Ovatko sarjatuotantoveneet osoittautuneet huonoiksi?

Sarjatuotannossa on oikeastaan etuna vain halvempi hinta. Yksittäin veneitä rakennettaessa prosessin hallinta maksaa vain enemmän venettä kohden, mutta eihän se mahdotonta ole. Uskoisin esim. Bavarialla ja Swanilla molemmilla prosessin olevan hallinnassa, niin että omalle potentiaaliselle asiakaskunnalle saadaan riittävän laadukkaita veneitä.

Sehän on selvä ja varmaa että elastisella massalla kiinnitetyt laipiot ja elementit ennenpitkää irtoavat.
"veneet asuttavia & tilavia ja pl kryssiominaisuudet"
Purjevene joka ei kryssi ei ole oikein purjevene, ehkä moottoripursi.

http://www.yachtingworld.com/video/boat-tests/537074/1/37ft-cruising-yachts-video

37ft koepurjehdus kirjoitti:

http://www.yachtingworld.com/video/boat-tests/537074/1/37ft-cruising-yachts-video

Lue lisää

Kävin klikkailemassa Variantan sivuilla varusteluetteloa. Hinta muodostui sellaiseksi, että samalla hinnalla saisi alle 10v vanhan Hanse 370, josta tuo Varianta on ymmärtääkseni muokattu.

fågeli kirjoitti:

Kävin klikkailemassa Variantan sivuilla varusteluetteloa. Hinta muodostui sellaiseksi, että samalla hinnalla saisi alle 10v vanhan Hanse 370, josta tuo Varianta on ymmärtääkseni muokattu.

Lue lisää

Sama asia Variantasta todettiin myös YW:n tekstissä, mutta toisaalta Variantan purjehdusominaisuuksia ja ylläpidon helppoutta kehuttiin.

Purjehdusominaisuuksien suhteen Bavaria oli kolmikosta huonoin: unsatisfactory sailing performance, poor handling. "There isn´t a point of sail that she feels comfortable on. On a reach it was difficult to trim her so that she was balanced. Instead she was all too keen to round up at the slightest change in for and aft trim". Vastapainoksi huonoille purjehdusominaisuuksille Bavaria Cruiser 37:n sisustusta ja sisätiloja kehuttiin.

Aloittajan kysymykseen tuli siis kaksi vastausta tässä testissä. Purjehdusominaisuudet voivat olla jossain veneissä huonot. Jossain taas on parantamisen varaa sisustuksessa. Ostaja päättää kumpi on hänelle tärkeämpi. Kalliimmalla hinnalla voi näköjään saada enemmän hyviä ominaisuuksia (vertailutestissä Jeanneau SO379).

valintakysymyksiä kirjoitti:

Sama asia Variantasta todettiin myös YW:n tekstissä, mutta toisaalta Variantan purjehdusominaisuuksia ja ylläpidon helppoutta kehuttiin.

Purjehdusominaisuuksien suhteen Bavaria oli kolmikosta huonoin: unsatisfactory sailing performance, poor handling. "There isn´t a point of sail that she feels comfortable on. On a reach it was difficult to trim her so that she was balanced. Instead she was all too keen to round up at the slightest change in for and aft trim". Vastapainoksi huonoille purjehdusominaisuuksille Bavaria Cruiser 37:n sisustusta ja sisätiloja kehuttiin.

Aloittajan kysymykseen tuli siis kaksi vastausta tässä testissä. Purjehdusominaisuudet voivat olla jossain veneissä huonot. Jossain taas on parantamisen varaa sisustuksessa. Ostaja päättää kumpi on hänelle tärkeämpi. Kalliimmalla hinnalla voi näköjään saada enemmän hyviä ominaisuuksia (vertailutestissä Jeanneau SO379).

Lue lisää

Mukavimmat ja paraiten purjehtivat Bavariat taitavat olla 2000 luvun alkupuolelta, ne J&J suunnittelemat.
Tällä palstalla on uudempien Bavojen sisustuksia moitittu, nyt YW sitä kehui. Sisustus on tietysti makuasia, mutta ilmeisesti uusi Bavaria 37 on tehty aiempia vielä selvemmin lomaveneeksi lämpimille vesille.

Harvinaisen hyvin ja johdonmukaisesti sanottu! Kiitos.

Oletko mielestäsi pätevämpi arvioimaan nykyveneiden kölirakenteita kuin Matthew Sheahan ja surveyorit, jotka laativat köliartikkelinsa Yachting Worldin syyskuun 2014 lehteen? ISAF-tutkimuksen mukaan 11.1% kölivahingoista johtui pohjakosketuksesta tai kolarista. Aivan yhtä yleinen kölivaurioiden syy oli esim. rungon/sisärakenteiden pettäminen ilman törmäystä.
Mielestäni olet joko lukenut YW:n artikkelin huonosti tai olet tehnyt päätelmiäsi puutteellisen tietämyksen perusteella. YW neuvoi tarkastamaan pilssin säännöllisesti riippumatta siitä onko ollut pohjakosketuksia vai ei. YW:n asiantuntija Freeman neuvoi tarkastamaan hiushalkeamien lisäksi pilssin pölyn. Valkoinen pöly pilssissä on vakava rakennevaurion merkki samoin kuin on kölipulttien löystyminen. Myös kölipulttien korroosio on salakavala ongelma, johon viittaa ruostetahrojen ilmaantuminen kölin ja rungon väliseen saumaan.
Kölin pettämisistä on aiheutunut kuolemantapatuksia.

"Todellisuudentajun hämärtyminen"? Minun mielestäni köliongelmien vähättely on nimenomaan sitä! En ymmärrä miksi halusit siirtää ajatukset "oman statuksen kohottamiseen" yms.

pää pensaaseen? kirjoitti:

Oletko mielestäsi pätevämpi arvioimaan nykyveneiden kölirakenteita kuin Matthew Sheahan ja surveyorit, jotka laativat köliartikkelinsa Yachting Worldin syyskuun 2014 lehteen? ISAF-tutkimuksen mukaan 11.1% kölivahingoista johtui pohjakosketuksesta tai kolarista. Aivan yhtä yleinen kölivaurioiden syy oli esim. rungon/sisärakenteiden pettäminen ilman törmäystä.
Mielestäni olet joko lukenut YW:n artikkelin huonosti tai olet tehnyt päätelmiäsi puutteellisen tietämyksen perusteella. YW neuvoi tarkastamaan pilssin säännöllisesti riippumatta siitä onko ollut pohjakosketuksia vai ei. YW:n asiantuntija Freeman neuvoi tarkastamaan hiushalkeamien lisäksi pilssin pölyn. Valkoinen pöly pilssissä on vakava rakennevaurion merkki samoin kuin on kölipulttien löystyminen. Myös kölipulttien korroosio on salakavala ongelma, johon viittaa ruostetahrojen ilmaantuminen kölin ja rungon väliseen saumaan.
Kölin pettämisistä on aiheutunut kuolemantapatuksia.

"Todellisuudentajun hämärtyminen"? Minun mielestäni köliongelmien vähättely on nimenomaan sitä! En ymmärrä miksi halusit siirtää ajatukset "oman statuksen kohottamiseen" yms.

Lue lisää

En ole pätevämpi arvioimaan kölirakenteita, mutta saatan olla pätevämpi arvioimaan käyttötarkoitusta. Huippuasiantuntijoille tulee usein sokeus realiteetteja kohtaan eivätkä ne hyväksy hinta-laatusuhdetta vaan pitävät absoluuttista laatua ainoana oikeana.

On todella huolestuttavaa, että rakenteiden tarkastaminen tuntuu jotenkin poikkeukselliseslta asialta. Minä käyn oman veneeni rakenteet läpi vähintään kerran vuodessa enkä pidä sitä poikkeuksellisena asiana. Korjaan rikkinäiset osat ja tarkkailen kulumista, halkeilua jne...

Ikuisuus on sen verran pitkä aika, että en usko veneeni kestävän niin pitkään. Tiedän, että jonain päivänä kaikki osat hajoavat, joihinkin voi mennä enemmän kuin ihmisikä, mutta toiset joudun vaihtamaa useammankin kerran.

Myöskään veneen runko ei ole ikuinen ja se voi joutua liian suurelle rasitukselle vaikka nostettaessa tai vaikka tehtaalta tuotaessa. Tiedän, että vauriot eivät välttämättä näy heti, vaan niiden kehittymiseen voi mennä vuosia. Isku köliin tänään voi aloittaa vaurion, joka johtaa sen irtoamiseen 10 vuoden päästä. Siinä sitten ihmetellään, miksi köli irtoaa kevyessä tuulessa :D

Tiedän paremmin kirjoitti:

En ole pätevämpi arvioimaan kölirakenteita, mutta saatan olla pätevämpi arvioimaan käyttötarkoitusta. Huippuasiantuntijoille tulee usein sokeus realiteetteja kohtaan eivätkä ne hyväksy hinta-laatusuhdetta vaan pitävät absoluuttista laatua ainoana oikeana.

On todella huolestuttavaa, että rakenteiden tarkastaminen tuntuu jotenkin poikkeukselliseslta asialta. Minä käyn oman veneeni rakenteet läpi vähintään kerran vuodessa enkä pidä sitä poikkeuksellisena asiana. Korjaan rikkinäiset osat ja tarkkailen kulumista, halkeilua jne...

Ikuisuus on sen verran pitkä aika, että en usko veneeni kestävän niin pitkään. Tiedän, että jonain päivänä kaikki osat hajoavat, joihinkin voi mennä enemmän kuin ihmisikä, mutta toiset joudun vaihtamaa useammankin kerran.

Myöskään veneen runko ei ole ikuinen ja se voi joutua liian suurelle rasitukselle vaikka nostettaessa tai vaikka tehtaalta tuotaessa. Tiedän, että vauriot eivät välttämättä näy heti, vaan niiden kehittymiseen voi mennä vuosia. Isku köliin tänään voi aloittaa vaurion, joka johtaa sen irtoamiseen 10 vuoden päästä. Siinä sitten ihmetellään, miksi köli irtoaa kevyessä tuulessa :D

Lue lisää

"Myöskään veneen runko ei ole ikuinen ja se voi joutua liian suurelle rasitukselle vaikka nostettaessa tai vaikka tehtaalta tuotaessa."
Totesit nyt itsekin juuri saman asian, jota YW käsitteli kölien osalta.
Eiköhän YW:n tarkoitus ollutkin herättää ihmiset huomaamaan, etteivät veneiden rakenteet välttämättä vastaa veneen käyttötarkoitusta!
En tiedä mitä tarkoitat "absoluuttisella laadulla" tai asiantuntijoiden "sokeudella realitettteja kohtaan". Minun mielestäni veneen täytyy olla turvallinen niissä olosuhteissa, johon valmistaja ilmoittaa sen tarkoitetun (esim. "valtamerikelpoinen").

Tuota noin, eikös kutakuinkin kaikki kilpaveneet ole nimenomaan sarjatuotantoveneitä? Poislukien tietysti uniikit superjahdit.

..... kirjoitti:

Tuota noin, eikös kutakuinkin kaikki kilpaveneet ole nimenomaan sarjatuotantoveneitä? Poislukien tietysti uniikit superjahdit.

Kilpaveneet tehdään yksittäin tai pieninä sarjoina. Kyllä siinä on oleellinen ero liukuhihnalla tuotettuihin.

no eiii kirjoitti:

Kilpaveneet tehdään yksittäin tai pieninä sarjoina. Kyllä siinä on oleellinen ero liukuhihnalla tuotettuihin.

Mitkä kilpaveneet tehdään yksittäin tai pienininä sarjoina? Onhan niitäkin, mutta suuri enemmistö kilpaveneistä on tehty sarjatuotantona. Vaikkapa X-35, Farr 30 ja 40, Platu 25, Albin Express, Melges ja lukuisat eri avomeriluokissa kisaavat veneet. Samoin modernit louhet, folkkarit jne.

Joakim1 kirjoitti:

Mitkä kilpaveneet tehdään yksittäin tai pienininä sarjoina? Onhan niitäkin, mutta suuri enemmistö kilpaveneistä on tehty sarjatuotantona. Vaikkapa X-35, Farr 30 ja 40, Platu 25, Albin Express, Melges ja lukuisat eri avomeriluokissa kisaavat veneet. Samoin modernit louhet, folkkarit jne.

Lue lisää

Aika luonnollista, että OD-veneet tehdään sarjoina. Eihän niistä muuten edes OD-luokkia tulisikaan. Valmistajia noillakin tyypeillä on yksi tai muutama. Ne lukuisat avomeriluokissa kisaavat veneet nimenomaan on tehty yleensä melko pieninä sarjoina, nythän verrokkina ovat juuri Bavariat, Hanset, Benet ym. Perinteiset OD-luokat, kuten Louhet ja Folkkarit ovat oma tarinansa. Ei niitäkään pitkiä sarjoja tehdä, ellei lasketa asiaa vuosikymmenissä.

no eiii kirjoitti:

Aika luonnollista, että OD-veneet tehdään sarjoina. Eihän niistä muuten edes OD-luokkia tulisikaan. Valmistajia noillakin tyypeillä on yksi tai muutama. Ne lukuisat avomeriluokissa kisaavat veneet nimenomaan on tehty yleensä melko pieninä sarjoina, nythän verrokkina ovat juuri Bavariat, Hanset, Benet ym. Perinteiset OD-luokat, kuten Louhet ja Folkkarit ovat oma tarinansa. Ei niitäkään pitkiä sarjoja tehdä, ellei lasketa asiaa vuosikymmenissä.

Lue lisää

Mikä on sitten pieni sarja tai yksittäin? Kyllä vaikkapa lähes jokaista alle 50 jalkaista X:n mallia on tehty enemmän kuin sata muutamassa vuodessa, samoin Dehleriä ja Salonaa, J:tä vielä enemmän puhumattakaan niiistä Firsteistä, Sun Fasteistä ja Dufoureista, jotka ovat varsin yleisiä kilparadoilla.

Onko nuo C/R-veneet sitten kilpaveneitä? Puhtaista kilpaveneistä selkeä enemmistö taitaa olla OD-luokkia. Avomeriluokkiin tehtävät puhtaat kilpaveneet ovat aika vähälukuisia kuitenkin nykyään ja niistäkin valtaosa sarjatuontaveneitä melko suurissa sarjoissa (vaikkapa jotkut J:t, Archambault, Pogo jne)

Niin se on kuin monessa muussakin harrastetavarassa, että jos haluaa vähän paremman, joutuu maksamaan paljon lisää. Kaipa siihen on joku liiketoiminnallinen sääntö, että kysyntä-tarjontakäyrissä on kohta, jonka yli ei kannata mennä bulkkivalmistuksessa, mutta parempien veneiden pienemmät sarjat taas eivät hyödy suuruuden ekonomiasta. Mukana voi olla brändifilosofiaakin ym. psykologiaa. Purjeveneissä tämä korostuu, kun veneen koolle ja budjetille ei ole mitään rajoja.

Bossu kirjoitti:

Niin se on kuin monessa muussakin harrastetavarassa, että jos haluaa vähän paremman, joutuu maksamaan paljon lisää. Kaipa siihen on joku liiketoiminnallinen sääntö, että kysyntä-tarjontakäyrissä on kohta, jonka yli ei kannata mennä bulkkivalmistuksessa, mutta parempien veneiden pienemmät sarjat taas eivät hyödy suuruuden ekonomiasta. Mukana voi olla brändifilosofiaakin ym. psykologiaa. Purjeveneissä tämä korostuu, kun veneen koolle ja budjetille ei ole mitään rajoja.

Lue lisää

Parempi ei ole absoluuttinen käsite koska se tarkoittaa eri ihmisille eri asioita. Kilpavene on perheelle painajainen ja toisinpäin.

Kyse on mielestäni sopivuudesta käyttötarkoitukseen. Edullinen vene, joka täyttää perheen vaatimukset ilman suurempia kompromisseja voi olla paras ratkaisu. Niin monet ovat siihen päätyneet, että se itsessään todistaa sen. Ei pidä aliarvioida ihmisten kykyä tehdä itseään koskevia päätöksiä.

Bossu kirjoitti:

Niin se on kuin monessa muussakin harrastetavarassa, että jos haluaa vähän paremman, joutuu maksamaan paljon lisää. Kaipa siihen on joku liiketoiminnallinen sääntö, että kysyntä-tarjontakäyrissä on kohta, jonka yli ei kannata mennä bulkkivalmistuksessa, mutta parempien veneiden pienemmät sarjat taas eivät hyödy suuruuden ekonomiasta. Mukana voi olla brändifilosofiaakin ym. psykologiaa. Purjeveneissä tämä korostuu, kun veneen koolle ja budjetille ei ole mitään rajoja.

Lue lisää

Luultavasti suuri/suurin osa veneen ostajista valitsee (perhe)veneensä pelkästään sisätilojen ja hinnan perusteella. Pitää olla tilaa ja mukavuuksia mahdollisimman edulliseen hintaan. Purjehdusominaisuudet uskotaan riittävän hyviksi, koska vene on sarjatuotannossa tai Venelehti ei ole haukkunut huonoksi (ei kai se muuta teekään kuin mainoksia?). Näin kai se menee.

Tuntuu kummalta, että paljon pienemmässä investoinnissa eli auton ostossa koeajo on luonnollinen asia ja koeajolla on paljon ratkaisevampi merkitys kuin venettä ostaessa. Tietysti auton koeajo on helppo järjestää, veneen kohdalla vaikeampi (pitäisi olla eri kelejä, joissa testata). Mitä vähemmän on purjehduskokemusta sitä vaikeampi lienee myös päätellä purjehdusominaisuuksien hyvyydestä tai huonoudesta.

kallista arpapeliä kirjoitti:

Luultavasti suuri/suurin osa veneen ostajista valitsee (perhe)veneensä pelkästään sisätilojen ja hinnan perusteella. Pitää olla tilaa ja mukavuuksia mahdollisimman edulliseen hintaan. Purjehdusominaisuudet uskotaan riittävän hyviksi, koska vene on sarjatuotannossa tai Venelehti ei ole haukkunut huonoksi (ei kai se muuta teekään kuin mainoksia?). Näin kai se menee.

Tuntuu kummalta, että paljon pienemmässä investoinnissa eli auton ostossa koeajo on luonnollinen asia ja koeajolla on paljon ratkaisevampi merkitys kuin venettä ostaessa. Tietysti auton koeajo on helppo järjestää, veneen kohdalla vaikeampi (pitäisi olla eri kelejä, joissa testata). Mitä vähemmän on purjehduskokemusta sitä vaikeampi lienee myös päätellä purjehdusominaisuuksien hyvyydestä tai huonoudesta.

Lue lisää

Eikö sitä autoa pitäisi yhtä lailla testata myös mökkikuormalla, sateella, lumessa, jäällä, moottoritiellä, kaupungissa, moottoriradalla jne? Taitaa useimmilla jäädä tekemättä.

Luultavasti suurimmalla osalle perheistä juuri asuttavuus on tärkeintä. Aika harva autoakaan ostaa ajo-ominaisuuksien perusteella.

kallista arpapeliä kirjoitti:

Luultavasti suuri/suurin osa veneen ostajista valitsee (perhe)veneensä pelkästään sisätilojen ja hinnan perusteella. Pitää olla tilaa ja mukavuuksia mahdollisimman edulliseen hintaan. Purjehdusominaisuudet uskotaan riittävän hyviksi, koska vene on sarjatuotannossa tai Venelehti ei ole haukkunut huonoksi (ei kai se muuta teekään kuin mainoksia?). Näin kai se menee.

Tuntuu kummalta, että paljon pienemmässä investoinnissa eli auton ostossa koeajo on luonnollinen asia ja koeajolla on paljon ratkaisevampi merkitys kuin venettä ostaessa. Tietysti auton koeajo on helppo järjestää, veneen kohdalla vaikeampi (pitäisi olla eri kelejä, joissa testata). Mitä vähemmän on purjehduskokemusta sitä vaikeampi lienee myös päätellä purjehdusominaisuuksien hyvyydestä tai huonoudesta.

Lue lisää

Eipä saa autoakaan koeajaa monissa oloissa. Useimmiten lenkki jää sellaisen paljaan asfaltin ajeluksi, eivätkä nykyiset autot poikkea toisistaan juuri mitenkään. Jonkinlaisen tuntuman saa hallintalaitteiden sopivuudesta omille käsille ja istuma-asennosta, loput jää mielikuviksi.

Jos on kokemusta ennestään useammasta veneestä, osaa kohtalaisesti arvioida istumalaatikon ja sisustuksen käytännön toimivuutta. Veneen käyttäytymisestä eri keleissä voi tehdä vain arvauksen koepurjehduksen jälkeen. Nykyisen veneenikin ostin pienen koneella ajetun lenkin jälkeen, kun riki oli jo riisuttuna telakointia varten. Kaikki yllätykset sen jälkeen ovat olleet vain positiivisia. Ja kyseessä oli sarjatuotantovene, jonka sarjan pituus on 2 kpl.

Joakim1 kirjoitti:

Eikö sitä autoa pitäisi yhtä lailla testata myös mökkikuormalla, sateella, lumessa, jäällä, moottoritiellä, kaupungissa, moottoriradalla jne? Taitaa useimmilla jäädä tekemättä.

