Tämä kausi päättyi veneen kelkalle nostoon ja painepesuun nyt aamupäivällä. Nyt aarre tiputtaa valuen pesurivettä. Se saa ottaa tuulikylpyjä niin kauan, kuin kuivaa ja aurinkoista riittää.
Lakka on hyvässä kuosissa. En löytänyt ainuttakaan nirhaustumaa, enkä hankautumaa vesilinjan alapuolisesta lakasta. Selviän keväällä pelkällä kosmetiikalla.
Yhteenvetona voisi kertoa, että kausi oli kuitenkin melkoisen vaihteleva, kylmä ja hieman hankala, verrattuna kahteen aikaisempaan. Alkukaudesta puuskutti lämmitin, joka on yleensä hiljaa kesäkuusta elokuun loppuun. Samoin piti hakeutua vierasvenepaikkoihin vastoin aikaisempia kesiä.
Odotan hieman lapsellisella innolla seuraavaa kautta, jolloin teemme tuon koko Suomen rannikon Inkoosta länteen ja pohjoiseen yltävän reitin. Sellaista en tehnyt nuorempanakaan. Lomat kuitenkin tuppasivat olemaan sitä neljää viikkoa vain. Olen saanut jo neuvoja reitin paikoista poiketa ja ajalle osuvista kesätapahtumista yms. koko rannikon pituudelta.
Sain sittenkin tuota räksyttäjää perääni edelliseen riviin. Nyt oli oikein vanha tekijä a.k.o sinisellään vauhdissa. Eikö E.d. K ja Välittäjä nyt käyttäneetkään sinisiään suunsoittoon?
Tämä kausi päättyi veneen kelkalle nostoon ja painepesuun
24
360
Vastaukset
- 2 x kad44
Kerroit harrastavasi saariston valokuvausta, olis mukavaa nähdä kuviasi ja lukea juttujasi. Oletko ikinä miettinyt blokin tai omien kotisivujen kirjoittamista?
Karawaani kulkee ja koirat räksyttää... hyvää kevään odotusta! - Harjalapaleroi
Samat hommat täälläkin tekeillä.. Pikkufiskari nousi sunnuntaina vinsaamalla mökkirannassa. Rakentelin uuden kelkan 100x100 kestopuusta, ja sitten vaan kelkka mereen, veneen keula päälle. Jätin wikuun vaihteen päälle työntämään venettä kelkalle, ja kävelin vinssille pyörittämään kampea. Maihin tuli hienosti!
Isolle fiskarille on odottamassa järkyttävän huono traktoritraileri, en tiedä suostuuko silät kukaan edes traktorlilla kiskomaan... Tekisi mieli vetää iso fiskarikin maihin kelkalla, rullilla ja vaijeritaljoilla, ei tarvitsisi ulkopuolisten kanssa asioida.
Onko jollain muuten kokemuksia isohkon puuveneen vedosta maihin näin perinnemenetelmin? Tai kai se aina taljoilla ylös tulee, mutta meneekö keväällä mereen rullilla ja rautakangella.....? Ranta on sen verran pehmeä, että pelkät trailerin kumipyörät tuskin toimisivat.- onnistuu...
Toistakymmentä kertaa olen ollut vinssaamassa ja kankeamassa päälle yhdeksänmetristä fiskaria. Ja ranta oli hiekkarantaa vain vesirajasta ylöspäin,siitä eteenpäin ehtaa mutapohjaa. Hieman käytettiin 3 mm kovelevyarkkeja vesirajan tienoilla apuna, kun sellaisia sattui olemaan saatavana, entisiä ulkomainoksien levyjä. Kyllä se ylösnosto oli aina se työläämpi kuin vesillelasku.
- Harjalaparepelee
onnistuu... kirjoitti:
Toistakymmentä kertaa olen ollut vinssaamassa ja kankeamassa päälle yhdeksänmetristä fiskaria. Ja ranta oli hiekkarantaa vain vesirajasta ylöspäin,siitä eteenpäin ehtaa mutapohjaa. Hieman käytettiin 3 mm kovelevyarkkeja vesirajan tienoilla apuna, kun sellaisia sattui olemaan saatavana, entisiä ulkomainoksien levyjä. Kyllä se ylösnosto oli aina se työläämpi kuin vesillelasku.
