalijoilta.)
Asiallisia ja asiansa tunteviakin kommentoijia kyllä löytyy, mutta tietysti kokemattoman kirjoittajan voi olla niin vaikea tunnistaa käyttökelpoinen palaute, että enemmin varmaan kannattaisi mennä kirjoituskursseille, kuin laittaa tekstejään tälle palstalle.
Ja sitten tietysti löytyy ne, jotka haukkuu vaan haukkuakseen.- tulihansanottua
Tämän sivuston haukuista kenenkään on turha ottaa nokkiinsa. Todellisessa elämässä - jolla tarkoitan sitä että saa kirjansa läpi - kohtaa paljon rajumpaa kritiikkiä. Eräs turkulainen tunnettu dekkaristi saa tappouhkauksia, joten luulisi, että hän paljon mielummin vastaanottaisi teidän harmittomia haukkujanne. Itse olen pitäytynyt tyylissäni. Tällä palstalla tekstejäni ei ole ymmärretty. Onneksi eräs kustannustoimittaja ymmärsi. Ensi vuonna saan esikoiseni todennäköisesti kauppoihin, eikä kyse todellakaan ole mistään palvelukustanteesta.
- Ambivalentti
Toivoisin, että julkaisijoilla olisi enemmän rohkeutta ilmoittaaseen julkaisunsa nimen. Ilman tietoa mitä kulloinenkin aloittaja on julkaissut, nämä tällaiset "julkaisinpa kirjan, minua ei ymmärretty, mutta oletteko nyt kateellisia?" -aloitukset ovat lukijan kannalta melko turhaa luettavaa.
On hienoa, että olet saanut julkaistua, ja onneksi olkoon sen johdosta! Mutta muuten, ihmettä aloitus tuo palstalle kuin ruokkii kateellisia?- kirjoittaja x
Olet ihan oikeassa, että monet aloitukset ovat turhia, ruokkivat kateellisuutta ja ovat peräti puolittain provoilumielessä kirjoitettuja.
Mutta toisaalta, ymmärrätkö syyn, miksi täällä ei huvita kertoa omaa nimeään tai puhua kirjasta tunnistettavaan sävyyn?
Minusta suomi24 (ihan ketjun aloittaneelle vinkkinä) on joka tapauksessa täysin väärä paikka etsiä vertaistukea kirjoittamisharrastukselle. Enempi tämä tuntuu sylkykuppina toimivan. Hyvää vertaistukea ja arvostavaa suhtautumista löytyy kyllä muualta.
- Ex-tempore
En etsi vertaistukea. Pärjään kyllä yksin.
Tarkoitin kirjoituksen ohjeeksi muille. Siis, luottakaa itseenne!- omegan
Ja kuitenkin olet täällä. Mitä muutakaan täältä voi etsiä kuin vertaistukea?
Ohjeesi älä lannistu mollauksista, on hyvä ohje. Tosin aika yleismaailmallinen. Mitäs muita ohjeita sinulla on? - sinnehän minäkin
Juu-u. Harvemmin suomi24:n minkään alueen juttuja voi ottaa kovin vakavasti.
itse aloittelen (aikanaan ehkä idullaan ollutta, mutta katkennutta) kirjoitusuraani aiemman kokemukseni, saamani live-palautteen sekä alan opiskelun voimin. - kirjoittaja x
Aloitukseesi viitaten täytyy sanoa, että koen aika erikoiseksi sen huomion, että sanot törmänneesi kateuteen kaikkialla kirjallisuuspiireissä. Olen toki itse vasta esikoiskirjani julkaissut aloittelija, mutta minä olen kokenut, että kirjoittaja- ja kirjallisuuspiirit ovat ottaneet minut vastaan oikein hyvin ja lämpimästi.
Miten kokemasi kateus sitten ilmenee? Oletko varma, että et itse omalla käytökselläsi ole provosoinut kanssakulkijoita kateellisuuteen? Itse olen ainakin kokenut niin, ettei täällä suomenmaassa kannata saavutuksistaan hirveästi huudella vaan olla vain nöyrä ja kiitollinen siinä, että on onnistunut tavoitteessaan.
- hiatsiuh
Niin, liekö täällä ketään julkaissutta, näitä minut haukuttiin, julkaisin silti ja monta kirjaa tyyppejä liikkuu tasaiseen tahtiin :) kateellisia olemme kaikki, se kuuluu aina kuvioon kun taiteista on kyse.
Kateus kertoo vain sen, mitä itse sisällään halajaa, ei se ole sen kummempi tunne, onpahan vain kompassi oikeaan suuntaan. Vai muistaako joku kadehtineensa jotain jota ei koskaan itselleen haluaisi? Niinkuin naapurin uutta autoa, parempi palkkaista työtä, kauniimpaa vaimoa…- kirjoittaja x
Olet oikeassa, kateellisuushan kertoo vain sen, että toisella on jotakin mitä itse haluaisi saavuttaa.
Minusta tällä palstalla on kuitenkin viisasta opetella tekemään rajanveto ihan silkan oikean kateellisuuden ja toisaalta puhtaan kiusanteon välille. Jokainen typeryyksienhuutelija ei ole kateellinen, vaan taustalla voi olla paljon sellaista, mikä ei rivien kautta välity.
