Päivää,
Mistä johtuu se, että suomessa kielten nimet eivät yleensä eroa kieltä puhuvien *kansojen/valtioiden* nimistä, paitsi alkukirjaimessa? Esimerkiksi "Suomi/suomi", "Ruotsi/ruotsi", "Venäjä/venäjä" jne.
Arvellaanko kyseessä olevan eri muotojen yhteenlankeaminen äännemuutoksen kautta?
Vai onko todennäköisemmin kyseessä merkityksen kehitys, siis "kansasta" > "kansan kieleksi"?
Myönnän, että en ole koskaan kuullut tällaisesta merkitysmuutoksesta; kaikissa muissa tietämissäni kielissä kielen nimi on yleensä kansan nimestä johdettu sana, ei itse muokkaamaton kansan nimi (olen englanninkielinen yhdysvaltalainen enkä ole kieliasiantuntija).
Kiitos mistä vain avusta
Kielten ja kansojen/valtioiden nimet
4
121
Vastaukset
Useimmat kielten nimet eivät mitenkään voi vastata valtioiden nimiä, koska maailmassa on noin 200 valtiota mutta ainakin 6 000 kieltä. Lisäksi sellainen tilanne, jossa kieli ja valtio edes suunnilleen vastaavat toisiaan – kieli on tietyn valtion valtakieli ja toisaalta muualla melko vähän puhuttu – on maailman mitassa harvinaisuus. Sellaisia tilanteita on syntynyt lähinnä Euroopassa, kun muodostettiin niin sanottuja kansallisvaltioita; tähän usein sisältyi se, että valtion alueella puhutuista kielimuodoista yksi otettiin viralliseksi kieleksi ja muita ehkä jopa vainottiin.
Mutta totta on, että Suomen lähipiirissä on sellaisia valtioita ja että niiden osalta kielen nimi on usein sama kuin valtion nimi, lukuun ottamatta sitä sovinnaista ortografista seikkaa, että valtion nimi kirjoitetaan versaalialkuisena. Erikoisuutena mainittakoon, että venäjää vastaavuus ei koske aivan tarkkaan: maannimen ja kielennimen taivutus on sikäli erilainen, että kielennimellä on partitiivin ”venäjää” rinnalla muoto ”venättä”, mutta maannimen partitiivi on vain ”Venäjää”.
Lauri Hakulisen ”Suomen kielen rakenne ja kehitys” esittää (4. painoksessa s. 102), että ”suomi” on alkujaan ollut kansallisuuden nimitys, siis tarkoittanut suomalaista ihmistä, ja että ”suomen kieli” tarkoittanut suomalaisen kieltä. Vasta myöhemmin olisi ”suomen kieli” ruvettu tulkitsemaan niin, että ”suomi” itsessään on kielen nimitys ja että sanaliitto siis tarkoittaa vain ’kieli, joka on suomi’. Myös sanoilla ”ruotsi” ja ”saksa” tiedetään olleen kansallisuutta tarkoittava nimitys (vrt. esim. sanaan ”kauppasaksa”). Samoin esimerkiksi paikannimien alut ”Viron-”, ”Eestin-” ja ”Lapin-” ovat ilmeisesti alun perin viitanneet virolaiseen tai lappalaiseen (saamelaiseen), eivät alueisiin saati valtioihin.
Toisaalta kansallisuuden nimityksestä on päädytty maannimeen samalla tavalla: ”suomen maa”, ”ruotsin maa”, ”saksan maa” jne. ovat tarkoittaneet suomalaisten, ruotsalaisten, saksalaisten jne. asuttamaa aluetta, ja vasta myöhemmin ne on ruvettu käsittämään erisnimiksi, Suomen maa ~ Suomenmaa, joissa alkuosa on varsinainen maannimi ja pitempi rakenne vain selittävä osa. Vähän kuten sanotaan ”Helsingin kaupunki”, joka tarkoittaa vain ’kaupunki, jonka nimi on Helsinki’.
Näin on päädytty siihen, että Suomi/suomi tarkoittaa sekä maata (ja valtiota) että kieltä, mutta yhä voidaan tarvittaessa tehdä ero muutenkin kuin kirjoitusasussa: voidaan sanoa ”suomen kieli” tai ”Suomenmaa” (tai ”Suomen valtio” tai ”Suomen tasavalta”).