Ok, hyvä kuulla. Tämä paatti olisi aika tasan 9 metriä. Painoarviot liikkuvat noin parin tonnin tienoilla. Laskussa mietityttää se, että pitääkö kelkan alle saada rullia vielä, kun ei enää kumisaapas riitä? Menee kevätkylmillä vesillä aika urheiluksi, tosin kahluusaapas/housut voisivat toimia.
Yksi konsti olisi korvata puurullat ns siirtoalustoilla, eli U-palkista tehty runko, missä on pienet metallirullat alla. Tällaiset kun virittäisi kulkemaan puukiskoa pitkin, niin kulkisi kevyesti. Taustalla on siis se, että ei huvita rakentaa mitään semikiinteitä kiskojakaan mökirantaan, talvella jäät tuhoaa ne, ja kesällä muu suku kompuroi niihin uidessaan.. Eli lautaa vaan saven ja kelkan väliin kantamaan.
Edellinen sukupolvi nosti ja laski samassa rannassan vastaavaa venettä, mutta se oli eri sukupolvea, olivat tottuneita rautakanki ja leka -menetelmiin.. :) Vaikka eiköhän se työ tekijäänsä neuvo. Puurullissa on se hyvä puoli, että niitä on mettä täynnä, sellaista 10-15 cm. propsia. - onnistuu...
Harjalaparepelee kirjoitti:
Ok, hyvä kuulla. Tämä paatti olisi aika tasan 9 metriä. Painoarviot liikkuvat noin parin tonnin tienoilla. Laskussa mietityttää se, että pitääkö kelkan alle saada rullia vielä, kun ei enää kumisaapas riitä? Menee kevätkylmillä vesillä aika urheiluksi, tosin kahluusaapas/housut voisivat toimia.
Yksi konsti olisi korvata puurullat ns siirtoalustoilla, eli U-palkista tehty runko, missä on pienet metallirullat alla. Tällaiset kun virittäisi kulkemaan puukiskoa pitkin, niin kulkisi kevyesti. Taustalla on siis se, että ei huvita rakentaa mitään semikiinteitä kiskojakaan mökirantaan, talvella jäät tuhoaa ne, ja kesällä muu suku kompuroi niihin uidessaan.. Eli lautaa vaan saven ja kelkan väliin kantamaan.
Edellinen sukupolvi nosti ja laski samassa rannassan vastaavaa venettä, mutta se oli eri sukupolvea, olivat tottuneita rautakanki ja leka -menetelmiin.. :) Vaikka eiköhän se työ tekijäänsä neuvo. Puurullissa on se hyvä puoli, että niitä on mettä täynnä, sellaista 10-15 cm. propsia.Rautakangellakin on käyttöä, mutta paljon enemmän tuli käytettyä kertaluokkaa viisimetristä puista kankea. Sillä sai nostettua ainakin puolen veneen painon, kun piti saada uutta rullaa alle tai muuten korjailla asentoa. Viimeistään lopullisella paikalla joutuu veneen asennon korjailemaan. Jos on propsipuita, on sitten sopivia kankipuitakin.
- Harjalapa
onnistuu... kirjoitti:
Rautakangellakin on käyttöä, mutta paljon enemmän tuli käytettyä kertaluokkaa viisimetristä puista kankea. Sillä sai nostettua ainakin puolen veneen painon, kun piti saada uutta rullaa alle tai muuten korjailla asentoa. Viimeistään lopullisella paikalla joutuu veneen asennon korjailemaan. Jos on propsipuita, on sitten sopivia kankipuitakin.
Kiitos vinkistä, tuohan on aivan selvä juttu.. Toki pitkällä vivulla on tullut nosteltua mm pikkufiskaria paikalleen pukeilla. Se nousee koko paatti muutaman metrin vivulla, kun harkkotiiltä vasten painaa.
Vanhassa teknologiassa on ratkaisu usein lähellä, edullinen, toimiva ja hiukan työläs.
Taas kerran tuot avauksessa esiin veneilyn parhaan puolen. Aina on uutta koettavaa ja nähtävää, oli sitten kokenut tai kokematon. Miten moni muu harrastus pystyy samaan?