Toisaalta kirjailijanalkuja lukiessa hämmästyttää myös se, miten turhauttaviin mittoihin kateellisuus ja provosointi yltyy. Itse kuulisin ainakin tosi mieluusti kokeneempien kirjoittajien kokemuksia, mutta jos joku täällä erehtyy kertoneensa julkaisevansa/julkaisseensa kirjan, alkaa heti vähättely, valehtelijaksi ja provoilijaksi syyttely, vaikka kokeneemmalta nimenomaan olisi mahdollisuus oppia jotakin, vaihtaa kokemuksia.
Onneksi netin syövereistä löytyy myös sellaisia yhteisöjä, joissa näitä kokemuksia voi jakaa avoimesti ja vilpittömän, eteenpäinajavan kateuden ilmapiirissä.
- maailmankuva
En näe ympärilläni pelkkää kateutta ja ilkeyttä enkä koe muiden olevan tietämättömiä ja tyhmiä, vaikka he eivät pitäisikään kirjastani tai teksteistäni.
Vaikea myöskään ajatella, että minua kadehdittaisiin esikoiskirjan johdosta. Kyllä ihmisillä on paljon parempaakin tekemistä omassa elämässään kuin minun tekstieni kadehtiminen.
Entäpäs jos se, miten näet muut ihmiset, kertookin jotain sinusta itsestäsi?- tiklikuu
Komppaan maailmankuvaa. Ennemminkin olen törmännyt siihen, että olen odotusteni vastaisesti saanut paljon kannustavaa palautetta ja kehuja saavutuksestani. En ymmärrä yhtään mistä tämä kaikki puhe kateudesta on peräisin.
- cinerbycrox
tiklikuu kirjoitti:
Komppaan maailmankuvaa. Ennemminkin olen törmännyt siihen, että olen odotusteni vastaisesti saanut paljon kannustavaa palautetta ja kehuja saavutuksestani. En ymmärrä yhtään mistä tämä kaikki puhe kateudesta on peräisin.
Ei täällä palstalaisten ilkeily tosiaan läheskään aina ole kateutta. Voi olla ihan lapsellisuutta, agressiivisuutta ja sen sellaista, mitä jotkut ovat oppineet näillä keskutelupalstoilla purkamaan ja jos kirjoittaminen tällaista negatiivisesti virittynyttä yksilöä kiinnostaa niin sitten se on tämä foorumi, mikä saa näistä hepuista kärsiä. Mutta ikävää se murskakritiikki on ja se jää varmasti mieleen kuten tämän aloittajalla, vaikkei ehkä enää tunnetasolla.
- sulkakk
cinerbycrox kirjoitti:
Ei täällä palstalaisten ilkeily tosiaan läheskään aina ole kateutta. Voi olla ihan lapsellisuutta, agressiivisuutta ja sen sellaista, mitä jotkut ovat oppineet näillä keskutelupalstoilla purkamaan ja jos kirjoittaminen tällaista negatiivisesti virittynyttä yksilöä kiinnostaa niin sitten se on tämä foorumi, mikä saa näistä hepuista kärsiä. Mutta ikävää se murskakritiikki on ja se jää varmasti mieleen kuten tämän aloittajalla, vaikkei ehkä enää tunnetasolla.
Minulla on elämisestä vain se sanottavana, että olen antanut paljon ja saanut kaiken mitä tarvitsen.
- mitkä lasit ??
tai tie haamukirjailijaksi. Tai vain haamuksi. :-(
haamulta alkaa tuntua kun vuosien kirjoittelun ja käsikirjoitusten lähettelyn jälkeen omat fraasit punch linet ym ideat popahtelee esiin muiden kirjoituksissa ja kolumneissa.- Sade1234
Onko sinulle käynyt niin? Kamalaa! :(
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Heikki Silvennoinen petti vaimoaan vuosien ajan
Viiden lapsen isä Heikki kehuu kirjassaan kuinka paljon on pettänyt vaimoaan vuosien varrella.1412072- 271928
Miksi ihmeessä nainen seurustelit kanssani joskus
Olin ruma silloin ja nykyisin vielä rumempi En voi kuin miettiä että miksi Olitko vain rikki edellisestä suhteesta ja ha231878Persut nimittivät kummeli-hahmon valtiosihteeriksi!
Persujen riveistä löytyi taas uusi törkyturpa valtiosihteeriksi! Jutun perusteella järjenjuoksu on kuin sketsihahmolla.851680Onko ministeri Juuso epäkelpo ministerin tehtäviensä hoitamiseen?
Eikö hänellä ole kompetenttia hoitaa sosiaali- ja terveysministetin toimialalle kuuluvia ministerin tehtäviä?621478Sakarjan kirjan 6. luku
Jolla korva on, se kuulkoon. Sain profetian 22.4.2023. Sen sisältö oli seuraava: Suomeen tulee nälänhätä niin, että se201276Avaa sydämesi mulle
❤ ❤❤ Tahdon pelkkää hyvää sulle Sillä ilmeisesti puhumalla Avoimesti välillämme Kaikki taas selviää Kerro kaikki, tahdo381170- 111168
Elia tulee vielä
Johannes Kastaja oli Elia, mutta Jeesus sanoi, että Elia tulee vielä. Malakian kirjan profetia Eliasta toteutuu kokonaan371163Nellietä Emmaa ja Amandaa stressaa
Ukkii minnuu Emmaa ja Amandaa stressaa ihan sikana joten voidaanko me koko kolmikko hypätä ukin kainaloon ja syleilyyn k101147