Luultavasti suurimmalla osalle perheistä juuri asuttavuus on tärkeintä. Aika harva autoakaan ostaa ajo-ominaisuuksien perusteella.

Lue lisää

Minä olen joskus miettinyt, että haluaisin nähdä venelehtien testaavan veneitä myös asuttavuuden näkökulmasta, siis ei pelkästään "testaajan kokemukseen pohjaavana silmämääräisenä arviona" vaan pistämällä vaikkapa 2 2 perhe veneeseen viikoksi.

Toisaalta autojen koeajo on vähän hutera vertailukohta. Eiköhän normiautonostajan kannalta koeajosta saatava hyöty ole melkein pelkästään ergonomian ja fiiliksen kokeilua. Käytetyssä autossa vähän enemmän myös teknisen toimivuuden tsekkausta.

Joka tapauksessa uskon minäkin, että kahdeksalle tai yhdeksälle purjeveneen ostajalle kymmenestä asuttavuus on tärkeämpi kriteeri kuin purjehdusominaisuudet. Lähestulkoon mikä hyvänsä vene purjehtii kohtuullisesti avo- ja sivutuulilla. Todennäköisin kohta, jossa huomaa eroa, on nousukulma luovilla ja ne samat 8-9 purjehtijaa kymmenestä siirtyvät silmää räpäyttämättä koneajoon, jos alkaa tuntua, ettei luovi tänään suju. Eikä siinä mitään väärää ole.

3+13 kirjoitti:

Minä olen joskus miettinyt, että haluaisin nähdä venelehtien testaavan veneitä myös asuttavuuden näkökulmasta, siis ei pelkästään "testaajan kokemukseen pohjaavana silmämääräisenä arviona" vaan pistämällä vaikkapa 2 2 perhe veneeseen viikoksi.

Toisaalta autojen koeajo on vähän hutera vertailukohta. Eiköhän normiautonostajan kannalta koeajosta saatava hyöty ole melkein pelkästään ergonomian ja fiiliksen kokeilua. Käytetyssä autossa vähän enemmän myös teknisen toimivuuden tsekkausta.

Joka tapauksessa uskon minäkin, että kahdeksalle tai yhdeksälle purjeveneen ostajalle kymmenestä asuttavuus on tärkeämpi kriteeri kuin purjehdusominaisuudet. Lähestulkoon mikä hyvänsä vene purjehtii kohtuullisesti avo- ja sivutuulilla. Todennäköisin kohta, jossa huomaa eroa, on nousukulma luovilla ja ne samat 8-9 purjehtijaa kymmenestä siirtyvät silmää räpäyttämättä koneajoon, jos alkaa tuntua, ettei luovi tänään suju. Eikä siinä mitään väärää ole.

Lue lisää

Auton koeajon vertailu voi toki olla vähän hutera vertailukohta. Kuitenkin jokainen taitaa tehdä autolla koeajolenkin, jossa ajelee eri nopeuksilla. Silti vene ehkä ostetaan ilman minkäänlaista koepurjehdusta!

Lyhytkin koepurjehdus antaa kuitenkin kuvan luoviominaisuudesta, käsiteltävyydestä (purjeet, vinssit, ohjaus), moottorin äänestä jne.
Jos veneen käyttäytymisen erilaisissa sääolosuhteissa haluaa selvittää, voisi olla hyvä hakeutua kisagastiksi sellaiseen veneeseen, jollaisen hankkimisesta on kiinnostunut.

Tietystikään koepurjehduksella ei ole mitään merkitystä, jos vene hankitaan lähinnä kelluvaksi kesäasunnoksi. Silloin ostopäätöksen voi tehdä vaikkapa venemessuilla.

koepurjehdus kirjoitti:

Auton koeajon vertailu voi toki olla vähän hutera vertailukohta. Kuitenkin jokainen taitaa tehdä autolla koeajolenkin, jossa ajelee eri nopeuksilla. Silti vene ehkä ostetaan ilman minkäänlaista koepurjehdusta!

Lyhytkin koepurjehdus antaa kuitenkin kuvan luoviominaisuudesta, käsiteltävyydestä (purjeet, vinssit, ohjaus), moottorin äänestä jne.
Jos veneen käyttäytymisen erilaisissa sääolosuhteissa haluaa selvittää, voisi olla hyvä hakeutua kisagastiksi sellaiseen veneeseen, jollaisen hankkimisesta on kiinnostunut.

Tietystikään koepurjehduksella ei ole mitään merkitystä, jos vene hankitaan lähinnä kelluvaksi kesäasunnoksi. Silloin ostopäätöksen voi tehdä vaikkapa venemessuilla.

Lue lisää

Kymmenien vuosien purjehduskokemuksella voin sanoa, että monipuolisellakaan koeajolla ei saa täyttä kuvaa veneen purjehdusominaisuuksista. Itse olen saanut nykyisen sarjavalmisteisen veneeni nousukulmaan ja kryssivauhtiin selkeän parannuksen vasta viiden kauden purjehduksen jälkeen. Kun ei ole ammattipurjehtija, voi purjesäätöjen hakemisessa mennä yllättävän kauan aikaa. Ei siinä lyhyt koeajo paljon auta. Kaikkein vähiten kannattaa uskoa Venelehden asennevammaisia koepurjehtijoita.

Paras vai kallein kirjoitti:

Parempi ei ole absoluuttinen käsite koska se tarkoittaa eri ihmisille eri asioita. Kilpavene on perheelle painajainen ja toisinpäin.

Kyse on mielestäni sopivuudesta käyttötarkoitukseen. Edullinen vene, joka täyttää perheen vaatimukset ilman suurempia kompromisseja voi olla paras ratkaisu. Niin monet ovat siihen päätyneet, että se itsessään todistaa sen. Ei pidä aliarvioida ihmisten kykyä tehdä itseään koskevia päätöksiä.

Lue lisää

No jos puhutaan samasta tarkoituksesta, voi olla parempia ja huonompia veneitä. Paremmassa on kevyempi ja jäykempi runko, parempi AVS, vahvempi riki, parempilaatuiset tekstiilit, isommat vinssit, ankkurivinssi ja keulapotkuri vakiona, tilauksesta saa vaikkapa toimiston toiseen takahyttiin jne.

Paljon kokenut kirjoitti:

Kymmenien vuosien purjehduskokemuksella voin sanoa, että monipuolisellakaan koeajolla ei saa täyttä kuvaa veneen purjehdusominaisuuksista. Itse olen saanut nykyisen sarjavalmisteisen veneeni nousukulmaan ja kryssivauhtiin selkeän parannuksen vasta viiden kauden purjehduksen jälkeen. Kun ei ole ammattipurjehtija, voi purjesäätöjen hakemisessa mennä yllättävän kauan aikaa. Ei siinä lyhyt koeajo paljon auta. Kaikkein vähiten kannattaa uskoa Venelehden asennevammaisia koepurjehtijoita.

Lue lisää

Tässä kohdassa ollaan eri kovastikin mieltä, vaikka pitkä kokemus on myös itselläni (kisa- ja matkapurjehduskokemusta monella eri veneellä). Jo lyhyen koepurjehduslenkin jälkeen tiedän vaikkapa miten vendat ja genuan skuuttaaminen onnistuu ilman miehistön apua tai miten helppoa/vaikeata veneen kannella ja sisällä on liikkua sen ollessa kallistuneena, miten vene reagoi aallokkoon, minkälainen tuntuma on ohjauksessa, miten hyvä äänieristys on moottorissa jne. En vähättelisi "koeajon" merkitystä enkä ostaisi mitään venettä ilman koepurjehdusta.

Jos vene on jo hankittu ja purjetrimmi kiinnostaa, osallistuminen viikko- ja avomerikisoihin auttaa. Ei varmastikaan mene viittä kautta pelkkään purjesäätöjen opetteluun, jos sinulla on myös kisoja kokenut vakiomiehistö apuna.

silti eri mielipide kirjoitti:

Tässä kohdassa ollaan eri kovastikin mieltä, vaikka pitkä kokemus on myös itselläni (kisa- ja matkapurjehduskokemusta monella eri veneellä). Jo lyhyen koepurjehduslenkin jälkeen tiedän vaikkapa miten vendat ja genuan skuuttaaminen onnistuu ilman miehistön apua tai miten helppoa/vaikeata veneen kannella ja sisällä on liikkua sen ollessa kallistuneena, miten vene reagoi aallokkoon, minkälainen tuntuma on ohjauksessa, miten hyvä äänieristys on moottorissa jne. En vähättelisi "koeajon" merkitystä enkä ostaisi mitään venettä ilman koepurjehdusta.

Jos vene on jo hankittu ja purjetrimmi kiinnostaa, osallistuminen viikko- ja avomerikisoihin auttaa. Ei varmastikaan mene viittä kautta pelkkään purjesäätöjen opetteluun, jos sinulla on myös kisoja kokenut vakiomiehistö apuna.

Lue lisää

Olet tietenkin oikeassa. Keskityin vastauksessani lähinnä noihin palstalla erittäin tärkeään kryssiominaisuuden testaamiseen koepurjehduksella. Itse olen parantanut veneeni säätöjä vuosien aikana merkittävästi. Venelehden testaajilla ei tunnu olevan haluakaan etsiä optimaalisia säätöjä sarjatuotantoveneisiin. He ovat tyytyväisiä, jos ensituntuma tukee valmiita asenteita.

Paljon kokenut kirjoitti:

Olet tietenkin oikeassa. Keskityin vastauksessani lähinnä noihin palstalla erittäin tärkeään kryssiominaisuuden testaamiseen koepurjehduksella. Itse olen parantanut veneeni säätöjä vuosien aikana merkittävästi. Venelehden testaajilla ei tunnu olevan haluakaan etsiä optimaalisia säätöjä sarjatuotantoveneisiin. He ovat tyytyväisiä, jos ensituntuma tukee valmiita asenteita.

Lue lisää

Mulla oli ennen eräs Guy-vene. Sen Vene-lehden testiartikkelin 70-luvulla kirjoittanut toimittaja purjehti veneellä perheineen viikon-kaksi. Nykyisestä veneestä minulla on yachting monthlyn testi 60-luvulta, jossa lehden toimittaja purjehti veneellä ristiin rastiin Englannin kanaalia kolmen viikon ajan. Saahan niistä tietysti paremman kuvan kuin yhden iltapäivän pyrähdyksestä satunnaisessa kelissä. Etukäteen mietitytti, voiko veneellä luovia kevyessä tuulessa, mutta testaaja oli ollut sellaisessakin kelissä, joten arvioon voi luottaa.

Bossu kirjoitti:

No jos puhutaan samasta tarkoituksesta, voi olla parempia ja huonompia veneitä. Paremmassa on kevyempi ja jäykempi runko, parempi AVS, vahvempi riki, parempilaatuiset tekstiilit, isommat vinssit, ankkurivinssi ja keulapotkuri vakiona, tilauksesta saa vaikkapa toimiston toiseen takahyttiin jne.

Lue lisää

Niinhän se on että rahallaa saa ja hevosella...
Varmaan joskus venepuolellakin tehdään näitä vertailuja ns. Oman luokan sisällä autojen tapaan. Esim. Keskiluokan farmarit autoissa. Veneissä se voisi olla xx€-xxx€ cruicermallien vertailu. Aikoinaan huvitti kun vene lehdessä vertailtiin Bavariaa ja HR .ää keskenään. Lopuksi sitten sanottiin että Bavarioita olisi saanut 2,5 HR.n hinnalla..

Kuule, näiden meidän vesiemme perusteella ei venesuunnittelu ohjaudu yhtään mihinkään. Markkinat määräävät.

Järkevyys on sitä paitsi määrittelykysymys. Ihan kuten tuolla ylempänä sanottiin vähän toisin sanoin: mikään vene ei ole järkevä kaikkiin käyttötarkoituksiin. Pullukka nykycruiseri ei ole fiksuin valinta kilpaveneeksi eikä 70-luvun puikula ole järkevä perheveneeksi, jossa asutaan ehkä koko kesäloma putkeen ja suurin osa kesäviikonlopuista.

Sinä ilmeisesti tiedät, mitkä veneet ovat niin hyvin rakennettuja, että kiveen törmääminen ei aiheuta mitään korjaus-/tarkastustarvetta. Vaikka päällepäin ei vaurioita näy, niitä voi jäädä piiloon muhimaan. Kun kalliimmassa veneessä sitten aikanaan tulee korjattavaa, se maksaa enemmän. Kuka viimekädessä maksaa kenenkin korjauksia, ei ole itsestään selvää. Ainut varma asia on, jos venettäsi ei korjata koskaan vakuutuksen piikkiin, osallistut vain muiden tekemien virheiden korjauskuluihin.

Onko sinulla jotain todellista tietoa vai heilutteleeko tuuli kynääsi?
Esität väitteitä veneiden paremmuudesta ilman minkäänlaista tilastoa tai muuta vertailua.

Yleensä, kun argumentointi menee tasolle "kaikkihan sen tietävät", "on selvää, että" tai "näkyy selvästi", kirjoittajalla ei ole mitään todellisuuteen perustuvaa tietoa takanaan. Hän vain yrittää tehdä omasta näkemyksestään totuutta toistamalla sitä loputtomiin.

http://www.sail.ie/wp222/?p=47

Kummastahan kölit irtoavat useammin, kilpaveneestä vai sarjatuotantoveneestä, kun suhteuttaa veneiden määrään?

Näin on. Autoanalogiana voisi todeta, että jos Saksassa olisi hirviä, olisi autoissa vahvemmat palkit tuulilasin sivuilla.

Bossu kirjoitti:

Näin on. Autoanalogiana voisi todeta, että jos Saksassa olisi hirviä, olisi autoissa vahvemmat palkit tuulilasin sivuilla.

Hiukan etsimällä löytää paljon mielenkiintoisia käyttäjäkokemuksia. Ohessa pikaotoksen tuloksia.

Ranskattarien (Jeanneau) omistajat eivät ole tyytyväisiä veneittensä hallittavuuteen kovemmalla tuulella veneen koosta riippumatta. Veneet broachaa liian herkästi ja kallistuvat jo keveissä tuulissa liikaa. Sisutuksen "viilu" ihmetyttää monia, mistähän vettä tulee sisälle, miksi tiikkikannen kuluessa sen sisältä nousee niittejä, Cheeki Cafikin esiintuomat köliongelmat pelottavat. jne...

Bavaristit taas ovat tyytyväisempiä purjehdusominaisuuksiin, mutta omituisia rakenneratkaisuja löytyy näistäkin veneistä. Viilutettua mdf-levyä, puhkiruostuvia "ruostumattomia" osia. Uskallan olettaa, että "tyypillininen" bavaristi ei paljoa purjehduksesta, veneistä tai rakenneratkaisuista tiedä. Kokemuksen puuttuessa oma vene mielletään kuitenkin useimmiten hyväksi.

BTW
- vakuutusmaksuissa voi säästää paljon ja nauttia erinomaisista ehdoista (ei ikävähennyksiä, tuulirajoja, tms) kun ostaa laadukkaaksi yleisesti mielletyn veneen ja rekisteröi sen oikeaan kansainväliseen yhtiöön. Omakohtaista kokemusta bulkki-ja arvoveneestä.
- Vene-lehti on nykyisin naurettava mainosläpyskä jonka testit ovat parhaimmillaan keskinkerataisesti toteutettuja. Toisin oli 80-luvulla.

Miksi luovit kivikossa? Eikö olisi mukavampi, jos kölin alla olisi vettä. S&S veneet ovat tyypillisesti toppirikisiä, niiden ei juurikaan näe luovivan kapeilla saaristoväylilläkään, kivikosta puhumattakaan.

Jeanneau Owners, Bavaris kirjoitti:

Hiukan etsimällä löytää paljon mielenkiintoisia käyttäjäkokemuksia. Ohessa pikaotoksen tuloksia.

Ranskattarien (Jeanneau) omistajat eivät ole tyytyväisiä veneittensä hallittavuuteen kovemmalla tuulella veneen koosta riippumatta. Veneet broachaa liian herkästi ja kallistuvat jo keveissä tuulissa liikaa. Sisutuksen "viilu" ihmetyttää monia, mistähän vettä tulee sisälle, miksi tiikkikannen kuluessa sen sisältä nousee niittejä, Cheeki Cafikin esiintuomat köliongelmat pelottavat. jne...

Bavaristit taas ovat tyytyväisempiä purjehdusominaisuuksiin, mutta omituisia rakenneratkaisuja löytyy näistäkin veneistä. Viilutettua mdf-levyä, puhkiruostuvia "ruostumattomia" osia. Uskallan olettaa, että "tyypillininen" bavaristi ei paljoa purjehduksesta, veneistä tai rakenneratkaisuista tiedä. Kokemuksen puuttuessa oma vene mielletään kuitenkin useimmiten hyväksi.

BTW
- vakuutusmaksuissa voi säästää paljon ja nauttia erinomaisista ehdoista (ei ikävähennyksiä, tuulirajoja, tms) kun ostaa laadukkaaksi yleisesti mielletyn veneen ja rekisteröi sen oikeaan kansainväliseen yhtiöön. Omakohtaista kokemusta bulkki-ja arvoveneestä.
- Vene-lehti on nykyisin naurettava mainosläpyskä jonka testit ovat parhaimmillaan keskinkerataisesti toteutettuja. Toisin oli 80-luvulla.

Lue lisää

Ei ole mitenkään yllättävää, että ihmiset, jotka hankkivat sarjatuotantoveneen, eivät tiedä purjehduksesta eniten. Ihan samalla tavalla ihmiset, jotka ostavat laatikon chileläistä Cabernet Sauvignonia, eivät yleensä tiedä viineistä kovin paljoa.

Onnellisuutta tai tyytyväisyyttä ei kuitenkaan mitata tiedon määrässä. Olisi paljon mukavampi juoda lasi chileläistä punkkua ja pitää sitä hyvän makuisena kuin löytää vikoja kalliista huippuviinistäkin. Se olisi myös halvempaa.

Jos nyt sitten kaikki sarjatuotantoveneen omistajat eivät ole tyytyväisiä veneensä ominaisuuksiin, niin uskallan väittää, että vakavat harrastajat tai kilpailijat löytävät veneestään vielä enemmän vikoja ja puutteita. Vertailu ei ole siksi relevanttia.


Se, että ammattilainen löytää vikaa sarjatuotantoveneestä tarkoittaa vain sitä, ettei hänen kannata sitä hankkia. Se ei tarkoita sitä etteikö vene olisi kuitenkin mitä sopivin muille ja etteikö ne saisi siitä juuri sitä iloa, mitä hakevatkin.

Ammattilaisille on usein vaikea nähdä kokonaisuuksia. Sarjatuotantoveneiden suosio osoittaa sen, että ne vastaavat kysyntään. Niiden välillä on sen verran kilpailuakin ettei siinä huono pärjää. Onhan se kuitenkin niin, että sarjatuotantoveneiden suunnittelijat ova rautaisia ammattilaisia ja varmasti osaavampia kuin suurin osa itseään muita parempina pitävistä.

Eisatusetä kirjoitti:

Miksi luovit kivikossa? Eikö olisi mukavampi, jos kölin alla olisi vettä. S&S veneet ovat tyypillisesti toppirikisiä, niiden ei juurikaan näe luovivan kapeilla saaristoväylilläkään, kivikosta puhumattakaan.

Lue lisää

Mattolaiturilla istuessani sain ihailla pari viikkoa sitten kun Baltic luovi ulos Särkän ja Uunisaaren välisestä salmesta. Tiukka paikka ja monta vastakäännöstä, mutta eivät osuneet kiviin ja pääsivät ilman konetta purjehtimalla tosta. Toppirikinen vene oli.

Jeanneau Owners, Bavaris kirjoitti:

Hiukan etsimällä löytää paljon mielenkiintoisia käyttäjäkokemuksia. Ohessa pikaotoksen tuloksia.

Ranskattarien (Jeanneau) omistajat eivät ole tyytyväisiä veneittensä hallittavuuteen kovemmalla tuulella veneen koosta riippumatta. Veneet broachaa liian herkästi ja kallistuvat jo keveissä tuulissa liikaa. Sisutuksen "viilu" ihmetyttää monia, mistähän vettä tulee sisälle, miksi tiikkikannen kuluessa sen sisältä nousee niittejä, Cheeki Cafikin esiintuomat köliongelmat pelottavat. jne...

Bavaristit taas ovat tyytyväisempiä purjehdusominaisuuksiin, mutta omituisia rakenneratkaisuja löytyy näistäkin veneistä. Viilutettua mdf-levyä, puhkiruostuvia "ruostumattomia" osia. Uskallan olettaa, että "tyypillininen" bavaristi ei paljoa purjehduksesta, veneistä tai rakenneratkaisuista tiedä. Kokemuksen puuttuessa oma vene mielletään kuitenkin useimmiten hyväksi.