Onnea ensi kesän reissulle, isojen selkien ylittäminen uppoumarunkoisella vaatii tosin pientä suunnittelua, purjevene pärjää kovissakin keleissä moottorivenettä paremmin ja liukuvarunkoisilla ei noihin ylityksiin mene niin kauaa että sää ehtisi oleellisesti muuttua. En tosin yhtään epäile kykyäsi tehdä oikeita tilannearvioita.- Kalevi Kuitunen
Sielututkijoille olisi kysyntää, kun te 3-4 aina jaksatte lukea ja tavata Wickströmiä ja perään sitten sitä omaa lasetustanne. Eikö teitä koskaan itseä ihmetytä käytöksenne? Nyt sinä olet ottanut oikein kiltin asenteen. Jatka sitä!
- Wickström W 3
"2 x kad44
24.9.2014 15:29 "
Kuvaan dialle edelleen, kun kamera nyt sattuu olemaan Hasselblad 1972 mallinen ja perushuollettu 1999. Varastoni luonnosta lienee 4 500 kinokoon diaa, joita en aio skannata sähkömuotoon, enkä ikimaailmassa laittaisi räävittäväksi tällaiseen ympäristöön. Juuri muuta kuvamateriaalia ei olekaan.
Luultavasti vedostutan B3 kokoon noin 50 mieleistäni, jos saan näyttelyyn tilan tuosta paikallisesta, tai sitten Stadista jonkin vitriinistön. Ilmoittelen jos tapahtuu talven aikana.
Kalevi Kuitunen, huomaan, että puolustelet minua. Se on tarpeetonta, kun joudut näköjään itse maalitauluksi ja sensuuriin. On luultavaa, että kolme aktiivia soittaa suutaan. Sitten muutama pikkuliero säestää heitä kirjoituksistani. Sama vaikka kertoisin nyt olevan torstai 25. päivä syyskuuta.
Muuten sitten..................- Pellinkiläinen fisu
Onko veneesi lakattu vesilinjan alapuolelta? Kiroitit näin:
"Lakka on hyvässä kuosissa. En löytänyt ainuttakaan nirhaustumaa, enkä hankautumaa vesilinjan alapuolisesta lakasta. Selviän keväällä pelkällä kosmetiikalla."
Omassa Pellinkikäisfiskarissa pidin lakkaa vesilinjan yläpuolella ja myrkkyväriä suoraan öljytyn mäntylaudan päällä vesilinjan alapuolella. Ja sisältä vain öljytty pilssin yläpuolelta, pilsissiä oli punainen Ferrexi. - Runnkasin kokoon
Pellinkiläinen fisu kirjoitti:
Onko veneesi lakattu vesilinjan alapuolelta? Kiroitit näin:
"Lakka on hyvässä kuosissa. En löytänyt ainuttakaan nirhaustumaa, enkä hankautumaa vesilinjan alapuolisesta lakasta. Selviän keväällä pelkällä kosmetiikalla."
Omassa Pellinkikäisfiskarissa pidin lakkaa vesilinjan yläpuolella ja myrkkyväriä suoraan öljytyn mäntylaudan päällä vesilinjan alapuolella. Ja sisältä vain öljytty pilssin yläpuolelta, pilsissiä oli punainen Ferrexi."Pilsissiä oli punainen Ferrexi"
Loistavaa. Kerrankin puuveneilijä, mikä omalla toimellaan ymmärtää jouduttaa veneensä siirtymistä juhannuskokkoon :-D - pellinkiläinen fisu
Runnkasin kokoon kirjoitti:
"Pilsissiä oli punainen Ferrexi"
Loistavaa. Kerrankin puuveneilijä, mikä omalla toimellaan ymmärtää jouduttaa veneensä siirtymistä juhannuskokkoon :-DNo se puuvene oli vuodelta 52, ja siinä oli aina ollut Ferrexi pilssisä. Ihan hyvin oli toiminut 60 vuotta, eli sopiva sisäänajoaika :)
Miksi sinä laitat veneesi juhannuskokkoon? Itse käytin sitä mielummin veneilyyn, se on hauskempaa ja ekologisempaa. - Lazarus1872
pellinkiläinen fisu kirjoitti:
No se puuvene oli vuodelta 52, ja siinä oli aina ollut Ferrexi pilssisä. Ihan hyvin oli toiminut 60 vuotta, eli sopiva sisäänajoaika :)
Miksi sinä laitat veneesi juhannuskokkoon? Itse käytin sitä mielummin veneilyyn, se on hauskempaa ja ekologisempaa.Jaa kyl se sit on väärä maali sulla, jos ei tuon kauempaa kestä! Puuveneisiin nyt liittyy muutenkin käsittämätön määrä uskomuksia ja suorastaan vääriä tietoja.