Tämän pohjalta suhtauduttiin myös monien vieraiden maiden ja kielten nimiin. Tällöin on saatettu yksinkertaisesti lainata maannimi ja tehdä siitä myös kielennimi; näin on tietysti käynyt tapauksessa Englanti/englanti. Kansallisuuden nimitys taas usein muodostettiin maannimestä lainen-johtimella,.Kiitoksia paljon asian selvennyksestä!
Myös englannin arkikielestä löytyy esimerkkejä kuvaamasi tapaisesta kehityksestä, eli "kielen tyypillisestä puhujasta" > "kieleksi". Esim. jos joku haluaisi ymmärtää paremmin koiraansa, hän voisi sanoa, "I need to learn to speak 'dog' better".
Tällaista ei kuitenkin yleensä kuulla ihmisten kielistä puhuttaessa. Mikäli ihmisen kotimaa tiedetään, niin yleisin kaava englannissa on "kotimaan kansallisuutta tarkoittava adjektiivi" > "maan kieli".Muissa kielissä kielien nimet perustuvat enemmänkin kansojen kuin kansallisuuksien tai maiden nimiin. "Kansallisuus" ja "maa" ovat aika uusia asioita. Esimerkiksi "English" (tai muinaisenglannin "Englisc") ei alkujaan viitannut Englantiin (mitään Englantia ei silloin ollut), vaan anglien kieleen.
Yucca kirjoitti:
Muissa kielissä kielien nimet perustuvat enemmänkin kansojen kuin kansallisuuksien tai maiden nimiin. "Kansallisuus" ja "maa" ovat aika uusia asioita. Esimerkiksi "English" (tai muinaisenglannin "Englisc") ei alkujaan viitannut Englantiin (mitään Englantia ei silloin ollut), vaan anglien kieleen.
Muinaiskreikassa ei kuulemma ollut "kreikan kieltä" tarkoittava sana; esim. ei sanottu "Hän puhuu kreikkaa", vaan "Hän puhuu kreikkalaisten/kreikkalaisella tavalla". Nykyään kreikan puhujat käyttävät omasta kielestään substantiivia "ellinika".
On muita kieliä, joiden kielen nimitykset ovat yleensä substantiiveja, jotka kehittyivät suoraan "[kansan] tavalla"-tarkoittavasta adverbista. Esim. turkin sana "Türkçe" tarkoitti alun perin "turkkilaisesti", mutta nyt se tarkoittaa turkin kieltä.
Onkohan "kielen nimi"-käsite -- ja siis myös kielten käsittäminen erillisiksi niitä puhuvista yhteisöistä tai kansoista -- suhteellisen uusi juttu?
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 575670
Tappo Kokkolassa
Päivitetty tänään Iltalehti 17.04.2024 Klo: 15:23..Mikähän tämä tapaus nyt sitten taas on.? Henkirikos Kokkolassa on tap233597Miksi tytöt feikkavat saaneensa orgasmin, vaikka eivät ole saaneet?
Eräs ideologia itsepintaisesti väittää, että miehet haluavat työntää kikkelinsä vaikka oksanreikään, mutta tämä väite ei2101732Poliisit vaikenee ja paikallinen lehti
Poliisit vaikenee ja paikallinen lehti ei kerro taposta taaskaan mitään. Mitä hyötyä on koko paikallislehdestä kun ei281712- 921176
MAKEN REMPAT
Tietääkö kukaan missä tämmöisen firman pyörittäjä majailee? Jäi pojalla hommat pahasti kesken ja rahat muisti ottaa enna291135Kuntoutus osasto Ähtärin tk vuode osasto suljetaan
5 viikkoa ja mihin työntekijät, mihin potilaat. Mikon sairaalan lopetukset saivat nyt jatkoa. Alavudelle Liisalle tulee49927Välillä käy mielessä
olisiko sittenkin ollut parempi, että emme koskaan olisi edes tavanneet. Olisi säästynyt monilta kyyneleiltä.72849Itämaisesta filosofiasta kiinnostuneille
Itämaisesta filosofiasta kiinnostuneille. Nämä linkit voivat auttaa pääsemään niin sanotusti alkuun. https://keskustel259846Mulla on kyllä
Järkyttävä ikävä sua. Enkä yhtään tykkää tästä olotilastani. Levoton olo. Ja vähän pelottaa..35838