BTW
- vakuutusmaksuissa voi säästää paljon ja nauttia erinomaisista ehdoista (ei ikävähennyksiä, tuulirajoja, tms) kun ostaa laadukkaaksi yleisesti mielletyn veneen ja rekisteröi sen oikeaan kansainväliseen yhtiöön. Omakohtaista kokemusta bulkki-ja arvoveneestä.
- Vene-lehti on nykyisin naurettava mainosläpyskä jonka testit ovat parhaimmillaan keskinkerataisesti toteutettuja. Toisin oli 80-luvulla.

Lue lisää

Kuinka paljon sitä kokemusta pitää olla, jotta osaisi arvostella Bavariaa oikein mielestäsi? Minä olen aloittanut purjehdusurani 70-luvun lopulla. Veneet ovat kasvaneet kooltaan ja ominaisuuksiltaan. Kokemusta on jollapurjehduksesta järvellä, retkipurjehdusta Itämerellä, kilpapurjehdusta merellä ja järvillä, valtameripurjehdusta Atlantin yli kahdesti molempiin suuntiin. Kaikki omilla veneillä, joita on ollut yhteensä 7 kpl. Nykyinen on Bavaria, jonka hankimme uutena vuonna 2006. Täytyy sanoa, että tämä on vene, joka soveltuu parhaiten nykyisiin käyttötarpeisiimme ja oli hankintahinnaltaan yli 50000 euroa sporttisempaa kotimaista edullisempi. Se kotimainen on toki kokoluokkaa pienempi/ahtaampi.

Jeanneau Owners, Bavaris kirjoitti:

Hiukan etsimällä löytää paljon mielenkiintoisia käyttäjäkokemuksia. Ohessa pikaotoksen tuloksia.

Ranskattarien (Jeanneau) omistajat eivät ole tyytyväisiä veneittensä hallittavuuteen kovemmalla tuulella veneen koosta riippumatta. Veneet broachaa liian herkästi ja kallistuvat jo keveissä tuulissa liikaa. Sisutuksen "viilu" ihmetyttää monia, mistähän vettä tulee sisälle, miksi tiikkikannen kuluessa sen sisältä nousee niittejä, Cheeki Cafikin esiintuomat köliongelmat pelottavat. jne...

Bavaristit taas ovat tyytyväisempiä purjehdusominaisuuksiin, mutta omituisia rakenneratkaisuja löytyy näistäkin veneistä. Viilutettua mdf-levyä, puhkiruostuvia "ruostumattomia" osia. Uskallan olettaa, että "tyypillininen" bavaristi ei paljoa purjehduksesta, veneistä tai rakenneratkaisuista tiedä. Kokemuksen puuttuessa oma vene mielletään kuitenkin useimmiten hyväksi.

BTW
- vakuutusmaksuissa voi säästää paljon ja nauttia erinomaisista ehdoista (ei ikävähennyksiä, tuulirajoja, tms) kun ostaa laadukkaaksi yleisesti mielletyn veneen ja rekisteröi sen oikeaan kansainväliseen yhtiöön. Omakohtaista kokemusta bulkki-ja arvoveneestä.
- Vene-lehti on nykyisin naurettava mainosläpyskä jonka testit ovat parhaimmillaan keskinkerataisesti toteutettuja. Toisin oli 80-luvulla.

Lue lisää

Jeanneaun tyytyväisenä omistajana en oikein ymmärrä tuota hallittavuutta koskevaan hämmästelyäsi. Olen ollut ihan riittävän kovalla kelillä (yli 25ms saksalaisten tilastojen mukaan) pienellä miehistöllä merellä. Ei tuo broachannut sen kummemmin kuin aiempi suomalainen "laatu"veneeni. Kyllähän tuon broachaamaan saa, en sitä väitä, mutta aika rauhallisesti se kuitenkin tapahtuu. Onko sellaisia veneitä, jotka eivät brouchaa, jos on liikaa purjeita ylhäällä. En ole nimittäin vielä tavannut. Tosin en ole kaikkia maailman veneitä purjehtinut.
Kallistumista keveissäkin keleissä voi aika näppärästi säätää purjeiden virityksellä (vink vink). Vettä tuli sisälle oviaukosta, kunnes keksimme siihen sopivan verhoratkaisun. Ei siis ikkunan tiivisteistä, kuten edellisessä suomalaisessa "laatu"veneessämme. Tiikkikantta ei veneessämme ole, joten ei noita niittejäkään ole näkynyt. Köli oli ainakin viime viikonloppuna vielä mukana, liekö nyt sitten viikolla pudonnut, en ole tarkistanut. Sen varmaan huomaa, kun nostetaan jenni kuiville kohtapuoliin.

Köli tallessa kirjoitti:

Jeanneaun tyytyväisenä omistajana en oikein ymmärrä tuota hallittavuutta koskevaan hämmästelyäsi. Olen ollut ihan riittävän kovalla kelillä (yli 25ms saksalaisten tilastojen mukaan) pienellä miehistöllä merellä. Ei tuo broachannut sen kummemmin kuin aiempi suomalainen "laatu"veneeni. Kyllähän tuon broachaamaan saa, en sitä väitä, mutta aika rauhallisesti se kuitenkin tapahtuu. Onko sellaisia veneitä, jotka eivät brouchaa, jos on liikaa purjeita ylhäällä. En ole nimittäin vielä tavannut. Tosin en ole kaikkia maailman veneitä purjehtinut.
Kallistumista keveissäkin keleissä voi aika näppärästi säätää purjeiden virityksellä (vink vink). Vettä tuli sisälle oviaukosta, kunnes keksimme siihen sopivan verhoratkaisun. Ei siis ikkunan tiivisteistä, kuten edellisessä suomalaisessa "laatu"veneessämme. Tiikkikantta ei veneessämme ole, joten ei noita niittejäkään ole näkynyt. Köli oli ainakin viime viikonloppuna vielä mukana, liekö nyt sitten viikolla pudonnut, en ole tarkistanut. Sen varmaan huomaa, kun nostetaan jenni kuiville kohtapuoliin.

Lue lisää

Veneidensä hallittavuutta hämmästelevät Jeanneau-pursien omistajat omalla owners club sivustollaan. Ihan riittävän monessa ketjussa ollakseen uskottava tosiseikka. Minulle se on aivan yhdentekevää.

En usko, että Bavarian, Jeanneaun tai jonkun muun suurten sarjojen eri venemalleja ja kokoja voidaan yleistää yhdeksi veneeksi, jonka joku tietty ihmisryhmä valitsee omaksi venemerkikseen. Pidän merkillisenä puhua "melko yleisestä koulutustaustasta ja diplomi-insinööreistä" tai muista venemerkkiin liitetyistä mielikuvista, joilla ei liene todellisuuspohjaa. Varmastikin koulutustaustaa on niillä, jotka hankkivat uuden tai melko uuden matkaveneen.

Bavaria match on purjehdusominaisuuksiltaan aivan eri tyyppinen vene kuin vaikkapa Bavaria Cruiser 37. Miksi niillä olisi samoin ajatteleva ostajakunta? Kesällä satuin Skagenissa tapaamaan kokeneen norjalaispurjehtijan, joka kutsui juttelemaan Bavaria Cruiser 37:äänsä. Se oli hänen kahdeksas veneensä ja valinnan syy oli ollut pelkästään hinta. Muuhun saman kokoluokan uuteen veneeseen ei olisi ollut varaa. Norjalaisen mielestä ko veneen purjehdusominaisuudet olivat hänelle karvas pettymys, koska herkästi broachaavaa venettä oli kuulemma erittäin vaikea hallita kovassa tuulessa. Tämän takia hän oli joutunut muuttamaan purjehdustyylinsä sellaiseksi, ettei enää uskalla lähteä merelle vähänkään kovemmassa tuulessa (vaikka oli runsaasti kokemusta avomerikisoista aikaisemmilla veneillään). Oli ilmeisesti sattunut väärä valinta halvan hinnan houkuttelemana.

Albin Vegoilla on purjehdittu Luoteisväylä, käyty Antarktiksella ja kierretty maapallo. Senkö perusteella pitäisi siis todeta, että Vega on vielä parempi vene kuin Bavaria?

Mistä tällainen venemerkkien mielikuvamaailma kertoo? Halutaanko pelkän venemerkin perusteella samaistua yhtä osaavaksi purjehtijaksi kuin vaikkapa Valentinan tai Pelelopen kipparit ovat? Kun tällä foorumilla on seurattu jokavuotisia ARC-purjehduksia, on seurattu pelkästään eri venemerkkien menestymistä ikäänkuin osaamisella ei olisi mitään merkitystä.

Unohtui. Tämän pikkubavan Huippuvuorten kierto pitää lisätä kiinnostavien SuomiBavaria-juttujen sarjaan:

http://www.ruffe.fi/huippuvuoret-2013 "Ruffe", Bavaria 30 ft huippuvuorien kierroksella, vain 10 astetta pohjoisnavalta. Veneellä on tehty paljon muitakin pitkiä purjehduksia, maileja ties kuinka paljon.

Let's ♥ ▬▬♦▬ kirjoitti:

Unohtui. Tämän pikkubavan Huippuvuorten kierto pitää lisätä kiinnostavien SuomiBavaria-juttujen sarjaan:

http://www.ruffe.fi/huippuvuoret-2013 "Ruffe", Bavaria 30 ft huippuvuorien kierroksella, vain 10 astetta pohjoisnavalta. Veneellä on tehty paljon muitakin pitkiä purjehduksia, maileja ties kuinka paljon.

Lue lisää

Kun muistaa, mitä Thor Heyerdahl teki Kontikin kanssa, niin tuntuu hiukan omituiselta valittaa ettei modernilla veneellä uskalla mennä vesille, kun tuulee.

venemerkki-illuusio kirjoitti:

En usko, että Bavarian, Jeanneaun tai jonkun muun suurten sarjojen eri venemalleja ja kokoja voidaan yleistää yhdeksi veneeksi, jonka joku tietty ihmisryhmä valitsee omaksi venemerkikseen. Pidän merkillisenä puhua "melko yleisestä koulutustaustasta ja diplomi-insinööreistä" tai muista venemerkkiin liitetyistä mielikuvista, joilla ei liene todellisuuspohjaa. Varmastikin koulutustaustaa on niillä, jotka hankkivat uuden tai melko uuden matkaveneen.

Bavaria match on purjehdusominaisuuksiltaan aivan eri tyyppinen vene kuin vaikkapa Bavaria Cruiser 37. Miksi niillä olisi samoin ajatteleva ostajakunta? Kesällä satuin Skagenissa tapaamaan kokeneen norjalaispurjehtijan, joka kutsui juttelemaan Bavaria Cruiser 37:äänsä. Se oli hänen kahdeksas veneensä ja valinnan syy oli ollut pelkästään hinta. Muuhun saman kokoluokan uuteen veneeseen ei olisi ollut varaa. Norjalaisen mielestä ko veneen purjehdusominaisuudet olivat hänelle karvas pettymys, koska herkästi broachaavaa venettä oli kuulemma erittäin vaikea hallita kovassa tuulessa. Tämän takia hän oli joutunut muuttamaan purjehdustyylinsä sellaiseksi, ettei enää uskalla lähteä merelle vähänkään kovemmassa tuulessa (vaikka oli runsaasti kokemusta avomerikisoista aikaisemmilla veneillään). Oli ilmeisesti sattunut väärä valinta halvan hinnan houkuttelemana.

Albin Vegoilla on purjehdittu Luoteisväylä, käyty Antarktiksella ja kierretty maapallo. Senkö perusteella pitäisi siis todeta, että Vega on vielä parempi vene kuin Bavaria?

Mistä tällainen venemerkkien mielikuvamaailma kertoo? Halutaanko pelkän venemerkin perusteella samaistua yhtä osaavaksi purjehtijaksi kuin vaikkapa Valentinan tai Pelelopen kipparit ovat? Kun tällä foorumilla on seurattu jokavuotisia ARC-purjehduksia, on seurattu pelkästään eri venemerkkien menestymistä ikäänkuin osaamisella ei olisi mitään merkitystä.

Lue lisää

Jos ennen on purjehtinut veneillä, jotka eivät broachaa, voi käydä kuten minulle. Annoin uuden veneeni kulkea yhtä kallellaan kuin ennenkin. Sopivassa puuskassa se sitten karkasi tuuleen. Nykyään osaan mielestäni kohtuullisesti trimmata mastoa ja purjeita, eikä broacheja ole tullut ainuttakaan kahteen vuoteen. Vene kulkee alle 20 asteen kallistumalla nopeammin ja mukavammin. Olen aina pärjännyt kovissakin keleissä, vaikka alkuvuosina silloin uusi vene oli hiukan vikuri. Olisiko norjalaiselta sittenkin puuttunut kokemusta leveäperäisestä nykyveneestä?

Let's ♥ ▬▬♦▬ kirjoitti:

Unohtui. Tämän pikkubavan Huippuvuorten kierto pitää lisätä kiinnostavien SuomiBavaria-juttujen sarjaan:

http://www.ruffe.fi/huippuvuoret-2013 "Ruffe", Bavaria 30 ft huippuvuorien kierroksella, vain 10 astetta pohjoisnavalta. Veneellä on tehty paljon muitakin pitkiä purjehduksia, maileja ties kuinka paljon.

Lue lisää

Olisiko noikin kuitenkin lähteneet huippulaadukkaalla ja pari metriä pidemmällä alumiini-oneoffilla mieluummin, jos olisi ollut enemmän rahaa

Bossu kirjoitti:

Olisiko noikin kuitenkin lähteneet huippulaadukkaalla ja pari metriä pidemmällä alumiini-oneoffilla mieluummin, jos olisi ollut enemmän rahaa

Eiköhän valtaosa meistä lähtisi pitkälle purjehdukselle mieluummin omaa venettään suuremmalla ja hienommalla veneellä, jos se ei olisi mitenkään rahasta kiinni.

Tosin tuossa Ruffen tapauksessa se ei ehkä päde, jutun ydin on ollut ilmeisesti juuri seikkailu pienellä vaatimattomalla veneellä haastavassa ympäristössä.

Bossu kirjoitti:

Olisiko noikin kuitenkin lähteneet huippulaadukkaalla ja pari metriä pidemmällä alumiini-oneoffilla mieluummin, jos olisi ollut enemmän rahaa

Jos huippulaatu määritellään niin, että ostaja saa jopa paremman veneen kuin odotti saavansa, Bavariat ovat nimenomaan huippulaatua. Lisäksi tehdas valmistaa veneet huipputarkoilla automatisoiduilla tuotantolinjoilla, ja niin tehokkaasti, että niiden hinta voidaan pitää erittäin kilpailukykyisenä. En näe mitään syytä epäillä, etteikö uusi Bavaria olisi kaikin puolin oikeinkin hyvä vene, jolla uskaltaa kyllä seilata pidemmällekin.

Itse en uutta Bavariaa ostaisi, koska haluan rakennella ja viritellä venettäni, eikä Bavarioiden ulkonäkö myöskään miellytä silmääni. Mutta sehän on aivan makuasia.

Seurailin pari vuotta sitten s/y Akvarellin blogia Karibialle ja takaisin. Blogi löytyy varmaan vieläkin googlaamalla? Oli varmaan pienin Bava, joka toistaiseksi on kyseisen matkan tehnyt?

5+7 kirjoitti:

Seurailin pari vuotta sitten s/y Akvarellin blogia Karibialle ja takaisin. Blogi löytyy varmaan vieläkin googlaamalla? Oli varmaan pienin Bava, joka toistaiseksi on kyseisen matkan tehnyt?

Lue lisää

Akvarelli on Bavaria 33, joten Ruffe (Bavaria 300, 30 ft) taitaa olla se pienin suomibava, joka on Karibian kierroksen tehnyt.
Muut Karibialla käyneet suomibavat ovat sitten jo selvästi suurempia, 36, 38, 39, 40, 41 tai 42, 46 ja 49. Kai muitakin.

13+6 kirjoitti:

Jos ennen on purjehtinut veneillä, jotka eivät broachaa, voi käydä kuten minulle. Annoin uuden veneeni kulkea yhtä kallellaan kuin ennenkin. Sopivassa puuskassa se sitten karkasi tuuleen. Nykyään osaan mielestäni kohtuullisesti trimmata mastoa ja purjeita, eikä broacheja ole tullut ainuttakaan kahteen vuoteen. Vene kulkee alle 20 asteen kallistumalla nopeammin ja mukavammin. Olen aina pärjännyt kovissakin keleissä, vaikka alkuvuosina silloin uusi vene oli hiukan vikuri. Olisiko norjalaiselta sittenkin puuttunut kokemusta leveäperäisestä nykyveneestä?

Lue lisää

Oilisikohan norjalaisella sama kokemus kuin on Yachting Worldiin kirjoittaneella Matthew Sheahanilla, joka myöskin on kokenut kilpapurjehtija? Sheahan kritisoi vahvasti Bava 37:n purjehdusominaisuuksia, mutta kiitteli yhtä leveäperäisen Jeanneaun vastaavia. YW:n testipurjehdus ei edes ollut "kovissa keleissä", vaan tapahtui Hamblesta Yarmouthiin ja takaisin tuulen ollessa Force 3-6 SW-W.

Mistä leveäperäisestä veneestä kerroit ja mikä sinulle on "kova keli"? Jos et ole "broachannut ainakaan kahteen vuoteen", et taida ainakaan olla kovin aktiivinen spinnun käyttäjä etkä kilpapurjehtija?
Leveäperäisissä veneissä on eroja, mutta myös kapeaperäiset broachaavat varsinkin navakan tuulen spinnuajossa. Jos ei koskaan broachaa, spinnu on todennäköisesti otettu alas liian aikaisin (kilpapurjehduksessa). Kurjinta tietysti on, jos perheveneellä on tuuleen karkaamisen taipumus perhe/matkapurjehduksessa ilman spinnuakin.

Kontikiki kirjoitti:

Kun muistaa, mitä Thor Heyerdahl teki Kontikin kanssa, niin tuntuu hiukan omituiselta valittaa ettei modernilla veneellä uskalla mennä vesille, kun tuulee.

Kon-Tiki purjehti Perusta Polynesiaan, jonne se haaksirikkoutui n. 3 kk kestäneen purjehduksen jälkeen. Kyllähän moni suomalainen on turvallisemmin tehnyt pitempiä purjehduksia, joissa vain yksi etappi on ollut Etelä-Amerikasta Polynesiaan: http://venelehti.fi/uutiset/pallon-kiertanyt-nyt-61-suomalaisvenetta

Pelkkä vene tai joku tietty veneen merkki ei kuitenkaan riitä. Tarvitaan kippari, joka päättää lähtemisestä ja myös toteuttaa reissunsa. Se mikä yhdelle kipparille on hyvä purjehdustuuli, voi toiselle olla "kova keli" johon ei lähdetä.
Tavallisesti hankitaan sellainen vene, johon rahat riittää, vaikka vene ei vastaisikaan kaikkia toiveita. Tuskinpa Albin Vegalla maailman kiertäneet pitävät sitä ihanneveneenään. Sama koskee montaa muutakin venemerkkiä. Tällä foorumilla on tapana ylistää niitä venemerkkejä, joilla joku on toteuttanut pitkän purjehduksensa - varsinkin jos itsellä sattuu olemaan saman merkkinen vene tai harkitsee sellaisen hankkimista.

Valtameren ylittäminen kaislaveneellä (Heyerdahl) ja kumijollalla (Bombard) ovat olleet uhkarohkeita yrityksiä, jossa yhtenä motiivina on ollut oman teorian todistaminen.

etteikö kokemusta? kirjoitti:

Oilisikohan norjalaisella sama kokemus kuin on Yachting Worldiin kirjoittaneella Matthew Sheahanilla, joka myöskin on kokenut kilpapurjehtija? Sheahan kritisoi vahvasti Bava 37:n purjehdusominaisuuksia, mutta kiitteli yhtä leveäperäisen Jeanneaun vastaavia. YW:n testipurjehdus ei edes ollut "kovissa keleissä", vaan tapahtui Hamblesta Yarmouthiin ja takaisin tuulen ollessa Force 3-6 SW-W.

Mistä leveäperäisestä veneestä kerroit ja mikä sinulle on "kova keli"? Jos et ole "broachannut ainakaan kahteen vuoteen", et taida ainakaan olla kovin aktiivinen spinnun käyttäjä etkä kilpapurjehtija?
Leveäperäisissä veneissä on eroja, mutta myös kapeaperäiset broachaavat varsinkin navakan tuulen spinnuajossa. Jos ei koskaan broachaa, spinnu on todennäköisesti otettu alas liian aikaisin (kilpapurjehduksessa). Kurjinta tietysti on, jos perheveneellä on tuuleen karkaamisen taipumus perhe/matkapurjehduksessa ilman spinnuakin.

Lue lisää

Se on myös purjeista paljon kiinni. Tuossa YW:n koeajossa Jeanneaussa näytti olevan triradial-leikattu kuituvahvisteinen purje, kun Bavariassa vaakaleikattu perusdacron.

Purjehdin nykyään noin 10 v ikäisellä Bavalla, jossa ensin oli ne alkuperäiset Elvstömin perusdacronit, varsinkin hiukan reivattuna pullukat. Nyt triradial-leikatut ja reivitopatut uudet purjeet ovat muuttaneet veneen ihan toiseksi, ei kallistele entiseen malliin eikä pyri broachaamaan, on rauhallinen ohjattava.