Lakka kyljissä ja maali pohjassa. Sisäpuolella pellava, pilssissä mönjä. Ferrex oli ennen paras, sitten se muuttui Rostexiin, joka on pelkkä ruostesuoja pohjamaali metallille. - Pellinkiläinen fisu
Lazarus1872 kirjoitti:
Jaa kyl se sit on väärä maali sulla, jos ei tuon kauempaa kestä! Puuveneisiin nyt liittyy muutenkin käsittämätön määrä uskomuksia ja suorastaan vääriä tietoja.
Lakka kyljissä ja maali pohjassa. Sisäpuolella pellava, pilssissä mönjä. Ferrex oli ennen paras, sitten se muuttui Rostexiin, joka on pelkkä ruostesuoja pohjamaali metallille.Joo kyllä meillä oli kaikissa puuveneissä se Ferrexi pilsissä. Myös mahonki avoveneessä. Ja kaikki oliv hyvässä kunnossa vielä 50 vuoden jälkeen.
Vanhin lasikuituveneeni täytti 46 vuotta nyt kesällä. Se ei ole kestänyt aikaa yhtä tyylikkäästi kuin ne vanhat puuveneet, jos sen nätisti sanoo.
Ei se Wiki sitten kommentoinut sitä lakkaa vesilinjan alapuolella, on aika epätavallinen ratkaisu se. Minä myös ajoin fiskarin aina kelkalle ja vedin sitten vinssillä maihin. Meni vähintään puoli päivää siinä rantamudassa parruja siirrellessä.
Jos veneen nostaa kelkaan niin silloin sen tekee nosturilla, ja kelkka voi yhtä hyvin olla pukki? - Trolli riehuu!
Pellinkiläinen fisu kirjoitti:
Joo kyllä meillä oli kaikissa puuveneissä se Ferrexi pilsissä. Myös mahonki avoveneessä. Ja kaikki oliv hyvässä kunnossa vielä 50 vuoden jälkeen.
Vanhin lasikuituveneeni täytti 46 vuotta nyt kesällä. Se ei ole kestänyt aikaa yhtä tyylikkäästi kuin ne vanhat puuveneet, jos sen nätisti sanoo.
Ei se Wiki sitten kommentoinut sitä lakkaa vesilinjan alapuolella, on aika epätavallinen ratkaisu se. Minä myös ajoin fiskarin aina kelkalle ja vedin sitten vinssillä maihin. Meni vähintään puoli päivää siinä rantamudassa parruja siirrellessä.
Jos veneen nostaa kelkaan niin silloin sen tekee nosturilla, ja kelkka voi yhtä hyvin olla pukki?Mikäpä Männäntappipoika-trolli se siinä ilveilee? Huomaamme, että et ole koskaan venekelkkaa nähnytkään. Se nimittäin kaappaa vedestä kelluvan veneen mukaansa, kun sitä vedetään ylemmäksi kiskolla. Sitten kiristetään kylkituet. Annetaan tulla pois vedestä kiskolla. Saa olla kierrettävä käsin, sähköllä tai vaikkapa traktorilla se vetovaijeri.
Sinä täällä vahdin silmien alla ja luvalla mölyät omiasi päivästä toiseen! - Pellinkiläinen fisu
Trolli riehuu! kirjoitti:
Mikäpä Männäntappipoika-trolli se siinä ilveilee? Huomaamme, että et ole koskaan venekelkkaa nähnytkään. Se nimittäin kaappaa vedestä kelluvan veneen mukaansa, kun sitä vedetään ylemmäksi kiskolla. Sitten kiristetään kylkituet. Annetaan tulla pois vedestä kiskolla. Saa olla kierrettävä käsin, sähköllä tai vaikkapa traktorilla se vetovaijeri.
Sinä täällä vahdin silmien alla ja luvalla mölyät omiasi päivästä toiseen!Silloinhan se nostetaan kelkalla eikä kelkkaan? Ja aika harvalla huviveneilijällä on oma sliippi jolla nostaa veneensä. Ihmettelin vain mistä on kyse, ei siitä tarvitse hermostua.
Miksi vedit tuollaisen herneen nenään asiallisesta kirjoituksestani? Eikö sitä saa kysellä miksi vene on lakattu vesilinjan alapuolelta, koska se on epätavallinen ratkaisu.
Ja miksi sinä kutsut minua männäntappipojaksi? Onko tässä joku asia jota en ymmärrä, tai onko sinulla konseptit ihan sekaisin? Tässä jutellaan nyt puuveneistä, ja sinä hyökkäät toisen kimppuun asiattomalla kirjoituksella. - Ihmettelijä
Trolli riehuu! kirjoitti:
Mikäpä Männäntappipoika-trolli se siinä ilveilee? Huomaamme, että et ole koskaan venekelkkaa nähnytkään. Se nimittäin kaappaa vedestä kelluvan veneen mukaansa, kun sitä vedetään ylemmäksi kiskolla. Sitten kiristetään kylkituet. Annetaan tulla pois vedestä kiskolla. Saa olla kierrettävä käsin, sähköllä tai vaikkapa traktorilla se vetovaijeri.
Sinä täällä vahdin silmien alla ja luvalla mölyät omiasi päivästä toiseen!Mielenkiintoista että tähänkin puuvenekeskusteluun tuli maininta männäntapeista. Miksi? Ja samalla valitetaan että asiallinen kirjoitus on trolli.
Ja sitten kyseenalaistetaan esim Ferrexi veneen pilssissä.
Onko se sama häirikkö kaikissa näissä asiantuntemattomissa valitusviesteissä? - Harjalaparoi
Pellinkiläinen fisu kirjoitti:
Silloinhan se nostetaan kelkalla eikä kelkkaan? Ja aika harvalla huviveneilijällä on oma sliippi jolla nostaa veneensä. Ihmettelin vain mistä on kyse, ei siitä tarvitse hermostua.
Miksi vedit tuollaisen herneen nenään asiallisesta kirjoituksestani? Eikö sitä saa kysellä miksi vene on lakattu vesilinjan alapuolelta, koska se on epätavallinen ratkaisu.
Ja miksi sinä kutsut minua männäntappipojaksi? Onko tässä joku asia jota en ymmärrä, tai onko sinulla konseptit ihan sekaisin? Tässä jutellaan nyt puuveneistä, ja sinä hyökkäät toisen kimppuun asiattomalla kirjoituksella.Kelkalla meillä nostetaan. Jutun juoni on, että kesämökin rannassa toi nosto kyllä onnistuisi. Aikoinaan esi-isä katsoi sen yhdeksi kriteeriksi tonttia etsiessä, että rannassa saa veneen maihin. Kiinteitä kiskoja ei viitsi kumminkaan tehdä, ensinnäkin jäät rouhii ne kumminkin mäsäksi, ja toisekseen muu suku kompuroi niihn uimaan opetellessaan. Siksi täytyy pulata rullien ja lautojen kanssa. Toki siihen on nyt jo itämässä idea, eli jotkut pyörät kelkkaan.
Ainakin pikkufiskari tuli kätevästi maihin niin, että kone oli käynnissä ja vaihde päällä kun vinssasin kelkkaa hiukan ylös. Kun vene oli asettunut paikoilleen, niin kone seis ja vinssausta vaan.
Vinssi on tehty mankelin rullasta ja kahdesta sopivasta hammasrattaasta. Vanha kuin mikä, mutta toimiva vehje. - Pellinkiläinen fisu
Pellinkiläinen fisu kirjoitti:
Silloinhan se nostetaan kelkalla eikä kelkkaan? Ja aika harvalla huviveneilijällä on oma sliippi jolla nostaa veneensä. Ihmettelin vain mistä on kyse, ei siitä tarvitse hermostua.
Miksi vedit tuollaisen herneen nenään asiallisesta kirjoituksestani? Eikö sitä saa kysellä miksi vene on lakattu vesilinjan alapuolelta, koska se on epätavallinen ratkaisu.