Veikkaan YW:n jutussa veneillä todetut erot ainakin osin purjeitten erilaisuudesta johtuviksi. Yksi jutun aihehan oli se varustelun hintaeron vaikutus.

etteikö kokemusta? kirjoitti:

Oilisikohan norjalaisella sama kokemus kuin on Yachting Worldiin kirjoittaneella Matthew Sheahanilla, joka myöskin on kokenut kilpapurjehtija? Sheahan kritisoi vahvasti Bava 37:n purjehdusominaisuuksia, mutta kiitteli yhtä leveäperäisen Jeanneaun vastaavia. YW:n testipurjehdus ei edes ollut "kovissa keleissä", vaan tapahtui Hamblesta Yarmouthiin ja takaisin tuulen ollessa Force 3-6 SW-W.

Mistä leveäperäisestä veneestä kerroit ja mikä sinulle on "kova keli"? Jos et ole "broachannut ainakaan kahteen vuoteen", et taida ainakaan olla kovin aktiivinen spinnun käyttäjä etkä kilpapurjehtija?
Leveäperäisissä veneissä on eroja, mutta myös kapeaperäiset broachaavat varsinkin navakan tuulen spinnuajossa. Jos ei koskaan broachaa, spinnu on todennäköisesti otettu alas liian aikaisin (kilpapurjehduksessa). Kurjinta tietysti on, jos perheveneellä on tuuleen karkaamisen taipumus perhe/matkapurjehduksessa ilman spinnuakin.

Lue lisää

Mielenkiintoinen ajatus tuo "jos ei koskan broachaa, spinnu on todennäköisesti otettu alas liian aikaisin". Loogisempaa olisi väittää, että se on otettu alas oikeaan aikaan eli ajoissa!

etteikö kokemusta? kirjoitti:

Oilisikohan norjalaisella sama kokemus kuin on Yachting Worldiin kirjoittaneella Matthew Sheahanilla, joka myöskin on kokenut kilpapurjehtija? Sheahan kritisoi vahvasti Bava 37:n purjehdusominaisuuksia, mutta kiitteli yhtä leveäperäisen Jeanneaun vastaavia. YW:n testipurjehdus ei edes ollut "kovissa keleissä", vaan tapahtui Hamblesta Yarmouthiin ja takaisin tuulen ollessa Force 3-6 SW-W.

Mistä leveäperäisestä veneestä kerroit ja mikä sinulle on "kova keli"? Jos et ole "broachannut ainakaan kahteen vuoteen", et taida ainakaan olla kovin aktiivinen spinnun käyttäjä etkä kilpapurjehtija?
Leveäperäisissä veneissä on eroja, mutta myös kapeaperäiset broachaavat varsinkin navakan tuulen spinnuajossa. Jos ei koskaan broachaa, spinnu on todennäköisesti otettu alas liian aikaisin (kilpapurjehduksessa). Kurjinta tietysti on, jos perheveneellä on tuuleen karkaamisen taipumus perhe/matkapurjehduksessa ilman spinnuakin.

Lue lisää

Sitten suuri osa arvostetuista uusista "laatuveneistä" on kurjia. Kyllä useimmat 2000-luvun FG:t, X:t jne. helposti "karkaavat tuuleen" ilman spinnua ja vaikka kryssilläkin, jos ei osaa olla valppaana ja säätää purjeita kelin sekä mahdollisesti puuskien mukaan.

Ei tuohon tarvita kuin hiukan puuskainen 5 m/s tuuli ja/tai väärin skuutattu isopurje.

En ole tuota YW:n testiä lukenut, mutta videolla Bavariaa lähinnä haukuttiin muita hitaammaksi ja mistään hallittavuusongelmista ei puhuttu. Tuolla mainittiin 20 solmun kryssi, joka on mielestäni jo "kova keli", vaikkei toki mitenkään äärimmäinen. Harva matkapurjehtija lähtee tarkoituksellisesti kryssimään yli 20 solmun tuuleen.

Toisessa YW:n videossa kovasti kehutaan Bavaria 46 Visionin purjehdusominaisuuksia. Visionit varmasti yleisestikin ovat paremmin purjehtivaksi suunniteltuja. Samoin kuin Cruiset 41S, vaikka siinä onkin sama runko kuin Cruiser 40/41:ssä.

Joakim1 kirjoitti:

Sitten suuri osa arvostetuista uusista "laatuveneistä" on kurjia. Kyllä useimmat 2000-luvun FG:t, X:t jne. helposti "karkaavat tuuleen" ilman spinnua ja vaikka kryssilläkin, jos ei osaa olla valppaana ja säätää purjeita kelin sekä mahdollisesti puuskien mukaan.

Ei tuohon tarvita kuin hiukan puuskainen 5 m/s tuuli ja/tai väärin skuutattu isopurje.

En ole tuota YW:n testiä lukenut, mutta videolla Bavariaa lähinnä haukuttiin muita hitaammaksi ja mistään hallittavuusongelmista ei puhuttu. Tuolla mainittiin 20 solmun kryssi, joka on mielestäni jo "kova keli", vaikkei toki mitenkään äärimmäinen. Harva matkapurjehtija lähtee tarkoituksellisesti kryssimään yli 20 solmun tuuleen.

Toisessa YW:n videossa kovasti kehutaan Bavaria 46 Visionin purjehdusominaisuuksia. Visionit varmasti yleisestikin ovat paremmin purjehtivaksi suunniteltuja. Samoin kuin Cruiset 41S, vaikka siinä onkin sama runko kuin Cruiser 40/41:ssä.

Lue lisää

"Sitten suuri osa arvostetuista uusista "laatuveneistä" on kurjia. Kyllä useimmat 2000-luvun FG:t, X:t jne. helposti "karkaavat tuuleen" ilman spinnua ja vaikka kryssilläkin, jos ei osaa olla valppaana ja säätää purjeita kelin sekä mahdollisesti puuskien mukaan."

Tämä onkin mielenkiintoinen juttu. Miksi veneet kannattaa suunnitella helposti broachaaviksi? Outoa.

Missä syy? kirjoitti:

"Sitten suuri osa arvostetuista uusista "laatuveneistä" on kurjia. Kyllä useimmat 2000-luvun FG:t, X:t jne. helposti "karkaavat tuuleen" ilman spinnua ja vaikka kryssilläkin, jos ei osaa olla valppaana ja säätää purjeita kelin sekä mahdollisesti puuskien mukaan."

Tämä onkin mielenkiintoinen juttu. Miksi veneet kannattaa suunnitella helposti broachaaviksi? Outoa.

Lue lisää

Veneitä ei tietenkään suunnitella broachaaviksi, vaan niistä tulee sellaisia. On, ainakin nykytietämyksellä, helppo suunnitella vene joka ei broachaa juuri millään, mutta siitä tulee samalla (nykystandardilla) hidas ja ehkä myös ahdas.

Kaikki uudet veneet eivät ole kovinkaan herkkiä broachaamaan. Kyse on selväsitikin vaikeasti suunnitelussa hallittavasta ominaisuudesta. Toisaalta ainakin C/R-veneiden suunnittelussa varmasti oletetaan niiden omistajien osaavan hallita hiukan vaikeampaakin venettä ja ottavan mielummin hieman nopeamman kuin helpomman veneen.

Joakim1 kirjoitti:

Veneitä ei tietenkään suunnitella broachaaviksi, vaan niistä tulee sellaisia. On, ainakin nykytietämyksellä, helppo suunnitella vene joka ei broachaa juuri millään, mutta siitä tulee samalla (nykystandardilla) hidas ja ehkä myös ahdas.

Kaikki uudet veneet eivät ole kovinkaan herkkiä broachaamaan. Kyse on selväsitikin vaikeasti suunnitelussa hallittavasta ominaisuudesta. Toisaalta ainakin C/R-veneiden suunnittelussa varmasti oletetaan niiden omistajien osaavan hallita hiukan vaikeampaakin venettä ja ottavan mielummin hieman nopeamman kuin helpomman veneen.

Lue lisää

Niinpä.

Minä en ottaisi helposti broachaavaa venettä, jos olisi tarkoitus tehdä sillä pitkää matkaa vaihtelevissa keleissä.

En liioin usko, että perhepurjehduksessa on mitään mieltä siinä, että pitää usein varoa broachia.

Lattapohjaisen saippualaatikkodesignin nopeusedut avotuulilla ovat ilmeiset, mutta ovatkohan ne kryssiläkin nopeampia kuin vastaavankokoisen perään kapenevat viinilasidesignit?

Itse kyllä luulen, että helposti broachaavia laatikoita tehdään yksinkertaisesti vain siksi, että saataisiin mahdollisimman suuret sisätilat suhteessa veneen pituuteen ja leveyteen. Samasta syystä varalaidan korkeus kasvaa koko ajan.

Ja nyt puhun vain ja ainoastaan muista kuin kilpaveneistä, joissa on tuplaperäsimiä jne. Niiden designeissa tavoitteet ja lainalaisuudet ovat tyystin toisenlaisia, kuten ovat niiden purjehtijatkin.

Minusta on joka tapauksessa todella ikävää tuntea, miten vene on noin 25-30 asteen kallistumalla jo aivan broachin rajalla ja varautua koko ajan löysäämään ison skuuttia puuskan tullen. Oma veneeni on täysin hallinnassa vielä reilussa 35 asteessakin. Enempää en ole tieten tahtoen toistaiseksi kokeillut. Tai ehkä jossakin puuskassa on saattanut mennä hetkellisesti jopa 40--45 astetta.

Missä syy? kirjoitti:

Niinpä.

Minä en ottaisi helposti broachaavaa venettä, jos olisi tarkoitus tehdä sillä pitkää matkaa vaihtelevissa keleissä.

En liioin usko, että perhepurjehduksessa on mitään mieltä siinä, että pitää usein varoa broachia.

Lattapohjaisen saippualaatikkodesignin nopeusedut avotuulilla ovat ilmeiset, mutta ovatkohan ne kryssiläkin nopeampia kuin vastaavankokoisen perään kapenevat viinilasidesignit?

Itse kyllä luulen, että helposti broachaavia laatikoita tehdään yksinkertaisesti vain siksi, että saataisiin mahdollisimman suuret sisätilat suhteessa veneen pituuteen ja leveyteen. Samasta syystä varalaidan korkeus kasvaa koko ajan.

Ja nyt puhun vain ja ainoastaan muista kuin kilpaveneistä, joissa on tuplaperäsimiä jne. Niiden designeissa tavoitteet ja lainalaisuudet ovat tyystin toisenlaisia, kuten ovat niiden purjehtijatkin.

Minusta on joka tapauksessa todella ikävää tuntea, miten vene on noin 25-30 asteen kallistumalla jo aivan broachin rajalla ja varautua koko ajan löysäämään ison skuuttia puuskan tullen. Oma veneeni on täysin hallinnassa vielä reilussa 35 asteessakin. Enempää en ole tieten tahtoen toistaiseksi kokeillut. Tai ehkä jossakin puuskassa on saattanut mennä hetkellisesti jopa 40--45 astetta.

Lue lisää

Aika nopeasti oppii tietämään koska vene on vaarassa broachata. Sivu- tai vastatuuleen tapahtuva broachi on seitsemän tonnin veneellä hyvin rauhallinen tapahtuma, kuin kesken jätetty vastakäännös. Ainut mitä tarvitaan, on tilaa tuulen puolella parin veneenmitan verran. Broachi ei yllätä, jos pitää kallistuman alle 25 asteen. Veneessä liikkuminen on helpompaa alle 20 asteen kallistumilla, joten en kaipaa venettä, joka ei broachata edes 35 asteessa.

Missä syy? kirjoitti:

Niinpä.

Minä en ottaisi helposti broachaavaa venettä, jos olisi tarkoitus tehdä sillä pitkää matkaa vaihtelevissa keleissä.

En liioin usko, että perhepurjehduksessa on mitään mieltä siinä, että pitää usein varoa broachia.

Lattapohjaisen saippualaatikkodesignin nopeusedut avotuulilla ovat ilmeiset, mutta ovatkohan ne kryssiläkin nopeampia kuin vastaavankokoisen perään kapenevat viinilasidesignit?

Itse kyllä luulen, että helposti broachaavia laatikoita tehdään yksinkertaisesti vain siksi, että saataisiin mahdollisimman suuret sisätilat suhteessa veneen pituuteen ja leveyteen. Samasta syystä varalaidan korkeus kasvaa koko ajan.

Ja nyt puhun vain ja ainoastaan muista kuin kilpaveneistä, joissa on tuplaperäsimiä jne. Niiden designeissa tavoitteet ja lainalaisuudet ovat tyystin toisenlaisia, kuten ovat niiden purjehtijatkin.

Minusta on joka tapauksessa todella ikävää tuntea, miten vene on noin 25-30 asteen kallistumalla jo aivan broachin rajalla ja varautua koko ajan löysäämään ison skuuttia puuskan tullen. Oma veneeni on täysin hallinnassa vielä reilussa 35 asteessakin. Enempää en ole tieten tahtoen toistaiseksi kokeillut. Tai ehkä jossakin puuskassa on saattanut mennä hetkellisesti jopa 40--45 astetta.

Lue lisää

Jo yli 20 asteen kallistuma on perheveneilyn kannalta epämiellyttävä veneessä kuin veneessä, joten onko sillä sitten enää väliä, vaikka kyseisellä veneellä 25-30 asteeseen kaataminen veisi broachin rajoille?

Voitko ajatella ostavasi uuden 75 000 € maksavan Mersun jostakin muusta syystä kuin edullisen hinnan vuoksi, jos vertaat sitä 300 000 € maksavaan käsin tehtyyn Ferrariin?

Jos säästäminen tapahtuu oikeissa pikoissa, ei se välttämättä tarkoita, että veneestä tulisi heikompi rakenteeltaan. Bavarian tapauksessa edullinen hinta on johdettavissa ensisijaisesti uuden suunnittelu- ja valmistusteknologian käyttöönoton kautta. He tekivät ensimmäisenä purjevenevalmistajana strategisen päätöksen 3D-suunnittelun viemisestä myös tuotantoon niin pitkälle kuin se käytännössä oli mahdollista.
Tästä seurasi kilpailijoihin verrattuna massiivinen kustannusetu kaikkiin kilpailijoihin nähden. Myyntimäärät ja markkinaosuudet nousivat nopeasti. Bavaria oli 2005 alkaen ylivoimainen markkinajohtaja kpl-määräisessä venekaupassa yli 30 jalkaisissa purjeveneissä.
Yrityksen markkina-arvo nousi miljardiluokkaan ja se houkutteli alkuperäisen omistajaperheen luopumaan omistuksestaan kansainvälisille sijoitusyhtiöille.
Bavaria on haalinut omistukseensa viime vuosien aikana joukon kilpailussa hävinneitä tuotemerkkejä. Viimeisempänä valtauksenaan se on ryhtynyt valmistamaan/markkinoimaan myös kaksirunkoisia matkaveneitä.
En ole veneilijä, eli olen seurannut Bavariaa puhtaasti liiketoiminnallisena prosessina.

Meinaatko, että saksalainen ei osaa tehdä laadukasta teknistä tuotetta kohtuuhinnalla, mutta esim. ruotsalainen ja suomalainen osaa?

Ja ennen kuin sanot Volvo, tarkista vielä minkämaalaisesta yrityksestä on kyse. :-)

Busines is busines kirjoitti:

Jos säästäminen tapahtuu oikeissa pikoissa, ei se välttämättä tarkoita, että veneestä tulisi heikompi rakenteeltaan. Bavarian tapauksessa edullinen hinta on johdettavissa ensisijaisesti uuden suunnittelu- ja valmistusteknologian käyttöönoton kautta. He tekivät ensimmäisenä purjevenevalmistajana strategisen päätöksen 3D-suunnittelun viemisestä myös tuotantoon niin pitkälle kuin se käytännössä oli mahdollista.
Tästä seurasi kilpailijoihin verrattuna massiivinen kustannusetu kaikkiin kilpailijoihin nähden. Myyntimäärät ja markkinaosuudet nousivat nopeasti. Bavaria oli 2005 alkaen ylivoimainen markkinajohtaja kpl-määräisessä venekaupassa yli 30 jalkaisissa purjeveneissä.
Yrityksen markkina-arvo nousi miljardiluokkaan ja se houkutteli alkuperäisen omistajaperheen luopumaan omistuksestaan kansainvälisille sijoitusyhtiöille.
Bavaria on haalinut omistukseensa viime vuosien aikana joukon kilpailussa hävinneitä tuotemerkkejä. Viimeisempänä valtauksenaan se on ryhtynyt valmistamaan/markkinoimaan myös kaksirunkoisia matkaveneitä.
En ole veneilijä, eli olen seurannut Bavariaa puhtaasti liiketoiminnallisena prosessina.

Lue lisää

Jos tuote on useiden valmistajien kilpailluilla markkinoilla huippulaatuinen, sen menekistä ei tarvitse olla huolissaan ja sen valmistajalla menee hyvin.

Vastaavasti heikkolaatuinen tuote ei useiden valmistajien kilpailluilla markkinoilla pärjää.

Ehkä hieman yllättäen kummassakaan tapauksessa ei ole ensisijaisesti kyse tuotteen hinnasta, vaan nimenomaan laadusta. Tietysti hinnalla on vaikutusta, mutta sitä säätämällä ei voi markkina-asemaa oleellisesti ja pysyvästi muuttaa, jos tuotteessa on vikaa.

Tätä taustaa vasten kannattaa ehkä miettiä, ostaisiko HR:n, Malön, Finngulfin vai Bavarian osakkeita. Ja sen jälkeen pohtia, mitkä päätöksen perusteet oikeastaan ovatkaan,,,

Mersu vai Ferrari kirjoitti:

Voitko ajatella ostavasi uuden 75 000 € maksavan Mersun jostakin muusta syystä kuin edullisen hinnan vuoksi, jos vertaat sitä 300 000 € maksavaan käsin tehtyyn Ferrariin?

Jos autovertailun välttämättä haluaa tehdä, YW:n Sheahan vertasi huonoja purjehdusominaisuuksia ajamiseen autolla, jossa on tyhjät renkaat.
Bava 37 on paljon kalliimpi kuin Varianta 37, mutta edellisellä oli "unsatisfactory sailing performance" ja jälkimmäisen hyvä puoli oli nimenomaan "sailing performance". Varianta 37 "soon won all testers over on water. With a solid Force 5 blowing down the Solent, she behaved obediently and tacked sharply".

Jos autoja veneitä verrataan, voisi kai kysyä kumpi on tärkeämpi ominaisuus hyvät tuolit vai hyvät ajo-ominaisuudet?

Huonot saksalaiset? kirjoitti:

Meinaatko, että saksalainen ei osaa tehdä laadukasta teknistä tuotetta kohtuuhinnalla, mutta esim. ruotsalainen ja suomalainen osaa?

Ja ennen kuin sanot Volvo, tarkista vielä minkämaalaisesta yrityksestä on kyse. :-)

Lue lisää

Saksalaisissa "kohtuuhintaissa" veneissäkin on sekä huonosti että paremmin purjehtivia (vrt Group test, YW September 2014).

Purjehtijana minua kiinnostaa vain vene ja sen ominaisuudet, ei firmojen liiketalous eikä markkinointi - osakeinvestoinneista nyt puhumattakaan.

Huonot saksalaiset? kirjoitti:

Meinaatko, että saksalainen ei osaa tehdä laadukasta teknistä tuotetta kohtuuhinnalla, mutta esim. ruotsalainen ja suomalainen osaa?

Ja ennen kuin sanot Volvo, tarkista vielä minkämaalaisesta yrityksestä on kyse. :-)

Lue lisää

Vastaan Opel. Saksalainen tuote. Itselläni oli joskus Opel Kadet. Ruostui helposti

lisää hintavertailua kirjoitti:

Jos autovertailun välttämättä haluaa tehdä, YW:n Sheahan vertasi huonoja purjehdusominaisuuksia ajamiseen autolla, jossa on tyhjät renkaat.
Bava 37 on paljon kalliimpi kuin Varianta 37, mutta edellisellä oli "unsatisfactory sailing performance" ja jälkimmäisen hyvä puoli oli nimenomaan "sailing performance". Varianta 37 "soon won all testers over on water. With a solid Force 5 blowing down the Solent, she behaved obediently and tacked sharply".

Jos autoja veneitä verrataan, voisi kai kysyä kumpi on tärkeämpi ominaisuus hyvät tuolit vai hyvät ajo-ominaisuudet?

Lue lisää

Minusta lähes kaikissa paketti-, tila- ja asuntoautoissa on "unsatisfactory driving performance". Samoin useimmissa urheiluautoissa muualla kuin tasaisella asfaltilla tai betonilla.

Pitää muistaa, että useimmissa Bavarioissa purjehdusominaisuudet eivät ole ensisijainen suunnittelukriteeri. Uskon, että ostajat tietävät tämän hyvin, mutta silti Bavarioita myydään enemmän kuin mitään muita purjeveneitä.

Vertaus auton tyhjiin renkaisiin on huono. Jos purjevene kulkee solmunkin hitaammin kuin jokin toinen vene, jossa on samanpituinen vesilinja, se ei ole minkäänlainen mukavuus- tai turvallisuusongelma. Usein päinvastoin.