Ja miksi sinä kutsut minua männäntappipojaksi? Onko tässä joku asia jota en ymmärrä, tai onko sinulla konseptit ihan sekaisin? Tässä jutellaan nyt puuveneistä, ja sinä hyökkäät toisen kimppuun asiattomalla kirjoituksella.No nyt ihmettelen jos se Wiki pahoitteli mielensä kun kyselin sitä vesilinjan alapuolista lakkausta. Kaveri kun ei ole vastannut vielä.
Pyydän anteeksi jos kysymykseni häirtsi sinua, olen vain vilpittömästi kiinostunut keskustelemaan puuveneen ominaisuuksista, ja ihmettelen mitä hyötyjä on lakasta vesilinjan alapuolella? Sinä kun näytät olevan kokenut veneilijä voisit varmaan neuvoa minua? - merkonomi vain savo
Pellinkiläinen fisu kirjoitti:
No nyt ihmettelen jos se Wiki pahoitteli mielensä kun kyselin sitä vesilinjan alapuolista lakkausta. Kaveri kun ei ole vastannut vielä.
Pyydän anteeksi jos kysymykseni häirtsi sinua, olen vain vilpittömästi kiinostunut keskustelemaan puuveneen ominaisuuksista, ja ihmettelen mitä hyötyjä on lakasta vesilinjan alapuolella? Sinä kun näytät olevan kokenut veneilijä voisit varmaan neuvoa minua?On hyvä, että olet "kiinnostunut". Se riittää sinulle nyt tämän syksyn. Samalla voi kysellä miksi yleensä puulle tehdään lakkaus, öljyäminen tai muu lahoesto?
Minulla on mäntyvene, joka lakattiin jo veljekset Roikosen veneveistämöllä 1970 Säämingissä. Vesilinjan alapuolinen lakkaus on sitten tehty, kun "on ollut tarvetta" tai kun koko vene kajuuttoineen on hiottu ja uudelleen lakattu.
En käytä Saimaan vesistössä myrkkyjä, raudan korroosioestomaaleja tai muuta "viisasta mönjää". Siis kun 45 vuotta on 30 mm mänty pysynyt lakattuna hyväna sisältä ja päältä, niin miksi sotkisin sinne ruåttalaisten sotkua likaamaan? - pellinkiläinen fisu
merkonomi vain savo kirjoitti:
On hyvä, että olet "kiinnostunut". Se riittää sinulle nyt tämän syksyn. Samalla voi kysellä miksi yleensä puulle tehdään lakkaus, öljyäminen tai muu lahoesto?
Minulla on mäntyvene, joka lakattiin jo veljekset Roikosen veneveistämöllä 1970 Säämingissä. Vesilinjan alapuolinen lakkaus on sitten tehty, kun "on ollut tarvetta" tai kun koko vene kajuuttoineen on hiottu ja uudelleen lakattu.
En käytä Saimaan vesistössä myrkkyjä, raudan korroosioestomaaleja tai muuta "viisasta mönjää". Siis kun 45 vuotta on 30 mm mänty pysynyt lakattuna hyväna sisältä ja päältä, niin miksi sotkisin sinne ruåttalaisten sotkua likaamaan?Aika harvinaista täällä rannikolla lakata vene vesilinjan alapuolelta. Siihen tuppaa kasvamaan kaikenlaista vauhtia hidastavaa. Eli vesiöimjan ulkopuolella käytetään yleensä eliönestoväriä.
Ja se Ferrexi on siis pilssissä, se on nimitys veneen sisäpuoliselle alimmalle osalle, sitä siis ei maalata rungon ulkopuolelle.
Ja tyyliin kuuluu vielä sentin puolentoista leveä valkoinen raita vesilinjan yläpuolella, ja se maalataan lakan päälle. Mutta se ei varmaan sovi merkonomille savosta, se kuin voi viitata ruotsalaisiin vaikutteisiin :) - Harjalaparoi
pellinkiläinen fisu kirjoitti:
Aika harvinaista täällä rannikolla lakata vene vesilinjan alapuolelta. Siihen tuppaa kasvamaan kaikenlaista vauhtia hidastavaa. Eli vesiöimjan ulkopuolella käytetään yleensä eliönestoväriä.