Minulla on 40-jalkainen "homeskandi". Sillä pääsee "solid force 5" -kelillä tuulikulman mukaan hyvinkin 8 solmua, ja taatusti on ainakin reippaalla poikaporukalla kivaa. Vaan eipä ajeta perhepurjehduksessa lasten kanssa noin, vaan laitetaan reivi ja mennään kiltisti 6,5--7 solmua, eli ihan samaa kyytiä kuin vastaavan kokoisella Bavarialla.

Jos perhepurjehdus lasten kanssa on se ensisijainen tai ainoa purjehdus, pidän Bavariaa erittäin hyvänä valintana. Tyypillisesti lomareissuilla vain pieni osa ajasta ollaan merellä, ja satamissa ja ankkuripaikoilla Bavarioiden ominaisuuksia ei voi kuin kadehtia.

Mitäs vikaa Bavariassa siis oikeastaan onkaan?

Merten asuntoauto kirjoitti:

Minusta lähes kaikissa paketti-, tila- ja asuntoautoissa on "unsatisfactory driving performance". Samoin useimmissa urheiluautoissa muualla kuin tasaisella asfaltilla tai betonilla.

Pitää muistaa, että useimmissa Bavarioissa purjehdusominaisuudet eivät ole ensisijainen suunnittelukriteeri. Uskon, että ostajat tietävät tämän hyvin, mutta silti Bavarioita myydään enemmän kuin mitään muita purjeveneitä.

Vertaus auton tyhjiin renkaisiin on huono. Jos purjevene kulkee solmunkin hitaammin kuin jokin toinen vene, jossa on samanpituinen vesilinja, se ei ole minkäänlainen mukavuus- tai turvallisuusongelma. Usein päinvastoin.

Minulla on 40-jalkainen "homeskandi". Sillä pääsee "solid force 5" -kelillä tuulikulman mukaan hyvinkin 8 solmua, ja taatusti on ainakin reippaalla poikaporukalla kivaa. Vaan eipä ajeta perhepurjehduksessa lasten kanssa noin, vaan laitetaan reivi ja mennään kiltisti 6,5--7 solmua, eli ihan samaa kyytiä kuin vastaavan kokoisella Bavarialla.

Jos perhepurjehdus lasten kanssa on se ensisijainen tai ainoa purjehdus, pidän Bavariaa erittäin hyvänä valintana. Tyypillisesti lomareissuilla vain pieni osa ajasta ollaan merellä, ja satamissa ja ankkuripaikoilla Bavarioiden ominaisuuksia ei voi kuin kadehtia.

Mitäs vikaa Bavariassa siis oikeastaan onkaan?

Lue lisää

Tarkoitatko, että YW on asiantuntematon lehti, koska se uskaltaa kritisoida Bavaria 37:n purjehdusominaisuuksia verratessaan niitä kahteen muuhun saman kokoluokan veneeseen, joiden ominaisuudet olivat selvästi paremmat?

Veneen huono hallittavuus on mielestäsi perheveneessä yhden tekevää siksi, että lapsia on kyydissä ja "vain pieni osa ajasta ollaan merellä". Omasta mielestäni asia on päinvastoin. Perheveneen tulisi olla helposti hallittavissa kovassakin tuulessa, koska kipparin purjehduskokemus voi olla vähäinen ja perheen turvallisuus on tärkeintä. Taipumus yllättävään broachaamiseen ei ole perheveneen toivottu ominaisuus!

Oman veneesi purjehdusvaudin kehuskelu ei taida perustua vuorovesiaallokon F 5 tuuleen Solentin vesill. Miten kehuskelusi liittyi keskustelun aiheeseen ja Bavarian mainokseesi?

pyhä lehmä? kirjoitti:

Tarkoitatko, että YW on asiantuntematon lehti, koska se uskaltaa kritisoida Bavaria 37:n purjehdusominaisuuksia verratessaan niitä kahteen muuhun saman kokoluokan veneeseen, joiden ominaisuudet olivat selvästi paremmat?

Veneen huono hallittavuus on mielestäsi perheveneessä yhden tekevää siksi, että lapsia on kyydissä ja "vain pieni osa ajasta ollaan merellä". Omasta mielestäni asia on päinvastoin. Perheveneen tulisi olla helposti hallittavissa kovassakin tuulessa, koska kipparin purjehduskokemus voi olla vähäinen ja perheen turvallisuus on tärkeintä. Taipumus yllättävään broachaamiseen ei ole perheveneen toivottu ominaisuus!

Oman veneesi purjehdusvaudin kehuskelu ei taida perustua vuorovesiaallokon F 5 tuuleen Solentin vesill. Miten kehuskelusi liittyi keskustelun aiheeseen ja Bavarian mainokseesi?

Lue lisää

"Oman veneesi purjehdusvaudin kehuskelu ei taida perustua vuorovesiaallokon F 5 tuuleen Solentin vesill."

Ei tarkkaan ottaen perustukaan. Olen omalla veneelläni purjehtinut Solentilla vain hyvin kevyessä tuulessa ja noin force 7:ssä, joka on jo varsin kova. Vuorovedet ovat ikäviä, etenkin tuulta vastaan, se on totta.

Merten asuntoauto kirjoitti:

"Oman veneesi purjehdusvaudin kehuskelu ei taida perustua vuorovesiaallokon F 5 tuuleen Solentin vesill."

Ei tarkkaan ottaen perustukaan. Olen omalla veneelläni purjehtinut Solentilla vain hyvin kevyessä tuulessa ja noin force 7:ssä, joka on jo varsin kova. Vuorovedet ovat ikäviä, etenkin tuulta vastaan, se on totta.

Lue lisää

Sotkeudut kehuissasi yhä kauemmaksi keskustelun aiheesta. En vieläkään ymmärrä, että ilmoitit venevauhdiksesi "tuulikulman mukaan hyvinkin 8 solmua" ja nyt ilmoitit sen liittyneen Solentilla "vain hyvin kevyeen tuuleen ja noin force 7:ssä" purjehtimiseen. Tarkoititko sittenkin avotuulessa purjehtimista eikä sivuvastaista - ja jossain muualla kuin Solentin vesillä (YW:n tesialueella)? F 7:ssä (14-17 m/s) aallonkorkeus on avomerellä 4-5.5m. En usko, että purjehdit sivuvastaista enää 8kn vauhtia silloin. Miten vauhtijuttusi liittyy Bavaria Cruiser 37:n purjehdusominaisuuksiin? Oletko itse purjehtinut ko venemallilla? Oletko Bavaria 37:n myyntiedustaja?

miksi kehut? kirjoitti:

Sotkeudut kehuissasi yhä kauemmaksi keskustelun aiheesta. En vieläkään ymmärrä, että ilmoitit venevauhdiksesi "tuulikulman mukaan hyvinkin 8 solmua" ja nyt ilmoitit sen liittyneen Solentilla "vain hyvin kevyeen tuuleen ja noin force 7:ssä" purjehtimiseen. Tarkoititko sittenkin avotuulessa purjehtimista eikä sivuvastaista - ja jossain muualla kuin Solentin vesillä (YW:n tesialueella)? F 7:ssä (14-17 m/s) aallonkorkeus on avomerellä 4-5.5m. En usko, että purjehdit sivuvastaista enää 8kn vauhtia silloin. Miten vauhtijuttusi liittyy Bavaria Cruiser 37:n purjehdusominaisuuksiin? Oletko itse purjehtinut ko venemallilla? Oletko Bavaria 37:n myyntiedustaja?

Lue lisää

Lues nyt hiukan tarkemmin. Veneelläni pääsee force 5 -kelissä hyvinkin 8 solmua sopivalla tuulikulmalla. En sanonut sen liittyvän mitenkään Solentilla purjehtimiseen. Minusta Solentilla ei edes ole erityisen kiva purjehtia.

Solent ei muuten varsinaisesti ole mitään avomerta.

Olen purjehtinut muutamalla Bavarialla. En ole Bavarian edustaja.

Merten asuntoauto kirjoitti:

Minusta lähes kaikissa paketti-, tila- ja asuntoautoissa on "unsatisfactory driving performance". Samoin useimmissa urheiluautoissa muualla kuin tasaisella asfaltilla tai betonilla.

Pitää muistaa, että useimmissa Bavarioissa purjehdusominaisuudet eivät ole ensisijainen suunnittelukriteeri. Uskon, että ostajat tietävät tämän hyvin, mutta silti Bavarioita myydään enemmän kuin mitään muita purjeveneitä.

Vertaus auton tyhjiin renkaisiin on huono. Jos purjevene kulkee solmunkin hitaammin kuin jokin toinen vene, jossa on samanpituinen vesilinja, se ei ole minkäänlainen mukavuus- tai turvallisuusongelma. Usein päinvastoin.

Minulla on 40-jalkainen "homeskandi". Sillä pääsee "solid force 5" -kelillä tuulikulman mukaan hyvinkin 8 solmua, ja taatusti on ainakin reippaalla poikaporukalla kivaa. Vaan eipä ajeta perhepurjehduksessa lasten kanssa noin, vaan laitetaan reivi ja mennään kiltisti 6,5--7 solmua, eli ihan samaa kyytiä kuin vastaavan kokoisella Bavarialla.

Jos perhepurjehdus lasten kanssa on se ensisijainen tai ainoa purjehdus, pidän Bavariaa erittäin hyvänä valintana. Tyypillisesti lomareissuilla vain pieni osa ajasta ollaan merellä, ja satamissa ja ankkuripaikoilla Bavarioiden ominaisuuksia ei voi kuin kadehtia.

Mitäs vikaa Bavariassa siis oikeastaan onkaan?

Lue lisää

Tarkoittaako kryptinen ilmaisusi "Sillä pääsee "solid force 5" -kelillä tuulikulman mukaan hyvinkin 8 solmua, ja taatusti on ainakin reippaalla poikaporukalla kivaa" että veneesi on nopea? Onko jollain muulla veneellä ei-kivaa noissa "solid force 5" olosuhteissa samalla "poikaporukalla". Minkälaisia "poikia" mahtavat olla?

Vanhat homeskandit on hitaita nykyveneisiin verrattuna ja muuttuvat nopeiksi ainoastaan tällä huru-ukkojen palstalla. Vähän samaan tapaan kun 80-luvun ruotsalaiset ruiskulaminoidut ja sisäkuorelliset massatuontantohalpisveneet ovat muuttuneet tällä palstalla laatuveneiksi.

kivaa on kirjoitti:

Tarkoittaako kryptinen ilmaisusi "Sillä pääsee "solid force 5" -kelillä tuulikulman mukaan hyvinkin 8 solmua, ja taatusti on ainakin reippaalla poikaporukalla kivaa" että veneesi on nopea? Onko jollain muulla veneellä ei-kivaa noissa "solid force 5" olosuhteissa samalla "poikaporukalla". Minkälaisia "poikia" mahtavat olla?

Vanhat homeskandit on hitaita nykyveneisiin verrattuna ja muuttuvat nopeiksi ainoastaan tällä huru-ukkojen palstalla. Vähän samaan tapaan kun 80-luvun ruotsalaiset ruiskulaminoidut ja sisäkuorelliset massatuontantohalpisveneet ovat muuttuneet tällä palstalla laatuveneiksi.

Lue lisää

Tarkoittaa. Samassa kelissä spinnun kanssa mennään jo 9--10 solmun tuntumassa. Kun kyseessä ei ole kilpavene, sitä voi pitää varsin nopeana. Samalla vesilinjapituudella olevia moderneja kruisereita ei yleensä ohi tule.

Mitä osakkeita? kirjoitti:

Jos tuote on useiden valmistajien kilpailluilla markkinoilla huippulaatuinen, sen menekistä ei tarvitse olla huolissaan ja sen valmistajalla menee hyvin.

Vastaavasti heikkolaatuinen tuote ei useiden valmistajien kilpailluilla markkinoilla pärjää.

Ehkä hieman yllättäen kummassakaan tapauksessa ei ole ensisijaisesti kyse tuotteen hinnasta, vaan nimenomaan laadusta. Tietysti hinnalla on vaikutusta, mutta sitä säätämällä ei voi markkina-asemaa oleellisesti ja pysyvästi muuttaa, jos tuotteessa on vikaa.

Tätä taustaa vasten kannattaa ehkä miettiä, ostaisiko HR:n, Malön, Finngulfin vai Bavarian osakkeita. Ja sen jälkeen pohtia, mitkä päätöksen perusteet oikeastaan ovatkaan,,,

Lue lisää

Tähän voisi vastata ikuisesti tylsällä autovertauksella. Yleensä tietyn automallin "alkaen"-hinta on noin puolet hinnaston yläpään versioista. Siis sama automalli, kumpi on laadukkaampi, se halvin vai kallein? Onko halvin jotenkin kestävyydeltään heikompi?

Merten asuntoauto kirjoitti:

Lues nyt hiukan tarkemmin. Veneelläni pääsee force 5 -kelissä hyvinkin 8 solmua sopivalla tuulikulmalla. En sanonut sen liittyvän mitenkään Solentilla purjehtimiseen. Minusta Solentilla ei edes ole erityisen kiva purjehtia.

Solent ei muuten varsinaisesti ole mitään avomerta.

Olen purjehtinut muutamalla Bavarialla. En ole Bavarian edustaja.

Lue lisää

Tarkkuutta voisit tosiaan parantaa, koska alkuperäisessä tekstissä (jota kommentoit kehumalla omaa venettäsi) kerrottiin Varianta 37:n purjehduksesta: "..she behaved obediently and tacked sharply". Eikö "tacked sharply" viittaa nimenomaan luoviin ja vastakäännoksiin? Nyt sitten kerrot, ettet tarkoittanutkaan luovimista.

Jos luet viestini uudelleen, huomaat myös etten sanonut Solentia avomereksi. Omasta mielestäni siellä on ollut oikein mukava purjehtia. Muutenkin vuorovesi tuo purjehtimiseen yhden muuttujan lisää. Osin siksi minulle vuorovesipurjehdus on kymmenien kertojen jälkeenkin yhä kiinnostavaa (viimeksi seilasin vuorovesialueella 2 kk sitten).

Koska et ole Bavarian edustaja etkä kertonut purjehtineesi Bavaria Cruiser 37:llä, miksi sitten halusit kritisoida YW:n lausuntoa ko venemallin huonoista purjehdusominauuuksista?

Merten asuntoauto kirjoitti:

Tarkoittaa. Samassa kelissä spinnun kanssa mennään jo 9--10 solmun tuntumassa. Kun kyseessä ei ole kilpavene, sitä voi pitää varsin nopeana. Samalla vesilinjapituudella olevia moderneja kruisereita ei yleensä ohi tule.

Lue lisää

Mistä veneestä puhutaan? Kerro veneen malli, että voidaan tsekata! Merten asuntoauto ei riitä vinkiksi.

polaarit kirjoitti:

Mistä veneestä puhutaan? Kerro veneen malli, että voidaan tsekata! Merten asuntoauto ei riitä vinkiksi.

Ei ole valitettavasti veneeni polaareita saatavana. En ole ainakaan itse löytänyt, vaikka olen vähän etsinytkin. Taitaa tähän anonymiteettiin kuulua, etten myöskään kerro veneen tyyppiä tarkemmin netissä, valitan. Se on noin 40-jalkainen suomalainen toppirikinen lasikuitusluuppi 80-luvulta. En sanoisi sitä merten asuntoautoksi. Sillä termillä viittasin Bavariaan, mutta en missään tapauksessa negatiivisessa mielessä.

Busines is busines kirjoitti:

Jos säästäminen tapahtuu oikeissa pikoissa, ei se välttämättä tarkoita, että veneestä tulisi heikompi rakenteeltaan. Bavarian tapauksessa edullinen hinta on johdettavissa ensisijaisesti uuden suunnittelu- ja valmistusteknologian käyttöönoton kautta. He tekivät ensimmäisenä purjevenevalmistajana strategisen päätöksen 3D-suunnittelun viemisestä myös tuotantoon niin pitkälle kuin se käytännössä oli mahdollista.
Tästä seurasi kilpailijoihin verrattuna massiivinen kustannusetu kaikkiin kilpailijoihin nähden. Myyntimäärät ja markkinaosuudet nousivat nopeasti. Bavaria oli 2005 alkaen ylivoimainen markkinajohtaja kpl-määräisessä venekaupassa yli 30 jalkaisissa purjeveneissä.
Yrityksen markkina-arvo nousi miljardiluokkaan ja se houkutteli alkuperäisen omistajaperheen luopumaan omistuksestaan kansainvälisille sijoitusyhtiöille.
Bavaria on haalinut omistukseensa viime vuosien aikana joukon kilpailussa hävinneitä tuotemerkkejä. Viimeisempänä valtauksenaan se on ryhtynyt valmistamaan/markkinoimaan myös kaksirunkoisia matkaveneitä.
En ole veneilijä, eli olen seurannut Bavariaa puhtaasti liiketoiminnallisena prosessina.

Lue lisää

Toinen näkemys voisi olla, ettei Bavarialla ole ollut mitään erityistä teknistä etumatkaa suunnittelussa tai valmistuksessa. Se ei 2005 jälkeen ole pysynyt kannattavana vaan on ollut konkurssin partaalla ja toimitusjohtajaa on vaihdettu vuoden välein useaan otteeseen. Mahtaako olla volyymiltäänkään ylivoimainen markkinajohtaja verrattuna Madame X:n Beneteau- Jeanneau- jne konserniin. Kasvun hakeminen kilpailijoita ostamalla on normaalia jos rahoitusta järjestyy. Siitä huolimatta varmaan ihan hyvä hinta-laatu-suhde. Esim uusi riisuttu n. 10 m vene Saksassa 60k€ veroineen. Ja jos suunnittelija on Farr niin kaipa sen saa liikkeelle virittelemällä

Merten asuntoauto kirjoitti:

Tarkoittaa. Samassa kelissä spinnun kanssa mennään jo 9--10 solmun tuntumassa. Kun kyseessä ei ole kilpavene, sitä voi pitää varsin nopeana. Samalla vesilinjapituudella olevia moderneja kruisereita ei yleensä ohi tule.

Lue lisää

Keskustelu oli uusien veneiden rakenteista. Kumma kyllä aina joku osaa kääntää keskustelun siihen, että rupeaa lesoilemaan vanhalla romullaan. Sillä, että veneesi kulkee jossain olosuhteissa spinnulla 9-10 solmua ei ole minkäänlaista informaatioarvoa, kaikki veneet pystyvät samaan. Vanha romu ei kuitenkaan useimmille uusien veneiden ostajille ole vaihtoehto eli sitä on turha sotkea tähän.

Merten asuntoauto kirjoitti:

Tarkoittaa. Samassa kelissä spinnun kanssa mennään jo 9--10 solmun tuntumassa. Kun kyseessä ei ole kilpavene, sitä voi pitää varsin nopeana. Samalla vesilinjapituudella olevia moderneja kruisereita ei yleensä ohi tule.

Lue lisää

Keskustelu oli uusien veneiden rakenteista. Kumma kyllä aina joku osaa kääntää keskustelun siihen, että rupeaa lesoilemaan vanhalla romullaan. Sillä, että veneesi kulkee jossain olosuhteissa spinnulla 9-10 solmua ei ole minkäänlaista informaatioarvoa, kaikki veneet pystyvät samaan. Vanha romu ei kuitenkaan useimmille uusien veneiden ostajille ole vaihtoehto eli sitä on turha sotkea tähän.

Romut romukoppaan kirjoitti:

Keskustelu oli uusien veneiden rakenteista. Kumma kyllä aina joku osaa kääntää keskustelun siihen, että rupeaa lesoilemaan vanhalla romullaan. Sillä, että veneesi kulkee jossain olosuhteissa spinnulla 9-10 solmua ei ole minkäänlaista informaatioarvoa, kaikki veneet pystyvät samaan. Vanha romu ei kuitenkaan useimmille uusien veneiden ostajille ole vaihtoehto eli sitä on turha sotkea tähän.

Lue lisää

"Sillä, että veneesi kulkee jossain olosuhteissa spinnulla 9-10 solmua ei ole minkäänlaista informaatioarvoa, kaikki veneet pystyvät samaan. "

Niinkö? Kerro lisää, esimerkiksi omista kokemuksistasi.

seppomartti kirjoitti:

Toinen näkemys voisi olla, ettei Bavarialla ole ollut mitään erityistä teknistä etumatkaa suunnittelussa tai valmistuksessa. Se ei 2005 jälkeen ole pysynyt kannattavana vaan on ollut konkurssin partaalla ja toimitusjohtajaa on vaihdettu vuoden välein useaan otteeseen. Mahtaako olla volyymiltäänkään ylivoimainen markkinajohtaja verrattuna Madame X:n Beneteau- Jeanneau- jne konserniin. Kasvun hakeminen kilpailijoita ostamalla on normaalia jos rahoitusta järjestyy. Siitä huolimatta varmaan ihan hyvä hinta-laatu-suhde. Esim uusi riisuttu n. 10 m vene Saksassa 60k€ veroineen. Ja jos suunnittelija on Farr niin kaipa sen saa liikkeelle virittelemällä

Lue lisää

Onko sinulla joku oikea tieto Bavarian kannattavuudesta 2005 jälkeen? Ei taida olla, sillä Bavariahan myytiin kesällä 2007 erinomaisen kannattavana yli miljardilla. Tästä päätelleen se teki n. 80 m€ tulosta: http://www.sail-world.com/news_std.cfm?Nid=35414 Liikevaihto taisi tuolloin olla alle 300 m€, joten voitto oli aivan loistava, mutta kauppahinta järjetön.