Ja se Ferrexi on siis pilssissä, se on nimitys veneen sisäpuoliselle alimmalle osalle, sitä siis ei maalata rungon ulkopuolelle.
Ja tyyliin kuuluu vielä sentin puolentoista leveä valkoinen raita vesilinjan yläpuolella, ja se maalataan lakan päälle. Mutta se ei varmaan sovi merkonomille savosta, se kuin voi viitata ruotsalaisiin vaikutteisiin :)Se raita on nimeltään tonniraita. Nimi tulee siitä, että veneen myyntihinta nouseen tonnilla kun maalaa sen raidan.
Ei kyllä mitään ideaa lakkailla puuveneen pohjaa.. Tai niinno, ehkä just järvellä voisi, lähinnä siksi, että on helpompi nähdä missä kunnossa puu on. Mutta sielläkin joku maali on halvempi ja ehkä kestävämpikin.
Joo, mä lakkaan kans muutaman sentin vesirajan alle, siihen on hyvä sitten teippailla tonniraita paikallen. - motorman67
Harjalaparoi kirjoitti:
Kelkalla meillä nostetaan. Jutun juoni on, että kesämökin rannassa toi nosto kyllä onnistuisi. Aikoinaan esi-isä katsoi sen yhdeksi kriteeriksi tonttia etsiessä, että rannassa saa veneen maihin. Kiinteitä kiskoja ei viitsi kumminkaan tehdä, ensinnäkin jäät rouhii ne kumminkin mäsäksi, ja toisekseen muu suku kompuroi niihn uimaan opetellessaan. Siksi täytyy pulata rullien ja lautojen kanssa. Toki siihen on nyt jo itämässä idea, eli jotkut pyörät kelkkaan.
Ainakin pikkufiskari tuli kätevästi maihin niin, että kone oli käynnissä ja vaihde päällä kun vinssasin kelkkaa hiukan ylös. Kun vene oli asettunut paikoilleen, niin kone seis ja vinssausta vaan.
Vinssi on tehty mankelin rullasta ja kahdesta sopivasta hammasrattaasta. Vanha kuin mikä, mutta toimiva vehje.Meillä on mökillä kiskot mereen. Ollut jo kymmenen vuotta ja ei vielä ole jää rikkonut. Vaan ei sitä koskaan tiedä milloin ne hajoaa.
- Männäntappi
Miksei Männäntappi Mace66 ole poistanut koko ketjua?
Ketjusta on poistettu 16 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
eerikäinen novassa sanoi ei kukaan enää aja manuaalivaihteilla
meillä on 3 autoa talissa ja kaikissa manuaalilaatikot, on meillä vielä tämmöiset vaikka toisin puhutaan.2132280Ilo, joka nousee silmiisi saakka
kun katseemme kohtaavat. Olet energinen, aito, ihana. Välillä tuijotat suoraan silmiini - enkä hämmenny, katson takaisin691756Jokaisella on omat syntinsä
Minä olisin niin mielelläni sinun. Ehkä joskus viittasitkin siihen. Olet nainen ajatuksissani jatkuvasti ja taidat tietä831565- 531462
En oikeasti
Tiennyt että sinulla on ollut vaikeuksia ja huonoja aikoja. Olen oikeasti pahoillani, ja olisin myös toiminut eritavoin147144790-luvulla maa syöksyi lamaan, ja silloinkin oli syypäinä samat tahot kuin nyt
Laman aiheuttajat olivat demarivetoinen virheellinen finanssipolitiikka, sekä ay-liikkeen taipumattomuus tilanteessa mik1351185Vakava varoitus perussuomalaisista!
Keskustan Annika Saarikolta veret seisauttavaa tekstiä, lukekaa uutinen kokonaisuudessaan, tässä siitä maistiainen: ”Ke2261069- 1731007
Olisitko ihminen minulle. Ihan ihminen vain.
Tiedätkö, että saan kyyneleet silmiini, niin syvästi sinua kaipaan. Meidän välillä on jotain todella syvää, kaunista ja56899Mä olisin niin iloinen
Jos vielä joskus nähtäis.. Ollaanko tulkittu mies toisiamme väärin?. Kumpikin luuli ettei toinen tykkää, vaikka molemmat61811