2008 myynti laski roimasti, mutta en ole nähnyt mitään kannattavuuslukuja. Ostaja kyllä teki jättitappiot, sillä se myi 2009 Bavarian eteenpäin paljon halvemmalla. Tosin siinä välissä Bavaria oli myös ostanut ainakin Dufour/Grand Soleilin.

Joakim1 kirjoitti:

Onko sinulla joku oikea tieto Bavarian kannattavuudesta 2005 jälkeen? Ei taida olla, sillä Bavariahan myytiin kesällä 2007 erinomaisen kannattavana yli miljardilla. Tästä päätelleen se teki n. 80 m€ tulosta: http://www.sail-world.com/news_std.cfm?Nid=35414 Liikevaihto taisi tuolloin olla alle 300 m€, joten voitto oli aivan loistava, mutta kauppahinta järjetön.

2008 myynti laski roimasti, mutta en ole nähnyt mitään kannattavuuslukuja. Ostaja kyllä teki jättitappiot, sillä se myi 2009 Bavarian eteenpäin paljon halvemmalla. Tosin siinä välissä Bavaria oli myös ostanut ainakin Dufour/Grand Soleilin.

Lue lisää

Kunkahan moni valmistaja lopulta jää jäljelle...
-Bavaria Dufour Grand soleil
-Hanse Dehler Moody Varianta
-Beneteau Jeanneau
-najad maxi
jne...?

Joakim1 kirjoitti:

Onko sinulla joku oikea tieto Bavarian kannattavuudesta 2005 jälkeen? Ei taida olla, sillä Bavariahan myytiin kesällä 2007 erinomaisen kannattavana yli miljardilla. Tästä päätelleen se teki n. 80 m€ tulosta: http://www.sail-world.com/news_std.cfm?Nid=35414 Liikevaihto taisi tuolloin olla alle 300 m€, joten voitto oli aivan loistava, mutta kauppahinta järjetön.

2008 myynti laski roimasti, mutta en ole nähnyt mitään kannattavuuslukuja. Ostaja kyllä teki jättitappiot, sillä se myi 2009 Bavarian eteenpäin paljon halvemmalla. Tosin siinä välissä Bavaria oli myös ostanut ainakin Dufour/Grand Soleilin.

Lue lisää

Die Yacht 2011:"Die nicht öffentlich gehandelte Bavaria-Yachtbau GmbH muss ihre Geschäftszahlen nicht veröffentlichen, und sie tut es auch nicht. Doch auch dort scheint es zu laufen: „Wir konnten den Umsatz steigern", berichtet Dr. Jens Ludmann, Geschäftsführer der Giebelstädter Werft, gegenüber der YACHT."
Jos tilanne ei ole muuttunut niin Bavariasta ei ole luotettavia tietoja. Edelleen lehtitiedon mukaan 2009 oli tappiollinen. Omistajana olevien sijoittajayhtioiden vaihtuminen, johdon vaihtuminen, sijoittajan luopuminen ja suurien tappioiden realisoiminen kaikki viittaavaat muuhun kuin hyvin kannattavaan yritykseen.
Toisaalta postiivinen lehtiuutinen oli 2013 Dysselin messujen tieto, että Bavariaa myytiin 100 venettä 9 äivän aikana. Toivottavasti oli katetta.
Mutta tämä on kovin kaukana otsikon aiheesta eikä Bavan liiketoiminta oikeastaan kiinnosta minua laisinkaan.
Bavariasta tieto otsikon aihetta sivuten: onko nykyveneet huonosti tehty?. Vielä 2012 Bavarian pohjan läpiviennit heidän oman ilmoituksen mukaan olivat messinkiä MS58 kromattuna. Eikä silloin ollut aikomusta muuttaa käytäntöä!. Siis esimerkki erittäin huonosta valmistustavasta. Jos omistaisin Bavan niin vaihtaisin heti kaikki

seppomartti kirjoitti:

Die Yacht 2011:"Die nicht öffentlich gehandelte Bavaria-Yachtbau GmbH muss ihre Geschäftszahlen nicht veröffentlichen, und sie tut es auch nicht. Doch auch dort scheint es zu laufen: „Wir konnten den Umsatz steigern", berichtet Dr. Jens Ludmann, Geschäftsführer der Giebelstädter Werft, gegenüber der YACHT."
Jos tilanne ei ole muuttunut niin Bavariasta ei ole luotettavia tietoja. Edelleen lehtitiedon mukaan 2009 oli tappiollinen. Omistajana olevien sijoittajayhtioiden vaihtuminen, johdon vaihtuminen, sijoittajan luopuminen ja suurien tappioiden realisoiminen kaikki viittaavaat muuhun kuin hyvin kannattavaan yritykseen.
Toisaalta postiivinen lehtiuutinen oli 2013 Dysselin messujen tieto, että Bavariaa myytiin 100 venettä 9 äivän aikana. Toivottavasti oli katetta.
Mutta tämä on kovin kaukana otsikon aiheesta eikä Bavan liiketoiminta oikeastaan kiinnosta minua laisinkaan.
Bavariasta tieto otsikon aihetta sivuten: onko nykyveneet huonosti tehty?. Vielä 2012 Bavarian pohjan läpiviennit heidän oman ilmoituksen mukaan olivat messinkiä MS58 kromattuna. Eikä silloin ollut aikomusta muuttaa käytäntöä!. Siis esimerkki erittäin huonosta valmistustavasta. Jos omistaisin Bavan niin vaihtaisin heti kaikki

Lue lisää

Varmasti ei 2008-2014 ole Euroopassa ollut yhtään hyvin kannattavaa purjevenevalmistajaa ja varsin moni on mennyt konkurssiin tuona aikana. Bavaria ei ainakaan ole sitä tehnyt. Muistelen, että Die Yachtissa oli lähivuosina juttu Bavariasta, jossa mainittiin liikevaihdon pudonneen puoleen, mutta toiminnan edelleen olevan niukasti voitollista.

Jos joku hullu maksaa alle 300 m€ liikevaihtoa ja 80 m€ voittoa tekevästä yrityksestä 1,3 miljardia, on aika odotettavaa, että suuria tappioita on tulossa. Tietysti lama teki tappioista karumpia, mutta ei kai ole realistista odottaa, että liikevaihto tuosta enää hirveästi kasvaisi puhumattakaan, että 30% voittotahti olisi ikuista.

Mersu vai Ferrari kirjoitti:

Voitko ajatella ostavasi uuden 75 000 € maksavan Mersun jostakin muusta syystä kuin edullisen hinnan vuoksi, jos vertaat sitä 300 000 € maksavaan käsin tehtyyn Ferrariin?

Juu, ferrari menee jo pahasti pröystäilyn puolelle ja ainakin meidän pikkukaupungissa aiheuttaisi pahaa verta, naapurikateutta ja kananmunilla heittelyä sun muuta ilkivaltaa. eikä näillä kyläteillä olisi kiva ferrarilla ajaakaan, tarttee mukavamman kiesin, kun on niin paljon töyssyjä ja kuoppia ja muuta epätasaisuutta tiessä. Puhumattakaan siitä, että lastenkin pitäisi lakisääteisine turvaistuimineen mahtua mukavasti takapenkille, ja säilytystilaa pitää riittää kaikille harrastuskamoille yms. Joskus muutkin järkisyyt kuin hinta itsessään kerta kaikkiaan puoltavat edullisemman hankintaa. Useinkin, itse asiassa.

Huonot saksalaiset? kirjoitti:

Meinaatko, että saksalainen ei osaa tehdä laadukasta teknistä tuotetta kohtuuhinnalla, mutta esim. ruotsalainen ja suomalainen osaa?

Ja ennen kuin sanot Volvo, tarkista vielä minkämaalaisesta yrityksestä on kyse. :-)

Lue lisää

Ei ruotsalaiset ja suomalaisetkaan ns. kohtuuhinnalla laatua tee. Kalliitahan ne laatuveneet ovat. Heikompilaatuista halvempaa osaavat tehdä kaikki, kansallisuudesta riippumatta. Mutta kun sanon "heikompilaatuista", se saattaa edelleen olla vallan riittävän hyvälaatuista kevyeen käyttöön. Ottaen huomioon, miten ylivoimaisesti suurin osa näiden veneiden ostajista venettä käyttää, ei olisi taloudellisesti järkevää tehdä huippulaatua, joka tulee kalliimmaksi. Eikä suurella yleisöllä olisi sitten enää mitään asiaa veneostoksille, paitsi ehkä käytettyjen markkinoille.

Jos raha ei asettaisi rajoituksia, en varmasti edes harkitsisi Bavarian, Beneteaun, Dufourin yms ostamista, mihinkään olosuhteisiin tai käyttötarkoituksiin. Ei niin, että haluaisin pröystäillä kalliilla veneellä, mutta jos varaa olisi mihin vaan, niin toki etsisin mahdollisimman korkealaatuisen ja edes vähän uniikin veneen, jossa huolellisen käsityön kaunis jälki on vielä nähtävissä. Massatuotantobotskit ovat jotenkin "sieluttomia". Enkä oikein tykkää, että laiturissa on vieri vieressä ihan identtisiä veneitä, omani jossain siellä muiden välissä, kaikki samaa massaa. Sellaiseksihan se on vähän Suomessa jo mennyt. Ennen vanhaan ja edelleen kauempana maailmalla satamissa sentään on paljonkin erilaisia, erityyppisiä, erimerkkisiä, erimallisia, eri runkomateriaaleja, eri värejä, erilaisia rikiratkaisuja jne. Mielenkiintoista päästä juttelemaan ihan erityyppisillä veneillä purjehtivien kanssa ja kuulla heidän näkemyksiään erilaisten ratkaisujen hyvistä ja huonoista puolista. Jos kaikki on vain sitä samaa, kaikki on vain sitä samaa. Tylsää.

Joakim1 kirjoitti:

Varmasti ei 2008-2014 ole Euroopassa ollut yhtään hyvin kannattavaa purjevenevalmistajaa ja varsin moni on mennyt konkurssiin tuona aikana. Bavaria ei ainakaan ole sitä tehnyt. Muistelen, että Die Yachtissa oli lähivuosina juttu Bavariasta, jossa mainittiin liikevaihdon pudonneen puoleen, mutta toiminnan edelleen olevan niukasti voitollista.

Jos joku hullu maksaa alle 300 m€ liikevaihtoa ja 80 m€ voittoa tekevästä yrityksestä 1,3 miljardia, on aika odotettavaa, että suuria tappioita on tulossa. Tietysti lama teki tappioista karumpia, mutta ei kai ole realistista odottaa, että liikevaihto tuosta enää hirveästi kasvaisi puhumattakaan, että 30% voittotahti olisi ikuista.

Lue lisää

Jos nuo kiinalaiset alkavat tuottaa Afrikassa purjeveneitä voi Bavariakin vielä joutua ahtaalle.

uniikkia kirjoitti:

Ei ruotsalaiset ja suomalaisetkaan ns. kohtuuhinnalla laatua tee. Kalliitahan ne laatuveneet ovat. Heikompilaatuista halvempaa osaavat tehdä kaikki, kansallisuudesta riippumatta. Mutta kun sanon "heikompilaatuista", se saattaa edelleen olla vallan riittävän hyvälaatuista kevyeen käyttöön. Ottaen huomioon, miten ylivoimaisesti suurin osa näiden veneiden ostajista venettä käyttää, ei olisi taloudellisesti järkevää tehdä huippulaatua, joka tulee kalliimmaksi. Eikä suurella yleisöllä olisi sitten enää mitään asiaa veneostoksille, paitsi ehkä käytettyjen markkinoille.

Jos raha ei asettaisi rajoituksia, en varmasti edes harkitsisi Bavarian, Beneteaun, Dufourin yms ostamista, mihinkään olosuhteisiin tai käyttötarkoituksiin. Ei niin, että haluaisin pröystäillä kalliilla veneellä, mutta jos varaa olisi mihin vaan, niin toki etsisin mahdollisimman korkealaatuisen ja edes vähän uniikin veneen, jossa huolellisen käsityön kaunis jälki on vielä nähtävissä. Massatuotantobotskit ovat jotenkin "sieluttomia". Enkä oikein tykkää, että laiturissa on vieri vieressä ihan identtisiä veneitä, omani jossain siellä muiden välissä, kaikki samaa massaa. Sellaiseksihan se on vähän Suomessa jo mennyt. Ennen vanhaan ja edelleen kauempana maailmalla satamissa sentään on paljonkin erilaisia, erityyppisiä, erimerkkisiä, erimallisia, eri runkomateriaaleja, eri värejä, erilaisia rikiratkaisuja jne. Mielenkiintoista päästä juttelemaan ihan erityyppisillä veneillä purjehtivien kanssa ja kuulla heidän näkemyksiään erilaisten ratkaisujen hyvistä ja huonoista puolista. Jos kaikki on vain sitä samaa, kaikki on vain sitä samaa. Tylsää.

Lue lisää

Kävin äskettäin sisällä vm 2005 43-jalkaisessa jeanneaussa. Oli helppo nähdä, miten hinta saadaan alas. Muotista tullutta muovipintaa oli joka puolella. Kaappeja oli vähän ja nekin hyvin pelkistettyjä. Tilaa toki oli paljon. Omassa veneessä, joka ei ole noin iso mutta puolet halvempi, on melkein pelkästään käsityönä tehtyä puupintaa, ja kontrasti oli melkoinen. Luulisin, että noiden halvempien veneiden suunnittelussa laitetaan paljon paukkuja kustannusten optimointiin, eli miten saadaan työvaiheita ja käytettäviä osia pois. Eli se iso suunnitteluosasto ei tarkoita, että vene saadaan paremmaksi vaan yksinkertaiseksi ja toimivaksi.

Bossu kirjoitti:

Kävin äskettäin sisällä vm 2005 43-jalkaisessa jeanneaussa. Oli helppo nähdä, miten hinta saadaan alas. Muotista tullutta muovipintaa oli joka puolella. Kaappeja oli vähän ja nekin hyvin pelkistettyjä. Tilaa toki oli paljon. Omassa veneessä, joka ei ole noin iso mutta puolet halvempi, on melkein pelkästään käsityönä tehtyä puupintaa, ja kontrasti oli melkoinen. Luulisin, että noiden halvempien veneiden suunnittelussa laitetaan paljon paukkuja kustannusten optimointiin, eli miten saadaan työvaiheita ja käytettäviä osia pois. Eli se iso suunnitteluosasto ei tarkoita, että vene saadaan paremmaksi vaan yksinkertaiseksi ja toimivaksi.

Lue lisää

Ei tarvita isoa suunnitteluosastoa vaan oikeanlainen suunnitelu-/tuotantokoneisto/organisaatio. Kaikki veneet suunnitellaan nykyisin 3D:nä, mutta vain muutamat suuret venetehtaat myös työstävät rungon- ja kannen muotit ja kaikki veneen osat numeerisesti ohjatuilla työstökoneilla. Myös puuosien pintakäsittely on nykyaikaisissa tehtaissa siirretty automaatilinjoille.
On helppoa ymmärtää, millaiset mahdollisuudet nykyaikainen suunnittelu- ja tuotantojärjestelmä antaa hinnoittelulle ja kannattavuuden toteuttamiseen.
Vuonna 2008 alkanut maailmanlaajuinen taantuma on antanut lisämausteensa toki myös nykyaikaisten venetehtaiden menestykselle.

seppomartti kirjoitti:

Die Yacht 2011:"Die nicht öffentlich gehandelte Bavaria-Yachtbau GmbH muss ihre Geschäftszahlen nicht veröffentlichen, und sie tut es auch nicht. Doch auch dort scheint es zu laufen: „Wir konnten den Umsatz steigern", berichtet Dr. Jens Ludmann, Geschäftsführer der Giebelstädter Werft, gegenüber der YACHT."
Jos tilanne ei ole muuttunut niin Bavariasta ei ole luotettavia tietoja. Edelleen lehtitiedon mukaan 2009 oli tappiollinen. Omistajana olevien sijoittajayhtioiden vaihtuminen, johdon vaihtuminen, sijoittajan luopuminen ja suurien tappioiden realisoiminen kaikki viittaavaat muuhun kuin hyvin kannattavaan yritykseen.
Toisaalta postiivinen lehtiuutinen oli 2013 Dysselin messujen tieto, että Bavariaa myytiin 100 venettä 9 äivän aikana. Toivottavasti oli katetta.
Mutta tämä on kovin kaukana otsikon aiheesta eikä Bavan liiketoiminta oikeastaan kiinnosta minua laisinkaan.
Bavariasta tieto otsikon aihetta sivuten: onko nykyveneet huonosti tehty?. Vielä 2012 Bavarian pohjan läpiviennit heidän oman ilmoituksen mukaan olivat messinkiä MS58 kromattuna. Eikä silloin ollut aikomusta muuttaa käytäntöä!. Siis esimerkki erittäin huonosta valmistustavasta. Jos omistaisin Bavan niin vaihtaisin heti kaikki

Lue lisää

Tarkasta sen Dufourin hanat, ainakin muutama vuosi sitten messuveneessä käydessäni läpivientien sulut eivät olleet pronssia tai DZR merkatut. Sama päti KAIKKIIN messuveneisiin (Nauticatissa en käynyt).

Mielenkiinnosta kävin myös Maritimissa katsomassa, mitä myyvät. Sitä tavallista messinkiläpivientiä ja sulkua, ei pronssia eikä DZR.

Aiheesta on tällä palstalla keskusteltu lähes vuosittain, 2013 ainakin
http://keskustelu.suomi24.fi/node/11291392#comment-60172206-view

uniikkia kirjoitti:

Ei ruotsalaiset ja suomalaisetkaan ns. kohtuuhinnalla laatua tee. Kalliitahan ne laatuveneet ovat. Heikompilaatuista halvempaa osaavat tehdä kaikki, kansallisuudesta riippumatta. Mutta kun sanon "heikompilaatuista", se saattaa edelleen olla vallan riittävän hyvälaatuista kevyeen käyttöön. Ottaen huomioon, miten ylivoimaisesti suurin osa näiden veneiden ostajista venettä käyttää, ei olisi taloudellisesti järkevää tehdä huippulaatua, joka tulee kalliimmaksi. Eikä suurella yleisöllä olisi sitten enää mitään asiaa veneostoksille, paitsi ehkä käytettyjen markkinoille.

Jos raha ei asettaisi rajoituksia, en varmasti edes harkitsisi Bavarian, Beneteaun, Dufourin yms ostamista, mihinkään olosuhteisiin tai käyttötarkoituksiin. Ei niin, että haluaisin pröystäillä kalliilla veneellä, mutta jos varaa olisi mihin vaan, niin toki etsisin mahdollisimman korkealaatuisen ja edes vähän uniikin veneen, jossa huolellisen käsityön kaunis jälki on vielä nähtävissä. Massatuotantobotskit ovat jotenkin "sieluttomia". Enkä oikein tykkää, että laiturissa on vieri vieressä ihan identtisiä veneitä, omani jossain siellä muiden välissä, kaikki samaa massaa. Sellaiseksihan se on vähän Suomessa jo mennyt. Ennen vanhaan ja edelleen kauempana maailmalla satamissa sentään on paljonkin erilaisia, erityyppisiä, erimerkkisiä, erimallisia, eri runkomateriaaleja, eri värejä, erilaisia rikiratkaisuja jne. Mielenkiintoista päästä juttelemaan ihan erityyppisillä veneillä purjehtivien kanssa ja kuulla heidän näkemyksiään erilaisten ratkaisujen hyvistä ja huonoista puolista. Jos kaikki on vain sitä samaa, kaikki on vain sitä samaa. Tylsää.

Lue lisää

Suomalaiset ei tee enää mitään. Ei laatua eikä sekundaa.

Naapurin HannuHanhet vaan pärjää mukavasti.

Dufourin läpiviennit kirjoitti:

Tarkasta sen Dufourin hanat, ainakin muutama vuosi sitten messuveneessä käydessäni läpivientien sulut eivät olleet pronssia tai DZR merkatut. Sama päti KAIKKIIN messuveneisiin (Nauticatissa en käynyt).

Mielenkiinnosta kävin myös Maritimissa katsomassa, mitä myyvät. Sitä tavallista messinkiläpivientiä ja sulkua, ei pronssia eikä DZR.

Aiheesta on tällä palstalla keskusteltu lähes vuosittain, 2013 ainakin
http://keskustelu.suomi24.fi/node/11291392#comment-60172206-view

Lue lisää

Keväällä meni, tietenkin vesillelaskun jälkeen, uusiksi kaksi pohjaventtiiliä. Ne olivat veneen uusimmat, 4-5 v ikäiset. Olin jo unohtanut, että silloin olin hankkinut pitkäikäiset AISI316-venttiilit. Molemmista katkesi akseli pallon juuresta.

uniikkia kirjoitti:

Ei ruotsalaiset ja suomalaisetkaan ns. kohtuuhinnalla laatua tee. Kalliitahan ne laatuveneet ovat. Heikompilaatuista halvempaa osaavat tehdä kaikki, kansallisuudesta riippumatta. Mutta kun sanon "heikompilaatuista", se saattaa edelleen olla vallan riittävän hyvälaatuista kevyeen käyttöön. Ottaen huomioon, miten ylivoimaisesti suurin osa näiden veneiden ostajista venettä käyttää, ei olisi taloudellisesti järkevää tehdä huippulaatua, joka tulee kalliimmaksi. Eikä suurella yleisöllä olisi sitten enää mitään asiaa veneostoksille, paitsi ehkä käytettyjen markkinoille.

Jos raha ei asettaisi rajoituksia, en varmasti edes harkitsisi Bavarian, Beneteaun, Dufourin yms ostamista, mihinkään olosuhteisiin tai käyttötarkoituksiin. Ei niin, että haluaisin pröystäillä kalliilla veneellä, mutta jos varaa olisi mihin vaan, niin toki etsisin mahdollisimman korkealaatuisen ja edes vähän uniikin veneen, jossa huolellisen käsityön kaunis jälki on vielä nähtävissä. Massatuotantobotskit ovat jotenkin "sieluttomia". Enkä oikein tykkää, että laiturissa on vieri vieressä ihan identtisiä veneitä, omani jossain siellä muiden välissä, kaikki samaa massaa. Sellaiseksihan se on vähän Suomessa jo mennyt. Ennen vanhaan ja edelleen kauempana maailmalla satamissa sentään on paljonkin erilaisia, erityyppisiä, erimerkkisiä, erimallisia, eri runkomateriaaleja, eri värejä, erilaisia rikiratkaisuja jne. Mielenkiintoista päästä juttelemaan ihan erityyppisillä veneillä purjehtivien kanssa ja kuulla heidän näkemyksiään erilaisten ratkaisujen hyvistä ja huonoista puolista. Jos kaikki on vain sitä samaa, kaikki on vain sitä samaa. Tylsää.

Lue lisää

Aika vähän ovat ruotsalaiset ja varsinkin suomalaiset tehneet viime vuosina purjeveneitä. Siitäkin vähästäkin leijonanosa on teetetty osin tai kokonaan Puolassa, Virossa jne.

Suomalaiset ja ruotsalaiset taisivat olla aivan kehityksen kärjessä 70- ja 80-luvulla tuomassa purjevenevalmistukseen ruiskulaminointia ja laajoja lasikuitumodulien käyttöä. Tuolloin juuri Suomesta ja Ruotsista tuli Euroopan halvimmat veneet. Nyt osaa noista pidetään jo laatuveneinä ja hyvin ne ovat aikaa kestäneet, kuten 2000-luvun halpiksetkin.

Tänäpäivänä ei taida suomalainen ja ruotsalainen osaaminen ja resurssit riittää tekemään tuollaista "heikompilaatuista" sille sopivaan hintaan, joten on ollut pakko keskittyä vain käsityövaltaiseen "huippulaatuun". Moottorivenepuolella tilanne on täysin toinen.

Busines is busines kirjoitti:

Ei tarvita isoa suunnitteluosastoa vaan oikeanlainen suunnitelu-/tuotantokoneisto/organisaatio. Kaikki veneet suunnitellaan nykyisin 3D:nä, mutta vain muutamat suuret venetehtaat myös työstävät rungon- ja kannen muotit ja kaikki veneen osat numeerisesti ohjatuilla työstökoneilla. Myös puuosien pintakäsittely on nykyaikaisissa tehtaissa siirretty automaatilinjoille.
On helppoa ymmärtää, millaiset mahdollisuudet nykyaikainen suunnittelu- ja tuotantojärjestelmä antaa hinnoittelulle ja kannattavuuden toteuttamiseen.
Vuonna 2008 alkanut maailmanlaajuinen taantuma on antanut lisämausteensa toki myös nykyaikaisten venetehtaiden menestykselle.

Lue lisää

Jo aikoja sitten Nautorin liukuhihnalla siirryttiin CNC-koneistettuihin plugeihin. Ja sellaista ei voi tehdä ilman 3D-designia. Runkolinjojen piirtämiseen voi hakea netistä kevyeen käyttöön kymmpejä maksavan ohjelmiston, tai vähän enemmän maksavan ammattitasoisen.

Veneveistämö ei tietenkään muutu venetehtaaksi ilman niitä koneistettuja tuotantolinjoja. Mutta vastaavasti ostajalla ei ole edes sen vertaa valinnanvaraa kuin uuden auton ostajalla. Ja lopputuloskin on koneella tehdyn näköinen, kun se on koneella tehty.

Oleellinen osa säästöä tulee lopulta varustelusta. Eikä autoissakaan isompi moottori ja muutamat hauskan tuntuiset lisävimpaimet tuotantokustannuksia tuplaa, hinnan kyllä.

venttiileistä kirjoitti:

Keväällä meni, tietenkin vesillelaskun jälkeen, uusiksi kaksi pohjaventtiiliä. Ne olivat veneen uusimmat, 4-5 v ikäiset. Olin jo unohtanut, että silloin olin hankkinut pitkäikäiset AISI316-venttiilit. Molemmista katkesi akseli pallon juuresta.

Lue lisää

Onkohan AISI 316 sittenkään oikea materiaali merivesihanoihin korroosio-ongelman takia? Vähäsuolaisessa ympäristössä sen kyllä pitäisi kestää kauemmin kuin kertomasi. Olivatko hanasi "made in China -laatua"?
Pronssihanoja suositellaan, ei teräshanoja. Brittikokemusten mukaan pronssiset kestävät kauemmin kuin itse vene.

Groco-merkkiset pronssihanat ovat olleet suht edullisia. Muistaakseni Veneakselisto tuo niitä maahan - ellei halua ostaa ulkolaisesta verkkokaupasta. Tuntuu kummalta, että venetarvikekaupat yhä myyvät messinkihanoja. Vielä kummemmalta tuntuu, että EU-määräysten mukaan muutaman vuoden kestoiän perusteella venevalmistajilla on yhä lupa asentaa niitä uusiin sarjatuotantoveneisiinsä... Tietenkin asentavat, koska hintakilpailun takia kaikessa pitää säästää. On sitten omistajan vastuulla, jos hana pettää vuosien jälkeen.

Joakim1 kirjoitti:

Aika vähän ovat ruotsalaiset ja varsinkin suomalaiset tehneet viime vuosina purjeveneitä. Siitäkin vähästäkin leijonanosa on teetetty osin tai kokonaan Puolassa, Virossa jne.

Suomalaiset ja ruotsalaiset taisivat olla aivan kehityksen kärjessä 70- ja 80-luvulla tuomassa purjevenevalmistukseen ruiskulaminointia ja laajoja lasikuitumodulien käyttöä. Tuolloin juuri Suomesta ja Ruotsista tuli Euroopan halvimmat veneet. Nyt osaa noista pidetään jo laatuveneinä ja hyvin ne ovat aikaa kestäneet, kuten 2000-luvun halpiksetkin.

Tänäpäivänä ei taida suomalainen ja ruotsalainen osaaminen ja resurssit riittää tekemään tuollaista "heikompilaatuista" sille sopivaan hintaan, joten on ollut pakko keskittyä vain käsityövaltaiseen "huippulaatuun". Moottorivenepuolella tilanne on täysin toinen.

Lue lisää

Suomalaisten ja ruotsalaisten olisi pitänyt tehdä veneitä, jotka maatuvat 7 vuoden kuluttua, niin ei olisi markkinat tullut myytyä täyteen.

miksei pronssi? kirjoitti:

Onkohan AISI 316 sittenkään oikea materiaali merivesihanoihin korroosio-ongelman takia? Vähäsuolaisessa ympäristössä sen kyllä pitäisi kestää kauemmin kuin kertomasi. Olivatko hanasi "made in China -laatua"?
Pronssihanoja suositellaan, ei teräshanoja. Brittikokemusten mukaan pronssiset kestävät kauemmin kuin itse vene.

Groco-merkkiset pronssihanat ovat olleet suht edullisia. Muistaakseni Veneakselisto tuo niitä maahan - ellei halua ostaa ulkolaisesta verkkokaupasta. Tuntuu kummalta, että venetarvikekaupat yhä myyvät messinkihanoja. Vielä kummemmalta tuntuu, että EU-määräysten mukaan muutaman vuoden kestoiän perusteella venevalmistajilla on yhä lupa asentaa niitä uusiin sarjatuotantoveneisiinsä... Tietenkin asentavat, koska hintakilpailun takia kaikessa pitää säästää. On sitten omistajan vastuulla, jos hana pettää vuosien jälkeen.

Lue lisää

Ehkä nuo nykyveneiden halvat messinkiventtiilit kuvastavat yleistä veneteollisuuden suuntausta? Ovatko muutkaan rakenteet tarkoitettu kestämään kuin tuon viisi vuotta, mikä EU-direktiivin mukaan on riittävä aika pohjaventtiilien kohdalla? Minusta venetehtaiden menettely on moraalitonta, ellei valmistaja ole informoinut uusien veneittensä ostajia vaihtamaan alkuperäiset messinkiset pohjaventtiilit ennen 5 vuoden "takuuajan" umpeutumista. Englantilainen venelehti epäili suurten europpalaisten venetehtaiden olleen asialla, kun messinkiventtiileille haettiin EU:n hyväksyntä.

Ruotsalaisen Båtnytt lehden tuoreimmassa numerossa todetaan veneen pohjaventtiilien voivan olla tikittäviä aikapommeja, koska moderneissa veneissä tietoisesti käytetään korroosiolle alttiita metalleja.
Satamaan uponneissa veneissä todettiin runkoläpiviennnin vuoto 44%:ssa uppoamisen syyksi. Merellä uponneissa veneissä runkoläpiviennin vuoto oli syynä 16%:ssa, pohjakosketus ja muu törmäys oli uppoamisen syy 40%:ssa. Båtnytt suositteli pohjaventtiileiksi komposiittimateriaalista valmistettuja palloventtiilkejä (Forespar Marelon ja Truedesign). Metallihanoihin liittyy galvaanisen korroosion vaara ellei veneen maasähköjärjestelmä ole varustettu glavaanisella eristimellä (Båtnytt 10/2014).

miksei pronssi? kirjoitti:

Onkohan AISI 316 sittenkään oikea materiaali merivesihanoihin korroosio-ongelman takia? Vähäsuolaisessa ympäristössä sen kyllä pitäisi kestää kauemmin kuin kertomasi. Olivatko hanasi "made in China -laatua"?
Pronssihanoja suositellaan, ei teräshanoja. Brittikokemusten mukaan pronssiset kestävät kauemmin kuin itse vene.

Groco-merkkiset pronssihanat ovat olleet suht edullisia. Muistaakseni Veneakselisto tuo niitä maahan - ellei halua ostaa ulkolaisesta verkkokaupasta. Tuntuu kummalta, että venetarvikekaupat yhä myyvät messinkihanoja. Vielä kummemmalta tuntuu, että EU-määräysten mukaan muutaman vuoden kestoiän perusteella venevalmistajilla on yhä lupa asentaa niitä uusiin sarjatuotantoveneisiinsä... Tietenkin asentavat, koska hintakilpailun takia kaikessa pitää säästää. On sitten omistajan vastuulla, jos hana pettää vuosien jälkeen.

Lue lisää

Tilalle meni Trudesignin komposiittiventtiilit. Jatkossa luultavasti muutkin vaihtuvat sellaisiin, kun vaihtoaika tulee vastaan. Seuraavana vuorossa on vesssan/septin poistoventtiili.

Kyllä AISI316, eli haponkestävä olisi pitänyt olla ongelmaton materiaali. Ja meriveden kanssa tekemisissä olevat osat olivatkin virheettömiö. Olisiko tekijä sitten laittanut siihen akseliin jotain säästeliäämpää? Osa tosin on venttiilin painostakin tuskin 5 % enempää.

venttiileistä kirjoitti:

Tilalle meni Trudesignin komposiittiventtiilit. Jatkossa luultavasti muutkin vaihtuvat sellaisiin, kun vaihtoaika tulee vastaan. Seuraavana vuorossa on vesssan/septin poistoventtiili.

Kyllä AISI316, eli haponkestävä olisi pitänyt olla ongelmaton materiaali. Ja meriveden kanssa tekemisissä olevat osat olivatkin virheettömiö. Olisiko tekijä sitten laittanut siihen akseliin jotain säästeliäämpää? Osa tosin on venttiilin painostakin tuskin 5 % enempää.

Lue lisää

Komposiittihana oli hyvä valinta myös siksi, ettei se jumitu (oma 18 vuoden kokemus).

Haponkestävä AISI 316 sen sijaan ei ole kovin hyvä valinta vedenalaisiin heloihin, jotka ovat vähähappisessa suolavedessä.

“A sudden failure could be the only warning that something is wrong and for this reason stainless steel is always a dubious material to use for underwater fittings.”
http://www.pangolin.co.nz/node/19

uniikkia kirjoitti:

Ei ruotsalaiset ja suomalaisetkaan ns. kohtuuhinnalla laatua tee. Kalliitahan ne laatuveneet ovat. Heikompilaatuista halvempaa osaavat tehdä kaikki, kansallisuudesta riippumatta. Mutta kun sanon "heikompilaatuista", se saattaa edelleen olla vallan riittävän hyvälaatuista kevyeen käyttöön. Ottaen huomioon, miten ylivoimaisesti suurin osa näiden veneiden ostajista venettä käyttää, ei olisi taloudellisesti järkevää tehdä huippulaatua, joka tulee kalliimmaksi. Eikä suurella yleisöllä olisi sitten enää mitään asiaa veneostoksille, paitsi ehkä käytettyjen markkinoille.

Jos raha ei asettaisi rajoituksia, en varmasti edes harkitsisi Bavarian, Beneteaun, Dufourin yms ostamista, mihinkään olosuhteisiin tai käyttötarkoituksiin. Ei niin, että haluaisin pröystäillä kalliilla veneellä, mutta jos varaa olisi mihin vaan, niin toki etsisin mahdollisimman korkealaatuisen ja edes vähän uniikin veneen, jossa huolellisen käsityön kaunis jälki on vielä nähtävissä. Massatuotantobotskit ovat jotenkin "sieluttomia". Enkä oikein tykkää, että laiturissa on vieri vieressä ihan identtisiä veneitä, omani jossain siellä muiden välissä, kaikki samaa massaa. Sellaiseksihan se on vähän Suomessa jo mennyt. Ennen vanhaan ja edelleen kauempana maailmalla satamissa sentään on paljonkin erilaisia, erityyppisiä, erimerkkisiä, erimallisia, eri runkomateriaaleja, eri värejä, erilaisia rikiratkaisuja jne. Mielenkiintoista päästä juttelemaan ihan erityyppisillä veneillä purjehtivien kanssa ja kuulla heidän näkemyksiään erilaisten ratkaisujen hyvistä ja huonoista puolista. Jos kaikki on vain sitä samaa, kaikki on vain sitä samaa. Tylsää.

Lue lisää

Minä en oikein ole oikein ikinä tajunnut tuota "sielusta" höpöttämistä. Vene on esine, ei sillä mitään sielua ole. Eikä minua oikeastaan kiinnosta muiden kokemukset omista veneistään, omani on täydellinen minua varten resursseihin nähden. Jos raha ei tosiaankaan asettaisi rajoituksia, niin saattaisin vaihtaa sellaiseen, jonka sisätilat olisivat vielä hituisen paremmat (aina joskus haaveilen keskiohjaamoveneestä ja joskus isosta katamaraanista). Mutta peruskokoinen lottovoitto vielä tuskin innostaisi vaihtoon.

Muut pitäkööt omat veneensä, ei kiinnosta.

veneitä uppoaa! kirjoitti:

Ehkä nuo nykyveneiden halvat messinkiventtiilit kuvastavat yleistä veneteollisuuden suuntausta? Ovatko muutkaan rakenteet tarkoitettu kestämään kuin tuon viisi vuotta, mikä EU-direktiivin mukaan on riittävä aika pohjaventtiilien kohdalla? Minusta venetehtaiden menettely on moraalitonta, ellei valmistaja ole informoinut uusien veneittensä ostajia vaihtamaan alkuperäiset messinkiset pohjaventtiilit ennen 5 vuoden "takuuajan" umpeutumista. Englantilainen venelehti epäili suurten europpalaisten venetehtaiden olleen asialla, kun messinkiventtiileille haettiin EU:n hyväksyntä.

Ruotsalaisen Båtnytt lehden tuoreimmassa numerossa todetaan veneen pohjaventtiilien voivan olla tikittäviä aikapommeja, koska moderneissa veneissä tietoisesti käytetään korroosiolle alttiita metalleja.
Satamaan uponneissa veneissä todettiin runkoläpiviennnin vuoto 44%:ssa uppoamisen syyksi. Merellä uponneissa veneissä runkoläpiviennin vuoto oli syynä 16%:ssa, pohjakosketus ja muu törmäys oli uppoamisen syy 40%:ssa. Båtnytt suositteli pohjaventtiileiksi komposiittimateriaalista valmistettuja palloventtiilkejä (Forespar Marelon ja Truedesign). Metallihanoihin liittyy galvaanisen korroosion vaara ellei veneen maasähköjärjestelmä ole varustettu glavaanisella eristimellä (Båtnytt 10/2014).

Lue lisää

Niin tuo Båtnyttin tilasto oli Jenkeistä muutaman vuoden takaa ja lehdessä sanottiin sen todennäköisesti pätevän Ruotsin länsirannikolla. Ei siis Itämerellä.

Bossu kirjoitti:

Kävin äskettäin sisällä vm 2005 43-jalkaisessa jeanneaussa. Oli helppo nähdä, miten hinta saadaan alas. Muotista tullutta muovipintaa oli joka puolella. Kaappeja oli vähän ja nekin hyvin pelkistettyjä. Tilaa toki oli paljon. Omassa veneessä, joka ei ole noin iso mutta puolet halvempi, on melkein pelkästään käsityönä tehtyä puupintaa, ja kontrasti oli melkoinen. Luulisin, että noiden halvempien veneiden suunnittelussa laitetaan paljon paukkuja kustannusten optimointiin, eli miten saadaan työvaiheita ja käytettäviä osia pois. Eli se iso suunnitteluosasto ei tarkoita, että vene saadaan paremmaksi vaan yksinkertaiseksi ja toimivaksi.

Lue lisää

Makuja on monenlaisia. Minua taas eivät kiinnosta tummaa tiikkiä täynnä olevat 80-90 -luvun skandit. En halua viettää kesääni yön pimeydessä keskellä päivää...
Koko puhe skandien ja suomalaisten laadusta on ihan höpöjuttua. Kaveripiirissä on kasapäin katkenneita peräsimiä, osmoosiremppoja, vuotavia kansiliitoksia, irronneita laipioita (vaikka ovatkin "laatutyötä"...).

Joakim1 kirjoitti:

Niin tuo Båtnyttin tilasto oli Jenkeistä muutaman vuoden takaa ja lehdessä sanottiin sen todennäköisesti pätevän Ruotsin länsirannikolla. Ei siis Itämerellä.

Vähäsuolaisemmassa miljöössä korroosiosta johtuvat pohjaventtiilien pettämiset ovat varmaankin harvinaisempia, mutta varisnkin suolaisimmille vesille seilaaville purjehtijoille tilasto oli hyvä muistutus! Suolattomassa järvivedessä jopa messinkihanatkin kestävät.
Jos vene on luokiteltu valtamerikelpoiseksi, miksi siihen hyväksytään korroosiolle alttiita pohjaventtiilejä?

15+15 kirjoitti:

Minä en oikein ole oikein ikinä tajunnut tuota "sielusta" höpöttämistä. Vene on esine, ei sillä mitään sielua ole. Eikä minua oikeastaan kiinnosta muiden kokemukset omista veneistään, omani on täydellinen minua varten resursseihin nähden. Jos raha ei tosiaankaan asettaisi rajoituksia, niin saattaisin vaihtaa sellaiseen, jonka sisätilat olisivat vielä hituisen paremmat (aina joskus haaveilen keskiohjaamoveneestä ja joskus isosta katamaraanista). Mutta peruskokoinen lottovoitto vielä tuskin innostaisi vaihtoon.

Muut pitäkööt omat veneensä, ei kiinnosta.

Lue lisää

Kun ei kysyjän teemaan löydy käytännön esimerkkejä niin kerron jo kertomiani. Huonoa veneenrakennusta on mm. seuraavissa yksityiskohdissa: pilssi puuttuu (miksi?). Tuuletus puuttuu eikä sitä korvaa avattavat monet luukut tai ikkunat. Pohjan läpivientejä on järjetön määrä ja kaikki huonosti lähelle vesilinjaa sijoitettuna. Toimii huonosti molemmilla halsseilla. Kaapit ovat usein liian pienet, saranat väärin eikä ole esteitä luuvartin kaapin tyhjenemiselle. Avohyllyjen reunat ovat liian matalat ja kovassa kryssissä tavarat lentävät lattialle. Ruokapöydän reunat ovat liian matalat ja reunojen poisjättäminen nurkista on unohtunut. Suuret sisätilat, mistä tolpat ja kahvat usein puuttuvat, ovat merenkäynnissä vaarallisia. Sisärakenteiden kulmien pyöristyksistä on usein luovuttu. Sisälakkaus on robotilla sutaistu ruiskulla muutama kerros vettä kestämätöntä mattalakkaa. Toisaalta sisustusmateriaali perin usein on melamiiniviilun kaltaista ja kaukana puun ulkonäöstä. Sisustuksen patjat ovat ripustetu tarrojen varaan- ei kestä paikallaan jos istuskellaan päiväkausia kallellaan. Istuinlaatikossa sähkötaulu ja moottorin säädöt on tullut tavaksi sijoittaa laidalle niin matalalle, että aallon tullessa laidan yli ne hetken uivat vedessä. Samainen aalto menee myös istuinlaatikon luukusta sisään kun lähes jokaisessa veneessä rakennettu reuna on alle 10cm ja 25 asteen kallistuksella penkillä oleva vesimäärä on paljon syvempi. Vaijeriohjauksen päätteet ovat kelvottomat. Samoin pohjaläpivientien materiaali. Kaikkiaan massaveneet ovat suunnitellut pääasiakasryhmälle eli charterasiakkaille, jotka päiväpurjehduksen jälkeen syövät ravintolassa ja nukkuvat ankkuroidussa tai laiturissa olevassa veneessään. Mitäs muuta "huonoutta" olette huomanneet?

seppomartti kirjoitti:

Kun ei kysyjän teemaan löydy käytännön esimerkkejä niin kerron jo kertomiani. Huonoa veneenrakennusta on mm. seuraavissa yksityiskohdissa: pilssi puuttuu (miksi?). Tuuletus puuttuu eikä sitä korvaa avattavat monet luukut tai ikkunat. Pohjan läpivientejä on järjetön määrä ja kaikki huonosti lähelle vesilinjaa sijoitettuna. Toimii huonosti molemmilla halsseilla. Kaapit ovat usein liian pienet, saranat väärin eikä ole esteitä luuvartin kaapin tyhjenemiselle. Avohyllyjen reunat ovat liian matalat ja kovassa kryssissä tavarat lentävät lattialle. Ruokapöydän reunat ovat liian matalat ja reunojen poisjättäminen nurkista on unohtunut. Suuret sisätilat, mistä tolpat ja kahvat usein puuttuvat, ovat merenkäynnissä vaarallisia. Sisärakenteiden kulmien pyöristyksistä on usein luovuttu. Sisälakkaus on robotilla sutaistu ruiskulla muutama kerros vettä kestämätöntä mattalakkaa. Toisaalta sisustusmateriaali perin usein on melamiiniviilun kaltaista ja kaukana puun ulkonäöstä. Sisustuksen patjat ovat ripustetu tarrojen varaan- ei kestä paikallaan jos istuskellaan päiväkausia kallellaan. Istuinlaatikossa sähkötaulu ja moottorin säädöt on tullut tavaksi sijoittaa laidalle niin matalalle, että aallon tullessa laidan yli ne hetken uivat vedessä. Samainen aalto menee myös istuinlaatikon luukusta sisään kun lähes jokaisessa veneessä rakennettu reuna on alle 10cm ja 25 asteen kallistuksella penkillä oleva vesimäärä on paljon syvempi. Vaijeriohjauksen päätteet ovat kelvottomat. Samoin pohjaläpivientien materiaali. Kaikkiaan massaveneet ovat suunnitellut pääasiakasryhmälle eli charterasiakkaille, jotka päiväpurjehduksen jälkeen syövät ravintolassa ja nukkuvat ankkuroidussa tai laiturissa olevassa veneessään. Mitäs muuta "huonoutta" olette huomanneet?

Lue lisää

Sinulla on paljon kokemusta avomeripurjehduksesta Dufourillasi, se tiedetään. Taitavat samanlaiset vaivat koskea myös ns. laatuveneitä: Arcona, FG,ja Dehlerhän on jo täysin Hanse, FinnFlyer. Mitä jää jäljelle? HR? Najad? HRnkin laatuongelmat tiedetään (kuuluisa 372 Ruotsissa ja toinen samanlainen Norjassa ainakin)

hanat vs kat.A kirjoitti:

Vähäsuolaisemmassa miljöössä korroosiosta johtuvat pohjaventtiilien pettämiset ovat varmaankin harvinaisempia, mutta varisnkin suolaisimmille vesille seilaaville purjehtijoille tilasto oli hyvä muistutus! Suolattomassa järvivedessä jopa messinkihanatkin kestävät.
Jos vene on luokiteltu valtamerikelpoiseksi, miksi siihen hyväksytään korroosiolle alttiita pohjaventtiilejä?

Lue lisää

Tuosta tilastosta olisi ollut mukava nähdä myös veneiden ikäjakaumaa tms. Kuinka monta vaikkapa alle 10 v venettä on uponnut läpiviennin petettyä.

Onko kellään tiedossa yhtään tapausta Suomesta tai edes Itämereltä? Itse en ole kuullut yhtään.

Skandilaatu? kirjoitti:

Sinulla on paljon kokemusta avomeripurjehduksesta Dufourillasi, se tiedetään. Taitavat samanlaiset vaivat koskea myös ns. laatuveneitä: Arcona, FG,ja Dehlerhän on jo täysin Hanse, FinnFlyer. Mitä jää jäljelle? HR? Najad? HRnkin laatuongelmat tiedetään (kuuluisa 372 Ruotsissa ja toinen samanlainen Norjassa ainakin)

Lue lisää

Arvoisa Scandilaatu?, jatkathan säästämistä. Jonain päivänä Sinullakin on OMA vene aidolla ja helppohoitoisella melamiinisisutuksella.

Kyllästynyt44 kirjoitti:

Arvoisa Scandilaatu?, jatkathan säästämistä. Jonain päivänä Sinullakin on OMA vene aidolla ja helppohoitoisella melamiinisisutuksella.

Olen kyllä varsin tyytyväinen slovenialaiseen sarjavalmisteiseen veneeseeni, jossa on tuo vaalea, moderni helppohoitoinen sisustus ja joka purjehtii ihan kivasti. Ja vene on oma.
Kehotan mieluummmin sinua säästämään, että voit joskus vaihtaa vanhan skandisi uudempaan veneeseen. Ehkä jo/ vasta silloin voit myöntää nyt omistavasi ******aa.

Mersu vai Ferrari kirjoitti:

Voitko ajatella ostavasi uuden 75 000 € maksavan Mersun jostakin muusta syystä kuin edullisen hinnan vuoksi, jos vertaat sitä 300 000 € maksavaan käsin tehtyyn Ferrariin?

Niin no. Minä en voi kuvitella ostavani Ferraria missään olosuhteissa, en vaikka olisi pamahtanut se viime viikonlopun Eurojackpotin 60 miltsiä. En tosin taitaisi ostaa Mersuakaan, koska en pahemmin pidä "johtotähdestä". Mutta jos pitäisi noista kahdesta valita, niin Mersu voittaisi.

Joakim1 kirjoitti:

Aika vähän ovat ruotsalaiset ja varsinkin suomalaiset tehneet viime vuosina purjeveneitä. Siitäkin vähästäkin leijonanosa on teetetty osin tai kokonaan Puolassa, Virossa jne.

Suomalaiset ja ruotsalaiset taisivat olla aivan kehityksen kärjessä 70- ja 80-luvulla tuomassa purjevenevalmistukseen ruiskulaminointia ja laajoja lasikuitumodulien käyttöä. Tuolloin juuri Suomesta ja Ruotsista tuli Euroopan halvimmat veneet. Nyt osaa noista pidetään jo laatuveneinä ja hyvin ne ovat aikaa kestäneet, kuten 2000-luvun halpiksetkin.

Tänäpäivänä ei taida suomalainen ja ruotsalainen osaaminen ja resurssit riittää tekemään tuollaista "heikompilaatuista" sille sopivaan hintaan, joten on ollut pakko keskittyä vain käsityövaltaiseen "huippulaatuun". Moottorivenepuolella tilanne on täysin toinen.

Lue lisää

No, tunnen kansainvälisten megaveneiden kippareita, jotka tuntevat harvinaisen hyvin Pietarsaaren seudun. Kippareiden työnantajat kun suosivat edelleen suomalaista laatua, eli kyllä suomalaista veneenrakennusalan osaamista vielä jossain arvostetaan. Ne, joilla on reippaammin rahaa, tilaavat ihan mielellään uuden, ison Swanin tai Balticin. Ja sisustus riippuu sitten tietysti tilaajan toiveista ja mausta, uusissa usein varsin modernia (eikä tartte olla tummaa puuta, jos ei tilaaja siitä tykkää), ja silti se huolellisen käsityön jälki ja laatu näkyy. Epäilen, että kellään tulisi mieleen sana "homeskandi" näiden veneiden yhteydessä...

Skandilaatu? kirjoitti:

Sinulla on paljon kokemusta avomeripurjehduksesta Dufourillasi, se tiedetään. Taitavat samanlaiset vaivat koskea myös ns. laatuveneitä: Arcona, FG,ja Dehlerhän on jo täysin Hanse, FinnFlyer. Mitä jää jäljelle? HR? Najad? HRnkin laatuongelmat tiedetään (kuuluisa 372 Ruotsissa ja toinen samanlainen Norjassa ainakin)

Lue lisää

Täällä puhutaan ns. laatuveneistä, mutta vasta Skandilaatu? antoi pikkuisen listaa veneistä, joita ilmeisesti katsoo kuuluvan laatuveneluokkaan. Mitä veneitä laatuveneillä täällä nyt kukin sitten tarkoittaa? Itsellä ei olisi Skandilaatu?:n luettelemat venemerkit ensimmäisinä mieleen laatuveneistä puhuttaessa... Miten määritellään LAATUVENE? Eiköhän halpissarjan ja laatuveneiden väliin jää joku oma luokkansa.

mistä puhutaan kirjoitti:

Täällä puhutaan ns. laatuveneistä, mutta vasta Skandilaatu? antoi pikkuisen listaa veneistä, joita ilmeisesti katsoo kuuluvan laatuveneluokkaan. Mitä veneitä laatuveneillä täällä nyt kukin sitten tarkoittaa? Itsellä ei olisi Skandilaatu?:n luettelemat venemerkit ensimmäisinä mieleen laatuveneistä puhuttaessa... Miten määritellään LAATUVENE? Eiköhän halpissarjan ja laatuveneiden väliin jää joku oma luokkansa.

Lue lisää

Ainakin minulle HR ja Najad kyllä tulevat mieleen ensimmäisten joukossa sanan "laatuvene" yhteydessä. Listaa voisi jatkaa: Malö, Nauticat, Boström... Toisaalta taas esim. FG tai X-veneet eivät kuulu minun listalleni, koska vaikka ne ovatkin olleet hyvin tehtyjä, ne on suunniteltu minun silmissäni typerään tarkoitukseen eli lähinnä raasereiksi. Swanit ja Balticit kuuluvat nekin jonnekin omaan lokeroonsa, äärimmäisyytenä tietysti ne isot, joita ajamassa on yleensä ammattimiehistö.

rtfdqrefr kirjoitti:

Ainakin minulle HR ja Najad kyllä tulevat mieleen ensimmäisten joukossa sanan "laatuvene" yhteydessä. Listaa voisi jatkaa: Malö, Nauticat, Boström... Toisaalta taas esim. FG tai X-veneet eivät kuulu minun listalleni, koska vaikka ne ovatkin olleet hyvin tehtyjä, ne on suunniteltu minun silmissäni typerään tarkoitukseen eli lähinnä raasereiksi. Swanit ja Balticit kuuluvat nekin jonnekin omaan lokeroonsa, äärimmäisyytenä tietysti ne isot, joita ajamassa on yleensä ammattimiehistö.

Lue lisää

Vaikuttaako suunniteltu käyttötarkoitus laatuun????

Ja muutamaa X-mallia lukuunottamatta eivät FG:t tai X:t todellakaan mitään raasereita ole. Suorituskykyisempiä kyllä kuin HR:t ja Najadit. Minun mielestäni taas on typerää yleensäkään määritellä jonkun toisen purjehdustottumuksia typeriksi.

seppomartti kirjoitti:

Kun ei kysyjän teemaan löydy käytännön esimerkkejä niin kerron jo kertomiani. Huonoa veneenrakennusta on mm. seuraavissa yksityiskohdissa: pilssi puuttuu (miksi?). Tuuletus puuttuu eikä sitä korvaa avattavat monet luukut tai ikkunat. Pohjan läpivientejä on järjetön määrä ja kaikki huonosti lähelle vesilinjaa sijoitettuna. Toimii huonosti molemmilla halsseilla. Kaapit ovat usein liian pienet, saranat väärin eikä ole esteitä luuvartin kaapin tyhjenemiselle. Avohyllyjen reunat ovat liian matalat ja kovassa kryssissä tavarat lentävät lattialle. Ruokapöydän reunat ovat liian matalat ja reunojen poisjättäminen nurkista on unohtunut. Suuret sisätilat, mistä tolpat ja kahvat usein puuttuvat, ovat merenkäynnissä vaarallisia. Sisärakenteiden kulmien pyöristyksistä on usein luovuttu. Sisälakkaus on robotilla sutaistu ruiskulla muutama kerros vettä kestämätöntä mattalakkaa. Toisaalta sisustusmateriaali perin usein on melamiiniviilun kaltaista ja kaukana puun ulkonäöstä. Sisustuksen patjat ovat ripustetu tarrojen varaan- ei kestä paikallaan jos istuskellaan päiväkausia kallellaan. Istuinlaatikossa sähkötaulu ja moottorin säädöt on tullut tavaksi sijoittaa laidalle niin matalalle, että aallon tullessa laidan yli ne hetken uivat vedessä. Samainen aalto menee myös istuinlaatikon luukusta sisään kun lähes jokaisessa veneessä rakennettu reuna on alle 10cm ja 25 asteen kallistuksella penkillä oleva vesimäärä on paljon syvempi. Vaijeriohjauksen päätteet ovat kelvottomat. Samoin pohjaläpivientien materiaali. Kaikkiaan massaveneet ovat suunnitellut pääasiakasryhmälle eli charterasiakkaille, jotka päiväpurjehduksen jälkeen syövät ravintolassa ja nukkuvat ankkuroidussa tai laiturissa olevassa veneessään. Mitäs muuta "huonoutta" olette huomanneet?

Lue lisää

Hyvä analyysi! Juuri tämän tapaiset ongelmat tuntuvat olevan tyypillisiä pitkänmatkan purjehduksilla valtamerillä.

Eräs purjehtija, jonka omalla reissullani tapasin Richards Bayssä Etelä-Afrikassa kiteytti uuden sarjatuotantoveneensä ongelmat näin: "veneessäni ei ole elektroniikkamurheiden lisäksi ollut tähän mennessä kuin kaksi ongelmaa. Toinen on kansi ja toinen on runko! Takilassa on ollut vain tavanomaisia pikkuongelmia".

Yllättävän paljon erilaisia vene- tai varusteongelmia on blogien tai matkakertomusten mukaan ollut myös suomalaispurjehtijoilla, jotka ovat kiertäneet pallon uudella veneellä. Tuntuu kummalta sekin, että upouusi riki ei ole kestänyt yhtäkään pallon kiertoa ilman vanttien katkeilua. Olisiko mitoitus tehty kevyempää käyttöä ajatellen? Uudessa-Seelannissa kuulin sanonnan, että "kaikki uudet venemoottorit ovat hyviä, kunhan niiden väri ei ole vihreä".

"valtamerikelpoisia" kirjoitti:

Hyvä analyysi! Juuri tämän tapaiset ongelmat tuntuvat olevan tyypillisiä pitkänmatkan purjehduksilla valtamerillä.

Eräs purjehtija, jonka omalla reissullani tapasin Richards Bayssä Etelä-Afrikassa kiteytti uuden sarjatuotantoveneensä ongelmat näin: "veneessäni ei ole elektroniikkamurheiden lisäksi ollut tähän mennessä kuin kaksi ongelmaa. Toinen on kansi ja toinen on runko! Takilassa on ollut vain tavanomaisia pikkuongelmia".

Yllättävän paljon erilaisia vene- tai varusteongelmia on blogien tai matkakertomusten mukaan ollut myös suomalaispurjehtijoilla, jotka ovat kiertäneet pallon uudella veneellä. Tuntuu kummalta sekin, että upouusi riki ei ole kestänyt yhtäkään pallon kiertoa ilman vanttien katkeilua. Olisiko mitoitus tehty kevyempää käyttöä ajatellen? Uudessa-Seelannissa kuulin sanonnan, että "kaikki uudet venemoottorit ovat hyviä, kunhan niiden väri ei ole vihreä".

Lue lisää

Tämä viesti oli kommentti seppomartin analyysiin, mutta se pomppasi väärään paikkaan.

Joakim1 kirjoitti:

Tuosta tilastosta olisi ollut mukava nähdä myös veneiden ikäjakaumaa tms. Kuinka monta vaikkapa alle 10 v venettä on uponnut läpiviennin petettyä.

Onko kellään tiedossa yhtään tapausta Suomesta tai edes Itämereltä? Itse en ole kuullut yhtään.

Lue lisää

Jostain partiolaisten veneestä lähti 8 vuotta sitten vessan läpivienti irti, kun se käyttöä ennen avattiin. Vene saatii pysymään pinnalla. Messinki oli muistaakseni väärää laatua ja syöpynyt pois.

taas autot kirjoitti:

Tähän voisi vastata ikuisesti tylsällä autovertauksella. Yleensä tietyn automallin "alkaen"-hinta on noin puolet hinnaston yläpään versioista. Siis sama automalli, kumpi on laadukkaampi, se halvin vai kallein? Onko halvin jotenkin kestävyydeltään heikompi?

Lue lisää

Yleensä halvimmassa pienempi moottori joutuu vetämään samaa massaa kuin sen kalleimman mallin isompi moottori. Tästä seuraa pienemmän moottorin hajoaminen nopeammin.

taas autot kirjoitti:

Tähän voisi vastata ikuisesti tylsällä autovertauksella. Yleensä tietyn automallin "alkaen"-hinta on noin puolet hinnaston yläpään versioista. Siis sama automalli, kumpi on laadukkaampi, se halvin vai kallein? Onko halvin jotenkin kestävyydeltään heikompi?

Lue lisää

Se malliston alapään auto on usein kestävämpi. Mallisarjan kalleimmassa on isompi moottori, biturbot, neliveto, madallettu alusta, sähkösäätöiset istuimet jne. Siis paljon enemmän hajoavaa tekniikkaa. Mallisarjan alapään pienemmätkin moottorit ovat riittävän tehokkaita tavalliseen käyttöön ja moottori pienuudesta huolimatta hämmästyttävän tehokas, lisäksi sarjan huippumoottoria vähemmän huoltoa vaativa.

On näkökulmakysymys, kumpi noista on laadukkaampi. Minä kannatan sitä perusversiota, mutta ymmärrän sorateiden vauhtiritarinkin näkemystä.

Bossu kirjoitti:

Yleensä halvimmassa pienempi moottori joutuu vetämään samaa massaa kuin sen kalleimman mallin isompi moottori. Tästä seuraa pienemmän moottorin hajoaminen nopeammin.

Ja nykypäivänä tuo nopeammin on 300-400 tkm eli ei kovin kiinnostava ellei ole taksikuski tms. todela paljon ajava.

Aika monta esimerkkiä on myös niiden kaikkein kalliimpien mallien moottoreiden lastentaudeista ja erittäin kalliista korjauskuluista. Niissä on usein uudempaa teknologiaa ja varmasti myös vähemmän testikilometrejä ennen markkinoilletuloa.

rtfdqrefr kirjoitti:

Ainakin minulle HR ja Najad kyllä tulevat mieleen ensimmäisten joukossa sanan "laatuvene" yhteydessä. Listaa voisi jatkaa: Malö, Nauticat, Boström... Toisaalta taas esim. FG tai X-veneet eivät kuulu minun listalleni, koska vaikka ne ovatkin olleet hyvin tehtyjä, ne on suunniteltu minun silmissäni typerään tarkoitukseen eli lähinnä raasereiksi. Swanit ja Balticit kuuluvat nekin jonnekin omaan lokeroonsa, äärimmäisyytenä tietysti ne isot, joita ajamassa on yleensä ammattimiehistö.

Lue lisää

Vai niin, HR:n ruiskulaminaatti on yhtä kuin laatua? 80-luvulla HR:t olivat kokonaan ruiskua ja nykyääkin vielä uloin 4 mm, joka saattaa irrota lopusta käsinlaminoidusta, jos saattui laminointiin "maanataipäivä". Najad on minusta ainut oikeaa laatua ja FG selvästi parempaa kuin X:t. Swanit ja Balticit eivät kuulu tähän keskusteluun.

Luotsi paikalle poistamaan tuo älyttömyys.